Maantien 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki

Maantien 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki ALUEVARAUSSUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Valio Oy Huhtikuu 2012

ALKUSANAT Riihimäen keskustan eteläpuolella sijaitsevan Valio Oy Herajoen meijerin suunniteltu laajennus ja sen eteläpuolelle kaavoitettava uusi teollisuusalueen laajennus tulevat lähitulevaisuudessa synnyttämään runsaasti raskasta liikennettä, joka suuntautuu Riihimäeltä eri puolille Suomea. Osayleiskaavassa on esitetty uusi katuyhteys Herajoen teollisuusalueelta kohti etelää, joka kytkeytyy Meijerintien jatkeen kautta maantiehen 130. Nykyiset järjestelyt Retkiojantiellä ja maantiellä 130 eivät ole riittävät tulevaan tilanteeseen. Tästä syystä Meijerintien ja maantien 130 liittymää on päätetty parantaa rakentamalla nykyisen nelihaaraisen tasoliittymän tilalle kiertoliittymä. Työn tilaajana on ollut Riihimäen kaupunki ja Valio Oy. Riihimäen kaupungilta työhön ovat osallistuneet kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo, kaavoitusinsinööri Ilpo Lehtinen ja katusuunnittelija Jussi Kivistö. Aluevaraussuunnitelma on tehty talven 2011-2012 aikana konsulttityönä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet ins. Jarmo Mikkonen (projektipäällikkö ja pääsuunnittelija), ins. Kari Niemi (siltojen vaihtoehtovertailu), DI Piritta Laitakari (liittymän toimivuustarkastelut) ja DI Laura Knuuttila (vaikutukset ja raportointi). Riihimäellä huhtikuussa 2012 Kansikuva: Nykyinen maantien 130 ja Retkiojantien liittymä. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy)

3 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohta ja tavoitteet... 4 1.1 Työn lähtökohta ja tavoitteet... 4 1.2 Suunnittelualue... 4 1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun... 5 1.4 Maankäyttö ja kaavoitustilanne... 5 1.5 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet... 6 1.6 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste... 7 1.7 Liikenneturvallisuus... 8 1.8 Maaperä ja pohjaolosuhteet... 8 1.9 Kunnallistekniset rakenteet ja kaapelit... 8 1.10 Nykytilanteen yhteenveto... 8 2 Vaihtoehtotarkastelut... 9 2.1 Liittymätyyppi... 9 2.2 Siltavaihtoehdot... 9 3 Aluevaraussuunnitelma... 13 3.1 Autoliikenteen järjestelyt... 13 3.2 Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyt... 14 3.3 Sillat... 14 4 Vaikutukset... 14 5 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 15

4 (15) 1 Lähtökohta ja tavoitteet 1.1 Työn lähtökohta ja tavoitteet Riihimäen keskustan eteläpuolella sijaitsevan Valio Oy Herajoen meijerin suunniteltu laajennus ja sen eteläpuolelle kaavoitettava teollisuusalueen laajennus tulevat lähitulevaisuudessa synnyttämään runsaasti raskasta liikennettä, joka suuntautuu Riihimäeltä eri puolille Suomea. Nykyinen alueen tieverkko ei riitä palvelemaan kasvavia liikennemääriä. Kalmun osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 16.1.2012) on esitetty teollisuusalueelta uusi katuyhteys kohti etelää ja se kytkeytyy Retkiojantien kautta maantiehen 130. Meijerin tontin asemakaavamuutoksen ja meijerin eteläpuolella sijaitsevan Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu liikenneselvitys (11.11.2011/A-Insinöörit Suunnittelu Oy), jossa tarkasteltiin meijerin ja teollisuustontin liikenteellisiä vaikutuksia läheisellä liikenneverkolla. Liikenneselvityksessä todettiin, että Retkiojantien ja maantien 130 nykyinen liittymä ei toimi ennustetilanteen mukaisilla liikennemäärillä, ja liittymän toimivuus tulee varmistaa muuttamalla nykyinen tasoliittymä kiertoliittymäksi tai valo-ohjatuksi liittymäksi. Kiertoliittymä koettiin parhaaksi ratkaisuksi liittymän ongelmiin. Aluevaraussuunnitelman tavoitteena on suunnitella nykyisen kanavoidun nelihaaraliittymän muuttaminen kiertoliittymäksi asemakaavoitusta palvelevalla tarkkuudella. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue on maantien 130, Kynttilätien ja Retkiojantien nelihaarainen tasoliittymä Riihimäellä, noin 5 km Riihimäen keskustan eteläpuolella (kuva 1). Maantie 130 on seudullinen pääväylä Vantaalta Riihimäen, Hämeenlinnan ja Valkeakosken kautta Tampereelle. Kynttilätie on maantiehen liittyvä katu ja Retkiojantie on yksityistie. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Retkiojan risteyssilta, joka sijaitsee Retkiojantiellä, noin 100 m etäisyydellä maantien 130 liittymästä.

