Tulevaisuuden sivistyskunta

Transkriptio

1 Tulevaisuuden sivistyskunta

2 Maailmanpyörä: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapoje n muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Arvojen muutokset Monikulttuuristumi nen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina 2 Uudet demokratian muodot Syrjäytymine n Kaupungistumi nen Maahanmuutt o Muu mikä? Ikääntymine n Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio Syntyvyys Kokeilukulttuur i Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Välitystalous

3 Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi lasta vuonna Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina Syntyneiden lukumäärä Suomessa Lähde: Tilastokeskus 3

4 TULEVAISUUDEN KUNNAT OVAT ERILAISIA. Kuntia koko maassa yhteensä 313, Manner-Suomessa 297. Asukasmäärän mukaan: (lähde: VRK rekisteritieto ) MIN: Sottunga 99 as. (Åland) / Luhanka 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki as. -> Helsinki on asukasmäärältään yli 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: (lähde: Maanmittauslaitos ) Min: Kauniainen 5,9 km2 (9 476 asukasta) Max: Inari km2 (6 805 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli asukkaan kuntiin! KDJ / M. Pekola-Sjöblom /

5 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Yli Asukasluku Alle Kuntien lukumäärä Kuntajako ja asukasluku

6 Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Mieti kuntaa vuonna Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? (n=1153) Johtaja Terhi Päivärinta

7 Kunnissa korostuu tulevaisuudessa KUNTALAISTEN MIELESTÄ ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ 1. Lähipalvelut 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Turvallisuus 4. Ennaltaehkäisy 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Sähköiset palvelut 7. Uudenlainen johtaminen 8. Vaikuttamismahdollisuudet 9. Yhteisöllisyys 10. Tasavertaisuus 1. Ennaltaehkäisy 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Uudenlainen johtaminen 4. Sähköiset palvelut 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Yhteisöllisyys 7. Osaamisen hyödyntäminen 8. Tasavertaisuus 9. Liikunta ja kulttuuri 10. Ketteryys ja innovatiivisuus * Eroavaisuudet ryhmien kesken Johtaja Terhi Päivärinta

8 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 8

9 9

10 Maakuntauudistus vaikuttaa Kunnan tehtäviin eri toimialoilla» Vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen» Vaikutukset elinvoiman edistämiseen kytkeytyviin tehtäviin» Vaikutukset sivistyspalveluihin» Vaikutukset elinympäristöön ja siihen kytkeytyviin tehtäviin Kunnan tehtävien toteuttamiseen» Kuntien yhteistyö» Kuntien ja maakuntien yhteistyö» Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa Kunnan rahoitukseen, resursseihin, kunta-valtiosuhteeseen Henkilöstöön ja osaamiseen Johtamiseen, päätöksentekoon ja hallintoon» Poliittinen ja ammatillinen johtaminen, johtamisjärjestelmä ja sen rakenteet Kuntademokratiaan, luottamushenkilötyöhön ja osallisuuteen 10

11 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit 11

12 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna Johtaja Terhi sl/hppäivärinta

13 13

14 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot n. 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Muut 2% Avustukset 6% Lainanhoito 6% Materiaalin ostot 8% Investoinnit 10% Muut hlöstömenot 11% Rahoitus ym. 6% Muut tehtävät 16%, n. 7mrd. Opetus- ja kulttuuritoimi 29%, noin 13 mrd. Muut tulot 4% Lainanotto 6% Valtionosuudet 19% Toimintatulot 23% Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, KiKysopimus) Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot n. 23 mrd. Palveluiden ostot 23% Palkat 35% Sosiaali- ja terveystoimi 49%, n.23 mrd Verotulot 48%, josta Kunnallisvero 41% Yhteisövero3% Kiinteistövero 4% Muut 2% Avustukset 6% Lainanhoito 6% Materiaalin ostot 8% Investoinnit 10% Rahoitus ym. 6% Muut tehtävät 16%, n. 7mrd. Muut tulot 4% Lainanotto 6% Valtionosuudet 12% Toimintatulot 26% Muut hlöstö-menot 11% Palveluiden ostot Opetus- ja 12% kulttuuritoimi 59%, noin 14 mrd. Palkat 35% Verotulot 47%, josta Kunnallisvero 34% Yhteisövero 5% Kiinteistövero 8% 14