IL: Informaatio ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos. Kandidaattiopinnot. P moduuli Tfy Fysiikka IB

Transkriptio

1 OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa opintopisteisiin. Sivuilla 4-5 on lisätietoa opiskelutyön mitoittamisesta eri työskentelymuotojen mukaisesti. 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi IL: Informaatio ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos Kandidaattiopinnot P moduuli Tfy v0.90 Kurssin nimi Fysiikka IB Laatija (nimi+s posti) Päiväys Vastuuopettaja Kurssin muu henkilökunta ja heidän tehtävänsä Jouko Lahtinen 2 YHTEENVETO (TULOSTUU AUTOMAATTISESTI) 2.1 TUNNIT YHTEENSÄ 78 Kontaktiopetus 39 Itsenäinen opiskelu 39 Josta kertaukseen käytetään OPINTOPISTEET 3 3 MITOITUSLASKELMA TYÖMUODOITTAIN OPISKELUMUOTO OPISKELUUN KÄYTETTÄVÄ AIKA Itsenäinen opiskelu ja Kontaktiopetus työssäoppiminen Kommentit 3.1 Lähiopetus: luento, ryhmätyöskentely, keskusteleva luokkaopetus jne. Valmistautuminen 6 18 Perusluennot Opitun kertaus 6 Klikkeriluennot 1(5)

2 Kontaktiopetuksen ja itseopiskelun suhde 4/1 Minimivaatimus 1:1 Hyvä oppiminen/aktivoiva opetus 1:3 Syventävä opetus 1:2 1:4 Problem based learning (PBL) 1:5 Alittaa minimivaatimuksen! Minusta kontaktiopetuksen ja itseopiskelun suhde tällä kurssilla on 39/ Harjoitukset: esim. laskuharjoitukset, laboratoriotyöskentely Aiheeseen tutustuminen / teorian opiskelu 6 Tehtävien itsenäinen ratkaiseminen 6 Työskentelyn purku / opitun kertaus 6 5 Raportointi / puhtaaksi kirjoittaminen Jos ryhmämuotoista: Ryhmätyöskentelyn organisointi / ryhmäytyminen 3.3 Seminaari Aineiston etsiminen Esityksen valmistaminen Jos ryhmämuotoista: Ryhmätyöskentelyn organisointi / ryhmäytyminen Kontaktiopetuksen ja itseopiskelun suhde Minimivaatimus 1:2 Kirjallinen tuotos 100 sanaa/tunti #DIV/0! 3.4 Verkko opetus Ohjelmistoihin perehtyminen Opetukseen osallistuminen Tiedon haku Materiaaleihin perehtyminen Tehtävien tekeminen 12 Muiden tuotoksiin perehtyminen Palaute #DIV/0! 3.5 Esseet, oppimispäiväkirjat, muut välitehtävät Joko A tai B A) Käytettävään aineistoon tutustuminen Kirjoittaminen Esimerkkitehtäviin tutustuminen / oman toiminnan arviointi B) Opettajan määrittämä kokonaistavoiteaika OPISKELUMUOTO OPISKELUUN KÄYTETTÄVÄ AIKA Kontaktiopetus Itsenäinen opiskelu ja työssäoppiminen Kommentit 2(5)

3 3.6 Oppimistehtävät: Harjoitustyöt, erikoistyö, tutkielma, muut laajemmat kirjalliset Joko A tai B A) Aineiston etsiminen / työn suunnittelu Työn tekeminen ohjauksessa Työn esittely, esim. demossa B) Opettajan määrittämä kokonaistavoiteaika 3.7 Opintomatkat (ekskursiot) 3.8 Kirjallisuus Tiedonhaku Lukeminen Kirjallisuuden lukeminen: Kohtuullisen helppolukuinen teksti 100 sivua/20 tuntia (=5 sivua / h) Vaikeaksi luokiteltava (esim. matemaattinen tai vieraskielinen) teksti 100 sivua/30 tuntia (n. 3 sivua / h) Määrissä on huomioitu ymmärtävän oppimisen vaatimat lukukerrat (silmäily, lukeminen+muistiinpanot, kertaus& Ks. tarvittaessa