Ajankohtaista turpeesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista turpeesta Keski-Suomen maakuntaseminaari Laajavuori, Jkl Hannu Salo aluepäällikkö, MH Bioenergia ry

2 Alustuksen sisältöä Pari sanaa uudesta Bioenergia ry:stä Ajankohtaista turpeesta ja bioenergiasta yleensä Turpeen käytöstä Suomessa Keski-Suomen vaihemaakuntakaavasta Turpeen tarpeesta Keski-Suomessa Ympäristövaikutuksista Työllisyysvaikutuksista

3 FINBIO + Puuenergia + Turveteollisuusliitto + Pellettienergiayhdistys = Bioenergia ry Bioenergia ry:n tarkoituksena on edistää bioenergian ja turpeen tuotannon, käytön, kilpailukyvyn ja taloudellisuuden yleisiä edellytyksiä kestävästi. Yhdistys edistää eri tuotantomuotojen tasapuolisuutta ottaen huomioon biomassan käytöstä saatavan jalostusarvon. Yhdistys edistää toimialan osaamista ja jäsentensä välistä yhteistyötä sekä parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Lisätietoa:

4 Ajankohtaista turpeesta ja bioenergiasta Energiapolitiikka kaipaa juuri nyt pitkäjänteisyyttä ja mahdollistavuutta rajoittamisen sijasta Turvetta tarvitaan puun tueksi niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Se luo vakautta polttoainemarkkinoille, vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden tarvetta ja voi mahdollistaa osaltaan pääsyä uusiutuvan energian tavoitteisiin 2020 mennessä. Akuutti pula kuivike- ja kasvuturpeista uhkaa kroonistua ja Suomeen alettaneen pian tuoda näitä turvetuotteita Ville Niinistön turpeen alasajopuheet vs. Jyri Häkämiehen kivihiiletön Suomi 2025?

5 Millä turve voidaan nopeasti korvata? Kuka ottaa vastuun, jos niin tehtäisiin? Jos kotimaisen turpeen käyttö Suomessa lopetettaisiin nyt, tarvittaisiin vuosittain yli rekkalastia lisää ulkomaista kivihiiltä. Rekkajonon pituus olisi 1760 km. Kivihiilen kuljetuskalustosta pulaa jo tulevana talvena

6 Turpeen energiakäytöstä Suomessa Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvetta 69 Mrd m3 ja lisää kertyy Vuosittainen turpeen kasvu on suurempi kuin turpeen kulutus. Energiaturveresurssit TWh Käytetty TWh/a 2000-luvulla CHP 15-20, lauhde 4-8 TWh/a Maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa (9,3 Mha) 12,2% suojeltu (1,1 Mha) 12,9 % soveltuu energiatuotantoon (1,2 Mha) 0,6% tuotannossa (0,06 Mha) loput metsä- tai maatalouskäytössä Kaikkiaan turve työllistää suomalaisia yli henkilötyövuoden edestä

7 Turpeen käytön perusteita Tärkeintä on maksimoida energian säästäminen ja päästötön energia Näiden lisäksi turvattava energiahuoltovarmuus ja kilpailukyky Kivihiilen käyttö jatkaa yhä voimakasta kasvuaan Energian hintatrendi on vahvasti nouseva edelleen Vain 1/6 primäärienergian lähteistä muita kuin fossiilisia ja ydinvoimaa Biomassojen käyttö kaikkiaan vain 10 % energian lähteistä Kasvihuonekaasut globaaleja, eivät tunne mitään rajoja Saksan ja Japanin ydinvoimaa koskevat päätökset kiihdyttävät fossiilisten käytön kasvua ja voimistavat hintapainetta tehtäneen energiaa uusin keinoin tavalla tai toisella Suomen primäärienergiasta 2/3 tuontia lähinnä Venäjältä.

