AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA

Heidi Ikonen & Vuokko Tapanila AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA Haluan elämääni myös muuta sisältöä kuin katujyrän lailla päälle painavan työelämän. Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum Kevät 2010

TIIVISTELMÄ Motivaatio on moniulotteinen ilmiö, joka voidaan nähdä pedagogisesta näkökulmasta niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa motivaatio määriteltiin liikkeellepanevana voimana, joka toisaalta saa aikaan ja toisaalta ylläpitää yksilön toimintaa. Motivaatiota tarkasteltiin kognitiivisen, instrumentaalisen ja integratiiivisen motivaatioorientaation näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteina olivat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät. Näitä teemoja tutkimme praktikumtyössä, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi aikuisen kieltenopiskelua ja missä määrin sukupuolten väliset motiivit eroavat toisistaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille yhdessä kielisuunnittelija Juha Pasasen kanssa. Aineisto koostui 104 kyselyvastauksesta. Vastaajista 75 oli naisia ja 29 miehiä. Strukturoitu kysely rakentui avoimesta vastaustilasta ja 25 väitelauseesta, joihin oli laadittu neliportaiset vastausvaihtoehdot (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja vastaukset luokiteltiin motivaatiotekijöiden sekä sukupuolen mukaan. Tutkimus osoitti, että keskeisin motivaatiotekijä sekä naisten että miesten kieltenopiskelussa on itsensä kehittäminen. Merkittävimpinä motiiveina nimettiin kielitaidon laajentaminen ja kyky viestiä vieraalla kielellä erityisesti ulkomailla matkustettaessa. Naiset kokevat kieltenopiskelun iloa ja vaihtelua tuovana harrastuksena, jossa korostuu yleinen kiinnostus kieliin. Miehillä kieltenopiskelussa korostuu hyötynäkökulma ja kielitaidon mukanaan tuomat mahdollisuudet vieraskielisten kanssa viestimiseen sekä vieraskielisten medioiden käyttöön. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisia syitä aikuisten kieltenopiskeluun. Tutkimustulosten hyötyä ja tutkimuksen kokonaisarvoa lisää se, että tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Tämä mahdollistaa aineiston hyödyntämisen myöhemmissä kehitys- ja tutkimustarkoituksissa. Avainsanat: kielten opiskelu, kyselytutkimus, motivaatio, vapaa sivistystyö

SISÄLLYS JOHDANTO... 1 2 VAPAA SIVISTYSTYÖ... 2 2.1 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö... 2 2.2 Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu... 3 3 MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU... 4 3.1 Motivaatio käsitteenä... 4 3.2 Motivaatio-orientaatiot... 5 4 TUTKIMUS... 7 4.1 Tutkimusongelma... 7 4.2 Tutkimusaineisto... 8 4.3 Tutkimusmenetelmä... 9 5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 10 5.1 Naisten kieltenopiskelumotivaatio... 10 5.2 Miesten kieltenopiskelumotivaatio... 12 5.3 Yhteenveto... 13 6 POHDINTA... 15 LÄHTEET... 17 LIITTEET... 19

1 JOHDANTO Nyky-yhteiskuntamme avainsanoja ovat elinikäinen tai elämänlaajuinen oppiminen: oppiminen ja opiskelu eivät pääty siihen hetkeen, kun opiskelija saa käteensä tutkintotodistuksen ja siirtyy työelämään. Osa kansalaisista jatkokouluttautuu työn ohella, osa vaihtaa kokonaan alaa ja opiskelee useamman ammatin. Osa maamme noin kahdesta miljoonasta aikuisopiskelijasta tuntee niskassaan yhteiskunnan, työelämän ja muut ympäristön luomat paineet ammatilliseen kehittymiseen, kun taas osa hakeutuu muun muassa kansalaisopiston kursseille itseohjautuvasti pelkästä itsensä kehittämisen ilosta. Työssämme halusimme selvittää, millainen tilanne on Joensuun seudun kansalaisopistossa. Mikä saa aikuisen opiskelemaan vierasta kieltä vapaan sivistyksen koulutuksessa? Onko kielitaidon hankkiminen edellytys sille, että yksilö selviytyy kansainvälistyvissä työtehtävissä tai pystyy kommunikoimaan vieraskielisten sukulaisten kanssa vai onko se pikemminkin mieluinen vapaa-ajan harrastus, jossa pääsee uppoutumaan kiinnostuksen kohteeseen ja kehittämään itseään? Onko kielikurssilla opiskelu pakon sanelemaa vai omaehtoista, painavatko vaakakupissa enemmän ulkoiset (ympäristön luomat paineet, odotukset ja vaatimukset) vai sisäiset (oma kiinnostus, halu ja aktiivisuus) motivaatiotekijät? Valitsimme tutkimusaiheeksi motivaation, koska sillä on keskeinen asema kieltenopiskelussa. Kiinnostuksemme motivaation tutkimiseen heräsi jo aivan Tutkimuspraktikum - kurssin alkuvaiheilla. Saatuamme mittatilaustyön Joensuun seudun kansalaisopistolta vaihdoimme suunnitelmat lukiolaisten ja yläkoululaisten kieltenopiskelumotivaation tutkimisesta kansalaisopiston kieltenopiskelijoihin. Yhteistyö kansalaisopiston kielisuunnittelijan Juha Pasasen kanssa antoi lisämotivaatiota Praktikumtyön tekemiseen, koska laatimamme tutkimuskyselyn vastaukset ja lopulliset tutkimustulokset kiinnostavat myös kansalaisopistoa.

