POROKYLÄN KOULUN TOIMINTAKERTOMUS 2013

POROKYLÄN KOULUN TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. YLEISTÄ

Oppilaat ja opetushenkilöstö Vuonna 2013 Porokylän koulussa oli 288 oppilasta (syyslukukauden alussa). Tarkemmat tiedot oppilastilastoista löytyvät tarvittaessa syyskuussa täytetyistä Perusopetuksen tilastoista. Luokanopettajia oli 13, lisäksi englannin kielen opettaja, resurssiopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja, suomi toisena kielenä opettaja ja rehtori. Kaikki opettajat olivat kelpoisia virkaansa. Koulunkäynninohjaajia oli 10, joista kolme työskenteli pienluokassa. Syyslukukaudella yläkoulun opettajat pitivät tunteja liikunnassa (2vvt), historiassa (1vvt), musiikissa (2 vvt) ja erityisopetuksessa (10 vvt). Kevätlukukaudella Kirkkokadulta vierailevia aineenopettajia oli tekstiilityössä (4 vvt), historiassa (2 vvt), musiikissa (2 vvt) ja erityisopetuksessa (10 vvt). Opettajien yhteissuunnitteluaikaa käytettiin keskimäärin kolme tuntia viikossa ja se sisälsi viikkopalaverin, tiimityöskentelyä tai muuta yhteissuunnittelua maanantaisin klo 14.15-15.45 sekä muuta yhteistyötä opettajien, muiden viranomaisten ja kotien kanssa. Opettajatiimit on muodostettu luokka-asteittain (1. - 2., 3.- 4. ja 5.- 6.). Yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa Yhteydenpidossa oppilaiden koteihin käytettiin nettipohjaista WILMA ohjelmaa. Niihin koteihin, joissa nettiyhteyttä ei ole, lähetettiin viestien tulosteet. Kaikkiin koteihin lähetettiin myös paperinen lukuvuositiedote elokuussa ja tarpeen mukaan muita tiedotteita. Luokkien vanhempainillat pidettiin syyslukukauden aikana. Iltojen aiheet suunniteltiin yhdessä, ja niihin osallistui luokanopettajien lisäksi englanninopettaja (3.. 5.-6. lk), erityisopettaja (5.- 6. lk), kouluterveydenhoitaja (5. lk) ja koulupsykologi (4. lk). Luokissa on järjestetty myös muita vanhempainiltoja, jotka ovat sisältäneet esim. mukavaa yhdessäoloa tai rahainkeruun suunnittelua luokkaretkiä varten. 1A-luokassa vanhempia on kutsuttu mukaan toimimaan avustavana aikuisena, ja suurin osa luokan vanhemmista käytti mahdollisuuden hyväkseen. Syyskuussa vietimme valtakunnallista Kodin ja koulun päivää, joka sisälsi koulupäivän aikana kahvitarjoilua, näyttelyitä ja avoimet ovet oppituntien seuraamiseksi. Lisäksi pidettiin iltatapahtuma, jossa oli kahvi- ja mehutarjoilu, peli- ja leikkimahdollisuuksia, avoimet ovet luokkiin sekä oppilaat vastaan vanhemmat jalkapallo-ottelu. Vanhempainpiiri on toiminut säännöllisesti. Se on järjestänyt kokoontumisia ja muita tempauksia, kuten Kiva kaveri äänestyksen luokittain ja palkitsemisen kevätjuhlassa sekä harrasteiltapäivän elokuussa. Tapahtumia

Liikuntatempauksia oli vuoden mittaan useita. Järjestimme Hyvärilässä talviliikuntapäivän maaliskuussa. Huhtikuussa 2.-luokkalaiset kävivät uimaopetuksessa Sotkalla ja 5.