5 (15) Kuva 1. Suunnittelualue: maantien 130, Retkiojantien ja Kynttilätien liittymä Riihimäellä. 1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun Uudessa asemakaavaluonnoksessa esitetty katuyhteys suunnittelukohteelta yli valtatien 3 kohti pohjoista sisältää ajoradan ja välikaistalla erotetun kevyen liikenteen väylän. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitustilanne Suunnittelualue sisältyy vuonna 2011 hyväksyttyyn Kalmun osayleiskaavaan. Valtatien 3 länsipuolella on voimassa oleva Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaava, jota ollaan parhaillaan muuttamassa ja laajentamassa tilaa vaativan teollisuustoiminnan tarpeisiin. Asemakaavan laajentumisen myötä suunnittelualueelle muodostuu asemakaava. Myös maantien 130 itäpuolella on voimassa oleva asemakaava. Kuvassa 2 on esitetty ajantasa-asemakaavaote suunnittelualueen kohdalla.

6 (15) Kuva 2. Ajantasakaavaote (15.11.2011) suunnittelualueen kohdalta. 1.5 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Poikkileikkaus ja nopeusrajoitus Maantie 130 on yksiajoratainen poikkileikkaukseltaan 9,0/7,0 m väylä. Suunnittelualueen kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Retkiojantie on yksityistie ja sen päällysteleveys on 6,5 m. Kynttilätie on katu, jonka päällysteleveys on 9,0 m. Retkiojantien ja Kynttilätien nopeusrajoitus on 50 km/h. Liittymä Maantien 130, Retkiojantien ja Kynttilätien liittymä on pääsuunnassa ajoratamaalauksin kanavoitu tasoliittymä. Retkiojantie ja Kynttilätie ovat väistämisvelvollisia sivusuuntia. Kynttilätien sivusuunnalla on tulppasaareke. Pääsuunnassa, maantiellä 130 on molemmis-