2 2 VAPAA SIVISTYSTYÖ Tässä luvussa tarkastelemme yleisellä tasolla vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi luomme katsauksen tutkimuskohteenamme olevaan Joensuun seudun kansalaisopistoon ja sen kielitarjontaan. 2.1 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskasvatus määritellään elinikäisenä ja elämänlaajuisena oppimisena, joka ulottuu nuoruudesta aikuis- ja vanhuusikään kattaen aikuisen toiminnan eri osa-alueet. Siihen sisältyy periaatteessa kaikenlainen aikuisena opiskelu ja oppiminen. Opiskelu voi olla joko formaalia ja tapahtua sitä varten suunnitellussa koulutuksessa tai informaalista oppimista, jossa yksilö itseohjautuvasti hyödyntää koulutuksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä kuten kirjastoja, tietoverkkoympäristöjä, sanoma- ja aikakausilehtiä, televisiota ynnä muita medioita sekä vapaa-ajan järjestö- ja harrastustoimintaa. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestyä koulutusta, jonka tarkoituksena on turvata osaamisen ja työvoiman saatavuus sekä huolehtia koko aikuisväestön sivistys- ja koulutusmahdollisuuksista (Opetusministeriö 2010a). Aikuiskoulutusta tarjoavat esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset, joita ovat kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi vapaan sivistystyön koulutusta järjestetään kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja erilaisessa liikunnan koulutuskeskuksissa kuten urheiluopistoissa. Vapaan sivistystyön tehtävänä on elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen vastata muuttuviin koulutustarpeisiin, vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta, hyvinvointia sekä moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632; Opetusministeriö 2010b.) Luonteeltaan vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja, joiden tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä. Opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin, intensiivi- ja viikonloppukursseista

3 monimuoto-opetukseen ja verkkokursseihin. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) Yleisimpänä toimintamuotona Opetusministeriö (2010b) nimeää kerran-pari viikossa kokoontuvan ryhmäopetuksen. Opiskelu vapaan sivistystyön koulutuksessa ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä, vaan koulutuksen ylläpitäjät, kuten kunnat, säätiöt tai osakeyhtiöt, vastaavat koulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä melko itsenäisesti. Oppilaitoksen toiminta voi olla sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä ja toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) 2.2 Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Elinikäisen oppimisen periaatteita kunnioittaen Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Oppiminen ja kouluttautuminen sijoittuvat kullakin opiskelijalla eri elämänvaiheeseen: opiskelu jatkokoulutusta varten, työn ohella tai työelämästä poissiirtymisen jälkeen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Joensuun seudun kansalaisopisto haluaa tarjota Joensuun kaupungin ja sen ympäryskuntien asukkaille mahdollisuuden omaehtoiseen vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Opetuksen tavoitteena ovat vieraan kielen ja kulttuurin taidot, joita opiskelija tarvitsee niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Keskeisellä sijalla kielitarjonnassa ovat joustavat opiskelumahdollisuudet niissä kielissä ja niillä taitotasoilla, joihin alueen asukkailla ei olisi muuten mahdollisuutta. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Kansalaisopistossa on mahdollista opiskella itsenäisesti Internetin välityksellä tai kielten työpajassa sekä ryhmässä. Kielten opiskeluryhmät kokoontuvat joko periodeittain tai säännöllisesti viikoittain, kun taas tehokurssien opiskeluryhmät voivat kokoontua useammankin

4 kerran viikossa. Kevätlukukauden 2010 kursseille on ilmoittautunut 700 800 kieltenopiskelijaa (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen 11.12.2009). Kielitarjonta on laaja ja opetusta järjestetään perustasosta aina ylimmälle tasolle. Joensuun seudun kansalaisopistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi seuraavia kieliä: espanjaa, japania, italiaa, kiinaa, ruotsia, englantia sekä venäjää. Kansalaisopisto tarjoaa myös mahdollisuuden yleisten kielitutkintojen suorittamiseen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2009.) 3 MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU Tässä teorialuvussa määrittelemme motivaation. Lisäksi esittelemme motivaatioorientaatiot ja kuvailemme lyhyesti muutamia työmme kannalta keskeisiä motivaatiotutkimuksia. 3.1 Motivaatio käsitteenä Motivaatio on käsitteenä laaja ja kattaa kaiken sen, mikä saa ihmisen pyrkimään kohti tiettyä tavoitetta. Pedagogisessa kontekstissa motivaatio voidaan nähdä niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme motivaatiota nimenomaan voimana, joka saa ihmisen toimimaan: toisaalta motivaatio on liikkeellepaneva voima, toisaalta jo aloitettua toimintaa ylläpitävä ja aktivoiva kannustin. Motivaatio ei ole mikään absoluuttinen, stabiili suure, vaan se vaihtelee eri olosuhteissa, ja jokainen voi kehittää ja aktivoida sitä. Esimerkkinä tästä ovat yleis-, tilanne- ja tehtäväkohtainen motivaatio, jotka voivat yksilötasolla vaihdella suuresti (vrt. Sinisalo 2002). Motivaation voimakkuuteen vaikuttavat myös sekä oppijan että ympäristön asenteet itse opiskelua/oppimisprosessia, vierasta kieltä ja kieliyhteisöä kohtaan (Dörnyei ym. 2006, 25 26/218). Englannin kieli on tässä tapauksessa poikkeus, sillä sitä ei niinkään rinnasteta