-luokkalaiset Lieksassa, kaikki luokat kaksi kertaa. Lisäksi oppilaita osallistui kaupungin urheilukilpailuihin (mm. jääkiekkoturnaus, yleisurheilu, jääkiekko, hiihto, maastojuoksu) ja kaupungin edustajina piirikisoihin. Omia musiikkitapahtumia järjestettiin vuoden aikana pitämällä perinteiset syys- ja kevätlaulajaiset. Laulajaiset ovat yhteislaulutapahtumia, joihin luokat ja bändikerho valmistelevat säestyksen ja esilaulun. Myös huoltajat kutsutaan mukaan laulajaisiin ja osanottoa on ollutkin mukavasti. Taikuri Timo Salomaa esiintyi koululla vappuaattona. Angelit yhtye piti koululla konsertin, jonka järjesti kulttuuritoimi 29.11. Armas Palm ja Nando Blomerus esittivät joulumusiikkia 9.12. järjestetyssä konsertissa. Syyslukukauden aikana Tuula Partanen ja koulun kuoro osallistuivat Nurmeksen joulumusiikin ohjelmistoon ja esiintyivät yhdessä Joensuun kaupunginorkesterin kanssa kahdessa Jouluilta konsertissa: 5.12. Joensuun Carelia-salissa ja 7.12. Nurmeksen ev.lut. kirkossa. Joulun alla osallistuimme tietenkin myös perinteiseen Hyvän joulun toivotus Suomen lapsille joululaulutapahtumaan, johon koulun kuoro nauhoitti CD-levyn koululaisten valmistautumista varten. Yhteistyö Nurmeksen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan kanssa oli monipuolista. Seurakuntien edustajat pitivät päivänavaukset perjantaisin ja koululaisjumalanpalvelukset järjestettiin keväällä ja jouluna. Lisäksi seurakunnat järjestivät ekaluokkalaisten koulutielle siunaamisen koulun salissa. Kevätlukukaudella osallistuimme Pääsiäisen polku -tapahtumaan (2.-luokat) evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kuudesluokkalaiset osallistuivat Kotikirkko tutuksi -tapahtumaan syyskuussa. Lokakuussa seurakunta järjesti Mikko goes to heaven yhtyeen konsertin koululle. 2. KÄYTTÖSUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen Porokylän koulu on ollut mukana KiVa Koulu toimintamallissa syksystä 2009 alkaen. Porokylän koulussa on pidetty ohjelman mukaisesti oppitunteja 1. - 2.- sekä 4. -5.-luokkalaisille sekä käytetty KiVa koulun ohjeita ja lomakkeita kiusaamistapausten seulontaan ja selvittämiseen. KiVa koulu laati vuoden 2011 lopussa KiVa koulu laatusuositukset, joiden mukaan laadimme oman koulun KiVa koulu laatukortin keväällä 2012. Toimintamallin periaatteet käytiin jokavuotiseen tapaan läpi henkilökunnan palaverissa syyskuussa. Oppilaita KiVa koulu toiminnasta muistutettiin lukuvuoden

avajaisissa. Koteihin lähetettiin tietoa lukuvuositiedotteen mukana. Aiempina vuosina KiVa koulu -toimintamallia on esitelty myös vanhempainilloissa. Myös koulun nettisivuilta löytyy lisätietoa KiVa koulu toiminnastamme sekä linkki KiVa koulun omille nettisivuille. KiVa tiimissä selvitettävänä olleiden kiusaamistapausten määrä koko vuonna oli yhteensä 12 (6 keväällä 2013, 6 syksyllä 2013). Oppilaat ja opettajat täyttivät kiusaamistilanteen seurantakyselyn keväällä 2013. Oppilaiden täyttämän seurantakyselyn tulosten mukaan toisia toistuvasti kiusaavien oppilaiden määrä on laskenut vuodessa 3 prosenttiyksikköä (10% > 7%), koko maan keskiarvon ollessa 8%. Luku kertoo, kuinka suuri osuus oppilaista on vastannut itse kiusaavansa toistuvasti muita. Heistä 95% on kuitenkin vastannut lopettaneensa kiusaamisen selvittämiskeskustelujen jälkeen. Kiusattujen määrä on 11% oppilaista, koko maan keskiarvon ollessa 16%. Luku kertoo, kuinka suuri osuus oppilaista on vastannut joutuvansa itse toistuvasti (vähintään pari kertaa kuussa) kiusatuksi. Koulun ilmapiiri arvioidaan melko hyväksi, arvosanalla 2,9 (asteikko 0-4). Terveelliset ja turvalliset työtilat Koululle tilattiin sisäilmatutkimus kesäkuussa, sillä luokassa 309 oli havaittu tunkkaista hajua, etenkin luokan tyhjillään olon jälkeen. Sisäilmatalon henkilöstö ja kaupungin tekninen toimi tekivät tutkimuksia kesän ja syksyn aikana. Tutkimusraportti