Opintojen mitoittaminen, Opiskelijan ajankäytön ohjaus ja opintojen kuormittavuus Suvi Jutila ja Miia Wennström W5W 2 -projekti
Mitoituksen perustana on opetussuunnitelmaprosessi PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS 1. ANALYSOIDAAN KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ 2. MÄÄRITELLÄÄN KOMPETENSSIT JA ASETETAAN TAVOITTEET 4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN 3. VALITAAN OIKEA OPETUSSUUNNITELMAMALLI 5. PYSTYTETÄÄN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ SEURANTAA VARTEN Akateemienen opeteussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -mitoitusopas löytyvät osoitteesta http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/korkeakoulupedagogiikan_perusmateriaali/index.html
Onneksi tehtiin ydinainesanalyysit kunnolla Osaamistavoitteet MITOITUS OPAS Anna aikaa ajatella TYÖ- TAVAT YDINAINES ENPÄ UNOHDA TEHDÄ KUNNOLLISTA OPINTO-OPASTA INNOSTAVA HAVAINNOLLINEN OPINTO-OPAS OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA Kun muotti on valittu, se täytetään ydinsisällöillä ja opetusmenetelmillä, jotka annostellaan mitoitusohjeen mukaan. Ylitäyttöä on aivan erityisesti varottava.
Mitoitusperusteet Yliopistoissa suositellaan mitoitusohjeeksi: Anna Aikaa Ajatella - Suomalaisten yliopistoopintojen mitoitusjärjestelmä http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/korkeakoulupedag ogiikan_perusmateriaali/nro8_anna_aikaa_ajatella_2007.pdf
Opintojen mitoittaminen Mitoittaminen tehtävä joko todellisen tiedon perusteella tai annettujen ohjeiden mukaan (Mitoitusopas). vrt. intuitiivinen mitoittaminen ja kertoimien käyttö = vanhat opintoviikot tehdään opintopisteiksi käyttämällä vain tiettyjä kertoimia Jokaisella opettajalla on oltava samat mitoitusperiaatteet oikeudenmukaisuusperiaate Mitoitusperiaatteet on hyväksyttävä yhteisesti ja niistä on hyvä keskustella laajasti kussakin koulutusohjelmassa Kun opinnot on hyvin mitoitettu, täytyy huolehtia, että opiskelijat käyttävät mitoitetun ajan opiskeluun. Pelkkä mitoittaminen ei siis riitä!
Opintojen mitoittaminen ANNA AIKAA AJATELLA mitoitusopas: MITOITUS- OPAS Anna aikaa ajatella Mitoitusoppaan suhdeluvut pohjautuvat syvällisen oppimisen tavoitteluun, ei selviytymiseen ja minimityöhön, jolla opintojaksoista pääsee läpi. Jokaisella opetustavalla on omat suhdelukunsa, jolla voidaan määritellä opiskelijalle oppimiseen varattava kokonaisaika. Mitoitusvirhe on luvallista tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin (aika, opetusresurssit, opetussuunnitelmakokonaisuus, jne.). Mitoituksessa keskityttyvä pelkästään työtunteihin, ei ajatteluun pisteillä.