5 englantia puhuviin ihmisiin vaan itse kielen asemaan lingua francana ja englannin kielitaidon merkitykseen globaalissa maailmassa (emt., 158/218). 3.2 Motivaatio-orientaatiot Vieraan kielen oppimismotivaatioon liittyvät olennaisesti kognitiivinen, instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio-orientaatio. Kognitiivisessa motivaatiossa on kyse halusta kehittää itseään. Oppija haluaa oppia uusia taitoja tai ylläpitää aiempaa osaamistaan sekä saada uusia haasteita ja virikkeitä. Näin ollen motivaatio kielenoppimiseen on sisäinen, omakohtainen, eikä se ole niinkään riippuvainen ulkoisista ympäristötekijöistä kuin omasta sisäisestä palosta. (ks. esim. Nurhonen 2001 ja Kantelinen ym. 2004.) Instrumentaalisessa motivaatiossa korostuvat puolestaan erilaiset hyötynäkökulmat ja ulkoiset motivaatiotekijät kuten ympäristön tarjoamat palkkiot (Nurhonen 2001). Kielen oppiminen koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi, sillä vieras kieli on väline johonkin tavoitteeseen. Saavutettuaan tietyn tason kielenopiskelussa oppija hyötyy osaamisestaan muun muassa siten, että hän esimerkiksi matkustellessaan pystyy asioimaan kohdekielellä, hän läpäisee kielikurssin tai ylioppilaskirjoitukset hyvin arvosanoin tai saa tavoittelemansa jatkoopiskelupaikan, johon kielitaito on edellytyksenä. Muita tavoiteltavia hyötyjä voivat olla työpaikan saaminen, uralla eteneminen tai palkankorotus kielenosaamisen ansiosta. Ulkoinen motivaatio on yleensä lyhytjänteistä ja tilanne-/tavoitesidonnaista (emt. 2001, 10). Mitä sitten, kun ulkoinen tavoite on saavutettu? Mikä motivoi eteenpäin ja luo kestävän kiinnostuksen vieraan kielen opiskeluun? Kantelinen (1995) kyseenalaistaa pelkän instrumentaalisen motivaation merkityksen, sillä kiinnostus kielenoppimiseen tyrehtyy, kun ulkoinen tavoite on saavutettu. Eräiden (muun muassa Gardnerin ja Lambertin 1972) näkemysten mukaan juuri integratiivinen motivaatio on edellytys kestävälle ja menestykselliselle kieltenopiskelulle. Integratiivisessa motivaatiossa keskeisessä roolissa ovat sosiaaliset syyt: yksilö ymmärtää vieraan kielen arvokkuuden sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa erityisesti sosiaalisten tilanteiden valossa. Kieltä opiskellaan, koska oppija on kiinnostunut kohdekielestä, kohdekieltä puhuvista ihmisistä ja heidän kulttuuriympäristöstään. (Nurhonen 2001, 22 23.) Hän halu-

6 aa pystyä kommunikoimaan ja pitämään yhteyttä kohdekieltä puhuvien tuttavien ja sukulaisten kanssa ja olla siten osa (kieli)yhteisöä. Integratiivisen motivaation voimakkuudesta riippuen oppimissyyt vaihtelevat kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisesta aina äärimmillään haluun samaistua kohdekielen ihmisten ja kulttuurin kanssa erottumatta syntyperäisistä kielenkäyttäjistä. Keskeisiä motivaatioteorioita ovat luoneet muun muassa Gardner, Lambert ja Dörnyei. Gardner ja Lambert (1972) ovat tutkineet yhdessä instrumentaalisen ja integratiivisen motivaation suhdetta. Aluksi he painottivat integratiivisen motivaation merkitystä, mutta myöhemmin he havaitsivat motivaatiotekijöiden kulttuurisidonnaisuuden ja sen tosiasian, että mikään yksittäinen motivaatiotekijä ei ole selkeästi hallitseva. Dörnyei (2006) on tutkinut muun muassa kotimaansa Unkarin kielioloja ja tarkastellut motivaatiotekijöitä yhteiskunnallisissa konteksteissa (kieliyhteisöt, asenteet, arvot). Suomessa kieltenopiskelumotivaatiota ovat vastaavasti tutkineet Laine, Julkunen ja Kantelinen. Laine (1977 ja 1978) on esimerkiksi tutkinut vieraan kielen opiskelumotivaatiota ja laajentanut motivaatioteorian koskemaan myös kognitiivista orientaatiota. Motivaatiota voidaan tarkastella myös kieli-, oppija- ja oppimistilannetasoilta. Kielitason muodostavat instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio. Oppijataso liittyy yksilön persoonaa koskeviin ominaisuuksiin (mielenkiinto, minäkuva, asenteet, saavutusten tarve jne.), kun taas oppimistilannetason muodostavat kurssiin, ryhmään ja opettajaan liittyvät tekijät. (vrt. Julkunen ym. 1997, 12.) Tässä tutkimuksessa emme tarkastele opettajan toiminnan merkitystä, vaan tutkimuksen pienimuotoisuuden takia rajaamme aihetta keskittyen itse oppijaan ja jossain määrin myös siihen, miten ryhmä vaikuttaa hänen oppimismotivaatioonsa.