7 (15) ta suunnista kääntymiskaistat vasemmalle. Etelästä päin on lisäksi erillinen kääntymiskaista oikealle Kynttilätielle. Retkiojan risteyssilta Retkiojan risteyssilta sijaitsee noin 100 m maantien 130 liittymästä länteen, jossa Retkiojantie ylittää valtatien 3. Retkiojan risteyssilta on jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka jännemitat ovat 28,0 m + 28,0 m. Sillan hyötyleveys on 6,5 m ja se on perustettu kalliovaraisesti. Valaistus Maantie 130 ja Kynttilätie on valaistu suunnittelualueen kohdalla. Retkiojantiellä ei ole tievalaistusta. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Maantiellä 130 on kaukoliikenteen linja-autopysäkit liittymän molemmin puolin. Linjaautopysäkeille ei ole kevyen liikenteen väyliä eikä suojateitä. Kulku pysäkeille tapahtuu maantien pientareella. Erikoiskuljetukset Maantie 130 kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitteihin. 1.6 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Suunnittelualueen liikennemäärätiedot nyky- ja ennustetilanteissa sekä tarkastelut liikenteen sujuvuudesta perustuvat Valio Oy Riihimäen meijerin ja Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavamuutokseen liittyvän liikenneselvityksen (11.11.2011/A-Insinöörit Suunnittelu Oy) tietoihin. Nykyiset liikennemäärät Maantien 130 liikennemäärä nykytilanteessa (KVL 2011) on Retkiojantien liittymän pohjoispuolella noin 4600 ajon./vrk ja liittymän eteläpuolella noin 4400 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on 7 %. Retkiojantien liikennemäärä on noin 150 ajon./vrk. Liittymässä on tehty liikennelaskenta syyskuussa 2011. Liikennelaskennasta saatuja iltahuipputunnin virtatietoja on käytetty liikenne-ennusteen ja toimivuustarkastelujen lähtökohtana. Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen muodostamisen lähtökohtana ovat olleet Valio Oy:n laatima arvio Riihimäen meijerin liikennemääristä vuonna 2025, Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelman liikenne-ennuste, liikennelaskentatiedot sekä liikenteen yleisen kasvun kuntaennuste. Liikenne-ennuste on laadittu liikenneverkolle, jossa Meijerintieltä on uusi yhteys Retkiojantielle. Se mahdollistaa meijerin ja teollisuusalueen liikenteen kulkemisen myös Retkiojantien liittymän kautta maantielle 130, mikä lisää Retkiojantien liikennemäärää selvästi nykyisestä. Vuonna 2030 liikennemäärien on ennustettu olevan maantiellä 130 Retkiojantien liittymän pohjoispuolella noin 7100 ajon./vrk ja eteläpuolella noin 7900 ajon./vrk. Retkiojantien liikennemäärän on arvioitu olevan 3200 ajon./vrk. Liikenteen sujuvuus Liittymä toimii nykytilanteessa iltahuipputunnin aikaan hyvin. Väistämisvelvollisten sivusuuntien vasemmalle kääntyvän liikennevirran palvelutasoluokka on C (tyydyttävä), muiden virtojen B (hyvä) ja pääsuunnan palvelutasoluokka A (erittäin hyvä).

8 (15) Ennustevuonna 2030 liittymän toimivuus heikkenee merkittävästi liikennemäärien kasvaessa. Pääsuunnan palvelutaso säilyy erittäin hyvänä sivusuuntien väistämisvelvollisuuden takia, mutta liittyminen sivusuunnalta päätielle on erittäin vaikeaa. Retkiojantien ja Kynttilätien tulosuuntien palvelutasoluokka on tällöin huono tai erittäin huono (E-F). 1.7 Liikenneturvallisuus Maantien 130 ja Retkiojantien liittymässä on tapahtunut vuosina 2007-2011 kaksi onnettomuutta. Toinen onnettomuuksista on ollut loukkaantumiseen johtanut peräänajoonnettomuus, toinen omaisuusvahinkoihin johtanut yksittäisonnettomuus. Kevyen liikenteen yhteyspuutteet maantien 130 linja-autopysäkeille on suuri liikenneturvallisuusriski. Etenkin ruuhka-aikaan maantien ylittäminen on vaikeaa ja turvatonta, kun suojateitä ei ole. 1.8 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelualueella ei tehty pohjatutkimuksia tämän työn yhteydessä eikä vanhoja pohjatutkimuksia ollut saatavissa. Maaperäkartan perusteella suunnittelualueen maapohja on moreenia. 1.9 Kunnallistekniset rakenteet ja kaapelit Alueella kulkee Elisan, Soneran ja TDC:n telekaapeleita sekä Fortumin sähköverkkoa. Maantien 130 itäpuolella on Riihimäen kaupungin vesihuoltoverkkoa sekä Riihimäen Kaukolämpö Oy:n putkiverkkoa. 1.10 Nykytilanteen yhteenveto Herajoen läntisen alueen käynnissä oleva asemakaavoitus lisää teollisuutta ja sen myötä liikennettä. Nykyinen alueen tieverkko ei riitä palvelemaan kasvavia liikennemääriä. Osayleiskaavassa esitetty uusi katuyhteys kohti etelää kytkeytyy Retkiojantien kautta maantiehen 130. Nykyiset järjestelyt Retkiojantiellä ja maantiellä 130 eivät ole riittävät tulevaan tilanteeseen. Tästä syystä Retkiojantien ja maantien 130 liittymää on päätetty parantaa rakentamalla kiertoliittymä tai liikennevalot. Retkiojantien liikennemäärän ja erityisesti raskaan liikenteen määrän moninkertaistuessa nykytilanteesta Retkiojan risteyssillan kapasiteetti ei riitä. Nykyisen sillan hyötyleveys 6,5 m ei mahdollista kaksisuuntaista ajoneuvoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteyttä.