MITOITTAMINEN Työajan ainoa käyttökelpoinen perusyksikkö on tunti UUSI 300 op 1 opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan työtä, joka on 60 opintopistettä (op) Vuotuinen työaika on 1600 h, jos tehollisia opiskelukuukausia on 10 kk työaika 160 h/kk ja kun kuukaudessa on 21 työpäivää, yhdelle päivälle jää 7,6 h työaikaa. TÄYDELLINEN UUSMITOITUS SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA 1600 h opiskelijan työtä on 60 opintopistettä 1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä eli 3200 tuntia 2 x 1600 tuntia = 2 x 60op =120 op 1 h = 0,0375 op X op * 26, 67 = Y h eli 4800 tuntia vuodet rakenteellisesti yhteismitallisia 3 x 1600 tuntia = 3 x 60op = 180 op X op = Y h * 1/26,67 = Y h * 0,0375, missä X = opintopistemäärä ja Y = opiskelijan opiskelutyö tunteina Anna Aikaa Ajatella -kirja
Opetusmuodot ja mitoitus Opetusmuodot OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN Anna Aikaa Ajatella -kirjassa Opetusmuodot on luokiteltu käytettyjen opetusmenetelmien mukaan Tärkeimmät opetusmuodot ovat esittävä opetus, toiminnallinen opetus, tehtäväohjattu opetus, kirjallisuudella opetus ja virtuaaliopetus Arviointimenetelmä vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen. Syventävät opinnot ja aine- /perusopinnot erotetaan toisissaan mitoitettaessa. Syventävissä opinnoissa opiskelijan itsenäisen opiskelun suhdeluku on kerrottava 2:lla. Suhdeluvut aine- ja perusopinnoille Suhdeluku Esittävä opetus luennot: 1:1 tai 1:3 => 2 4 h harjoitukset: 1:2 => 3 h Toiminnallinen opetus minimi kerroin 1:2 => 3 h aktivoivat luennot: 1:2 => 3 h ohjatut harjoitukset: 1:3 => 4 h aktivoiva havainnollistaminen: 1:1 tai 1:2 => 2 3 h Työharjoittelu Ongelmakeskeinen opetus: 1:5 => 6 h seminaarit: 1:2 => 3 h Tehtäväohjattu opetus Esim. kirjallinen tuotos, artefakti, esittävä tuotos, autenttinen tehtävä Kirjallisuudella opetus kirjallisuus oheislukemistona Kirjallisuus suoritetaan erikseen Ohjattu opetus Opiskelijan omaa työskentelyä Opiskelua yhteensä kirjatenttinä (s.58) Kirjallisuudesta vaaditaan erillinen suorite (yksi lukukerta lasketaan s.59) Kirjallisuus hakuteoksen tapaan käytettynä (yksi lukukerta lasketaan s.59) Virtuaaliopetus Samat kertoimet, mutta huomioidaan 8-24h opetusympäristöön tutustumista Anna Aikaa Ajatella -kirja
Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen Arviointimenetelmiä: Perinteinen tentti muunnoksineen Tehtäväksi annot Jatkuva arviointi VAIKUTUS MITOITTAMISEEN Arviointimenetelmä ohjaa opiskelijan ajankäyttöä Mitoittaminen: Perinteinen tentti: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa Tehtäväksi annot: Jos kirjallinen tuotos Siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa. Jatkuvassa arvioinnissa ei tarvitse opiskelijalle varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti Anna Aikaa Ajatella -kirja
OPISKELIJAN TYÖMÄÄRÄ TEHTÄVÄKSIANNOISSA Tehtäväohjattu opetus Kontaktiopetusta ei lainkaan, tai se on hyvin vähäistä ja tilanteenmukaista mitoitusperustana tuotos kirjallinen tuotos, (sanamäärä) Autenttinen* tehtävä, (tunnit) työmäärä laskennallinen sanamääräisenä opiskelija tuottaa 100 sanaa tunnissa normaalia tekstiä ja 50 sanaa vaikeaa tekstiä. esim. 3 op essee tarkoittaa 80 tunnin työtä kirjastotyöskentelyä 2 h kirjallisuuteen perehtymistä (500 s.) 20 h kirjoittamista 58 h eli 23 sivua *Autenttinen tehtävä= artefakti, piirros, tietokoneohjelma, visuaalisesti tai auditiivisesti välitettävätuotos, tallenne tai mallinnos Anna Aikaa Ajatella -kirja
KIRJALLISUUS Kirjallisuuteen perehtyminen kirjallisuus oheislukemistona ei lasketa erillistä kuormittavuutta (vrt. esittävä opetus) kirjatentti, 100 sivua 20 h / 30 h huom! Ei koske kaunokirjallisuuden mitoittamista esim. 3 op (80 h) luetaan 400 sivua kotimaista tenttikirjallisuutta tai 266 sivua vieraskielistä kirjallisuudesta vaaditaan referaatin, kotiesseen, oppimispäiväkirjan tai vastaavan erillisen suoritteen tekemistä Mitoitus: annetaan aikaa lukemiseen, että tehtävän tekemiseen kirjallisuutta käytetään tutkimuksellisessa työssä hakuteoksen tapaan Mitoitus: Anna Aikaa Ajatella -kirja: Taulukko 14 Ymmärtävä oppiminen ja aika : Mahdollista lukea 100 sanaa minuutissa helppoa suomenkielistä tekstiä. Minimissään varataan aikaa helpon suomenkielisen kirjallisuuden perehtymiseen 2,5 min/sivu, kun sivulla 250 sanaa 24 sivua/tunti Anna Aikaa Ajatella -kirja
Tehtävä Aiemmin Algebran kurssi (2ov) sisälsi 27h luentoja ja 39h harjoituksia. Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen kurssinsa olisi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli? Algebran kurssi on peruskurssi.
