XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa Työryhmätyöskentely Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Methodologies, methods and techniques in administrative research Puheenjohtajat Professori Pertti Ahonen, Helsingin yliopisto Professori Esa Hyyryläinen, Vaasan yliopisto 26.10.2014 Helsingissä ja Vaasassa Tervetuloa työryhmään! Samojen puheenjohtajien vetämä työryhmä kokoontui XXXII Hallinnon Tutkimuksen päivillä vuonna 2013. Tämä ohjelma sisältää seuraavaa. Ensiksi sijoitamme kaikkien asianomaisten sähköpostiosoitteet. Toiseksi, ohjelmaan sisältyy työryhmän tehtäväkuvaus. Kolmannen osan muodostaa työryhmän aikataulu, jota voidaan hienosäätää paikan päällä. Neljäs ja viimeinen osa muodostuu esitysten abstrakteista. Terveisin, Puheenjohtajat Cordially welcome! The work programme of this working group comprises presentations in Finnish and those in English. Discussion is encouraged in both languages. Best, The Chairpersons I Sähköpostiosoitteet E-mail addresses tarja.korpela@lamk.fi,muhammad.azizuddin@uta.fi,anne.kujala@hus.fi, anne.kujala@kolumbus.fi,jaana.leinonen@ulapland.fi,marko.kesti@ulapland.fi, maija.vanska@hus.fi,esa.hyyrylainen@uwasa.fi,pertti.ahonen@helsinki.fi
2 II Työryhmän tehtäväkuvaus: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Hallinnon tutkimuksen valtavirta on tuskin koskaan etenkään Euroopassa hyvin vastannut sitä positivistista ideaalia, joka toteutuu kokeellisessa ja kvasikokeellisessa tutkimuksessa sekä tilastollisia säännönmukaisia ei-kokeellisesti erittelevässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Huomattava osa hallinnon tutkimusta etsii sitä paitsi vastauksia arkisiin policy-, johtamis- ja organisaatio-ongelmiin. Metodeita, menetelmiä ja tekniikoita käytetään liian usein rutiinimaisesti niiden käytön edellytyksiä pohtimatta. Kun positivismin ja antipositivismin tai kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen välimaasto täyttyy uusin menetelmin ja tekniikoin, vastaavat hallinnon tutkimuksen metodologian kysymykset vaativat pohdintaa. Työryhmämme palvelee tuota tarkoitusta. Työryhmään toivotaan tarjottavaksi ja esitettäväksi papereita, joissa tarkastelun kohteena on esimerkiksi jokin seuraavista kolmesta vaihtoehdosta. Ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että paperin aiheena on hallinnon tutkimuksen metodologia jonkin määrätyn tieteenfilosofisen lähtökohdan perusteella (esim. positivismi, neopositivismi, postpositivismi, rationalismi, kriittinen tieteellinen realismi, tieteenfilosofinen pragmatismi, fenomenologia, erilaiset hermeneutiikat sekä post-foundationalistiset kuten post-strukturalismista ammentavat etenemistavat). Toisen vaihtoehdon muodostaa se, että paperissa tarkastelukohteena on tietty menetelmä tai tutkimustekniikka hallinnon tutkimuksen kannalta (esim. tietty kokeellisen tai kvasikokeellisen analyysin tekniikka tai tietty empiirisen ei-kokeellisen tilastollisen poikkileikkaus- tai pitkittäisanalyysin tekniikka, jokin parametreista vapaan mallintamisen tekniikka kuten Data Envelopment Analysis (DEA) uudempine muunnelmineen, kysely- ja haastatteluaineiston hankinta- ja analyysimetodit ja -tekniikat, konfiguratiiviset vertailutekniikat kuten kvalitatiivinen komparatiivinen analyysi (QCA), tietokoneavusteiset laadullisen analyysin tekniikat, etnografiset ja fenomenologiset menetelmät, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset sisällönanalyysin suuntaukset, klassisen ja uudemman retorisen analyysin sovellukset, kuvallisen aineiston analyysitekniikat sekä data mining eli tiedonlouhinta sen tulosten jatkojalostuksen menetelmineen kuten topic modeling ja sentiment analysis). Kolmantena vaihtoehtona on se, että paperissa tarkastellaan metodologisia haasteita yhdisteltäessä hallinnon tutkimuksessa menetelmiä ja tekniikoita yli raja-aitojen, kuten mixed methods research tai aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia syntetisoiva meta-analyysi. Esitetty jaottelu ei ole tyhjentävä. (Alkuperäisen tekstin aikataulut on jätetty tästä pois.) Työryhmässä esitettävien papereiden formaatti on sama kuin se, mitä Hallinnon Tutkimus - lehden kirjoittajan ohjeet edellyttävät. Esityksiä voi tukea Power Point -kalvosarjalla tai muilla keinoin. Työryhmän vetäjät ilmoittavat ajallaan kullekin papereille varattavan esitysajan ja paperikohtaisen tai yleisemmän keskusteluajan ryhmässä. Pertti Ahonen, professori, Helsingin yliopisto Esa Hyyryläinen, professori, Vaasan yliopisto