9 (15) 2 Vaihtoehtotarkastelut 2.1 Liittymätyyppi Valio Oy Riihimäen meijerin ja Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavamuutokseen liittyvässä liikenneselvityksessä on tarkasteltu mt 130 ja Retkiojantien liittymän toimivuutta eri liittymätyypeillä ja toimenpiteillä: Nopeusrajoituksen lasku maantiellä 130 Maantien 130 nopeusrajoitusta laskemalla liittymä toimisi ennustetilanteessa hieman nykyliittymää paremmin. 60 km/h nopeudella sivusuuntien palvelutasoluokat olisivat välillä B- E (hyvä huono). Retkiojantieltä suoraan ja vasemmalle ajavien palvelutaso jäisi silti luokkaan E, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Lisäksi todellinen palvelutaso saattaa ola jopa arvioitua heikompi, mikäli pääsuunnan liikennevirran nopeus ei annetusta nopeusrajoituksesta huolimatta laske riittävän alas. Liikennevalo-ohjattu liittymä Valo-ohjattuna liittymän toimivuus paranisi selvästi nykyliittymään verrattuna. Heikoimmankin tulosuunnan palvelutaso olisi luokassa C, tyydyttävä. Kiertoliittymä Kiertoliittymänä liittymä toimisi keskimäärin hyvin, sillä heikoimmankin tulosuunnan palvelutasoluokka vuoden 2030 iltahuipputunnin aikana olisi C (tyydyttävä) ja lähellä palvelutasoluokan B (hyvä) rajaa. Kiertoliittymä kestäisi ruuhkautumatta noin 20 % ennustetta suuremman liikenteen kasvun. Liittymätyypin valinta Liikennevaloliittymä ja kiertoliittymä ovat liikenteellisen toimivuuden kannalta yhtä hyviä ratkaisuja. Kiertoliittymä koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi kyseisen liittymän ongelmiin. Se on myös luonteva vaihtoehto, sillä maantiellä 130 on kiertoliittymä myös mm. Lasitehtaankadun liittymässä, noin 5 km Kynttilätien liittymästä pohjoiseen. 2.2 Siltavaihtoehdot Nykyisen Retkiojan risteyssillan hyötyleveys 6,5 m ei mahdollista kaksisuuntaista ajoneuvoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteyttä, minkä vuoksi on tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Siltaratkaisuja tutkittiin työn aikana laaditussa siltojen vaihtoehtovertailussa: Vaihtoehtovertailussa tutkittiin Herajoen läntiseltä teollisuusalueelta etelään suuntautuvia vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä ja niiden vaikutuksia nykyiseen siltaratkaisuun. Vertailu perustuu Riihimäen kaupungin esittämään neljään vaihtoehtoiseen ratkaisumalliin. Tässä yhteydessä tutkittiin tarkemmin vaihtoehdot B, C ja D ratkaisujen teknisen toimivuuden ja kustannusvaikutusten osalta. Vaihtoehdossa A Retkiojan risteyssiltaa oltaisiin käytetty kaksisuuntaiselle ajoneuvoliikenteelle, mutta se todettiin toimimattomaksi ratkaisuksi sillan kapeuden vuoksi. Uusien siltojen suunnittelun lähtökohtana on pidetty oletusta, että nykyistä Retkiojan risteyssiltaa hyödynnetään osana uutta ratkaisua. Uuden sillan jännemitat, alittavan liikenteen kulkuaukot ja ulkonäkö on valittu nykyisen sillan mukaiseksi. Nykyisen sillan kunto on hyvä ja kantavuus riittävä. Kaavoituksellisista tekijöistä johtuen uuden sillan sijainti on suunniteltu kaikissa vaihtoehdoissa nykyisen sillan pohjoispuolelle. Asemakaavaluonnoksessa on katualueen leveydeksi esitetty 22,0 metriä. Tämän pohjalta on uuden katuyhteyden lähtökohtana pidetty kokonaisleveydeltään 9,0 metrin ajorataa ja