ohjeet tämän mitoitustyökalun lopussa 3.9 Muu opiskelumuoto 3.10 Arviointiin, esim. tenttiin valmistautuminen: Kertaus Opitun kertaus 10 Arviointiin valmistautumiseen ja siihen liittyvään kertaamiseen tulis varata noin 20% käytetystä opiskeluajasta Osaamisen arviointi Tenttiin osallistuminen 3 Muu läsnäoloa vaativa arviointitilaisuus Vertaisarviointi Itsearviointi YHTEENSÄ Ohjeita Malliin voi syöttää tietoja vain värillisiin kenttiin. Mitoituksen lähtökohdat Yhden lukuvuoden työmäärä on 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opinnot mitoitetaan siten, että opiskelijan vuotuinen opintopistemäärä, täysipäiväisesti opiskellen on 60 op. 3(5)

4 1 opintopiste vastaa siis 26,7 tuntia opiskelijan ymmärtävään oppimiseen tähtäävää työskentelyä (1600 h/a/60op/a=26,7 h/op) Opiskelijan työviikosta (40 h/vko) korkeintaan puolet voi olla kontaktiopetusta. Mitoituslaskelmalla arvioidaan opiskelijan tarvitsemaa työaikaa eri opiskelumuodoissa. Lähtökohtana ei ole kurssin läpäiseminen vaan ymmärtävä oppiminen. Tämän mahdollistamiseksi oppimiseen tulee varata riittävästi aikaa (mielummin yli, kuin alle todellisen tarpeen). Mitoituksessa on kyse käytettävissä olevan ajan jakamisesta erilaisiin opiskelutekoihin. Työmäärä arvioidaan työskentelymuotojen mukaan. Työ jaetaan kontaktiopetukseen sekä opiskleijan omaan, itsenäiseen työhön. Jos mukana on opetusmuotoja, joita listassa ei ole, ne voidaan täydentää muut opetusmuodot kohtaan. Tarpeettomat kohdat voidaan ohittaa. Työskentelymuodon vaatima tuntimäärä syötetään sarakkeeseen kontaktiopetus tai sarakkeeseen itsenäinen opiskelu/työssäoppiminen. Opitun kertaamiselle on oma kohtansa lomakkeen lopussa. Mitoituksen lähtökohtana on keskiverto opiskelija. Kurssin työmäärän arvioinnissa oletetaan, että opiskelija pyrkii ymmärtävään oppimiseen. Käsitteitä Kontaktiopetuksella tarkoitetaan opetustilanteita, joissa opettaja tai ohjaaja on paikalla ja osallistuu oppimisen ohjaamiseen/opettamiseen. Tähän kuuluvat esimerkiksi luennot, sekä ohjauksessa tapahtuvat laskuharjoitukset, seminaarit ja laboratoriotyöt. Opiskelijan itsenäinen opiskelu ja työssä oppiminen muodostuu kontaktiopetuksen ulkopuolelle jäävästä työstä. Tälläistä työtä on esimerkiksi kirjallisten töiden tekeminen, ryhmätyöt, luennoilla käytyjen asioiden sisäistäminen, kirjallisuuteen perehtyminen, materiaalin hakeminen ja työympäristöharjoittelu. Opiskelijoiden mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi työpakkaansa opiskelutehtävien yhteydessä ja sisällyttää se opiskeluun käytettävään aikaan lisää opiskelun joustavuutta. Tämä tulee erityisesti kysymykseen täydennyskoulutuksen yhteydessä. 