3 III Työryhmän työskentelyaikataulu Järjestäjät ovat varanneet työryhmien työskentelylle kaksi jaksoa. Koska niistä ensimmäinen on merkittyy päättymään 2 tuntia ennen iltatilaisuutta, tarvittaessa istuntoa voidaan epäilemättä jatkaa hieman pidempään kuin klo 17:aan. Sen sijaan perjantain istunnon jälkeen on 15 minuutin kahvitauko ja sen jälkeen plenumesitys, joten työryhmien aikataulu ei voi joustaa. Ehdotetaan, että kukin esitys, joko tuettuna Powerpointeilla tai ilman, kestää noin 15 minuuttia. Sen jälkeen seuraa keskustelu, n. 10 min. Istunnon puheenjohtajan tehtäväksi jää pitää huolta siitä, että aikataulu pitää, esim. näyttämällä tavanomaisia esim. 3 minuutin ja 1 minuutin lappuja esiintyjälle, ja ystävällisesti kehottamalla päättämään esityksen, joka kestää tarkoitettua pidempään. Työryhmän istunto I, ehdotus puheenjohtajaksi Esa Hyyryläinen To 27.11. klo 15.30 n. 17.25 15.30 Puheenjohtajat: Avaus 15.35 Korpela: Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Etnografia sairaalan palvelukulttuurista. Tutkijan refleksiivinen paikantaminen 16.00 Kujala: Visuaalisen kehyskertomuksen käyttäminen hallintotieteellisessä tutkimuksessa 16.25 Ahonen: Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä metodiarsenaaleihimme 16.50 Loppukeskustelu istunnon teemoista ja kokemuksista Työryhmän istunto II, ehdotus puheenjohtajaksi Pertti Ahonen Pe 28.11. klo 9.00 10.30 9.00 Kesti & Leinonen: Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla 9.25 Vänskä: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation muutostilanteissa? 9.50 Azizuddin: Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform Research 10.15 Loppukeskustelu istunnon ja työryhmän teemoista ja kokemuksista.
4 IV Abstraktit Hallinnon tutkimuksen päivät 26.-.29.11.2014 Vaasa HM Tarja Korpela Lahden ammattikorkeakoulu Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Postmoderni näkökulma palveluun. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon palvelusta. Terveydenhuollon palvelua on tutkittu paljon kvantitatiivisesti asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta. Sen sijaan terveydenhuollon palvelun tuottajiin kohdistuva kvalitatiivinen tutkimus on sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähäistä. Tässä tutkimuksessa palvelulla tarkoitetaan ensisijaisesti potilaan ja palvelun tuottajan välistä vuorovaikutusta, jonka tuloksena potilaan ja mahdollisesti myös hänen läheistensä terveys, toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät tai pysyvät ennallaan tai potilas saa arvokkaan kuoleman. Palveluksi ymmärretään myös kaikki toiminta, josta potilas, hänen läheisensä tai palvelun tuottaja hyötyvät. Tutkimus toteutetaan erikoissairaanhoitoa tarjoavassa sairaalassa, ja se kietoutuu suolistosyöpää sairastavien potilaiden hoitoprosessin ympärille. Tutkimus kiinnittyy postmoderniin filosofiaan. Tieteen kehityksessä postmodernin vaiheen katsotaan alkaneen 1990 luvun alussa. Postmodernifilosofia siirsi tieteen kiinnostusta kieleen ja sen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Suuntauksesta käytetään nimeä sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus rakentuu merkitysjärjestelmien avulla, joista kieli on keskeinen. Jokapäiväinen kielenkäyttö on tulkinnallista, todellisuutta aktiivisesti tuottavaa ja muuttavaa. Palveluun liittyvät merkityssysteemit eivät konstruoidu pelkästään sanoista ja lauseista, vaan myös ei - sanallisista ilmaisuista kuten fyysisistä esineistä, tiloista ja toimintakäytännöistä. Postmodernille tutkimukselle on leimallista, että tutkimus tehdään tutkittavan ja tutkijan välisessä vuorovaikutuksessa ja lopputuloksessa myös tutkijan ääni kuuluu kannanottona vallitsevaan