10 (15) 3,0 metrin välikaistalla erotettua 3,5 metriä leveää kevyen liikenteen väylää. Siltapaikalla kevyen liikenteen väylä on ajoradasta reunakivellä erotettu ja leveydeltään 4,0 metriä. Yksisuuntaisen ajoradan lähtökohtana on pidetty kokonaisleveydeltään 6,5 metriä leveää rampin kaltaista väylää. Mikäli maankäytöllisesti tutkituille vaihtoehdoille ei löydy riittävästi tilaa, on mahdollista myös toteuttaa sillan levitys kiinteästi nykyisen sillan yhteyteen. Tämä vaihtoehto on kuitenkin kustannuksiltaan korkea saavutettaviin tilankäytöllisiin etuihin nähden. Lisäksi erillisen uuden sillan rakentamisella mahdollistetaan työnaikaisen liikenteen sujuminen rakennustyön aikana nykyisen sillan kautta. Vaihtoehto B Nykyinen Retkiojan risteyssilta otetaan kevyen liikenteen käyttöön. Sillan pohjoispuolelle rakennetaan uusi ajoneuvosilta. Suuremman hyötyleveyden ansiosta raskaat ajoneuvot mahtuvat kohtaamaan uudella sillalla. Kuva 3. Vaihtoehdon B siltajärjestelyt itään päin katsottuna. Vaihtoehto C Retkiojan nykyinen risteyssilta otetaan länteen suuntautuvan liikenteen käyttöön. Sillan pohjoispuolelle rakennetaan uusi silta itään päin suuntautuvalle ajoneuvoliikenteelle, sekä kevyelle liikenteelle. Tämän ratkaisun osalta nykyisen sillan harjakaltevuus ei ole suositeltava yksisuuntaiselle ajoneuvoliikenteelle ja tämän vuoksi tason parantaminen sivukaltevuutta korjaamalla edellyttäisi päällysteen paksuuden kasvattamista ja reunapalkin uusimista. Kuva 4. Vaihtoehdon C siltajärjestelyt itään päin katsottuna.

11 (15) Vaihtoehto D Retkiojan risteyssilta säilyy ajoneuvokäytössä niin, että raskaan liikenteen kulkeminen itään on kielletty. Hyvän laatutason saavuttamiseksi kevyen liikenteen kulkua varten rakennetaan sillan pohjoispuolelle uusi kevyen liikenteen silta. Tämä ratkaisu on toimivampi kuin ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen ohjaus olemassa olevan sillan kautta. Etelään rakennetaan uusi katuyhteys ja ramppi moottoritielle. Näin muodostetaan pääosin etelään suuntaaville raskaille ajoneuvoille nopea yhteys moottoritielle. Paluu tapahtuu Retkiojan sillan kautta. Vaihtoehdossa tulee uuden rampin vuoksi purkaa olemassa oleva Viljamaan risteyssilta. Kuva 5. Vaihtoehdon D siltajärjestelyt itään päin katsottuna. KUSTANNUSVERTAILU Kustannukset koostuvat sillanrakentamisen arvioiduista kustannuksista sekä niihin liittyvien vastaavien tieratkaisujen mukaisista kustannuksista. Vaihtoehdossa D on huomioitu myös nykyisen Viljamaan risteyssillan purkukustannukset. Vaihtoehto C:n siltakustannuksissa ei ole huomioitu reunapalkin ja päällysteen uusimista (n. 50 000 ). Nykyisen sillan suunnitelmapiirustusten perusteella voidaan olettaa, että siltojen perustamisen osalta nykyisen mukainen kallionvarainen perustamistapa on toteutettavissa myös uusien siltojen osalta. Vaihtoehtojen kustannukset on laskettu toteutuneiden kohteiden mukaisilla keskimääräisillä sillan neliöhinnoilla sekä tierakenteiden metrihinnoilla. Tiekustannukset sisältävät kaikissa vaihtoehdoissa uutta katuyhteyttä yhteensä 150 metrin matkan sijoittuen siltapaikan molemmille puolille. Vaihtoehdon B suojatieylitys ja vaihtoehdon D ramppiyhteys etelään ovat huomioitu, mutta Kynttilätien kiertoliittymän kustannuksia ei ole otettu vaihtoehtojen kustannuksiin mukaan. Lasketut hinnat on pyöristetty viiden tuhannen euron tarkkuuteen. Hinnat on esitetty alv 0%. Kustannusvertailun perusteella edullisin vaihtoehto liikenteen järjestelyksi olisi vaihtoehto B. Taulukko 1. Siltavaihtoehtojen kustannusvertailu. Vaihtoehto Purku Silta Tie Yhteensä VE B - 765 000 175 000 940 000 VE C - 865 000 165 000 1 030 000 VE D 300 000 365 000 1 085 000 1 750 000