Ratkaisu (Peruskurssi) Algebran kurssi opiskelijan työmäärä Luennot Harjoitukset Aktiiviset Suhdeluku 1:2 Opiskelijan työmäärä = 27h*3 Esittävät 1:1 Opiskelijan työmäärä = 27h*2 Esittävät 1:2 Opiskelijan työmäärä = 39h*3 Toiminnalliset/ohjatut 1:3 tai 1:2 Opiskelijan työmäärä = 39h*4 tai min 39h*3 Tavoitteena on, että 2 ov (80h) opintojakso saadaan 3 op:n (80h) opintojaksoksi. Opiskelijan kokonaistyömäärä riippuu opetustavan valinnasta (tapa A ja B): A) aktivoivat luennot + toiminnalliset/ohjatut harjoitukset = 27h*3 + 39h*4 = 237h B) esittävät luennot + esittävät harjoitukset = 27h*2 + 39h*3 = 171h Arviointimenetelmän vaikutus opiskelijan työmäärään: Jos kurssilla on perinteinen tentti: (X/40h)*8h = esim. (171h/40h)*8h = 34,2h Jos kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia: Ei lisää opiskelijan työmäärää. Jos kurssilla vaaditaan erillinen tuotos: Tapauskohtaisesti selvitettävä Kurssin opiskelijan työmäärä on, jos siihen sisällytetään perinteinen tentti, B) 171h + 34,2h = 205,2h tai A) 237h +47,4h =284,4h. Opintopisteinä nämä ovat 205,2h * 0,0375 = 7,70 tai 284,4h * 0,0375 = 10,67 opintojakso on ylikuormittunut
TUNING-PROJEKTI: OPISKELIJAN TYÖMÄÄRÄN ARVIOINTI OPINTOJAKSOLLA 1. Opintopisteiden ja opiskeluun varatun tuntimäärän kartoitus 4. Opintojakson kehittäminen (opintopistemäärien, sisältöjen tai opetusmenetelmien muuttaminen) 2. Opintojakson sisällön ja opetusmenetelmien sekä opiskelijan ajankäytön suunnittelu 3. Kuormittavuuden ja toteutuneiden opiskelutuntimäärien tarkastelu Tuning-projekti: Opiskelijan kuormittavuuden arviointi (linkki vanhentunut) http://www.tuning.unideusto.org/tuningeu/index.php?option=com_docman&task=view_category&catid=36&itemid=59&order=dmname&as cdesc=asc TUNING PROJEKTI Kuomittavuudesta: http://www unideusto org/tuningeu/workload a ects html
OPINTOJEN ETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE AJANKÄYTÖN HALLINTA Ajankäytön seuranta Olli opiskelija TOTTA TOTISESTI! KEVÄÄN TASOTESTI LÄHESTYY. TÄYTYNEE OPISKELLA TÄYDELLÄ TEHOLLA HOPS 1.vsk. 2.vsk. 3.vsk. 4.vsk. 5.vsk. TYÖELÄMÄ OPINTOPOLKU Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etene tehokkuus- ja vaikuttavuusmittareiden avulla TYÖELÄMÄPALAUTE
Opiskelijan ajankäytön ohjausta Opinto-oppaisiin opintojaksojen tietoihin on kuvattava avoimesti ja läpinäkyvästi mitoitusperusteet ja osaamistavoitteet. Opintojakson tietoihin joko opinto-oppaaseen tai muualle opiskelijalle helposti saatavalle on lisäksi kuvattava arviointimenetelmät ja kriteerit, jotka tukevat osaamistavoitteita, sekä opintojakson aikataulut Opintojakson aikana opiskelijalle on hyvä antaa ajankäytön ohjausta. Kerrottava esimerkiksi ohjatun ja itsenäisen työn määrä, mitä opiskelijalta vaaditaan. Lisäksi on opiskelija tehtävä tietoiseksi omasta ajankäytöstään tukee opiskelijoita itseohjautuvuuteen Parasta ajankäytön ohjausta on, kun opiskelija itse seuraa omaa opiskeluaan vähintään 5 viikon ajan. Tämä on tehokkain tapa oppia ymmärtämään omaa opiskeluaan ja oppia omaa ajankäytön hallintaa!