saatiin 11.12.2013. Alla on lainattu tekstit raportin johdannosta ja johtopäätöksistä: Tutkimusajankohta ja tutkijat: Minna Laurinen, rakennusterveysasiantuntija, olosuhdemittausjakso 13. - 30.8.2013, materiaalimikrobinäytteet 25.6.2013 ja 29.10.2013 Tutkimusten rajaus: Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Porokylän koulun luokan 309 mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia hajuhaitta- ja riskitekijöitä. Tilan käyttäjillä on esiintynyt mm. silmä- ja hengitystieoireita. Oireilujen on epäilty liittyvän tilan sisäilman laatuun. Luokan 309 rakenneteknisillä tutkimuksilla selvitettiin luokan holvin/sisäkaton mikrobiologista kuntoa. Lisäksi selvitettiin luokkien 309, 311 ja 312 sisäilman perusolosuhteita sekä tilojen paine-eroa ulkoilmaan nähden reilun kahden viikon ajan tallentavilla olosuhdemittareilla. Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat: - Muistio 18.4.2011, Suomen Sisäilmakeskus Oy - Sisäilmastoselvitys 26.6.2008, Työterveyslaitos - Lausunto 19.1.2007, Insinööritoimisto Is Consults Oy - Muistio 18.8.2005, Homepurkupalaveri, Martti Pussinen Aikaisemmissa tutkimuksissa oli luokkatilassa todettu hajuhaittaa. Alakattotilassa oli todettu tunkkaista hajua. Lisäksi oli todettu ilmavirtauksia ja epätiivis viemärin läpivienti sekä kaapeliläpivienti alakattotilassa (muistio 2011, SSK Oy). Työterveyslaitoksen

selvityksessä oli myös epäilys, että homeisen hajun lähde voisi olla luokan yläpohjarakenteissa. Käytetyt mittalaitteet: - Tinytag/Magnesense (olosuhde-, hiilidioksidi- ja paine-erologgerit) - Rakenteiden suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin Vaisalan HMP 41-mittalaitteella ja HMP 42-mitta-anturilla. Laite ja antura ovat uusia (02/2013). Anturi on kalibroitu 02/2013. Kalibroitujen mittapäidentarkkuus on +/-3,0 % RH (0 90 % RH) sekä lämpötila +/-0,4 ºC. Johtopäätökset: Porokylän koulun kolmessa luokkatilassa mitattiin olosuhteita (lämpötilaa, hiilidioksidia ja suhteellista kosteutta sekä painesuhteita) tallentavilla mittalaitteilla reilun kahden viikon tarkastelujaksona. Mittauspaikat olivat luokkatiloissa 309, 311 ja 312. Kaikkien mitattujen luokkatilojen hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla koko mittausjakson ajan. Hiilidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet mittausjakson aikana Asumisterveysohjeessa annettuja ohjearvoja. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ei ole terveysperusteisia ohjearvoja ja sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus mm. ilmanvaihdon riittämättömyydestä. Kun sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää1500 ppm, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tilojen sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen. Luokkatilojen lämpöolosuhteet olivat mittausjakson aikana hyvät, ollen keskimäärin 21-22 C. Hetkellisesti lämpötila nousi luokkatiloissa 23-24 C (0,5-1 tunnin ajan). Kaikkien tilojen paine-erot olivat ulkoilmaan nähden pääsääntöisesti ylipaineiset. Tulokset vaihtelivat suuresti, joskin muutamia poikkeuksia painesuhteissa oli sääolosuhteiden vaikutuksesta. Tilojen painesuhteet tulee säätää ja tasapainottaa. Luokkatilan 309 alakattotilasta, kipsilevyn taustapahvista otetussa materiaalinäytteessä todettiin viitteitä mikrobikasvusta. Näytteessä todettiin kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja. Alakattorakenteiden