7 4 TUTKIMUS Tässä luvussa esittelemme tutkimusongelmamme, ennakko-oletuksemme sekä tutkimusaineistomme. Kuvailemme lopuksi myös käyttämäämme tutkimusmenetelmää. 4.1 Tutkimusongelma Tutkimuksessamme etsitään motivaation takana olevia motiiveja eli syitä siihen, miksi kansalaisopistossa opiskellaan vierasta kieltä. Päätavoitteenamme on löytää ne tekijät, jotka ovat aikuisen kieltenopiskelun taustalla. Pyrimme selvittämään motivaatiotekijät, jotka vaikuttavat kielten opiskelun aloittamiseen/harrastamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Haluamme selvittää ohjaavatko opiskelua ulkoiset vai sisäiset motivaatiotekijät. Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat: Pääkysymys: Mitkä motivaatiotekijät ohjaavat aikuisen kieltenopiskelua kansalaisopistossa vaikuttaako sukupuoli? Alakysymykset: Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja naisten ja miesten kielimotivaation välillä on? Millainen merkitys ulkoisilla ja sisäisillä motivaatiotekijöillä on? Onko opiskelu omaehtoista vai ympäristölähtöistä? Lukemamme perusteella oletamme, että työikäisten kieltenopiskelua ja sen tarvetta ohjaavat työelämän asettamat vaatimukset kielitaidolle. Toisaalta työelämän ulkopuolella olevilla kieltenopiskelun taustalla vaikuttaa enemmän yksilön oma halukkuus itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle. Lisäksi voi olettaa, että sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa kielikursseilla käymiseen kannustavasti.

8 4.2 Tutkimusaineisto Keräsimme tutkimusaineistomme Internet-kyselyn avulla, joka oli suunnattu Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille. Lähetimme kyselyn 374 kielenopiskelijalle (englanti 128, espanja 108, venäjä 53, japani 46 ja italia 39) maaliskuussa 2010 viikoilla 10 ja 11. Saimme 132 vastausta, joten vastauskato oli 242 (65 %). Rajasimme aineiston ulkopuolelle eläkkeellä olevat, koska eläkeläisten opiskelumotivaatiota tutkitaan toisessa praktikumtyössä (Tuuli Neiglick). Lopullinen aineistokoko oli 104. Kysely oli strukturoitu ja se rakentui 25 väitelauseesta sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä (ks. liite 1). Lisäksi kysyimme vastaajan taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta ja elämäntilannetta. Käytimme kyselyssä Likert-asteikkoa, joka sopii hyvin jonkin tietyn ominaisuuden, kuten motivaation mittaamiseen (Metsämuuronen 2000, 47). Asteikkomme skaala oli neliportainen (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Käytimme neliportaista skaalaa, koska se on aineiston analysointivaiheessa tutkijalle helpompi ja informatiivisempi kuin pariton skaala (vrt. Metsämuuronen 2000, 47). Vastaajia aineistossamme oli yhteensä 104, joista 75 oli naisia ja miehiä 29. Vastaajiemme keski-ikä oli 43 vuotta. Suurin osa (60,6 %) vastaajista oli 1950- ja -60-luvulla syntyneitä ja korkeasti kouluttautuneita (67,3 %). Vastaajista 35,6 % oli suorittanut joko alemman korkeakoulututkinnon tai opistotutkinnon. Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli niukasti (1 %). Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että eri koulutuksen saaneilla ja erilaisissa työtehtävissä toimivilla voi olla toisistaan poikkeavat mahdollisuudet vastata sähköiseen kyselyyn. Suurin osa (80,8 %) oli mukana työelämässä, mutta vastaajien joukossa oli myös työttömiä (10,6 %). Lisäksi osa vastaajista (15,4 %) opiskeli päätoimisesti tai työn ohella. Vastaajat olivat kielitaitoisia ja osasivat ennestään muun muassa seuraavia kieliä: englanti, ruotsi, ranska, saksa, venäjä, espanja, viro, indonesia ja viittomakieli. Edustettuina olivat siis niin Suomessa yleiset kuin harvinaisemmatkin kielet. Vastaajista 99 % opiskeli kielikurssilla omasta aloitteesta. Edustetuimmat kielet olivat englanti ja espanja, mikä vastaa kansalaisopiston kielitarjontaa sekä yleistä kielitrendiä. Aineistossamme espanja oli yliedustettuna (37 %) verrattuna kansalaisopiston yleiseen kieltenopiskelijamäärien jakaantumiseen kielittäin (espanja 16 %) (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen 25.3.2010).