tilanteeseen. Postmoderni tutkimus on luonteeltaan myös kriittistä, koska se kiinnittää huomion yhteiskunnan ja organisaation vallankäyttöön ja sen ilmenismuotoihin. Tämä tutkimus hyödyntää ranskalaisen postmodernikon Foucault n teorioista nousevia myös palvelun tarkasteluun soveltuvia näkökulmia kuten identiteetin rakentumisen kysymyksiä, tiedon käyttämistä vallan välineenä palvelutilanteissa ja sen eettisiä seurauksia. Postmodernissa tutkimuksessa todellisuuskäsitysten pohtiminen ei ole merkityksellistä, vaan tärkeintä on löytää käytännössä toimiva metodi tutkimuskysymykseen vastaamiseen ja perustella tutkimustoiminta uskottavasti. Kun tutkimuskysymykset koskevat palvelun aktuaalista rakentumista sairaalan toimintaympäristössä, potilaan identiteetin muodostumista hoitoprosessissa sekä diskursiivisten käytäntöjen vaikutuksia palvelun rakentumisessa, on diskurssianalyyttinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa perusteltu.
5 Vaasan yliopisto 6.10.2014 HTL Anne Kujala Sosiaali- ja terveyshallintotieteen jatko-opiskelija oma: anne.kujala@kolumbus.fi; työ anne.kujala@hus.fi oma gsm. 040 776 8077; työ gsm. 050 427 0944 Abstrakti työryhmään 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat (professori Pertti Ahonen ja professori Esa Hyyryläinen) VISUAALISEN KEHYSKERTOMUKSEN KÄYTTÄMINEN HALLINTO- TIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA Tutkimuksen tausta: Tutkimus käsittelee terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiuksia. Tutkimuksessa rakennettiin visuaalinen kehyskertomus, mikä kuvattiin elokuvan muotoon, tauotettiin mittariksi ja esitettiin terveydenhuollossa toimiville esimiehille. Esimiesten tehtävänä oli tunnistaa mittarista 30 eri ammattijohtamisvalmiutta. Lähtökohtainen oletus on, että tunnistaminen on tiedostamista ja tiedostettuja valmiuksia voidaan säädellä paremmin johtamistyössä kuin tiedostamattomia asioita. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kehittää hallintotieteellisen tutkimuksen metodologiaa, koska osa vastaajista on kyllästynyt paperi- ja nettikyselynä tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksen teoria: Tutkimus perustuu Taylorin liikkeenjohdon teoriaan, sekä johtamisen taksonomioihin ja typologioihin, sekä johtamisen metapätevyyksien tutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa ammattijohtamisvalmiudet koostuvat ohjaavan, voimaannuttavan, liiketoiminnallisen ja muutosjohtamisen ammattijohtamisvalmiuksista. Tutkimuskysymykset: Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat ja miten ne voidaan määritellä? 2) Mitä visuaalinen kehyskertomus on ja miten se voidaan määritellä? 3) Mikä on käytetyn mittarin validiteetti? 4) Millaisia terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat? Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (n=422) kerättiin lumipallo-otannalla vuosina 2010 2014 eri johtamiskoulutusta järjestävissä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, terveydenhuollon organisaatioissa, sekä koulutustilaisuuksissa eri puolella Suomea. Mittarin validointi: Kyseessä on uusi menetelmä. Aineisto luokiteltiin validointia varten opistoasteen, ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneisiin esimiehiin, koska validoitavan aineiston vähimmäismäärä on 100 havaintoa. Mittarin validoinnissa käytettiin klassista osioanalyysiä ja yksiparametristä Raschin mallia. Menetelmillä voidaan tutkia, onko esimerkiksi mittarissa oleva osio ja sen vastausvaihtoehdot hyviä tai huonoja vai pitäisikö koko osio poistaa mittarista? Tutkimustulokset: Validointimenetelmillä saatiin tietoa osioiden toimivuudesta, vaikeustasosta, loogisuudesta, erottelukyvystä, hylkäämistarpeesta, sekä menetelmän luotettavuudesta ja toistettavuudesta. Osioista 95 % toimi hyvin, mittari osoittautui helpoksi kaikille eri vastaajaryhmille, kolme osioista osoittautui epäloogisemmaksi kuin muut osiot, mittarin erottelukyky osoittautui hyväksi ja yhtään osiota ei tarvinnut hylätä mittarista, vaikka jotkin vastausvaihtoehdot edellyttävätkin korjaamista. Mittari osoittautui luotettavaksi ja toistettavaksi.
