Ennakointiseminaari 2011 Turku Marko Koskinen, 30.8.2011
Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä maakunta 2020 Maakuntajohtajat hahmottelivat neljä skenaariota uudistuksen etenemisestä: Maakunnista kehkeytyy uudenlaisia palvelumaakuntia, jotka kokoavat nykyiset kuntayhtymät ja valtion ELY-keskukset suoran kansanvallan ohjaukseen. Nykyistä olennaisesti suuremmat kunnat suoriutuvat valtaosasta palveluitaan. Suurmaakunnat vastaavat kansanvaltaisessa ohjauksessa aluekehittämisestä sekä vaativimmasta erikoissairaanhoidosta ja ammattikorkeakoulutuksesta. Suurkuntien toimintaa ohjaa vahva valtio. Maakuntien liitot ajautuvat käytännössä jonkinlaisiksi kotiseutuhenkisiksi liitoiksi. Rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan. Kunnat ja maakunnat ovat ajopuun asemassa ja julkinen talous kriisissä. KP/2005 5.9.2011 2
Näin me ennakoimme maakunnissa - Maakunnat ovat ennakoineet aina, mutta nyt haetaan ennakoinnille uutta potkua. - Ennakointi toteutetaan maakunnan osaajien yhteistyönä. - Eri maakunnissa ennakointi on järjestetty eri tavoin eli kunkin maakunnan omiin olosuhteisiin sopivaksi. - Maakunnallista ennakointia tarvitaan valtakunnallisen ennakoinnin ja maakunnallisen kehittämisen perustaksi. Saatujen kokemusten perusteella valtakunnallista ennakointimallin kehittämistä on jatkettava edelleen. - Maakunnissa tehtävä ennakointi kytkeytyy myös seutukunnalliseen ja kunnalliseen ennakointiin. - Pitkän aikavälin ennakointi luo pohjaa lyhyen aikavälin ennakoinnille. KP/2005 5.9.2011 3
Pirkanmaan historiallinen kehitys Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa uudistumiskykyinen tulevaisuuden tekijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen musta laatikko 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 etampere monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus
Maailma ja Suomi
Pirkanmaalle on rakennettu uutta maakunnallista ennakointimallia Alustava toimija- ja tarvekartoitus (7.12.2009). Avustajan rekrytointi ja koordinaatioprojektin käynnistys 1.1.2010. Alueellisen ennakointiyhteistyön ohjausryhmän asettaminen (tammikuu 2010). Tietotarpeiden arviointi (kysely 2/10). Olemassa olevan ennakointitiedon, toimijoiden ja menetelmien kartoitus (alkuvuosi 2010, kysely/haastattelut). Yhteistoimintamallin, tietosisältöjen sekä analysointi- ja jakelumuotojen hahmottelu (kevät 2010). Palaute yhteistoimintamallista (elokuu 2010). 3-tulevaisuusfoorumia, asiantuntijarinkien ja portaalin käynnistys, loppuvuosi 2010. Asiantuntijarinkien työ valmiiksi keväällä 2011. KP/2005 5.9.2011 6