9 4.3 Tutkimusmenetelmä Analysoimme aineiston kvantitatiivisesti. Kyselystä saatu tutkimusaineisto oli jo valmiiksi numeerisessa muodossa (prosenttiluvut), mikä mahdollisti aineiston tilastollisen tarkastelun. Laskimme aineistosta keskiarvoja ja absoluuttisia määriä. Tämän jälkeen luokittelimme väittämät kyselyn rakentamisvaiheessa määrittelemiimme alateemaryhmiin (ks. liite 2). Näin pystyimme esittämään aineistolle kysymyksiä ja selvittämään kieltenopiskeluun liittyviä motivaatiotekijöitä. Hyvä tutkimus on luotettava ja paikkansa pitävä. Tutkimuksen teossa käytetään usein käsitteitä validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti painottaa tutkimuksen kannalta asianmukaisia tutkimusmenetelmiä. On tärkeää, että tutkimuksen mittari mittaa nimenomaan tavoiteltua asiaa. Validiteetin kohdalla voidaan puhua myös ulkoisesta validiteetista, jolla tarkoitetaan tutkimuksen yleistettävyyttä. Reliabiliteetti käsittää puolestaan tulosten tarkkuuden luotettavuuden ja sen, onko tutkimus mahdollista toistaa. Tutkimuksen objektiivisuudella tarkoitetaan tulosten riippumattomuutta tutkijasta ja avoimuudella tutkimuksen tavoitteiden selkeyttä. (Metsämuuronen 2000, 50 51 ja Heikkilä 2001, 29 32.) Rakensimme tutkimusmittarin itse, mutta käytimme mittariston rakentamisessa apuna Metsämuurosen (2000, 65 68) antamaa motivaatiomittarin mallia. Kyselylomakkeen väitelauseiden muodostamisessa käytimme avuksi myös Kantelisen ym. (2004) tutkimusta ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta. Lisäksi saimme apua Juha Pasaselta Joensuun seudun kansalaisopistosta. Hän auttoi meitä muun muassa kyselyn rakentamisessa ja toteuttamisessa. Mittarimme luotettavuutta heikentää kokemattomuutemme käsitteiden operationalisoinnissa sekä mittarin vähäinen testaus. Tutkimuksen suppeuden takia jouduimme myös rajaamaan operationalisoitujen käsitteiden määrää, minkä vuoksi käsitteet eivät välttämättä kata tutkimusaihettamme riittävän laajasti. Käytettävissä olevan ajan rajallisuuden takia meillä ei myöskään ollut mahdollisuutta lisätä mittarin reliaabeliutta toisto- tai rinnakkaismittauksilla. Heikkilän (2001, 30 32) mukaan tutkimuksen luotettavuutta on kuitenkin mahdollista parantaa työskentelyn aikana aineiston ja tulosten huolellisella tarkastelulla. Eri kieliryhmät ovat tutkimusaineistossamme ali- tai yliedustettuna, mikä voi vaikuttaa tuloksiemme yleistettävyyteen.

10 5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tutkimuksen edetessä, päästyämme tarkastelemaan kyselyn vastauksia päätimme analysoida tutkimusaineistoa erään taustatekijän eli sukupuolen näkökulmasta: erittelimme kummallekin sukupuolelle yleisimmät motivaatiota selittävät tekijät, loimme aineistoa selkeästi havainnollistavat tyyppiyksilöt ja lopuksi vertailimme keskenään sukupuolten välisiä kieltenopiskelumotiiveja. 5.1 Naisten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen naisvastaaja oli 54-vuotias alemman korkeakoulututkinnon suorittanut espanjan kielen opiskelija, joka oli tullut kurssille oma-aloitteisesti. Naisten kieltenopiskelussa tärkeimpiä motiiveja (ks. kuvio 1) olivat kielitaidon täydentäminen (80 %), itsensä kehittäminen (78,7 %) sekä kielitaidon tarve ulkomailla matkustettaessa (70,7 %). Yhtälailla merkittäviä sisäisiä tekijöitä olivat yleinen kiinnostus kieliin (61,3 %), uteliaisuus vieraita kulttuureja kohtaan (70,7 %) sekä halu pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä (68 %). Naisten kieltenopiskelussa näkyi omakohtaisen kiinnostuksen lisäksi oppimisen ilo (60 %) ja opiskeluprosessin mukanaan tuoma onnistumisentunne (60 %) sekä henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen (62,7 %). Integratiivisista tekijöistä lähes yhtä tärkeä kuin edellä mainitut oli kielitaidon arvostaminen nyky-yhteiskunnassamme (60 %). Seuraavaksi tärkeimpinä koettiin ryhmäoppiminen (48 %) ja yhteishenki opiskeluryhmässä (33,3 %). Näistä huolimatta osa sosiaalisista tekijöistä vaikutti kieltenopiskelumotivaatioon selkeästi vähemmän: Ystävän opiskeleminen samalla kielikurssilla ei ollut edellytyksenä osallistumiselle (77,3 %). Kieliopiskelun tarvetta ei myöskään ohjannut yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin tai ystäviin (42,7 %). Kolmantena selkeänä tekijänä nimettiin jatko-opiskelu (52 %), jolla ei juurikaan nähty olevan yhteyttä kieltenopiskeluun.