3.1 Lähiopetus: luento, ryhmätyöskentely, keskusteleva luokkaopetus jne. Lähiopetuksella tarkoitetaan opettajan organisoimaa oppimistilannetta, jossa opiskelijalla on vastaanottava tai ohjeita noudattava rooli. Koska oppiminen vaatii aina tiedonkäsittelyä ja jäsentämistä, on opiskelijalle varattava sitä varten itseopiskeluaikaa. Minimivaatimus per lähiopetustunti on 1:1. Kun opiskelijan oletetaan valmistautuvan esim. ryhmätyöskentelyä varten tai halutaan varmistaa, että opiskelijalla on aikaa asioiden syvälliseen ymmärtämiseen, on itseopiskeluaikaa hyvä varata jopa kolminkertainen määrä suhteessa kontaktiopetukseen. (3*2h luennot = 6h kontaktiopetusta, 18h itsenäistä työskentelyä) 3.2 Harjoitukset: esim. laskuharjoitukset, laboratoriotyöskentely Harjoituksilla tarkoitetaan sellaisia oppimistilanteita, joissa ratkotaan tai tehdään tiettyjä harjoituksia joko ohjaajan avustuksella tai itsenäisesti (ohjausta tarvittaessa). Lähiopetuksen kokonaistuntimäärä kirjataan kontaktiopetukseen. Jos opiskeluun kuuluu, että opiskelija ratkoo tehtäviä itsenäisesti harjoituskertojen välissä, on siihen luonnollisesti mitoitettava aikaa, joka merkityään itsenäiseen työskentelyyn. Arvioon tulee sisällyttää sekä tehtävien ratkaisemiseen kuluva aika että asian opiskeluun arviolta kuluva aika, jos se ei ole sisällytetty jo muiden opetusmuotojen yhteyteen. Mahdolliset esimerkkiratkaisut ovat osa oppimateriaalia ja itsenäiseen työskentelyyn voidaan kirjata se aika, jonka arvioidaan kuluvan niihin tutustumiseen. Jos tehtävien tekeminen edellyttää ryhmän itsenäistä työskentelyä, kannattaa siihen varata aikaa opiskelutyötä mitoitettaessa. Ryhmätöiden tekemiseen menevään aikaan vaikuttaa muun muassa ryhmän koko, tehtävän luonne ja ryhmän jäsenten "tuttuus". Ryhmän muodostuminen vie aikaa ja mitoituksessa on syytä harkita tarkasti, paljonko yhdessä tekeminen todellisuudessa vähentää jokaiselta yksilöltä menevää aikaa (yksilö vs. ryhmätyöskentely). Useinkaan ei siis ole syytä jakaa kokonaistuntimäärä suoraan osallistujien määrällä, sillä työskentelyn käynnistyminen ja organisointi vie aikaa. Kokonaisajan osittaminen (50h työ, 5 hlö = 10h/hlö) on myös viesti opiskelijoille, että mitoitetun ajan puitteissa ei ole mahdollista tehdä työtä aidosti yhdessä, vaan työ on jaettava. 3.3 Seminaari Seminaarityöskentelyllä tarkoitetaan opetusta, jossa opiskelijat perehtyvät lähdemateriaaliin, tekevät sen pohjalta kirjallisen seminaarityön ja esittelevät sen muulle ryhmälle. Seminaarikurssilla tulee huomioida opiskelijan tiedonhakutaidot ja tiedon hakemiseen menevä aika. Seminaarityön kirjoittamisesta voidaan pitää nyrkkisääntönä 100 sanaa / tunti, eli n. 4h / sivu. Lisäksi on varattava aikaa esityksen tekemiseen ja muiden osallistujien seminaaritöihin tutustumiseen (palautteen antaminen ja aiheista keskustelu kontaktiopetuksessa). Mikäli seminaarityöt tehdään ryhmässä, ks. kohta harjoitustyöt & ryhmätyöskentely. 3.4 Verkko opetus 4(5)