8 Lähde: Huoltovarmuuskeskus/Ilkka Kananen

9 Turpeen käytön perusteita Suomen vaihtotase on negatiivinen ja kansantalous pahasti alijäämäinen sekä kestävyysvaje on ratkaisematta Työllistyminen on pysyvä ongelma erityisesti syrjäseuduilla Energian osuus tuonnista on kaksinkertaistunut viidennekseen => Energian tuonnin nettokustannukset olivat noin 9 miljardia Turpeen kysyntä hevosten ja karjan kuivikkeeksi, erilaisiin imeytystarkoituksiin, kompostoinnin seosaineeksi ja maanparannukseen on kasvanut voimakkaasti myös Keski- Suomessa. Ympäristöturpeen käytöllä kuivikkeena pienennetään osaltaan karjatalouden ravinnekuormitusta alapuoliseen vesistöön.

10 Turpeen käytön edellytykset turvattava Energiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n turveselvitys luovutettiin elinkeinoministerille Sen mukaan Suomessa on hyvät perusteet huolehtia energiaturpeen saatavuudesta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Turpeen käyttö pitää kustannukset kohtuullisina energiantuotannossa ja parantaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Kotimaisen turpeen käyttö parantaa omavaraisuutta, kauppatasetta ja työllisyyttä. Turvekysymyksissä maltti on valttia

11 Kotimaisia polttoaineita käyttävien laitosten määrä kasvaa mahdollistaen puunkäytön nopean kasvun Käyttö, m 3 Vaasa Rovaniemi Oulu Pietarsaari Kajaani yli Joensuu Jyväskylä Tampere Mikkeli Turku Jyväskylä Jämsä Mikkeli Kouvola Joensuu Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla 2010 jo 6,2 Mm3, josta valtaosa yhteistuotannossa 11 Lähde: VTT ja METLA 2010

12 Turve on tärkeä lähipolttoaine bioenergialaitoksille Turpeen energiakäyttö vuonna 2010 Kotimaisia polttoaineita käyttävät polttolaitokset Metsäteollisuuden tuotantolaitokset 12

13 Turpeen tarve Keski-Suomessa VTT 2012: Energian- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä : Keski-Suomen energiaturpeen tarve vuonna 2020 on vähintään 2,5 TWh. VTT:n laskelman mukaan 2,5 TWh energiaturpeen käyttö tarkoittaa, että maakunnan energiaturpeen tuotantopinta-ala tarve vuonna 2020 on noin hehtaaria. Tämä ala varmistaisi, että maakunnan energiahuollossa tarvittava turve voitaisiin tuottaa oman maakunnan alueelta. Ympäristöturpeen tuotantoalatarve on tämän lisäksi noin 600 hehtaaria. Vanhoja tuotantoalueita poistuu vuosittain tuotannosta, minkä vuoksi uutta turvetuotantoalaa tarvitaan Keski-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin hehtaaria. Samanaikaisesti puun käyttö maakunnassa kasvaa voimakkaasti. Keski-Suomen maakunnan nykyinen turvetuotantoala ei riitä kattamaan alueen ympäristö- ja turpeen nykyistä käyttöä. Vuosittain vanhaa tuotantoalaa myös poistuu tuotannosta. Energian kulutus Keski-Suomessa

14

15 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta (1/3) Vaihemaakuntakaava on hyvä, perusteellisesti laadittu ja sillä on jo nyt ollut ohjaava vaikutus ainakin turvetuotantoon. Vaihemaakuntakaava on täysin viime vuonna hyväksytyn kansallisen suo- ja turvemaiden strategian mukainen ja sen tärkein maakunnallinen sovellutus toistaiseksi. Suojeltavia alueita myös osoitettu runsaasti. Noudattaa myös kansainvälisesti soiden vastuullisen käytön strategiaa (Strategy for Responsible Peatland Management). Maakuntasuunnitelman mukainen tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä Keski-Suomessa ei käytetä ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita liikenteen käyttämää energiaa lukuun ottamatta. Kotimaisilla bioenergiamuodoilla on paikallisesti suuri merkitys. Turvetuotannosta uuteen maankäyttömuotoon siirtyvien alueiden tilalle tarvitaan pinta-alaa.