12 (15) TEKNINEN VERTAILU Kaikki tutkitut vaihtoehdot ovat teknisestä näkökulmasta toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehtojen välille on kuitenkin määritettävissä seuraavia eroavaisuuksia. VAIHTOEHTO B - aiheuttaa ylimääräisen ajoradan ylittämistarpeen kevyelle liikenteelle - nykyinen silta on pelkästään kevyelle liikenteelle tarpeettoman leveä - ajoradan sivusiirtymä on suurin, joten sen kytkeminen nykyiseen Kynttilätien liittymään ja liittymää ympäröivään maankäyttöön on hankalin - tuo molemmat ajoneuvoliikenteen ajossuunnat kiertoliittymään, mikä heikentää liittymän välityskykyä - kunnossapidon kannalta pitkäaikaisin ratkaisu - halvin ratkaisu VAIHTOEHTO C - kevyt liikenne toiminnallisesti oikealla puolella ajorataa - ajorata helpommin liitettävissä kiertoliittymään kuin vaihtoehdossa B - tuo vain toisen ajosuunnan kiertoliittymään, mikä parantaa liittymän välityskykyä - nykyisen sillan harjakaltevuuden muuttaminen tuo lisäkustannuksia VAIHTOEHTO D - kevyt liikenne toiminnallisesti oikealla puolella ajorataa - ajorata helpommin liitettävissä kiertoliittymään kuin vaihtoehdossa B - tuo vain toisen ajosuunnan kiertoliittymään, mikä parantaa liittymän välityskykyä - katuyhteys ja ramppi etelään sekä nykyisen Viljamaan risteyssillan purkaminen nostavat voimakkaasti kustannuksia - antaa parhaat valmiudet tulevaisuuden tiejärjestelyihin mm. Arolammen eritasoliittymälle - kallein ratkaisu Riihimäen kaupunki on päätynyt vaihtoehdon B mukaiseen siltaratkaisuun, jossa nykyinen risteyssilta jätetään kevyen liikenteen käyttöön ja ajoneuvoliikenteelle rakennetaan uusi silta.

13 (15) 3 Aluevaraussuunnitelma 3.1 Autoliikenteen järjestelyt Kiertoliittymä Kiertoliittymän mitoitusarvojen lähtökohtana on suunnittelualueen pohjoispuolella, 5 kilometrin päässä sijaitsevan Lasitehtaantien ja maantien 130 kiertoliittymä (kuva 6), joka on rakennettu vuonna 2011. Kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisija on 33,0 metriä ja siihen on osoitettu 5,5 metriä leveä yliajettava osuus, joka mahdollistaa erikoiskuljetusten läpiajon. Kynttilätien, Meijerintien ja maantien 130 eteläisen haaran yli on osoitettu suojatie. Liittymäaluetta on itäpuolen asemakaavan ja rakennetun ympäristön vuoksi taivutettu hieman länteen. Kuva 6. Maantien 130 ja Lasitehtaankadun kiertoliittymän mitoitus ja muut ratkaisut ovat olleet lähtökohtana myös suunniteltavalle kiertoliittymälle. Maantie 130 Päätie pysyy nykyisellä paikallaan, mutta sen korkeusasemaa joudutaan nostamaan nykyisen Retkiojantien, tulevan Meijerintien hankalien korkeussuhteiden vuoksi. Tien tasaus nousee noin 200 metrin matkalta, suurimmillaan noin 1,5 metriä. Kiertoliittymä sijaitsee maantieosuuden korkeimmalla kohdalla ja sinne noustaan molemmista suunnista 3,3-3,5 %:n pituuskaltevuudella. Meijerintie Nykyinen Retkiojantie muuttuu kaavan vahvistumisen myötä kaduksi ja siitä tulee Meijerintie. Meijerintie kytkee lännestä uuden Herajoen kaava-alueen kiertoliittymään. Meijerintie ylittää valtatien 3 uudella sillalla, joka sijoittuu nykyisen Retkiojan risteyssillan pohjoispuolelle. Liittymän haaroista Meijerintie on korkeussuhteiltaan hankalin: Kiertoliittymästä noustaan uudelle sillalle jyrkimmillään 4,0 %:n pituuskaltevuudella. Tie joudutaan rakentamaan 2-3 metriä korkealle penkereelle.