yläpuolisessa betoniholvissa todettiin ilmavuoto- ja epätiiveyskohtia, joista oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta. Hajun lähde on todennäköisesti luokan kattorakenteena oleva betoniholvi, minkä yläpuolella on vanhat puulastueristeet. Ullakolta avattiin ko. rakennetta ja rakenneavauksessa oli aistittavissa myös poikkeava mikrobiperäinen haju. Rakenneavauskohdasta puueristeestä otetuissa näytteissä ei todettu poikkeavuutta mikrobipitoisuudessa, mutta poikkeava haju antava kosteus- ja mikrobivaurio on muussa kohtaa/kauempana rakenteessa (puueristeessä). Suosittelemme hajuhaitan ja mikrobivaurioituneiden materiaalien poistamista. Rakennusmestari Ilkka Kauppisen mukaan suositellut korjaustoimet tehdään kesällä 2014, sillä niitä ei voi tehdä koulun toiminta-aikana. Luokan 309 sisäkaton holvissa olevia epätiiviitä sähköläpivientejä yms. on tiivistetty marraskuun 2013 aikana. Luokkatilaan on myös laitettu Genano-ilmanpuhdistin marraskuun aikana.

Terveystarkastaja Hannu Pesonen toteaa 18.12.2013 antamassaan lausunnossa, että luokkatilaa voidaan tutkimusraportin tietojen perusteella käyttää kunnes korjaustoimet saadaan tehtyä kesän aikana. Tilanne arvioidaan kuitenkin uudelleen, jos tilassa esiintyy lisääntyvää oireilua tai sisäilmahaittoja. Tutkimusraportista on tiedotettu huoltajille Wilman kautta. Raportti kokonaisuudessaan on vanhempien nähtävissä koululla. Tiedotustilaisuus luvattiin järjestää vanhempien mahdollisesta pyynnöstä, mutta ainakaan vuoden 2013 aikana sitä ei pyydetty. Raporttia käsitellään vanhempainpiirin palaverissa vuoden 2014 alussa. KOULUTUSTOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN Oppilaiden osallisuuden lisääminen Porokylän koulussa saatiin jo kevätlukukaudella 2012 valmiiksi hyvinvointisuunnitelma, jonka tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi oppilaiden osallisuuden lisääminen koulun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteeksi otettiin käynnistää oppilaskuntatoiminta lukuvuoden 2012-2013 aikana. Syksyn 2012 aikana oppilaat valitsivat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen kaikilta 3.- 6.-luokilta. Oppilaskunnan hallituksen kanssa opiskeltiin kokoustekniikkaa. Luokista kerättiin toiveita oppilaskuntatoimintaa ajatellen ja niitä käytiin läpi hallituksessa. Kevätlukukaudella 2013 päästiin toteuttamaan oppilaiden toiveita ja ideoita. Oppilaskunnan hallitus vei eteenpäin oppilaiden toiveita rehtorille huhtikuussa pidetyssä kokouksessa. Toiveita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan, mm. on hankittu uusia välituntivälineitä, viherkasveja ja mattoja luokkiin ja presidenttien kuvat on laitettu koulun seinälle. Toukokuussa pidetyssä palaverissa oppilaskunnan hallituksen, vanhempainpiirin ja keittiöhenkilöstön kanssa käsiteltiin oppilailta saatuja mielipiteitä ja toiveita kouluruokailusta sekä keskusteltiin kouluruokailusta yleisesti. Syyslukukaudella oppilaskunta järjesti nimikilpailun koulun ruokalalle. Kilpailuun osallistuttiin luokittain ja keittiöhenkilökunta valitsi voittajan, joka oli 2B-luokan ehdotus Ravintola Ruokalandia. Lisäksi oppilaskunnan hallitus perehtyi rehtorin johdolla koulun pelastussuunnitelmaan 29.10. Pelastussuunnitelma käytiin yhdessä läpi ja tehtiin turvallisuuskävely, jossa tutustuttiin koulun sammutusvälineiden paikkoihin yms. Luokkiin jaettiin tiivistelmät pelastussuunnitelmasta, joihin tutustuttiin luokan edustajan ja opettajan esittelemänä. Jatkossa oppilaskuntatoimintaa pyritään edelleen vahvistamaan ja vakiinnuttamaan. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleiden Perusopetuslain lakimuutosten (POL 47 a ) myötä oppilaskuntatoimintaa suunnataan entistä enemmän koulun toimintaan ja kehittämiseen vaikuttamiseen sekä opetussuunnitelman, siihen liittyvien suunnitelmien ja järjestyssääntöjen valmisteluun. Oppilaskunnan toimintaa ohjataan

oppilaiden ikä ja edellytykset huomioiden niin, että se edistää oppilaiden yhteistyötä toistensa ja koulun kanssa sekä oppilaiden osallisuutta heitä koskevissa päätöksissä. Kerhotoiminnan kehittäminen Koulun kerhotoiminnan tavoitteet löytyvät Nurmeksen kaupungin opetussuunnitelmasta: Kerhotoiminta tukee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja oppilaan itsensä monipuolista kehittymistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää oppilaiden myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaille mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteena on: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen tilaisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet Porokylän koulussa ovat seuraavat: Tiedottaminen: Kerhotarjotin oli nähtävillä WILMAssa, koulun nettisivuilla sekä koululla paperiversioina luokkien ja käytävien ilmoitustauluilla. Oppilaille tiedotettiin kerhoista lukuvuoden aloitustilaisuudessa ja luokissa sekä vanhempainpiirin harrasteiltapäivässä. Lukuvuoden aikana kerhokuulumiset ja tiedotteet välitettiin WILMAssa ja koulun nettisivuilla. Käytännön järjestelyistä: Kerhot kokoontuvat koululla. Ohjaajina toimivat koulun omat opettajat ja koulunkäynninohjaajat. Kerhonohjaajat raportoivat kuukausittain pidetyistä kerhotunneista rehtorille, myös laskutus pidetyistä tunneista tapahtuu kuukausittain. Kerhotoiminnan arviointi ja kehittäminen: Kerhonohjaajien käytössä on OPH:n lomakkeita kerhotyön suunnitteluun ja arviointiin. Kerhotoiminnan arviointi kerhonohjaajien osalta kerran lukuvuodessa, kerholaisilta ja huoltajilta lukuvuoden / kerhon päättyessä.

Kevätlukukaudella kartoitetaan seuraavan lukuvuoden kerhotoiveet oppilailta ja huoltajilta sekä laaditaan seuraavan lukuvuoden kerhosuunnitelma. Kevätlukukaudella 2013 kokoontuivat seuraavat kerhot: Bändikerho, ohjaajana Tuula Partanen. 12 kokoontumista, kerholaisia 9. Teatterikerho, ohjaajana Hanna Jeskanen. 17 kokoontumista, kerholaisia 11. Poikien sählykerho 5. - 6.-luokkalaisille, ohjaajana Juha Partanen. 9 kokoontumista, 9 kerholaista. Askartelukerho, ohjaajina Maarit Koukkari ja Anita Halonen. 19 kokoontumista, 11 kerholaista. Askartelukerhon töiden näyttely pidettiin huhtikuussa kirjaston aulatiloissa. Mäkiautokerho, ohjaajina Juha Partanen ja Tommi Isotalo. 18 kokoontumista, 7 kerholaista. Syyslukukaudella 2013 kokoontuivat seuraavat kerhot: Askartelukerho 1. - 3.-luokkalaisille, ohjaajina Maarit Koukkari ja Mari Kapanen. Kokoontumisia 15, kerholaisia 15. Sählykerho 5. - 6.