Erilaistuvat kunnat maakuntauudistuksen jälkeen Pienkuntaseminaari, Vaala Ruununhelmi 9.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta PIENIN MEDIAANI SUURIN KOKO MAA Väkiluku 31.12.2014 Sottunga 101 5 954 Helsinki 620 715 Maapinta-ala (km²) 1.1.2016 Kauniainen 5,9 543 Inari 15 055 Asukastiheys (as/km²) 1.1.2016 Enontekiö 0,2 10,7 Helsinki 2 902 18 Ikärakenne 31.12.2014 Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, % Sottunga 4 15,5 Liminka 34,8 16 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % Luhanka 49,8 59,1 Helsinki 69,8 64 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % Liminka 8,7 24,3 Kuhmoinen 40,3 20 Väestöllinen huoltosuhde 31.12.2014 Helsinki 43,4 69,2 Luhanka 100,8 57 (alle 15 v. + yli 64 v./15-64 v.) Ulkomaalaistaustaiset, % 31.12.2014 Reisjärvi 0,3 2 Föglö 18,0 Työpaikkaomavaraisuus* Lemland 31,8 88,6 Maarianhamina 177,2 100 Taloudellinen huoltosuhde 2013 Sottunga 88,7 158,1 Rautavaara 236,6 137 Vähintään keskiast. tutkinnon suoritt., % 15 v. täyttäneistä, 31.12.2014 Föglö 50,8 64,8 Kauniainen 81,4 70 Korkea-asteen suorittaneita, % 15 v. täyttäneistä, 31.12.2014 Kivijärvi 10,3 20,7 Kauniainen 57,1 30 5 471 753 17 261 303 900 971 322 711 5,9 *Työpaikkaomavaraisuus kertoo kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Lähde: Tilastokeskus
Erilaistuvatko kunnat tulevaisuudessa? Kunta on ihmisten tekoa (professori Hannu Katajamäki) Uuden kuntaroolin myötä kuntien erilaistumiskehitys kiihtyy ja esiin kuoriutuu toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia kuntana olemisen tapoja. ( HT, yliopistolehtori Jenni Airaksinen) Kunta voi olla kunta monella eri tavalla (HM, väit. Anni Jäntti) 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Tulevaisuuden kunta Tulossa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden julkaisu Kuntaliiton, Tampereen yliopiston ja VM:n yhteistyönä I Johdanto VI Johtopäätökset II Kunnat käännekohdassa Toiminnan aika V Vahva toimijuus tulevaisuuden kunnan perustana III Erilaistuvat kunnat IV Tulevaisuuden kunnan tehtävät ja yhteistyösuhteet 4
Maailmanpyörä - näkymä toimintaympäristön muutoksiin Elämäntapojen Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Arvojen Monikulttuuristumine n Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Syrjäytyminen Kaupungistumine n Maahanmuutto Ikääntyminen Syntyvyys Matalat organisaatiot Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän Uudet demokratian muodot Välitystalous Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio
Kunta sote/maakuntauudistuksessa Organisatoriset ja toiminnalliset Johtamiseen liittyvät Kuntakäsityksen Rakenteelliset Johtamisen tasot Palvelutehtävä kunnan perustana Hallinnolliset Johtamisen tahot Elinkeinotoimintaan nojaaminen Taloudelliset Johtamisen suunta Kansanvaltaisuus ja itsehallinto Toiminnalliset Elämisviihtyvyys Lähde: Anni Jäntti väitös 4.11.2016. Kunta, muutos ja kuntamuutos. s. 116
Myös johtaminen erilaistaa kuntia 11.11.2016 Page 9
Toimintaym päristön Kuntastrategia Kunnan johtamisjärjestelmä Kuntajohtamisen prosessit Strateginen tavoitteenasettelu Päätöksenteko Toimeenpano Tulokset Arviointi Kuntajohtamisen Kuntajohtamisen organisoituminen työkalut ja vuosikello ja roolit Itsehallintoalueet Kuntalaissa säädettyjä kuntajohtamisen välineitä ovat kuntastrategia, hallintosääntö ja kunnanjohtajan johtajasopimus. Kuntalaissa säädettyjä toimielimiä ja toimijoita ovat valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tulevaisuuden kunta Kunnan itsensä päätettävissä ovat luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation rakenne, toimielimet, toimivalta ja tehtävät eri toimielinten ja toimijoiden kesken. Kunnan johtamis- ja päätöksentekokulttuuri Valtuuston koko, toimielinorganisaatiomalli, johtamismalli, puheenjohtajien päätoimisuus tai osa-aikaisuus sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Arvot ovat sidoksissa toisiinsa. Johtamisen periaatteet ja pelisäännöt Yhteistyö ja vuorovaikutus Onko tilaa kokeiluille?