11 Kuvio 1. Motivaatiotekijät naisten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittäviksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelussa koettiin vähäisimpänä. Avoimen kysymyksen (Muita syitä kieltenopiskeluuni) vastauksissa korostui pelkän englannin kielen taidon riittämättömyys globaalissa maailmassa, jossa monikielistä kompetenssia arvostetaan elämän eri osa-alueilla. Eräs yhteinen nimittäjä oli matkailu, joka oli saanut naiset lähtemään kielikurssille. Kieliharrastusta oli jatkettu matkan jälkeenkin, koska kokemukset opiskelusta ja opettajasta olivat olleet positiivisia. Osa naisvastaajista mainitsi kieltenopiskelun tarjoavan kaivattua vastapainoa työlle ja tuovan elämään uudenlaista, maailmaa avartavaa sisältöä.

12 5.2 Miesten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen miesvastaaja oli 48-vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut englannin opiskelija, joka oli tullut kielikurssille omasta aloitteestaan. Miesten kieltenopiskelumotivaatioon (ks. kuvio 2) vaikuttivat eniten sisäiset motivaatiotekijät. Ulkoisilla tekijöillä kuten ystävän vertaistuella ei ollut olennaista merkitystä. Merkittävin motivaatiotekijä oli halu itsensä kehittämiseen (82,8 %), seuraavaksi tärkein oli kielitaidon hankkiminen ulkomailla matkustamista ajatellen (79,3 %). Tämän jälkeen kieltenopiskelua perusteltiin halulla laajentaa omaa kielitaitoa, huolehtia henkisestä hyvinvoinnista sekä osata kommunikoida vieraalla kielellä (75,9 %). Kieltenopiskelu koettiin hyödylliseksi harrastukseksi (65,5 %), joka luo onnistumisen tunteen (65,5 %) ja mahdollistaa vieraskielisten ohjelmien ymmärtämisen (69 %). Kognitiiviset ja instrumentaaliset motivaatiotekijät olivat opiskelumotivaation näkökulmasta katsottuna merkityksellisempiä kuin integratiiviset, ulkoa päin ohjautuvat motivaatiotekijät. Integratiivisista tekijöistä suurin painoarvo oli kielitaidon arvostuksella (69 %). Sosiaalisilla tekijöillä kuten ihmisten tapaamisella (41,4 %) oli odotettua vähemmän merkitystä, mutta poikkeuksen muodosti opiskeluryhmän hyvän yhteishengen merkityksen korostuminen (62,1 %). Vastauksista ilmeni, että syyt kieltenopiskelulle ovat lähtöisin yksilön henkilökohtaisista tarpeista. Kielikurssille hakeuduttiin itsenäisesti ystävän läsnäolo kurssilla tai yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin ja ystäviin eivät olleet syynä osallistumiselle. Jatko-opinnot eivät ohjanneet kieltenopiskelua, vaan syyt löytyivät itsensä kehittämisestä ja työelämän sekä yhteiskunnan synnyttämistä vaatimuksista. Lisäksi osa vastaajista kertoi opiskelumotivaation ja kiinnostuksen kieliin olevan nykyisin myönteisempi kuin nuoruudessa.

13 Kuvio 2. Motivaatiotekijät miesten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittävimmiksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelulle koettiin vähäisimpänä. 5.3 Yhteenveto Aineiston perusteella keskeisimmät kieltenopiskelumotiivit edustivat kognitiivista ja instrumentaalista motivaatio-orientaatiota (ks. liite 3). Sekä naisten (78,7 %) että miesten (82,8 %) vastauksissa korostui itsensä kehittäminen (ks. kuvio 3). Muita yhteisiä motiiveja kieltenopiskelulle olivat oman kielitaidon laajentaminen ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Samoin molemmat kokivat kielitaidon tärkeäksi matkustelun ja yleisen kommunikoinnin näkökulmasta. Aineistossamme eivät korostuneet sosiaaliset tekijät kuten kielitaidon tarve yhteydenpidossa vieraskielisten sukulaisten tai ystävien kanssa tai ystävän osallistuminen samalle kurssille. Naisten ja miesten kieltenopiskelussa oli nähtävissä ero suhtautumisessa opiskeluprosessiin: naisten vastauksissa oli havaittavissa itse opiskeluprosessin merkitys ja opiskelun tuoma ilo sekä yleinen kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, kun taas miesten vasta-

14 uksissa nousivat esiin kieltenopiskelun hyöty ja saavutetun kielitaidon merkitys eli kieltenopiskelun tulos- ja tavoiteorientoituneisuus. Miesten vastauksissa korostui myös kielikurssilla vallinnut hyvä ryhmähenki, jonka miehet kokivat selkeästi merkittävämmäksi kieltenopiskelumotivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi kuin naiset. Kuvio 3. Yleisimmät motiivit naisten ja miesten kieltenopiskelulle. Palkit havainnollistavat motivaatiotekijöiden jakautumista sukupuolittain. Positiiviset prosenttiluvut kuvaavat kieltenopiskelulle merkittäviä motiiveja, kun taas negatiiviset arvot havainnollistavat niitä motivaatiotekijöitä, joilla ei nähty olevan merkittävää yhteyttä kieltenopiskelulle.