-luokkien pojille, ohjaajina Juha Partanen tai Tommi Isotalo. Kokoontumisia 9, kerholaisia 13. Teatterikerho, ohjaajana Hanna Jeskanen. Kokoontumisia 12, kerholaisia 10. Kitarakerho, ohjaajana Mari Karjalainen. Kokoontumisia 6, kerholaisia 12. Lemmikkikerho, ohjaajana Hanna Ryynänen. Kokoontumisia 4 (kausikerho syyskuun ajan), kerholaisia 13. Kuoro, ohjaajana Tuula Partanen. Kokoontumisia 4, kerholaisia 9 (kuoro harjoitteli pääosin taidetuntien aikana). Käsityökerho, ohjaajana Mari Kapanen. Kokoontumisia 2, kerholaisia 2 (lopetettiin kerholaisten vähäisen määrän takia). Syksyn kerhotoiminta on toiminut mielestämme hyvin. Toivomme, että jatkossakin opettajia ja koulunkäynninohjaajia riittää kerhonohjaajiksi. Kerhonohjaajat ja oppilaat tuntevat toisensa, tiedonkulku toimii ja kerhotoiminta parantaa opetushenkilöstön ja kerholaisten vuorovaikutusta. Teemme kerhosuunnitelman keväällä 2014 lukuvuodelle 2014-2015. Lisäämme jatkossa mahdollisesti kausikerhoja, jotka eivät kokoonnu koko lukuvuotta tai lukukautta. Kerhojen sisällöissä huomioidaan oppilaiden toiveet, jotka täytyy kerätä kevättalvella. Myös oppilashuollollisesti toimiville kerhoille (kutsukerhot) voisi olla tarvetta. Opetushenkilöstö arvioi keväällä 2013 kerhotoiminnan laatua uusien laatukriteereiden perusteella. Arvioinnissa todettiin vahvuuksina kerhotoiminnan monipuolisuus, koulun oman opetushenkilöstön työskentely kerhojen ohjaamisessa ja se, että kerhon alkua voi koulupäivän jälkeen odotella koululla. Kehittämisalueeksi arvioitiin

se, että kuljetusoppilaiden mahdollisuutta osallistua kerhoihin tasavertaisesti muiden oppilaiden kanssa olisi kehitettävä. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Erityisopetuksen kehittäminen Erityisopetuksen opetusjärjestelyt pyrittiin suunnittelemaan oppilaiden tarpeiden mukaan ja ne huomioitiin lukuvuoden 2013-2014 suunnittelussa jo edellisenä keväänä. Suunnittelua on tehty yhteisissä palavereissa, tiimien kokoontumisissa ja muulla yhteissuunnitteluajalla. Oppilaiden pedagogisia asiakirjoja on tehty opettajien yhteistyönä. Oppilaiden saamat tukitoimet perustuvat heille tehtyihin pedagogisin arvioihin ja selvityksiin sekä oppimissuunnitelmiin ja HOJKS:iin. Pienluokan oppilaiden integrointia isompiin luokkiin toteutetaan kaikissa taitoja taideaineissa. Opettajana voi tällöin olla luokanopettaja, jota avustaa koulunkäynninohjaaja, tai luokanopettaja - erityisluokanopettaja työpari (samanaikaisopetus) ja erityisluokanopettaja, jota avustaa koulunkäynninohjaaja. Koululle on hankittu erityisopetuksen kehittämiseen liittyvää ammattikirjallisuutta, jota on esitelty opettajille. Erityisopetukseen liittyvissä koulutuksissa käytiin seuraavasti: - Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivä/ Mäntykankaan koulu 4.10., 3 opettajaa osallistui - Itä-Suomen erityisopetuksen päivät/ AVI 14.-15.11., 4 opettajaa sekä koulunkäynninohjaajia osallistui - Sujuvaksi lukijaksi sujuvan lukemisen tukeminen/ Niilo Mäki instituutti ja OPH, 10.12., 2 opettajaa osallistui. TYÖKYKY JA OSAAMINEN Ammatillinen täydennyskoulutus Opettajat osallistuivat VESO-koulutuksiin 2.2. (koulujen yhteinen, aiheena oppimisen kolmiportainen tuki) ja 26.10. (koulukohtainen, Porokylän koulun aiheena ensiaputaidot ja turvallisuus). Lisäksi koulunkäynninohjaajat osallistuivat kuntien yhteiseen ohjaajien koulutukseen 28.9. Joensuussa. Muissa koulutuksissa kävimme seuraavasti: Marketta Taskinen Leena Marttila KiVa koulu kick off 5.2., Positiivisen kurinpidon ja luokanhallinnan koulutus/ AVI 3. - 4.10. Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden kohtaaminen/ Suomen psykologinen instituutti 11.1.