5 Verkossa tapahtuva viestintä on ajallisesti ja maantieteellisesti joustava opiskelu/opetusmuoto, mutta se saattaa viedä yllättävänkin paljon opiskelijan ja opettajan aikaa. Opiskelijan ajankäyttöön vaikuttaa, onko verkkoympäristö entuudestaan tuttu, kuinka paljon edellytetään verkossa käytävää keskustelua tai palautteen antamista, muuhun materiaaliin perehtymistä jne. Jos verkko opiskelusta haluaa aktiivisen osan kurssin suorittamista, kannattaa se sitoa tiiviisti kurssin suorittamiseen ajallisen mitoituksen ja arvioinnin kautta. 3.5 Esseet, oppimispäiväkirjat, muut välitehtävät Myös pienissä välitehtävissä voi olla tarpeen määritellä kunkin työvaiheen laskennallinen laajuus tunneissa. Näin opettaja voi ohjata opiskelijoiden ajankäyttöä esimerkiksi tiedonhaun, tekstin tuottamisen ja oman toiminnan arvioinnin välillä. Toinen tapa on arvioida kokonaisaikaa ja antaa opiskelijalle vapaus painottaa työvaiheita kiinnostuksensa mukaisesti. 3.6 Oppimistehtävät: Harjoitustyöt, erikoistyö, tutkielma, muut laajemmat kirjalliset tehtävät Jokainen oppimistehtävä lasketaan erikseen, jos niitä on kurssilla useampia. Tähän voi kirjata joko auki puretun ajankäytön tai opettajan määrittämän kokonaistavoiteajan (maksimiaika). 3.8 Kirjallisuus Kirjallisuuden lukemiseen menevää aikaa on vaikeaa määritellä yleispätevästi. Kirjallisuuden vaikeustaso vaihtelee todella paljon, samoin kuin opiskelijoiden tottuneisuus esimerkiksi tieteellisen tekstin lukijoina. Opettajan onkin hyvä punnita seuraavia tekijöitä valitessaan kirjallisuutta ja sen määrää sekä arvioidessaan lukemiseen kuluvaa aikaa. Lukemista vaikeuttaa/hidastaa: vieras kieli, vieraat käsitteet, tieteellinen kirjoitustapa, "käsikirjanomaisuus", matemaattiset lausekkeet sekä kirjan fyysiset ominaisuudet (kirjan koko, fontti koko, riviväli). Kokenut tieteenharjoittaja saattaa helposti yliarvioida tieteen alaan tutustumassa olevien opiskelijoiden lukunopeuden. Lukuaikaan on hyvä laskea aikaa kaikille vaiheille: tekstin silmäilylle, lukemiselle+muistiinpanojen tekemiselle sekä kertaamiselle&yhteenvedon tekemiselle. Tutkimukset puolustavat ymmärtävään oppimiseen tähtäävän lukemisen mitoittamista tekstin vaikeustasosta ja lukijan taustasta riippuen n. 3 5 sivua / h. (vaikea, matemaattinen, vieraskielinen vs. helpohko, äidinkielinen). Eli 100 sivun lukemiseen tulisi varata tekstistä riippuen n tuntia opiskelijan aikaa Arviointiin, esim. tenttiin valmistautuminen Jotta opiskelijalle jäisi eheä kuva oppimastaan ja hän voisi muodostaa käsitellyistä asioista ja hankituista taidoista kokonaisuuksia, on myös kertaamiseen hyvä varata aikaa. On esitetty suosituksia, että aikaa varattaisiin n. 20% kokonaisajasta. On esitetty myös, että mikäli arviointi suoritetaan tentin avulla, kertausaikaa varattaisiin 8h/opintopiste, joka on 30% (8/26,7*100). 20% kokonaisajankäytöstä voidaan pitää hyvänä nyrkkisääntönä Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin menevään aikaan aikaan vaikuttaa luonnollisesti se, mikä arviointimenetelmä valitaan. Esimerkiksi käyttämällä vertaisarviointia hyödyksi osaamisen arvioinnissa voidaan vähentää opettajan työkuormaa, mutta joka on puolestaan huomioitava opiskelijan työkuorman mitoittamisessa. 5(5)