ARTTU2:tutkimusohjelman Päättäjäkysely 2015 K19. Kunnallisen demokratian kehittämiseksi on esitetty useita uusia ideoita ja toimintatapoja. Miten suhtaudut seuraaviin kehittämisvaihtoehtoihin? (Suhtautuu myönteisesti, %) 0 20 40 60 80 100 1 Luottamustehtävän hoitaminen koko- tai osapäivätoimisesti 2 Suoralla kansanvaalilla valittu pormestari 3 Valtuuston valitsema pormestari 4 Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen kuntavaaleissa 5 Äänestäminen internetin välityksellä kuntavaaleissa 6 Kunnallisen (neuvoa-antavan) kansanäänestyksen nykyistä laajempi käyttö kuntalaisten mielipiteiden selvittämisessä 7 Jäsenmäärältään nykyistä PIENEMPI valtuusto 8 Jäsenmäärältään nykyistä SUUREMPI valtuusto 9 Vaalipäivien yhdistäminen niin, että kunnallisvaalit pidettäisiin samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 10 Kuntalaisista kootut raadit ja paneelit, jotka voivat ottaa kantaa vireillä oleviin asioihin 11 Suorilla vaaleilla valittu kunnanosavaltuusto 12 Osallistuva budjetointi (kuntalaiset osallistuvat kunnan budjetin laadintaan) 13 Kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen 7 7 26 29 26 27 33 31 30 34 28 32 28 33 36 43 47 49 45 49 45 54 58 58 68 67 alle 5000 as. kunnat Kaikki ARTTU kunnat
Kuntien erilaistuvat toimintakulttuurit Kehittämiseen liittyvä toimintakulttuuri Poliittinen toimintakulttuuri Johtamiseen liittyvä toimintakulttuuri Hallinnollinen toimintakulttuuri Kuntayhteisöön liittyvä toimintakulttuuri Kumppanuuksiin liittyvä toimintakulttuuri Johtaminen toimintakulttuuria muuttavana tekijänä 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kokeileva kunta monimutkaistuvassa toimintaympäristössä Kuntien kokeilut Kuntalaiset ja asiakkaat Kokeiluih in perustuv a päätökse n-teko Nopeat kokeilu t ja verkost ot Osallistav at innovointi -prosessit Osaamis en Kulttuu rimuutos Kulttuur i johdon agendal le johtami nen Oppimise en ja ideointiin kannusta va ilmapiiri Henkilöstö Johtajuus ja T&k&k-toiminta päätöksenteko ja muut sidosryhmät Kokeilut mahdollistava lainsäädäntö, hallinto ja ohjaus Terttu Pakarinen Kokeilukulttuuri
Luotan kuntani poliittisiin päättäjiin omaa kuntaani kehitettäessä alle 5000 asukasta 30 35 35 Kaikki ARTTU kunnat 35 39 25 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % eri mieltä ei samaa mieltä, ei eri mieltä samaa mieltä Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä alle 5000 asukasta 36 42 22 eri mieltä Kaikki ARTTU kunnat 41 44 15 ei samaa mieltä, ei eri mieltä samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uskon kuntani luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta alle 5000 asukasta 27 38 35 Kaikki ARTTU kunnat 35 38 27 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % eri mieltä ei samaa mieltä, ei eri mieltä samaa mieltä Todellista päätösvaltaa kunnassani käyttävät viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt alle 5000 asukasta 22 47 30 Kaikki ARTTU kunnat 18 48 34 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % eri mieltä ei samaa mieltä, ei eri mieltä samaa mieltä
TOIMENPITEET Uusi valtuustokausi ja uusi kunta 1/17 4/17 6/17 7/17 9-12/17 1-3/18 1-12/18 1/19 Kuntavaalit 9.4.201 7 Uusi valtuusto aloittaa toimintans a Maakunnat julkisoikeudellisina yhteisönä perustetaan ja väliaikaishallinto aloittaa toimintansa Kuntastrat egian uudistaminen sekä asemointi toimintay mpäristöö n ja maakuntaa n Maakuntavaalit ja maakuntava ltuuston työn käynnistyminen Kuntastrat egian ohjelmoint i ja osallistami nen sekä toimeenpa non käynnistä minen Kunnan ja maakunna n yhteistyön rajapinnat neuvottelu menettely n konkretiso inti Maakunna n toiminta käynnistys ja neuvottelu t kunnan kanssa Nykyisen strategian arviointi Valtuuston ja uusien toimielinten rooli Strategiaprosessi Kumppanuudet Vuorovaikutus kunta ja maakunta Siirtymävaiheen johtaminen Uuden kunnan keksiminen Ketterät kokeilut
Kiitos mielenkiinnosta ja intoa tulevaisuuden kunnan tekemiseen! Kaija.majoinen@kuntaliitto.fi