Tuula Partanen Sujuvaksi lukijaksi sujuvan lukemisen tukeminen/ Niilo Mäki instituutti ja OPH, 10.12. Taimi Neuvonen Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden kohtaaminen/ Suomen psykologinen instituutti 11.1. Pirjo Turunen Ortodoksisuus tutuksi/ Valamon kansanopisto 30.8. - 1.9. Pirjo Kortelainen KiVa koulu kick off 11.4., Bändisoiton perusteet 11.6. Seija Honkanen Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden kohtaaminen/ Suomen psykologinen instituutti 11.1., Positiivisen kurinpidon ja luokanhallinnan koulutus/ AVI 18.-19.2. Tommi Isotalo Itä-Suomen erityisopetuksen päivät 14.11. Juha Partanen Koulujen turvallisuuspäivä 10.4. Aira Ilen Positiivisen kurinpidon ja luokanhallinnan koulutus/ AVI 18. - 19.2., Comenius-apulaisopettajien ohjaajien valmennus/ CIMO 23.8. Hanna Jeskanen Kaksikielinen lapsi koulussa 1 pv Hanna Ryynänen Positiivisen kurinpidon ja luokanhallinnan koulutus/ AVI 18. - 19.2. KiVa Koulu kick off 5.2. Sanna Sinokki Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivä/ Mäntykankaan koulu 4.10., KiVa koulu kick off 11.4., Lapsen oikeuskäsitys, tunnetaidot ja haastavan käyttäytymisen kohtaaminen (10 op)/ Itä-Suomen yliopisto 24.9., 1.11. Erja Hämynen Itä-Suomen erityisopetuksen päivät/ AVI 14.-15.11., Salassapitosäännökset moniammatillisissa yhteistyötilanteissa/ Aducate 26.3., Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivä/ Mäntykankaan koulu 4.10., OPS2016 Tulevaisuuden koulu Toimintakulttuuri murroksessa 11.10. Katja Tolvanen Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivä/ Mäntykankaan koulu 4.10., Johtajuusvalmennus, Koulujen turvallisuuspäivä 10.4., Salassapitosäännökset moniammatillisissa yhteistyötilanteissa/ Aducate 26.3., OPS2016 Tulevaisuuden koulu Toimintakulttuuri murroksessa 11.10., Itä-Suomen erityisopetuksen päivät/ AVI 14.-15.11. Tiina Pellikka Sujuvaksi lukijaksi sujuvan lukemisen tukeminen/ Niilo Mäki instituutti ja OPH, 10.12. Hannele Roininen Itä-Suomen erityisopetuksen päivät 14.11. Mari Karjalainen Sosiaalisten taitojen ja motivaatiotekijöiden tukeminen esi- ja alkuopetuksessa/ Niilo Mäki säätiö 14.11., OPS2016 Tulevaisuuden koulu Toimintakulttuuri murroksessa 11.10. Terhi Mikkilä Positiivisen kurinpidon ja luokanhallinnan koulutus/ AVI 18. - 19.2. Mari Kapanen Itä-Suomen erityisopetuksen päivät 14. - 15.11. Jenni Heikkinen Itä-Suomen erityisopetuksen päivät 14.11. Pidempikestoiset koulutukset:

Laatutyö opetustoimessa 11 op/ Aducate, Katja Tolvanen ja Taimi Neuvonen Juha Partanen Minustako rehtori koulutus, 6 op/ Aducate Katja Tolvanen Pro Rexi johtajuusvalmennus/ Suomen rehtorit, SanomaPro, ProPractica, jossa kolme kaksipäiväistä seminaaria (syyskuu 2012, helmi- ja huhtikuu 2013) Tietoa tarjolla olevista koulutuksista välitetään sähköpostilla ja tarkoitukseen varatulla ilmoitustaululla. Koulutukset valitaan yhdessä rehtorin kanssa, opettajan/ koulunkäynninohjaajan omat toiveet ja tarpeet sekä koulun tarpeet huomioiden. Olemme välittäneet koulutuksissa saatua tietoa muille viikkopalavereissa ja saatua materiaalia jakamalla. Opetushenkilöstön säännölliset terveystarkastukset Koko