Opiskeluun käytetyn ajan seuraaminen hyödyllistä 2003 ajankäytön seurannassa olleet 1.vsk:n opiskelijaa saivat keskimäärin 2,9 ov enemmän opintoviikkoja kuin vastaavat muut 1 vsk:n opiskelijat. Toisena lukuvuonna nämä opiskelijat saivat keskimäärin 9,5 opintoviikkoa enemmän kuin muut vastaavat opiskelijat. Näyttäisi siltä, että oman ajankäytön seuranta 1.vsk:lla auttaa opiskelijoita saamaan nopeammin opintoviikkoja sekä ensimmäisellä että toisella vuosikurssilla "Aina ajoissa jatkoselvitys opiskelijoiden ajankäytöstä Sähkö- ja tietotekniikan osastolla 2004. kooste:http://www.ee.oulu.fi/research/opintotoimisto/wikinliitetiedostot/o petuksenkehittaminen/raportitjahankkeet/muutraportit/sto_aina_ajoi ssa.pdf Kirja: http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/sarja_a/pdf/a26.pdf OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN OHJAUS: nettisivut http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tuutorointi/ainaajoissa.htm
Valmistuneiden vertailu Ajankäytön seurannassa olleet (2003, 2004) 1.vuosikurssin opiskelijat/muut samana vuonna aloittaneet Tilanne helmikuussa 2009 Vertailuryhmän ja seurannassa olevien lähtötasossa ei ollut eroja. [lähtötaso= opintoviikot ennen seurantaan osallistumista (syksyn opintoviikkokertymä) ja lähtöpisteet yliopistoon tullessa] VALMISTUNEET Ajankäytön seurannassa olleet Vertailuryhmä (muut samana vuonna aloittaneet) 2003 opiskelun aloittaneet Valmistuneita 11/48 = 22,9 % Valmistuneita 17/256 = 6,6 % Valmistumisriski v.2003 ajankäytön seurannassa olleilla oli 4 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän opiskelijoilla. Valmistumisriski v.2004 ajankäytön seurannassa olleilla oli 18 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän opiskelijoilla. 2004 opiskelun aloittaneet Valmistuneita 4/45 = 8,9 % Valmistuneita 1/202 = 0,5 %
Miten opiskelijan ajankäyttö ja osaamistavoitteet liittyvät toisiinsa? Osaamistavoitteisiin ei päästä ilman opiskelijan opiskeluun käyttämää aikaa Opiskelijat useinkaan eivät hahmota osaamistavoitetta (miksi?), joten arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan ajankäyttöä suurimmaksi osaksi Myös kurssien sijoittuminen opetussuunnitelmaan ja muihin kursseihin nähden vaikuttaa ajankäyttöön Itsenäinen pohdintatehtävä: Mieti seuraavan kuvan avulla lisäten mielessäsi uusia laatikoita, että mitkä muut asia vaikuttavat opiskelijan ajankäyttöön?