Kyselyvastauksia tulevaisuustiedon keruusta ja esittämisestä (70 vastaajaa) Kuinka suuri merkitys on seuraavilla tulevaisuustiedon muodostamisen ja esittämisen tavoilla? Tärkeysjärjestyksessä: 5. Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, skenaariot 3. Tapauskohtaiset asiantuntija-arviot 1. Tilastot 4. Keskustelufoorumit, työpajat ja muu ryhmätyöskentely 2. Mielipide- ja barometrikyselyt 6. Sosiaalisen median välineet (esim. verkkokeskustelut) (Keski-Suomi: tärkeysjärjestyksessä 1, 3, 5, 4, 2, 6) Alueviranomainen: 3, 4, 1 (tärkeysjärjestyksessä) Elinkeinoelämä ja työnantajat: 5, 3, 1 Kolmas sektori / järjestötyö: 3, 1, 4 Kuntaorganisaatio: 5, 3, 1 Toisen asteen oppilaitos: 5, 1, 4 Ammattikorkeakoulu: 5, 4, 6 Yliopisto: 1, 5, 3
Tulevaisuustiedon teemat Kuinka tärkeänä pidät eri ennakointitiedon teemoja ja millä aluetarkkuudella niitä tarvitset? 1. Väestökehitys (paikallinen alueellinen) 2. Talouden kehitys (kansallinen) 3. Toimiala- ja klusterikehitys 4. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys (paikallinen alueellinen) 5. Työvoiman/työllisyyden kehitys (paikallinen alueellinen) 6. Koulutusjärjestelmän kehitys 7. Julkisten palveluiden kehitys 8. Ympäristön tilan kehitys 9. Osaamistarpeiden kehitys (alueellinen) 10. Teknologinen kehitys 11. Kansalaisten asenteiden ja arvojen muutos
Tulevaisuustiedon keruu ja esittäminen Kuinka suuri merkitys on seuraavilla tulevaisuustiedon muodostamisen ja esittämisen tavoilla? Viiteryhmät yhteensä 1. Tilastot 2. Mielipide- ja barometrikyselyt 3. Tapauskohtaiset asiantuntijaarviot 4. Keskustelufoorumit, työpajat ja muu ryhmätyöskentely 5. Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, skenaariot 6. Sosiaalisen median välineet (esim. verkkokeskustelut) Alueviranomainen: 1, 3, 4 (tärkeysjärjestyksessä) Elinkeinoelämä ja työnantajat: 5, 3, 1 Kolmas sektori / järjestötyö: 3, 1, 4 Kuntaorganisaatio: 5, 3, 1 Toisen asteen oppilaitos: 5, 4, 1 Yliopisto: 5, 3, 1
Osallistuminen yhteiseen tulevaisuustiedon tuottamiseen, jakeluun ja hyödyntämiseen 2. Mihin tarkoituksiin käytätte näitä tietoja? Mitä suunnitellaan? 30 organisaation toimintaa 25 palveluita sanojen esiintymismäärä 20 15 10 5 0 Suunnittelu Kehittäminen Toiminnan suuntaaminen/ohjaaminen Päätöksenteko Strategiatyö Ennakointi/tulevaisuuteen varautuminen Resursointi Viestintä Tilanteen/tarpeiden/toiminnan arviointi hankkeita maankäyttöä koulutusta ja opetusta Mitä kehitetään? organisaation toimintaa verkostoja hankkeita alueita koulutuksen sisältöjä ja tarjontaa osaamista
Kommentteja: Kuinka tärkeää on se, että toimijat työstävät ja tulkitsevat tulevaisuustietoa yhdessä? Useissa kommenteissa toistui: Yhdessä tekeminen tärkeää, jotta saadaan asioista esiin eri näkökulmia! Alueellisen ennakoinnin painopisteen tulee olla yhteisessä tiedon merkitysten tulkitsemisessa ja erityisesti tulevaisuuden tekemisessä. Yhteisen puntaroinnin myötä voidaan helpommin päästä kaikkia tyydyttävään lopputulokseen ja sitoutua toimimaan sen hyväksi Toimijat eri tasoilta, sektoreilta eli yritykset (mikro, pien, pk + isot, kv:sti toimivat) ja julkiset toimijat (kunnat, liitto, ely, oppilaitokset ym,) YHDESSÄ Käskytys ylhäältäpäin ei ole toiminut koskaan. On toimittava yhteen suuntaan jotta jotain todella tapahtuu.