16 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta (2/3) Vaihekaavaehdotuksessa todetaan, ettei se estä turvetuotantoa kaavaan merkittyjen alueiden ulkopuolella, jos turvetuotannon edellytykset muutoin toteutuvat. Kaavan varaukset mahdollisina turvetuotantoon sopivina alueina eivät merkitse tuotannon toteutumista niillä. Alueita pitää voida osoittaa enemmän kuin mitä on tarvetta, jotta maanhankinta ylipäänsä olisi mahdollista. Turvetuotanto antaa maata vuokraavalle keskisuomalaiselle maanomistajalle vuokra-ajaksi vähintään yhtä hyvän tuoton kuin metsätalouden harjoittaminen vastaavalla pinta-alalla. Kaavassa ei voi määrätä mitään eikä valtaa yli maanomistajan

17 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta (3/3) Keski-Suomessa on yhdeksän turvetta käyttävää voimalaitosta Jämsänjokilaaksosta Äänekoskelle. Lisäksi turvetta käytetään kymmenissä aluelämpö- ja kiinteistökokoluokan laitoksissa. Kaikissa pyritään lisäämään puun käyttöä, mutta siihen päästään parhaiten ja varmimmin, kun kyytipoikana on turve.

18 Turvetuotannon ympäristövaikutuksista Turvetuotannon vesistökuormitus pystytään minimoimaan ja hallitsemaan Metsäojitukset ovat lisänneet vesiin kohdistuvaa kuormitusta, joten turvetuotannon kokonaisvaikutus muodostuu pienemmäksi verrattuna tilanteeseen, jossa tuotanto aloitetaan luonnontilaisella suolla Kuormitus vähenee myös pienentyneen tyhjentymisvalunnan myötä

19 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN TARKKAILUT Metsätalous Maatalous kokoojaoja Laskeutusallas (la) Jäteveden puhdistamo Jako-oja 1. Luonnontilainen suo 5. Pintavalutuskenttä (pvk) Mittapato 2. laskuoja Jokeri Pitoisuus ennen pintavalutuskenttää / kemiallista puhdistusta (TEHON TARKKAILU) 2. Pitoisuus pintavalutuskentän / kemiallisen puhdistamon jälkeen (PÄÄSTÖTARKKAILU) 3. Pitoisuus laskuojan jälkeen (VESISTÖTARKKAILU) 4. Veden laadun tarkkailu (VESISTÖTARKKAILU) 5. PUUTTUU, MUTTA OLISI HYVÄ Vertailu muihin 19 maankäyttömuotoihin!

20 Ympäristöasioissa on mentävä pintaa syvemmälle

21 ja tunnustettava tosiasiat. Onhan täällä pohjassa muutakin kuin turvetta!

22 Paikallisten polttoaineiden tuotannon ja käytön työllisyysvaikutukset Keski-Suomessa, htv Storhammar & Mukkala 2011 (JYU, Kauppakorkeakoulu) Henkilötyövuotta, htv Turve 565 Hake 438 Metsäteollisuuden sivutuotteet 686 Turpeen tuotantovaikutus Keski-Suomessa 26 M, puupolttoaineiden 56 M ja jäteliemien 33 M Paikallisten polttoaineiden osuus 82% (turve 18%, puu 39, jäteliemi 23%)

23 Yhteenvetoa Turpeen tarve säilyy, vaikka puun käyttö rajusti nousee Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt kykyä kokonaisvaltaiseen tarkasteluun Turvekritiikissä kannattaa kysyä paljonko siinä on uskon varassa ja paljonko tiedon Tutkitaan ensin ja haetaan tietoa ennen kuin laitetaan pää pölkylle Turvetuottajien on puolestaan tehtävä ryhdikkäitä päätöksiä Vesienhoidossa ollaan alalla valmiita tekemään enemmänkin kuin turvetoimialan kuormitusosuus edellyttää

24 Asioita kannattaa suhteuttaa, kuten Norjan öljyn ja kaasuntuotannon ilmastovaikutus on noin 450 milj. tonnia CO 2 Suomessa turvetuotannon ja käytön kasvihuonepäästöt ovat noin 8,5 milj. tonnia CO 2 Norjassa ei käydä keskustelua öljyn ja kaasuntuotannon lopettamisesta ilmastosyillä Suomessa turpeella yritetään selvitä kylmistä talvista, Norjassa öljyllä ja kaasulla tehdään kansainvälistä bisnestä Venäjällä ja Valko-Venäjällä pyritään taas lisäämään turvetuotantoa, jotta kaasua ja öljyä riittäisi enemmän vientiin

25 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain 35 TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Lähde: Pöyry