Opiskelijan näkökulma osaamistavoitteisiin arviointiin ja ajankäyttöön Opintojaksojen sijoittuminen ajallisesti keskenään (OPS) Osaamistavoitteet Arviointi Opiskelustrategia (pinta syvä) Työskentelymenetelmät Opettaja voi monin eri tavoin vaikuttaa opiskelijan oppimistuloksiin Ajankäyttö Oppimistulokset
Miten opettaja näkee osaamistavoitteiden ja ajankäytön yhteyden? Opettajan pitää kirjoittaa osaamistavoitteet koulutusohjelman kompetensseihin ja opetussuunnitelmaan peilaten Osaamistavoitteiden saavuttamiseen ajan arvioiminen on vaikeaa. Siksi onkin helpompi mitoittaa aika peilaten opetusmuotoihin ja käyttää esimerkiksi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeita. Arviointimenetelmät pitää tukea osaamistavoitteiden saavuttamista Opiskelijan opintojaksolle käytettävissä oleva aika ja opiskelijan motivaatio vaikuttavat myös osaamistavoitteiden saavuttamistuloksiin Osaamistavoitteiden saavuttamisen tasoa ja opiskelijan ajankäyttöä tutkimalla voidaan saada selville, paljonko osaamistavoitteiden saavuttamiseen kuluu aikaa.
Opettajan näkökulma osaamistavoitteisiin, arviointiin ja ajankäyttöön Arviointikriteerit ja -metodit kiertotie Opetusmetodit, työskentelymuodot OPS ja Opintojakson tavoite Osaamistavoitteet Suora tie Ajan mitoittaminen Osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa aikaa on vaikea arvioida suoraan. Kannattaa käyttää kiertotietä! Käytettävissä oleva aika
Kuormittavuuden tarkastelu Kuormittavuuden jatkuva seuranta ja arviointi tärkeää! Pelkkä ajankäytön tarkastelu ei kerro kaikkea kuormittavuudesta Tärkeää huomioida mahdollisimman moni kuormittavuuteen liittyvä tekijä Ihanteellisinta olisi käyttää mahdollisimman montaa menetelmää rinnakkain esim. ajankäytön seurantaa, opiskelijoiden haastatteluja, opetussuunnitelman arviointia
Opintojen kuormittavuuteen vaikuttavat seikat Opiskelijan yksilöpsykologiset lähtökohdat: opintotyytyväisyys, stressinsietokyky, opintojen vaatimukset ja hallintamahdollisuudet Ajankäytölliset lähtökohdat: Opiskelijan käytössä oleva aika suhteessa työmäärään, johon vaikuttavat henkilökohtaiset ja opintoihin liittyvät aikataulutukset esim. opintosuunnitelman aikataulutus Opetussuunnitelman näkökulma: Opintojen linjakkuus, kumuloituvuus*, mitoitus, käytännön toteutus, resurssit jne. * Kumuloituva oppiminen = opittu tieto rakentuu aikaisemmin opittuun tietoon. Aiemmin opittu tieto on siis pohjana opetettavalle asialle.
