LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

Transkriptio

1 LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen? Opiskelevatko opiskelijat? Voidaanko opiskelijoilta odottaa 1600 tunnin vuosityöpanosta? Miten opetus tulisi rakenteellisesti ja sisällöllisesti toteuttaa?

2 OPETUKSEN TOTEUTUKSEN REUNAEHTOJA Opiskelijan arki opintotuen ehdot harjoittelu opiskelu ulkomailla työssäkäynti opiskelun ohella sivutoiminen opiskelu kesätyö Opetuksen resurssit kokonaistyöaika opettajien tutkimusedellytysten parantaminen tilaresurssit Opetus ja sen koordinointi opintojen pirstaleisuus opintojaksojen työmäärä opetusmenetelmät kesäopiskelu opiskelukulttuuri

3 UUSI TUTKINTORAKENNE Asetusluonnos: Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tutkintoon liittyvää opiskelua ja päätoimisesti opiskellen lukukauden tasolla keskimäärin 800 tuntia opintokuukauden tasolla keskimäärin 160 tuntia. Työviikko sisältää keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. Kaikki vuodet ovat yhteismitallisia. VOIDAANKO OPISKELIJOILTA ODOTTAA 1600 TUNNIN VUOSITYÖPANOSTA?

4 MITÄ 1600 TUNTIA/LUKUVUOSI TARKOITTAA Oletus: opiskelijan työviikko 40 tuntia 40 opetusviikkoa 12 viikkoa vapaata lukuvuodessa Lomaviikkoja Nykyään vähintään: joululoma 2-3 viikkoa kesäloma 13 viikkoa Lisäksi vappu, pääsiäinen, muut juhlapyhät, talviloma Eli opetusviikkoja olisi nykyisillä lomilla opiskelijan työviikko vähintään h Käytännössä työviikkoja (lääkis) opiskelijan työviikko 41 (lääkis)- 47 tuntia (kesälomaa 2,5 kk 3 kk sekä joululomaa 3 vk)

5 OPISKELIJAN AJANKÄYTTÖ 1970-luvulla opiskelijan työpanos tuntia viikossa (komiteamietintö 1972) 20 tuntia viikossa pääaineen opiskelua (Kallio 2002) OY, sähkö- ja tietotekniikan osasto vk 2-5, opiskeluun käytetty aika: ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat 17,5 h/vk kolmannen vuosikurssin opiskelijat 26,8 h/vk viikolla 2 opiskeluun käytetty aika 8,8 h (1. vsk), 3 vsk. opiskelijoilla 18,7 tuntia OPISKELLAANKO? MIKÄ ON ONGELMA: AJAN PUUTTUMINEN VAI SEN KÄYTTÄMINEN?

6 OPISKELIJAN TYÖSSÄKÄYNTI OPINTOJEN OHELLA Ansiotyö hidastaa eniten opintojen edistymistä opintojen alkuja loppuvaiheessa 40 %:a käy työssä opintojen ohessa, 60 %:lla työmäärä 0-40 tuntia koko kevätlukukauden aikana (OY) Teknillistieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijoiden ansiotyöllä paras yhteys opintoihin (Otus rs) KESÄTYÖ 76 % oli kesätöissä vuonna 2002 (eniten LTK, TTK, vähiten HuTK, KTK) teknilliset alojen ratkaisu: Opetus loppuu huhtikuussa, toukokuussa tentit lauantaisin

7 OPINTOJEN PIRSTALEISUUS? Yksittäisen opintojakson oikea mitoitus ei takaa riittävää oppimisaikaa. kurssit lukujärjestyksessä yhtä aikaa paljon yhtä aikaa suoritettavia kursseja tutkinto muodostuu yksittäisistä tai suppeista kursseista kurssien välisissä sisällöissä liiallista päällekkäisyyttä tai aukkoja OPINTOJEN PIRSTALEISUUS KUORMITTAA JA VIE AIKAA. MITEN OPETUS TULISI JÄRJESTÄÄ RAKENTEELLISESTI JA SISÄLLÖLLISESTI?

8 TUNTIRESURSSIT PERINTEISESSÄ LUKUKAUSIJAOSSA + toimii käytännössä, koordinoinnin helppous + joustava sivuaineopiskelijoille, työssäkäyville ja muille opinnoille/harrastuksille - työviikot epätasaisia (alussa tyhjäkäyntiä, lopussa ruuhkaa) - pienenkin kurssin suoritus voi olla pitkällä aikavälillä - Samanaikaisia opintojaksoja voi olla yli 5: aikaa menee aloittamiseen, lopettamiseen, kertaamiseen, toistoon, siirtymiseen KESKITTYMISTÄ VAATIVA TYÖ KESKEYTYY SÄÄNNÖLLISESTI, JÄÄKÖ OPPIMISELLE AIKAA?

9 OPETUSSUUNNITELMAMALLIT = opetussuunnitelmien luokittelu niiden yleisten rakenteellisten ominaisuuksien pohjalta opintojaksoperusteinen opetussuunnitelma (perus-, aine,- syventävät opinnot) moduulimalli: opintojaksot kytketään laajemmiksi osakokonaisuuksiksi, joiden suoritus useiden vuosien aikana juonneopetussuunnitelma: monitieteiset kokonaisuudet, rakentuvat yleensä osaamisen näkökulmasta, PBL blokkimalli: sisällöt moduulityyppisiä, mutta suoritus ohjatumpaa

10 RATKAISUJA SIIHEN, ETTÄ OPISKELIJAN TODELLINEN TYÖVUOSI OLISI 1600 TUNTIA 1. OPINTOJAKSOJEN KUORMITTAVUUS 2. OPINTOJAKSOJEN a. SISÄLLÖLLINEN KOORDINOINTI (opintojen integrointi) b. MENETELMÄLLINEN KOORDINOINTI (opetusaika tehokäyttöön) (opetussuunnitelmamallit) c. AJALLINEN KOORDINOINTI (opetusviikkojen määrän lisääminen) 1. OPISKELUKULTTUURIN MUUTTAMINEN (opiskelutekniikka, ajankäytön ohjaus ja opastus)