14 (15) Kynttilätie Kynttilätie säilyy nykyisellä paikallaan, mutta sen korkeusasema nousee noin 70 metrin matkalla, jonka jälkeen se tavoittaa nykyisen katulinjan. Kynttilätie on suurimmillaan noin 0,8 metriä korkealla penkereellä. Noin 35 metrin matkalla Kynttilätien pituuskaltevuus on 3,6 %. 3.2 Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyt Meijerintien, nykyisen Retkiojantien, eteläpuolelle on esitetty erillinen kevyen liikenteen yhteys, joka jatkuu länteen Herajoen kaava-alueelle nykyisen Retkiojan risteyssillan kautta. Kevyen liikenteen väylä on erotettu ajoradasta 3,0 metriä leveällä välikaistalla. Väylän pituuskaltevuus on jyrkimmillään 3,4 %. Kevyen liikenteen yhteys jatkuu maantien 130 yli itään, missä se kulkee korotettuna Kynttilätien eteläreunaa Wurthin tonttiliittymään asti. Tulevaisuuden yhteystarpeiksi on esitetty verkoston jatkamista kohti keskustaa sekä maantien 130 että Kynttilätien itäreunassa. Maantien 130 piennarta käyttävää kevyttä liikennettä varten rakennetaan kiertoliittymän kaakkois- ja luoteisneljänneksiin leveä piennarosuus. Sen tarkoituksena on ohjata kevyt liikenne suojateille ja varmistaa, ettei kevyt liikenne ajaudu kiertotilaan. Uudet linja-autopysäkit on esitetty maantielle 130 nykyisten pysäkkien tilalle liittymän molemmille puolille. Pysäkit kytketään kevyen liikenteen verkkoon ja pysäkeille rakennetaan korotetut odotustilat. 3.3 Sillat Nykyinen Retkiojan risteyssilta jätetään kevyen liikenteen käyttöön. Nykyisen sillan pohjoispuolelle rakennetaan uusi silta autoliikenteen käyttöön. Uuden sillan hyötyleveys on 9,5 m. 4 Vaikutukset Liikenteellinen toimivuus Rakentamalla nykyisen nelihaaraisen tasoliittymän paikalle kiertoliittymä, voidaan liittymän toimivuus turvata pitkälle tulevaisuuteen maantien 130 ja valtatien 3 länsipuolen kehittyvästä maankäytöstä ja sen synnyttämästä liikennemäärien kasvusta huolimatta. Kiertoliittymän liikenteellinen toimivuus on palvelutasoluokassa B-C (hyvä-tyydyttävä) vielä ennustevuonna 2030. Herkkyystarkastelu: Kiertoliittymä kestäisi ruuhkautumatta vielä noin 20 % ennustetta suuremman liikenteen kasvun, kun liikenteen kasvu jakautuu tasan kaikille suunnille. Muiden suuntien liikennemäärien pysyessä ennusteen mukaisina, Retkiojantien (uusi Meijerintie) liikennemäärä voi kasvaa jopa 50 % kiertoliittymän palvelutason säilyessä vielä välttävällä tasolla (palvelutasoluokka D, huonoimman tulosuunnan keskimääräinen viivytys enintään 35 s). Tällöin viivytyksiä suuremmaksi ongelmaksi muodostuu maantien 130 eteläisen tulosuunnan ajoittaiset yli kymmenen auton jonot. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti uusien yhteyksien ansiosta. Kevyen liikenteen verkko laajenee Meijerintien suuntaan, valtatien 3 länsipuolelle uuden väylän myötä. Kevyen liikenteen yhteydet maantien 130 linja-autopysäkeille helpottavat pysäkeille kulkemista ja parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta.

