Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Tuotosseurannan tulokset 2013

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Säilörehun tuotantokustannus

Ruokinnan teemavuosi

ProAgrian vaikuttavuus 2015

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Maississa mahdollisuus

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Aperehuruokinnan periaatteet

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehunurmet kg ka

ProAgrian vaikuttavuus 2015

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Maitotilan resurssitehokkuus

Tankki täyteen kiitos!

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

MaitoManagement 2020

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kaura lehmien ruokinnassa

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä ja

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Pellon käytön strategiset valinnat

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Hyödyllinen puna-apila

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA


Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehuanalyysiesimerkkejä

Sari Kajava, Annu Palmio

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Transkriptio:

Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja ruokintatyypeittäin Pari sanaa säilörehun laadusta Tuloksia Ruokinnan ohjaus palveluiden vaikuttavuudesta

Rehun kulutus v 2014 % kuiva-aineesta Ostorehujen osuus 32,3 % 1091; 15 % 498; 7 % 1122; 16 % 48; 1 % 208; 3 % 188; 3 % 0; 0 % 56; 1 % 415; 6 % 20; 0 % 1; 0 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 357 karjaa (keskim. 32,3 le/karja) yht. 11 668 lehmää, joiden keskituotos oli 9 112 maito-kg/lehmä. Ei tilaseoksia. 3348; 48 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Tilaseokset Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut

Rehunkulutus 2014 Luvut ilman tilaseoksia. % kuivaaineesta 2013 2014 Erotus 2014 2013 Säilörehu 3 261 3 348 + 87 48,0 47,9 Laidun+vihanta 376 415 + 39 5,5 5,9 Heinä+olki 58 56-0,9 0,8 Tilaseokset 0 0 0,0 0,0 Vilja 1 069 1 122 + 53 15,7 16,0 Täydennysrehut (entiset täysrehut) 1 123 1 091-32 16,5 15,6 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) 450 498 + 48 6,6 7,1 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) 248 208-40 3,6 3,0 Sivutuotteet 142 188 +46 2,1 2,7 Kivennäiset 47 48-0,7 0,7 Erikoisrehut 20 20-0,3 0,3 Muut 1 1-0,0 0,0 6795 6995 + 200 100 100

Väkirehu-%:n kehitys 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Väkirehu-% ka:sta 41 42 43 n. 44 44,7 45,9 45,0 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

% kuiva-aineesta Väki- ja ostorehujen määrä lisääntyy tuotostason noustessa 70 60 55,3 50 44,8 46,7 40 30 32,5 39,6 25,5 28,9 33,4 38,9 Väkirehuja Ostorehuja 20 20,2 Lin. (Väkirehuja) 10 0 0-5 999 6 000-7 999 8 000-9 999 10 000-11 999 Keskituotos Yli 12 000 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

% kuiva-aineesta Väkirehun osuus kasvaa tilakoon kasvaessa 50 45 40 41,3 44,3 44,8 45,3 46,8 35 30 29,1 30,1 29,0 30,6 32,0 25 20 Väkirehu-% ka:sta 15 Ostorehut % ka:sta 10 Lin. (Ostorehut % ka:sta ) 5 0 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 Karjakoko 50.0-99.9 100.0-199.9 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

Väkirehun osuus eri lypsymuodoissa Automaattilypsy Lypsyasemat Putkilypsy Kaikki keskim Väkirehu-% 46 44 44 45 Väkirehua, kg ka 3180 3069 3085 3092 Maitoa l/kg ka (lypsävät lehmät) 1,32 1,29 1,31 1,30 Lähde: ProAgrian Päivä- ja Jaksolaskelmat vuodelta 2014 ja Tonkka-tiedot

Ostorehukustannukset, snt/litra v. 2014 Keskituotosluo kka Snt/litra Alle 6 000 kiloa 7,17 6 000 7 999 8,01 8 000 9 999 8,74 10 000-11 999 9,63 Yli 12 000 kiloa 10,15 Kaikki keskim. 8,98 Karjakoko Snt/litra 0.0-12.4 9,15 12.5-24.9 9,58 25.0-49.9 9,04 50.0-99.9 8,75 100.0-199.9 8,42 Kaikki keskim. 8,98

Eri väkirehutyyppien vaikutus tuotantoon, vuosi 2014 Eri rehustustyypit: Viljaa yli 1 800 kg ka/lehmä/v Täysrehua yli 1 800 kg ka/le/v Puolitiiv. Yli 9 00 kgka/le/v Tiivistettä/rouheita yli 400 kgka/le/v Väkirehu-% luokittelu Alle 45, 45-49,9, 50-54,9 ja > 55 - OIV-luokittelu, g/kg ka - < 92, 92-94,5, 95-97,9 ja > 98