15 6 POHDINTA Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, mikä saa aikuisen opiskelemaan kieltä vapaaajallaan. Saamiemme tulosten perusteella aikuisen kielenopiskelua ohjaavat sisäiset motivaatiotekijät keskeisimpänä halu itsensä kehittämiseen. Tutkimuksemme avulla saimme asettamillemme tutkimuskysymyksille vastaukset, jotka ovat päteviä tässä tutkimusjoukossa. Työskentelyn alussa muodostamamme ennakko-olettamukset erosivat osittain saamistamme tutkimustuloksista. Olimme olettaneet, että työelämän vaatimukset ja tarpeet ohjaisivat enemmän vapaa-ajalla tapahtuvaa kieltenopiskelua. Aineistomme osoitti kuitenkin, että työelämän vaatimusten rinnalla oli monia muita merkittävimpiä syitä, jotka ohjasivat opiskelua (ks. 5.3). Tutkimusaineistomme ja siinä ilmenevät opiskelumotiivit voivat olla avuksi esimerkiksi kansalaisopiston opintotarjonnan suunnittelussa, koska Internetkyselyllä kerätty tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Näin ollen aineistoa voidaan hyödyntää myöhemminkin erilaisissa kehitys- ja tutkimustarkoituksissa, mikä lisää tutkimuksemme käyttöarvoa. Tutkimusaineiston keräämisen jälkeen oivalsimme, että sähköisen kyselyn rakenne olisi voinut olla joiltakin osin paremmin laadittu (esim. linkitys ja vaihtoehtojen alasvetolaatikot). Tämä olisi helpottanut aineiston jatkokäsittelyä. Olimme pohtineet kyselylomakkeen rakennetta ja väitelauseita pitkään, mutta siitä huolimatta väitteet osoittautuivat positiivisesti skaalautuneiksi. Aineistomme olisi ollut informatiivisempi, jos väitteiden joukossa olisi ollut myös negatiivisesti skaalautuneita väitteitä eli kielteisesti muodostettuja väitelauseita. Lisäksi tekemämme motivaatioluokittelumme osoittautui odotettua haastavammaksi, koska instrumentaaliset ja integratiiviset motivaatiotekijät voivat toisinaan olla vaikeasti toisistaan erotettavissa: Näiden kahden motivaatiotekijöiden välillä esiintyy päällekkäisyyttä, koska niiden välinen raja ei ole aina kovin yksiselitteinen. Tulkinta- ja perustelutavasta riippuen jonkin motivaatiotekijän voidaan katsoa kuuluvan niin instrumentaalisen kuin integratiivisen orientaatioon. Havainnollistavana esimerkkinä on väite Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla., jonka myöhemmän pohdinnan tuloksena siirsimme integratii-

16 visesta instrumentaaliseen orientaatioon. Kyseisessä väitteessä kieli tulkitaan pikemminkin kommunikoimisen (väline) kuin integroitumisen näkökulmasta. Praktikumtyön suppeuden takia jouduimme jättämään tarkastelun ulkopuolelle joitakin näkökulmia kuten opettajan roolin, joka nousi esiin kyselymme avoimessa vastausosiossa. Opettajan persoonan ja hänen käyttämien työskentelymuotojen merkitys voisi olla informatiivinen lisä mahdollisessa jatkotutkimuksessa. Keräämämme aineiston suuruus mahdollistaisi tutkimusaiheen laajemman tarkastelun jopa Pro gradu-tutkielman tasolla. Motivaatiota on tutkittu yleisesti paljon, mutta kansalaisopiston kieltenopiskelijoiden motivaatio on alueena vielä melko vähän tutkittu.

17 LÄHTEET Joensuun seudun kansalaisopisto. 2009. Opinto-opas kevät 2010. Tieteelliset julkaisut Gardner, R.C. & Lambert, W.E. 1972. Attitudes and motivation in second-language learning. Rowley, MA: Newbury House. Heikkilä, T. (2001) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Julkunen, K. & Borzova, H. 1997. English language learning motivation in Joensuu and Petrozavodsk. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:o 64. Kantelinen, R. 1995. Ruotsin kielen opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimus koti- ja laitostalousalan opiskelijoiden opiskelumotivaatiosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja. N:o 21 Kantelinen, R. & Kettunen, S. (toim.) 2004. Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:ro 89 Laine, E. 1977. Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 1. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 17. Turku. Laine, E. 1978. Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 2. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 21. Turku. Metsämuuronen, J. 2000. Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia-sarja 1. Helsinki : International Methelp. Nurhonen A. 2001 Motivaatio ja asenteet ruotsin kielen oppimisessa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Sinisalo, T. 2002 Teatteriharrastuksen merkitys: Teatteriharrastusmotiivit ja taiteellinen oppiminen teatteriesityksen valmistusprosessissa. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen väitöskirja. Verkkolähteet & al. 2006. Motivation, language attitudes and globalisation. Hungarian perspective. Clevedon: Multilingual Matters. Saatavilla osoitteessa: http://site.ebrary.com.joecat.joensuu.fi:8080/lib/uef/edf.action?p00=&docid=1012063 0 [luettu 9.3.2010]