Kuormittavuuden tarkastelu Kuormittavuuden tarkastelu opintojaksolla Antaa opettajalle tietoa oman kurssin kuormittavuudesta Mitoittamisen välttämätön tuki Ei kerro kokonaiskuormittavuuden kokemuksesta; yksittäiseen opintojaksoon käytetyllä ajalla ja kuormittavuuden kokemuksella ei vahvaa yhteyttä Seurantaa opintojaksotasolla (esim. Wennström 2006, Haluaisin kyllä ymmärtää) Vaatii vähemmän resursseja Kokonaiskuormittavuuden tarkastelu Antaa opiskelijan arjesta totuudenmukaisemman kuvan Seurantaa viikkotasolla (esim. Jutilan tutkimukset OY:n sähkö- ja tietotekniikan osastolla) Vaatii opettajilta paljon yhteistyötä
YLIKUORMITTUNUT OPISKELIJA MINIMOI OMAN AJANKÄYTTÖNSÄ JA KESKITTYY VAIN KURSSIN LÄPÄISYYN YMMÄRTÄVÄÄN OPPIMISEEN VAADITTAVA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ VAIKUTTAA: -YKSILÖLLISET TEKIJÄT(MOTIVAATIO, KYVYT..) -OPPIMISEN KUMULOI- TUMINEN -VAIKEUSTASO -OPETUKSEN JA OHJAUKSEN LAATU MINIMILÄPÄI- SYYN VAADIT- TAVA TODEL- LINEN TYÖMÄÄRÄ VAIKUTTAA: -OPINTOJEN RAKEN- TEEN SAMANA PYSY- MINEN (TENTIT, HARJOITUSTYÖT...) NÄYTTÄÄ VAKIOITU- VAN OPISKELIJA- POLUN MAH- DOLLISTAMA TODELLINEN TYÖMÄÄRÄ VAIKUTTAA: -YHTÄ AIKAA TOTEUTU- VIEN OPINTOJAKSO- JEN MÄÄRÄ -KURSSIEN PIRSTALEI- SUUS -OPISKELIJAN KURSSI- AHNEUS 40 t 8 t 20 t 12 t TODELLINEN OPISKELIJAN TEKEMÄ TYÖ VAIKUTTAA: -EDELLISTEN LISÄK- SI MYÖS OPISKE- LUN ULKOISET TEKIJÄT (PERHE, TYÖ, ELÄMÄNTI- LANNE, TOIMEEN- TULO...) JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:
Miten ylikuormittavuutta ehkäistään? Lähtökohtana osaamistavoitteet Selkeä, läpinäkyvä tavoite (ei vaalilupauksia ) Selkeä, läpinäkyvä arviointi (metodit ja kriteerit) Joustavia oppimistehtäviä, jotka tukevat tavoitetta (opiskelija voi valita itselleen tehokkaimman opiskelumenetelmän) Joustavia arviointimenetelmiä Selkeä keskimääräinen syvällisen oppimisen mahdollistava ajankäyttösuositus Opetussuunnitelma, joka mahdollistaa edellisen Opintojen kumuloituvuus ja linjakkuus niin opetus-suunnitelman kuin yksittäisten opintojaksojenkin tasolla
Esimerkkejä kuormittavuuden kokemuksista Seurantaa opintojaksotasolla (Wennström 2006) Aikaa käytetty paljon mitoitettua vähemmän Ylikuormittavuutta tuntevia kuitenkin melko paljon > Mistä johtuu?? Jonkin verran tekemistä. Ennen tenttiä vähän stressiä. Lukeminen olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Tenttiin lukiessa tuntui että ei opi mitään, koska muistiinpanot olivat irrallisesti jaoteltu. Aikapula esseen kirjoitusvaiheessa, virhearviointi. Ennen esseen palautusta todella kiire. Johtui osin omasta aiemmasta aikaansaamattomuudesta ja osin monista tenteistä. Kokeeseen lukuaikana vähän stressasi, että miten kerkeää sisäistää sen ison alueen, kun oli muitakin tehtäviä ja kokeita tulossa. Ei oikeastaan juuri tähän kurssiin liittyen. Tietysti näin joulun alla on koesuma ja töiden palautuksia, se oli ehkä sellainen yhteisstressi.
Esimerkkejä sopivasta kuormittavuudesta Ei ollut, koska käännöstehtävät olivat kiinnostavia. Kurssi ei ollut erityisen kuormittava. Koetehtävänä oli tekstin analysointia kotona, johon annetut kolme päivää riittivät. Ei ollut. Esseitä oli mukava kirjoittaa, mutta vielä mukavampaa olisi ollut, jos meille olisi annettu edes jonkunlaisia ohjeita. Ei ollut oikeastaan missään vaiheessa. Tentin aikaan oli muitakin tenttejä aika lähekkäin, mutta sain ajankäyttöni aika hyvin suunniteltua, niin ei stressi päässyt yllättämään.