6 Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä metodiarsenaaleihimme Pertti Ahonen, pertti.ahonen@helsinki.fi Abstrakti Tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen uudet yhdistelmät saattavat käytettäviksi uusia teknisiä metodeja, joita voidaan käyttää digitaalisen analyysin suuntaan etenevässä hallinnon ja politiikan tutkimuksessa ja muissa digitaalisissa ihmistieteissä. Näiden teknisten metodien eroihin suhteessa valtavirtatutkimusta hallitseviin teknisiin metodeihin on kuitenkin kiinnitettävä riittävää huomiota. Ottaen tämän huomioon esityksen taustan muodostavassa empiirisessä tutkimuksessa toteutettiin pieni data -tutkimus kohteena valtion talousarviolainsäädännön aihepiiri. Kolmentoista maan tuota lainsäädäntöä eritellen tutkimuksessa selvitettiin ja arvioitiin, mihin kelpaavat kaksi iso data -analyysin teknistä metodia, unsupervised latent trait scaling (ohjaamaton piilevien piirteiden skaalaus) ja topic modeling (alkujaan klassisesta retoriikasta juontujen kielellisten elementtien, topiikkojen, mallinnus, topiikkamallinnus). Tulosten mukaan edellinen teknisistä metodeista suoriutuu hyvin myös toisenlaisesta analyysitehtävästä kuin vakiintuneimpien sovellustensa mukaisesta politiikan ideologisten ulottuvuuksien erittelystä, joskin metodilla on myös rajoituksensa. Topiikkamallinnusta on aikaisemmin sovellettu laajemmalti kuin teknisistä metodeista edellistä, kuten yleisimmällä yhteiskuntatutkimuksen alalla sosiologiassa, mutta toinenkaan metodi ei ole vailla rajoituksia. Tarkastelun tulosten nojalla tarkastellut kaksi teknistä metodia täydentävät pikemmin kuin korvaavat toisiaan, joten niiden rinnakkainen tai peräkkäinen käyttö samassa tutkimuksessa on perusteltua. Voidaan väittää, että etenkin yhdessä sovellettuina tarkastellut tekniset metodit avaavat uusia, kiinnostavia näkökulmia hallinnon ja politiikan tutkimukselle ja yhteiskuntatutkimukselle ylipäätään. Mitään viisasten kiviä ne eivät toki ole, vaan harkitsemattomissa käsissä suoranainen Pandoran lipas, jonka aukaisija saattaa matkaan tuskin muuta kuin turhia odotuksia ja pelkkää sekaannusta. Avainsanat Digitaalinen yhteiskuntatutkimus, digitaaliset ihmistieteet, bayesilainen päättely, tiedonlouhinta, latent trait scaling -tekniikat, topic modeling -tekniikat
7 Hallinnon tutkimuksen päivät, Vaasa 27.-28.11.2014 Työryhmä 3: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät jatekniikat Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla Lapin Yliopisto Hallintotiede HTT Marko Kesti HTT Jaana Leinonen Kuntien tuottavuuden kehittäminen edellyttäämoniatoisiaan tukevia toimenpiteitä mutta toisaalta myös ko- konaisvaltaista ja systemaattista ymmärrystätuottavuuden lähtökohdistajaelementeistä. Prosessien kehittä- misen ohella huomion kiinnittäminen henkilöstön rakenteeseen, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen on työvoimavaltaisella kuntasektorillaäärimmäisen tärkeää. Suunnitelmallisellaja johdonmukaisella henkilöstökehittämisellä voidaan siis parantaa kuntataloutta. (Pakarinen & Mäki, 