Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Transkriptio

1 Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Vapaan sivistystyön tutkimushankkeen seminaari , Helsinki Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

2 VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Olennaista, että opiskelu ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin.

3 MINNE MATKA, VAPAA SIVISTYSTYÖ? Visio 2015: Vapaa sivistystyö on arvostettu suunnannäyttäjä maailmaan, jossa jokaisen omaehtoinen oppiminen, ihmisenä kasvaminen ja täysipainoinen kansalaisuus toteutuvat Kehittämisen painopistealueita: identiteetti, opetus, kumppanuudet, asiakkaat, yhteiset prosessit Identiteetti = yleisen profiilin nostaminen, arvostuksen kohottaminen, arvopohjan vahvistaminen, merkityksen näkyväksi tekeminen Opetus = pedagogisten valmiuksien nostaminen, sukupuolinäkökulma erityisesti miesnäkökulma esille opetuksessa, verkko-opetuksen kehittäminen

4 MINNE MATKA, VAPAA SIVISTYSTYÖ? Kumppanuudet = avoimuuteen perustuvan yhteistyön lisääminen, yhteistyö toiminta-ajatuksesta (ei instituutioista käsin) lähtien, työnjako ja profiloituminen, tarpeiden ohjaaminen oppilaitosten välillä Asiakkaat = tarpeiden tunnistaminen, aliedustettujen ryhmien tavoittaminen Yhteiset prosessit = tutkimuksen ja kehitystyön jatkuvuus ja systemaattisuus, taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ja edunvalvonta, moninaisuus

5 MITÄ HYÖTYÄ VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ? Tutkimustuloksia (mm. Manninen et Luukannel 2008): Vuorovaikutustaidot; itsensä toteuttaminen ja tekemisen ilo; sosiaaliset taidot; henkinen kasvu; yleiset kansalaisuuteen liittyvät taidot ja asenteet; yhteisöön liittyminen ja yhteisöllisyys; fyysinen ja henkinen terveys; terveyskäyttäytymisen paraneminen; oppijan minäkuvan ja identiteetin vahvistuminen; uudet verkostot; tukea työnhakuun; työelämävalmiuksien parantaminen; arjessa jaksaminen; yhteiskunnallinen osallistuminen; yleissivistys; tiedonhakutaidot; luottamus omaan osaamiseen jne.

6 KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOT Kansalais- ja työväenopistot (199) ovat etupäässä kunnan omistamia aikuisoppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa. Toimintaa on hajautettu eri puolille kuntaa. Tehtävänä vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Kansalaisopistot vastaavat suuresta osasta taiteen perusopetusta. Ne tarjoavat myös avointa yliopisto-opetusta. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuoto-opetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1-2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä.

7 KANSALAISOPISTOJEN YLLÄPITÄJISTÄ Ylläpitäjistä 14 % yksityisiä, 85 % kuntia ja 1 % kuntayhtymiä Yksityiset ylläpitäjät ovat pääasiassa kannatusyhdistyksiä tai setlementtejä, myös säätiöitä, osakeyhtiö ja opintoliitto Viimeisten viiden vuoden aikana kansalaisopistojen lukumäärä vähentynyt noin 50:llä

8 KoL JA YLLÄPITÄJÄT Toiminta vahvistuu ja kysyntä kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta Ylläpitäjien sitominen valtion lisäksi mukaan viemään ilosanomaa eteenpäin Investoinnit suhteessa kunnan muihin toimialoihin pienet, hyödyt suuret Pienellä rahalla saadaan valtavan paljon hyvää aikaan (ks. esim. Kaiku-raportti 2001 Hyvää helvetin halvalla ) Miksi silti usein pahnanpohjimmainen esim. kunnan koulutuksen brändin sisällä? Yli sata vuotta opiskeltu ja seuraavat sata vuotta aiotaan myös opiskella Päättäjien ja ylläpitäjien johdon rooli ja tietämys KoL haluaa haastaa kaikki keskustelemaan asiasta avoimesti ja vuorovaikutteisesti

9 HAASTEITA Resurssien kohdentuminen: erityisryhmät ja koulutuspoliittisesti tärkeät alat (maahanmuuttajat, seniorit, aliedustetut ryhmät, terveyden edistäminen ja tietoyhteiskuntataidot) miten löydetään uusia ryhmiä ja tehtäviä? Yhteistyön kehittäminen erilaisten (vammais)toimijoiden kanssa valtakunnallisesti Alueellisen tason yhteistyön vahvistaminen opistotasolla alueellisen ja paikallisen tarpeen mukaan Hakeva toiminta, työpajatoiminta

10 KENTTÄ KOMMENTOI Mihin esteettömyydellä viitataan? Tilojen esteettömyydestä on puhuttu paljon, entä opetusmenetelmät ja aikuisten erityisopetuksen näkökulmat? Kansalaispistojen lähipalveluajatus tukee esteettömyys-näkökulmaa, mutta opistojen käytössä olevat tilat eivät välttämättä tue liikuntarajoitteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä kansalaisopistojen toiminnan pariin esim. kyläkoulut ja kylätalot Tavoitettavuus: Miten saadaan mukaan? Ratkaisuina esimerkiksi erityisryhmille kohdistetut kurssit, joiden kautta kansalaisopisto tulee tutuksi ja tätä kautta kynnys osallistua laskee Aikuisille erityisryhmille tarkoitettu opetus (kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset, reuma-tules, mielenterveyskuntoutujat yms. ) Riittävätkö opiskelijat tai opiston resurssit erillisiin kursseihin? Tukeeko kurssihinnoittelu mukaantuloa? Eläkeläisten opintosetelien käyttö usein mahdollista, myös avustajan maksuton osallistuminen Henkilökohtainen avustaja on avain esteettömyyteen!

11 ESIMERKKI KÄYTÄNNÖSTÄ KOHTAAMISIA -kurssi, joka on suunnattu vammaisille työnantajille ja heidän henkilökohtaisille avustajilleen. Vaikeavammainen ihminen toimii työantajana henkilökohtaiselle avustajalleen, jolloin hänellä tulisi olla taitoja hoitaa työnantajan velvoitteensa tai toimia työnjohtajana. Kurssi sisältää erilaisia opintokokonaisuuksia ja taustalla on vuonna 2009 uudistunut vammaispalvelulaki, jonka myötä henkilökohtainen apu tuli vaikeavammaiselle subjektiiviseksi oikeudeksi.

12 OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA Miten kohdella ja kohdata esteellinen oppija? Kuinka pitkälle eriytetään (heterogeeniset ryhmät)? Erilaiset oppijat, korkeampi kynnys tulla kursseille? Aikuisten voi olla vaikea tunnistautua erilaisiin oppijoihin Luki-opetus monille opettajille tuttua, entä muut mahdollisuudet tukea, esimerkiksi viittomakieli? Ilman avustajaa kurssille tuleva, erityistä huomiota vaativa kurssilainen vie muulta opetukselta paljon huomiota Opettajien erityisopetuksen valmiudet: miten varmistetaan osaaminen?

13 Kansalaisopistojen liitto kiittää mielenkiinnosta!