Esimerkkejä ylikuormittavuuden kokemuksista (Wennström 2006) Keskustelut opiskelijoiden kanssa Sattumat: sairastuminen, muu elämä, tenttikirjan puute, ope sössii ryhmätyöt viikon päähän Ajankäytön hallinta: suunnittelun puute tai epäonnistuminen, ennakoinnin vaikeus Kiinnostus: pakkopulla kuormittaa, aikaa halutaan käyttää vähän Lukujärjestys: lukuvuoden epätasaisuus Oma opiskelutyyli: työskentelymenetelmät, jotka eivät tue omaa opiskelutyyliä
AIKA JA OPISKELU? -OPISKELIJAN TEHTÄVÄ: KÄYTTÄÄ AIKAA OPISKELUUN (MIN 40 h/vk); OPPIMINEN TAPAHTUU OPISKELIJAN AJASSA -OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS- TILANTEEN AIKANA -OPISKELU JOKA EI PALVELE OPPIMISTA SITOO SEKÄ OPISKELIJAN ETTÄ OPETTAJAN AIKAA -JOS OPISKELIJA EI KÄYTÄ TARPEEKSI AIKAA YMMÄRTÄÄKSEEN ASIOITA, OPISKELU EI PALVELE KETÄÄN -OPISKELIJAN KANNATTAA PYRKIÄ KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA (AJANKÄYTÖN HALLINTA)
Opetusteosta ei voi seurata suoraan oppimistulosta, sillä oppiminen on aina seurausta oppijan toiminnasta. OPETUSTEKO OPPIMISTEKO OPPIMISTULOS -OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS- TILANTEEN AIKANA -AJAN VARAAMINEN ITSENÄISEEN TYÖSKENTELYYN ON TÄRKEÄÄ -PYRITÄÄN KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA Akateeminen opetussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -kirjat löytyvät tästä
Lukujärjestys 30h Nimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41 klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tap a 7-8 8-9 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li 9-10 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li 10-11 FY L 11-12 FY L Tekn.e ng L Mat.PKI L Johd.o H Mat.alg L Tekn.e ng L Mat.alg L 12-13 Mat.alg L FY L Mat.PKI L 13-14 Mat.alg L FY L Mat.PKI L 14-15 Mat.alg H FY H 15-16 Mat.alg H FY H 16-17 Johd.o L 17-18 Johd.o L 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-01 H = harjoitukset, L = luennot, Li = laskuillat (pienryhmäohjaajien järjestämät laskutilaisuudet)
Varataan opiskelulle aikaa Varataan aikaa ½ h luennoille (2h luento) valmistautumiseen Varataan aikaa 3h harjoituksiin (2h harjoitukset) valmistautumiseen
Lukujärjestys 48 h Nimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41 klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tapa 7-8 8-9 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li 9-10 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li Johd.o HT 10-11 FY L 11-12 FY L Tekn.e ng L Mat.PKI L Johd.o H Mat.alg L Johd.o HT Tekn.e ng L Mat.alg L Mat.PKI HT 12-13 Mat.alg L FY L Mat.PKI L FY OL 13-14 Mat.alg L FY HT FY L Mat.PKI L Mat.alg HTR Mat.PKI HT FY HT 14-15 Mat.alg H FY H Johd.o HTR Mat.PKI HTR Mat.alg HTR Mat.PKI OL 15-16 Mat.alg H FY H Johd.o HTR Mat.alg OL Mat.alg HT 16-17 Johd.o L 17-18 FY HT Johd.o L 18-19 19-20 20-21 21-22 Tekn.en g OL 22-23 Johd.o OL 23-24 24-01 H = harjoitukset, L = luennot, Li = laskuillat (pienryhmäohjaajien järjestämät laskutilaisuudet) HTR = harjoitusten tekeminen ryhmässä ilman ohjaaja, OL = omaa lukuaikaa, HT = itsenäistä harjoitusten tekemistä