Väkirehutyyppi ja tuotos 2014 10 000 9 500 9 000 9034 9477 9279 8977 9383 9731 9629 9355 Vilja 8 500 8 000 7 500 Täysrehu Puolitiiviste Tiiv/rouhe 7 000 6 500 6 000 Maitotuotos EKM

Väkirehutaso ja tuotos 2014 11000 10000 9000 8869 9288 9562 9212 9207 9609 9819 9456 Väki < 45 % 8000 45-49,9 7000 50-54,9 >55 % 6000 5000 Maitoa EKM, kg

Dieetin OIV-taso ja tuotos 2014 11000 10000 9000 8000 7000 OIV < 92 92-94,9 95-97,9 > 98 6000 5000 Maitoa EKM, kg

Väkirehutyyppi ja elinikäistuotos 2014 30000 25000 20000 15000 Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv/rouhe 10000 Elävät Poistetut

Maidon pitoisuudet eri väkirehutyypeillä v. 2014 Vilja Täysrehu Puolitiiviste Tiiv/rouhe Valk-% 3,47 3,47 3,48 3,47 Rasva-% 4,26 4,18 4,27 4,30 Väkir < 45 45-49,9 50-54,9 Yli 55 Valk-% 3,45 3,48 3,46 3,51 Rasva-% 4,26 4,24 4,19 4,16 OIV alle 92 92-94,9 95-97,9 Yli 98 Valk-% 3,34 3,46 3,45 3,48 Rasva-% 4,23 4,25 4,25 4,22

Väkirehutyyppi ja keskipoikimakerta 2014 2,4 2,3 2,27 2,39 2,34 2,4 2,2 2,1 Poik. Kerta 2

Väkirehun osuus ja keskipoikimakerta 2014 2,5 2,4 2,42 2,37 2,3 2,2 2,1 2,26 2,26 Poik. Kerta 2 Väkir. < 45 45-49,9 50-54,9 yli 55

Dieetin OIV-pitoisuus ja keskipoikimakerta 2014 2,5 2,4 2,41 2,37 2,38 2,36 2,3 2,2 Poik. Kerta 2,1 2 OIV < 92 92-94,9 95-97,9 yli 98

Poikimaväli eri väkirehutyypeillä v. 2014 Vilja Täysrehu Puolitiiviste Tiiv/rouhe 415 420 415 416 Väkir < 45 45-49,9 50-54,9 Yli 54 416 415 421 421 OIV alle 92 92-94,9 95-97,9 Yli 98 426 417 419 414

Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain? keskituotos, kg Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** Keskimäärin alle 6000 6000 7999 8000 9999 10 000 11 999 yli 12 000 1,30 1,16 1,20 1,30 1,39 1,50 1,09-1,49 0,91-1,59 0,98-1,41 1,13-1,47 1,23-1,55 1,34-1,80 (3 462) (58) (470) (2 206) (718) (10) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat vuodelta 2014.

Typen, fosforin ja energian hyväksikäyttö-%, v. 2014 ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosfori, hyväksikäyttö, % v. 2013 5,53 1,58 27,4 28 v. 2014 5,54 1,58 27,5 28,5 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

% Typen ja fosforin hyväksikäyttö (%) keskituotosluokittain v. 2014 35,0 30,0 25,0 22,4 26,1 27,5 27,9 28,1 20,0 N-hyv.käyttö 15,0 10,0 26,2 27,0 28,1 29,0 29,5 P-hyv.käyttö Lin. (N-hyv.käyttö) 5,0 0,0 0-5 999 6 000-7 999 8 000-9 10 000-999 11 999 Keskituotos Yli 12 000 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

% 29,5 Typen ja fosforin hyväksikäyttö (%) karjakokoluokittain v. 2014 29 28,5 28 27,5 27 26,5 27,4 27,4 29,1 28,2 27,2 28 27,9 28,4 27,6 28,8 N-hyv.käyttö P-hyv.käyttö Lin. (N-hyv.käyttö) 26 25,5 25 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 Karjakoko 100.0-199.9 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 643 karjaa (keskim. 36,3 le/karja) yht. 23 353 lehmää, joiden keskituotos oli 9 145 maito-kg/lehmä.