2014; Virtanen & Stenvall, 2014) Se edellyttäähuolellista strategista suunnittelua, jossa henkilöstövoimavarojen johtaminen linkittyy saumattomasti kuntatalouden johtamiseen. Kuntien strategisessa johtamisessatulee kuitenkin ymmärtää, ettäyrityksissä talouden realiteetit ovat erilaiset kuin julkisorganisaatioissa (Kallio, 2014; Pakarinen & Mäki, 2014). Yrityksissä voidaan hyvän kysynnän aikaan parantaa tuottavuutta lisäämällä tehollista työaikaa, jolloin saadaan liikevaihdon kasvun myötä lisää tulosta (Kesti 2014). Kun tuottavuuttamitataan tuotetun käyttökatteen eli liiketuloksen perusteella, niin tuottavuus eli tuotos/panos-suhde paranee. Kuntataloudessa vastaava tehollisen työajan lisääminen esimerkiksi sähläystä vähentämällälisää tuotantokapasiteettia, mutta voi heikentäätuottavuutta. Tämä johtuu siitä, että aikaansaatu tuotantokapasiteetin kasvu pitäärahoittaa. Kuntataloudessamuuttuvat kulut ovat yleensä suuremmat kuin palvelujen myynnistäsaatavatulorahoitus,jolloin palvelutuoton kasvaessarahoitustarve lisääntyy (Kesti 2014). Kuntapäättäjien tulee ymmärtää, ettäkuntatalouden tuottavuuttavoidaan merkittävästi parantaa henkilöstön avulla, mutta mekanismi on erilainen kuin yrityssektorissa. Lapin Yliopistossaon kehitetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio, jolla voidaan analysoidaorganisaation henkilöstölähtöistätuottavuuttaliiketaloudellisin mittarein (Kesti, 2013; Kesti & Syväjärvi 2013). Paperissa esitellään kuntaorganisaatiolle soveltuvahenkilöstötuottavuuden analysointimalli. Käytännön kuntaorganisaatioesimerkin avullaosoitetaan, miten henkilöstön tehokkuuden parantaminen kanavoituu eri tavalla riippuen toteutettavastastrategiasta. Paperissahavainnollistetaan henkilöstötuottavuuden analysointi 1492 hengen kuntaorganisaatiolla, jonka toimintakapasiteetti on 132.8 M ja rahoitus tasapainossa. Henkilöstötuottavuuden strategian mukaan panostetaan tulokselliseen henkilöstökehittämiseen, jolla saadaan työelämän laatua parannettua 5 % ja tehollista työaikaa 4.2 % lisää.
8 Mikäli strategianaon hyödyntäätehokkuuden nousu palvelutuotantokapasiteetin lisäämiseen, niin syntyy 1.2 M lisärahoitustarveeli työntekijääkohti -830. Jos strategianaon ylläpitää nykyinen kapasiteetti ja parantaa toiminnan laatua, niin samallarahoitusmallilla voidaan tehdä 2.6 M ylijäämää eli työntekijää kohti 1820. Paperin esittämällämallillavoidaan analysoida minkä tahansa tulosvastuullisen kuntaorganisaation henkilöstötuottavuuden kehittämismahdollisuudet valitun strategian mukaan. Lähteet Kallio K-M. (2014). Suoritusmittauksen vaikutukset tulosohjattujen yliopistojen tutkimus - ja opetushenkilökunnan työhön, University of Turku, Suomen Yliopistopaino. Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA kustannus, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32. Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173. Pakarinen T. & Mäki T. (2014). Henkilöstöjohtaminen kurkiauran kärkeen, Edita, Helsinki. Virtanen P. & Stenvall J. (2014). Älykäs julkinen organisaatio, Tietosanoma, Helsinki.
Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat 9 Maija Vänskä maija.vanska@hus.fi gsm.oma: 044 070 1012 tai gsm. työ: 050 427 9396 Abstrakti työryhmään 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat (professori Pertti Ahonen ja professori Esa Hyyryläinen) Tutkimusaihe: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation muutostilanteissa? Tutkimuksen tausta: Olen työhyvinvointipäällikkö ja tutkimustyötäni aloitteleva jatko-opiskelija. Työhyvinvoinnin avulla voidaan terveyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta organisaatioissa. Työhyvinvoinnilla on merkitystä organisaatiolle kilpailtaessa henkilöstöresursseista. Työ, työssäolo ja työnteko merkitsevät nykyään erilaisia asioita eri sukupolville. Työhyvinvointinäkökulmaan sisältyy työn sisällön ja työolosuhteiden kehittäminen, työyhteisöjen toiminnallisten käytänteiden, yhteisten vastuiden ja johtamisen edistäminen sekä tavoitteiden selventäminen. Työhyvinvointi on tärkeässä roolissa ajatellen työyhteisöjen kykyä käsitellä erilaisia organisatorisia tai toiminnallisia muutoksia. Työhyvinvoinnin kehittämisen haasteina ovat moniammatillinen yhteistyö, henkilöstörakenteet, ikärakenne ja siitä johtuvat erilaiset näkemykset ja odotukset sekä yleiset työelämän muutokset. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden pitäisi olla ennakoivia, johdonmukaisia ja pitkäkestoisia eikä vain eräänlaista suunnittelematonta tulipalojen sammuttamista työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin kehittäminen tuleekin usein ajankohtaiseksi vasta silloin, kun työolobarometrin tuloksista saadaan huonoja arvioita. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden tulisi olla ennakoituja, suunnitemallisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavuudeltaan arvioitavissa olevia. Toimenpiteiden täsmällinen kohdentaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi ovat organisaatioille yleensä varsin haastavia, koska markkinoilla on tarjolla monenlaisia, monen tasoisia ja monen hintaisia palvelujen tarjoajia. Palvelujen ostaja on monien kysymysten äärellä. Tutkimuksen tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalvelua organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksen tavoitteeseen pääseminen edellyttää vastaamista seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1) Miten työhyvinvoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja mitata kehittämisessä? 2) Miten hankitaan ja käytetään onnistuneesti (vaikuttavuus) ulkopuolisia palvelujentuottajia työhyvinvoinnin kehittämisessä? 3) Onko työhyvinvointi muuttunut, kun sitä on mitattu kvantitatiivisin keinoin tehtyjen toimenpiteiden jälkeen? Tutkimuksen teoria: Miten rakentaisin teorian? Tutkimuksen taustafilosofia: Mistä sen löytäisin? Tutkimusaineisto: Tutkimuksessa syvennytään erikseen ja erinäkökulmista yhteen tapaustutkimukseen. Jokainen tapaus on kuvattu aloitus-, toteutus- ja arviointi osin. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään teoreettisesti eritietolähteistä saatuihin tietoihin. Tutkimusmenetelmät: Millä uusilla menetelmillä voisin lähteä aineistoani analysoimaan
Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat 10 Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform Research Dr. Muhammad Azizuddin, Researcher and Lecturer (UniPID programme), Administrative Science, School of Management, University of Tampere, Tampere, Finland. Abstract: Administrative reform is a crucial issue for all governments worldwide. The very nature of public administration as a practical art than an institution specific knowledge (Olsen, 1991), the study of administrative reform has been facing methodological challenges (Vartola, 1976, Kotchegura, 2008). These challenges have been met using elements of research techniques and tools derived from other disciplines of social sciences (Olsen, 2004). This, in fact, has raised some fundamental questions: How far are they appropriate? What is the perspective of administrative research? How far the discipline of public administration stands itself? The paper exhibits methodological challenges based on my personal research experience and thus an attempt to highlight the methodological issues in the study of administrative reform and recommend ethnography for future research in administrative science. Methodological challenges in this regard are varied: limited coverage of bibliography, confusion over and careless use of conceptual terms, diversity in the focus of studies, problems of authenticity and variability, difficulty in recognizing historical inconsistency, fruitless focus group discussion, and appropriate interviewees, are the cases in point. The paper concludes that methodological challenges in the study of administrative reform are more practical than theoretical in perspective. Public administration as a practical field of study deserves own study methods for its own entity. In order to get rid of the methodological paucity specific academic efforts for appropriate research methodology for administrative reform studies is a need of hour. These identify the actual challenges of administrative reform research and find out concrete solutions that are appropriate in this regard. Thus, valid findings of researches on the phenomena will come out. Keywords: Public Administration, Research Philosophy, Research Methodology, Administrative Reform, and Methodological Challenge. Contents of the Paper: Research Background Aim, Objective, and Research Question Materials, Methods, and Philosophical Foundations Overview of Research Methodology Research Methods used in Administrative Reform Studies Challenges of Methodology to Administrative Reform Studies Concluding Remarks