Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Transkriptio

1 Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkosto Markus Pauni Strategia- ja kehitysjohtaja

2 Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin? [pvm] 2

3 [pvm] 3

4 Mitä ennakointi on ja miten se voidaan määritellä? Tulevaa kehitystä koskevan tiedon keräämistä ja käsittelyä Ennakointitiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä Strategisen ja operatiivisen johtamisen tukemista tarjoamalla näkemyksellistä tulevaisuustietoa Tiedon jalostamista, jakamista, fasilitointia, viestintää Tulevaisuuden tahtotilan johtamista yhteistyössä ja verkostoitumalla Ennakoivan työotteen ja tulevaisuuskyvykkyyden levittämistä/jalkauttamista organisaatiossa työntekijöiden arkiseen työskentelyyn [pvm] 4

5 Muutosajureiden kolme tasoa Globaalit muutosajurit Kansalliset muutosajurit Paikalliset muutosajurit 5

6 Elämme murrosta - suurta siirtymää viidennestä aallosta kuudenteen (Markku Wilenius 2015) [pvm] 6

7 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen Ikääntyminen Syntyvyys Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Uudet demokratian muodot Maahanmuutto Muu mikä? Jakamistalous Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio

8 Uudenmaan strategiset hyvinvointihaasteet ja niiden ennakointi

9 Twitter

10 Uudenmaan alueella on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

11 Asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.

12 Ihmisten hyvinvointi keskiössä 5 % Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella 5 % Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 % 4 % Pääkaupunkiseutu 3 % Uusimaa; 3 % 3 % Uusimaa; 3 % Pirkanmaa Koko maa 2 % Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 2 % Itäinen Uusimaa Läntinen Uusimaa Keski-Uusimaa 1 % 1 % 0 % Lähde: THL, Sotkanet Kuviot ja laskenta: FCG 0 % Lähde: THL, Sotkanet

13 Ihmisten hyvinvointi keskiössä Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus (THL) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus Uusimaa 46 % 47 % 47 % Pirkanmaa 46 % 46 % 48 % Pohjois-Pohjanmaa 48 % 49 % 48 % Varsinais-Suomi 47 % 47 % 51 % Koko maa 47 % 48 % 48 % Kuviot ja laskenta: FCG

14 Ihmisten hyvinvointi keskiössä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL) Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella Kuviot ja laskenta: FCG

15 Ihmisten hyvinvointi keskiössä Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) (THL) Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) Uusimaa 90 % 89 % 90 % Pirkanmaa 91 % 92 % 90 % Pohjois-Pohjanmaa 92 % 91 % 90 % Varsinais-Suomi 91 % 91 % 92 % Koko maa 91 % 91 % 91 % Kuviot ja laskenta: FCG

16 Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan

17 Kiitos mielenkiinnostanne! Markus Pauni kuntaliitto.fi PL 200, Helsinki Kuntatalo, Toinen linja Helsinki