Säilörehun keskimääräinen laatu keskituotosluokittain Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 Keskimäärin 10-12000 Yli 12 000 vuosi 2011 665 654 660 665 671 675 Vuosi 2012 677 662 674 678 681 682 Vuosi 2013 676 665 672 676 681 682 Vuosi 2014 674 663 669 673 679 678 685 680 675 670 665 660 655 650 645 640 Alle 6000 6 8 000 8-10000 10-12000 Yli 12 000 vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014

Syksy 2014

Kpl/tila Säilörehunäytteiden ottamisen innokkuus v. 2014 tuotosluokittain 7 6 5 4 3 2 1 0 Alle 6000 6 8 000 8-10000 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2013 1,5 2,7 4,6 5,5 3,6 Vuosi 2014 1,6 2,6 4,7 5,8 4,8 Tuotosluokka

Nurmen tuotannonkustannusten kehitys, kokonaistuotantokustannus 19,2 11,0 nettotuotantokustannus 8,0 Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 (2 400 ha, 60 tilaa)

Nurmen satotaso ja tuotantokustannus 19,2 11,0 nettotuotantokustannus 8,0 Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 (2 400 ha, 60 tilaa)

Ruokinnan suunnittelun ja seurannan peitto 2014 Tiloja, yht. Laskelmia/tila TuSekarjoista Ruokinnan suunnittelu 4 296 3,2 70 % Ruokinnan seuranta 4 395 4,8 72 %

Nuorkarjan teemavuosi tuotti tulosta Hiehot 2013 2014 % Ruokintasuunnitelmia, kpl 4 247 7 456 + 75 Ruokintasuunnitelmia, tiloja kpl 2 550 3 059 + 20 Tiloja, joilla yli 3 kk ikäisiä hiehoja/sonneja 6 171 50 % peitto

Keskituotoksen kehitys Ruokinnan ohjaus -asiakkaille 9100 9000 8900 8800 8700 8600 8500 Maitoa, kg/le/v kehitys Ruokinnan ohjaus - asiakkailla verrattuna muihin asiakkaisiin 2011 2012 2013 2014 "2012-aloittaneet" "2014-aloittaneet" "2013-aloittaneet" Muut kuin RO-as.

Tuotoksen kehittyminen ROpalveluiden käyttöön oton myötä 9200 Maitotuotos, kg/lehmä ennen RO-palveluita ja niiden aikana 9000 8800 8600 8400 ed. vuosi 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Toiminta Tuotto Kasvu Kaikki Lin. (Toiminta)

RO-palvelun vaikuttavuus maitotuotoksen muutos edellisvuoteen Ensimmäinen vuosi Toinen vuosi Toiminta + 54 + 101 Tuotto + 99 + 118 Kasvu + 210 + 183 Kaikki RO-tilat keskimäärin + 90 + 108 Tuotosseurantatiloilla keskituotoksen nousu on ollut keskimäärin 86 kiloa/vuosi (v. 2011 2014)

Hyvää vointia vuodelle 2015! 34

Lisäaineistoa

Hiehojen ruokinta v. 2014 5,0 15,7 16,8 1,2 3,7 Rehun kulutus v 2014 % kuiva-aineesta 1,1 3,2 0,0 0,8 0,0 0,2 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2014-31.12.2014. 478 karjaa (keskim. 26,8 hiehoa/karja) yht. 12 794 hiehoa. 77,3 - Väkirehuja: 10,5 % - Ostorehuja 7,2 % Säilörehu 1719 Laidun+vihanta 349 Heinä+olki 112 Tilaseokset 374 Vilja 82 Täysrehu 71 Puolitiiv. 24 Tiiv.+rouheet 26 Sivutuotteet 0 Kivennäiset 17 Erikoisrehut 1 Muut 4

EKM-tuotoksen kehittyminen ROasiakkailla EKM-tuotos, kg/le/v 9500 9400 9300 9200 9100 9000 8900 8800 8700 2011 2012 2013 2014 "2012-aloittaneet" "2013-aloittaneet" "2014-aloittaneet" Muut kuin RO-as.

Maidon valkuaispitoisuus ROasiakkailla 3,46 3,44 3,42 3,4 3,38 3,36 Maidon valkuaispitoisuus 3,34 2011 2012 2013 2014 "2012-aloittaneet" "2014-aloittaneet" "2013-aloittaneet" Muut kuin RO-as.

EKM-tuotoskehitys RO-asiakkailla 9600 EKM-tuotos 9400 9200 9000 8800 8600 8400 ed. vuosi 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Toiminta Tuotto Kasvu Kaikki Lin. (Toiminta)

Säilörehun laatu v. 2013 ja 2014 2013 2014

Nurmen satotason kehitys Sato keskimäärin v. 2014 6 700 kg ka/ha Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

Nurmentuotannon kustannukset taloudelliselta tulokselta eri neljänneksissä Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan

Nurmentuotannon kustannuskehitys Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015