18 Joensuun seudun kansalaisopisto. 2010. Ainealueiden esittely. Saatavilla osoitteessa: http://www.kansalaisopisto.jns.fi/index.php?823 [luettu 12.3.2010] Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632. Saatavilla osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 [luettu 6.3.2010]. Opetushallitus. 2009 Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/vapaa_sivistystyo [luettu 5.3.2010] Opetusministeriö. 2010a. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/?lang=fi [luettu 8.3.2010] Opetusministeriö. 2010b. Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/aikuiskou lutusjaerjestelmae/vapaa_sivistystyoe/?lang=fi [luettu 6.3.2010]

19 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake (paperiversio) Taustatiedot: Ohje: Ympyröi sopivin vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin annetuille viivoille. Sukupuoli 1 mies 2 nainen Syntymävuosi Koulutustausta Mikä on koulutustasosi? 1 perusaste (kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu) 2 toinen aste (ammattikoulu tai lukio) 3 alempi korkeakoulutus (opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) 4 ylempi korkeakoulutus (ylempi korkeakoulututkinto) Elämäntilanne Olen 1 työelämässä 2 eläkkeellä 3 työtön 4 opiskelija Kielitaito Mitä vieraita kieliä olet opiskellut ja kuinka monta vuotta? kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta Kysely: Ohje: Vertaa väittämiä omiin ajatuksiisi ja ympyröi omaan tilanteeseesi sopivin vastausvaihtoehto. Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: Mikäli olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 4. Mikäli olet hieman samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 3. Mikäli olet hieman eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 2. Mikäli olet täysin eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 1.

Opiskelen vierasta kieltä (mikä kurssi?) kansalaisopistossa, koska 1. haluan kehittää itseäni 1 2 3 4 2. kielitaito on tarpeen työelämässä 1 2 3 4 3. olen kiinnostunut eri kielistä 1 2 3 4 4. kaipaan haasteita 1 2 3 4 5. tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla 1 2 3 4 6. uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen 1 2 3 4 7. kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa 1 2 3 4 8. opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä 1 2 3 4 9. haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani 1 2 3 4 10. minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun 1 2 3 4 11. opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki 1 2 3 4 12. tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa 1 2 3 4 13. opiskelu pitää mielen virkeänä 1 2 3 4 14. hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla 1 2 3 4 15. haluan ymmärtää vieraskielisiä kirjoja, lehtiä, lauluja 1 2 3 4 16. kieltenopiskelu on hyödyllistä ajanvietettä 1 2 3 4 17. opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni 1 2 3 4 18. tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten/ystävien kanssa 1 2 3 4 19. ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin 1 2 3 4 20. kielenopiskelu tuo minulle iloa 1 2 3 4 21. kielitaitoa arvostetaan nykyisin 1 2 3 4 22. haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä 1 2 3 4 23. haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) 1 2 3 4 24. kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin 1 2 3 4 25. haluan täydentää kielitaitoani 1 2 3 4 Muita syitä kieltenopiskeluuni: KIITOS VASTAUKSISTA!

LIITE 2. Motivaatio-orientaatioiden teemoittelu MOTIIVIT/TEEMAT ALATEEMAT MITTARIT/VÄITELAUSEET Kognitiivinen / uuden oppiminen Uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen. itsensä kehittämisen itsensä kehittäminen Haluan kehittää itseäni. orientaatio Haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani. Haluan täydentää kielitaitoani. Kaipaan haasteita. yleinen kiinnostus Olen kiinnostunut eri kielistä. hyöty Opiskelu on hyödyllistä ajanvietettä. henkinen hyvinvointi, ilo Opiskelu pitää mielen virkeänä. Kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa. Kieltenopiskelu tuo minulle iloa. Instrumentaalinen työelämä Kielitaito on tarpeen työelämässä. orientaatio koulutus Tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa. mediat Haluan ymmärtää vieraskielisiä, kirjoja, lehtiä ja lauluja. Haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.). kieli avaimena Kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin. Haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä. matkustelu Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla. Integratiivinen orientaatio kommunikointi Tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten /ystävien kanssa. sosiaalisuus Opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä. Hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla. Opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni. Opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki. Ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin. ympäristö (yhteiskunta, olosuhteet) Kielitaitoa arvostetaan nykyisin. Minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun.

LIITE 3. Naisten ja miesten vastaukset kootusti prosentteina (Webropol-sovelluksen automaattisesti laatima kuvio)

1= täysin eri mieltä 2= hieman eri mieltä 3= hieman samaa mieltä 4= täysin samaa mieltä