15 (15) Liikenneturvallisuus Sekä kevyen että autoliikenteen liikenneturvallisuus paranee merkittävästi uusien järjestelyjen johdosta, yli 60 %. Kiertoliittymä liittymätyyppinä vähentää onnettomuusriskiä huomattavasti nelihaaraiseen tasoliittymään verrattuna (laskennallinen liikenneturvallisuusvaikutus 37 %). Nopeusrajoituksen lasku 80 km/h:sta 50 km/h:iin on myös huomattava liikenneturvallisuutta parantava tekijä (laskennallinen liikenneturvallisuusvaikutus 21 %). Kevyen liikenteen suojatie- ja väyläyhteydet pysäkeille parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset on laskettu Tarva-ohjelmistolla. Ympäristö Kiertoliittymä muodostuu Riihimäen porttikohdaksi etelästä pitkin maantietä 130 saapuville. Lähiympäristön maankäytön kehittyminen tukee tätä vaikutelmaa tulevina vuosina. Porttikohdan ilmettä voidaan korostaa erilaisin istutuksin ja kiveyksin. Myös kiertosaarekkeisiin sijoitettu ympäristötaide on yksi käytetyistä keinoista. Maankäyttö Kiertoliittymän rakentaminen mahdollistaa Valio Oy Herajoen meijerin laajentumisen ja sen viereisen teollisuustontin rakentumisen ilman liikenteellisiä ongelmia. Ilman kiertoliittymän rakentamista liittymän kapasiteettiongelmat aiheuttaisivat ongelmia meijerin ja teollisuusalueen tavaraliikenteelle. Rakentamiskustannukset Hankkeen rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin 1 370 000 euroa. Uuden sillan karkea kustannusarvio on 765 000 euroa ja siihen liittyvät väylän kustannukset arviolta 175 000 euroa. Kiertoliittymän karkea kustannusarvio on 430 000 euroa. Tieverkon hallinnolliset muutokset Retkiojantie muuttuu asemakaavaan sisältyviltä osiltaan yksityistiestä kaduksi. Samalla sen nimi muuttuu Meijerintieksi. 5 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Yhteenveto ongelmista Herajoen läntisen alueen käynnissä oleva asemakaavoitus lisää teollisuutta ja sen myötä liikennettä. Nykyinen alueen tieverkko ei riitä palvelemaan kasvavia liikennemääriä. Osayleiskaavassa esitetty uusi katuyhteys kohti etelää kytkeytyy Retkiojantien kautta maantiehen 130. Nykyiset järjestelyt Retkiojantiellä ja maantiellä 130 eivät ole riittävät tulevaan tilanteeseen. Tästä syystä Retkiojantien ja maantien 130 liittymää on päätetty parantaa rakentamalla kiertoliittymä. Samalla rakennetaan puuttuvat kevyen liikenteen väyläja suojatieyhteydet maantien 130 linja-autopysäkeille sekä nykyisen Retkiojantien varteen. Jatkosuunnittelu Aluevaraussuunnitelman perusteella määritetään asemakaavaa varten kaavarajat edellä esitetyllä tavalla. Kaavaluonnos on teknisessä lautakunnassa 17.4.2012, jonka jälkeen se laitetaan nähtäville. Tavoitteena on, että kaava vahvistuu ja on valmis toteutettavaksi vuoden 2012 lopussa. Kaavaprosessin etenemisen yhteydessä Riihimäen kaupunki pyrkii ensisijaisesti järjestämään laadukkaamman katuyhteyden ns. Arolammin eritasoliittymän kohdalle rakennettavien risteyssiltojen kautta. Tällainen uusi asemakaavoitustyö pyritään aloittamaan ennen vuodenvaihdetta 2012-2013.