Pirkanmaan ennakoinnin yhteistoimintamalli Tapauskohtaiset täsmätilaisuudet ja -julkaisut - Aineiston ja analyysien pohjalta tarpeen mukaan Portaali - datapankki - keskusteluosio Jaettu ja vastuutettu sisällön tuotto aineiston tulkinta päätelmien julkistus tulkintatulokset Teemakohtaiset asiantuntijaringit - keskustelu - laadullinen tulkinta - julkistus pähkinänkuoritulkinnat Tulevaisuusfoorumi - pohdinta, skenaariot, päätelmät ja linjaukset - kokoontuu säännöllisesti, harvakseltaan Nimetyt vastuutahot Pirkanmaan tulevaisuustietoa tuottavat/käyttävät toimijat KP/2005 5.9.2011 12
Tulevaisuusfoorumit/ Pirkanmaan menestysalat uudistuvat ja edellyttävät uudenlaista osaamispohjaa Kärkialat uudistuvat jatkuvasti sisäisesti ja niitä on myös jatkuvasti ehdollistettava ja ennakoiden uudistettava. Maakunnan tuotantorakenteen uskotaan uusiutuvan todennäköisimmin siten, että perinteiset vahvuusalat luovat nahkansa. Menestyksekäs uusiutuminen edellyttää kulttuurin ja luovien toimialojen fuusioitumista perinteisiin osaamisalueisiin ja teknologioihin. Totutun teollisuuden säilyminen Suomessa tai Pirkanmaalla on epävarmaa. Olennaista on, miten keitokseen osataan yhdistää palvelujen näkökulma. Perinteisen teollisuuden aloilla on edessä painopisteen vaihdos massateollisesta lopputuotteesta loppukäyttöön.
Tulevaisuusfoorumit/ koulutuksen järjestämistavoilla vastataan muuttuviin osaamistarpeisiin Maisterit ja mestarit -tyyppinen käytännön ja teoreettisen osaamisen yhdistely ja näyttötutkintotyyppinen koulutus on tärkeää. Ammatillisen ja lukio-opetuksen keskinäinen tiivistäminen sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen välisen rajan madaltaminen on tarpeen. Koulutuksen liikuttelu alueille toimintamalliksi. Koulutukseen vaihemalli, jossa aluksi opiskellaan perusvalmiudet, näiden päälle erikoistumisopinnot moduuleina ja päätteeksi täydennysoppiminen työelämässä.
Foorumeja seurasi ennakoinnin asiantuntijaringit Asiantuntijoiden keskinäinen tiedon ja näkemysten vaihto tulevista kehityskuluista. Tavoitteena on tuottaa käsiteltävistä ilmiöistä alueellisesti perusteltuja tulkintoja. Ringit on perustettu kolmeen teemaan: - osaamisvaatimukset työmarkkinoilla - elinkeinoelämän menestystekijät - kuntapalvelujen tulevaisuus + ennakointimenetelmien asiantuntijarinki Työskentely on pääosin itseohjautuvaa ja johtopäätösten osalta julkista. Johdatustehtävänä ringeiltä odotetaan aihealueen tulevaisuudesta 4 vaihtoehtoista maakunnallista tulevaisuuskuvaa eli skenaariota. (Kuten ennenkin, haluttu, pelätty, yllätys.)
Ennakointityötä tukee Pilkahdus -portaali Kaikille avoin alueellisen ennakointitiedon hakusivusto, joka tarjoaa myös vuorovaikutusmahdollisuuden. Toimii muiden tulevaisuutta luotaavien prosessien tulosten keruu- ja käsittelyalustana. Painotus tulevaisuudesta tehtävissä arvioissa ja niistä käytävässä keskustelussa; historia-aineistoa portaali sisältää vain rajallisesti. Ylläpitäjä Pirkanmaan liitto, tietojen tuottamis/päivitysvastuu jaettu usealla toimijalle. Tekninen toteutus on tehty TAMK:n oppilastyönä. www.pilkahdus.fi KP/2005 5.9.2011 16
Maakunnissa tehdään tulevaisuutta eli ennakoinaan!
www.pirkanmaa.fi