opetushenkilöstö lukuun ottamatta heitä, jotka olivat noin vuoden sisällä käyneet työterveystarkastuksessa, kävi edellisen kerran työterveystarkastuksessa tammi-helmikuussa 2012. Työterveystarkastusten yhteenveto löytyy vuoden 2012 toimintakertomuksesta. Tyky ja tyhy toiminnan sekä työnohjauspalveluiden kehittäminen Koulultamme on osallistuttu koko kunnan opetustoimelle järjestettyihin tapahtumiin (virkistysiltapäivä 20.3. ja jouluateria 10.12.). Lisäksi on järjestetty oman koulun tyky-toimintaa, jota on suunniteltu yhdessä viikkopalavereissa. Vuoden aikana on järjestetty seuraavaa: - 13.4. teatteriesitys Vadelmavenepakolainen Nurmes-talolla ja ravintolapäivällinen - 13.5. puheterapeutin luento äänenhuollosta ja ääniergonomiasta opettajan työssä - 1.6. lukuvuoden päättäjäisillanvietto Hyvärilän rantasaunalla - 28.10. joogaa koulun salissa - 29.11. ja 30.11. retki KoliRelaxSpa-kylpylään - 2.12. glögitarjoilu ja kirjakaupan esittelyiltapäivä kirjakauppa Sananhelinässä Lisäksi opettajainhuoneeseen ostettiin niskanhierontalaite. Tyky-toiminnan lisäksi pyrimme pitämään työhyvinvointia yllä huolehtimalla keskustelevasta ja avoimesta työilmapiiristä. Opetushenkilöstölle on esitelty työnohjaustoimintaa, ja Mäntykankaan koulun työnohjausesite on opettajainhuoneen ilmoitustaululla. Työnohjauksessa kävi yksi ryhmä syksyn aikana. Opetushenkilöstön kehityskeskustelut pidettiin helmi-maaliskuussa ja koulunkäynninohjaajien osalta uudelleen marraskuussa.

Uudelle henkilöstölle pidettiin perehdytyspalaverit ennen työn alkua. Uusille opettajille ja koulunkäynninohjaajille tarkoitetut perehdytyskansiot uudistettiin kesällä ja ne olivat käytössä syksyllä. Lisäksi kullekin uudelle viranhaltijalle/työntekijälle oli nimetty tutor, joka perehdytti uutta tulokasta käytännön työtehtävissä syksyn mittaan. 3. KOULUN OMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kevätlukukausi 2013 (lukuvuoden 2012-2013 tavoitteet): Hyvinvointisuunnitelma käytännössä: oppilaskuntatoiminnan käynnistäminen ks. luku KOULUTUSTOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN/ Oppilaiden osallisuuden lisääminen KiVa koulu toimintamallin noudattaminen ks. luku OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS/ Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma on työkalu, jolla koulu tekee näkyväksi omat tavoitteensa ja toimensa kestävän tulevaisuuden toteutumiseksi. Kestävän kehityksen ohjelmamme valmistui kevätlukukauden 2011 alussa. Lukuvuonna 2012-2013 keskityttiin lähiympäristön merkityksen tiedostamiseen. Lähiympäristöä tarkasteltiin niin ekologisesti, kulttuurisesti kuin sosiaalisestikin kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena oli, että oppisimme arvostamaan enemmän kotikaupunkimme luonnon monimuotoisuutta, sekä tutustuisimme sen ihmisiin ja tunnusomaisiin piirteisiin, kuten hallintoon, kulttuuriin, elinkeinoihin ja yrityksiin. Suunnitelmissa oli mm. koulun pihaan tutustumista (mm. kasvit), pihan siivoustalkoot, pihan viihtyisyyteen vaikuttaminen (esim. oppilaskuntatoiminnan kautta, esim. uusi pihateline, kukka- tai muita istutuksia), lähiympäristön siivousta (koulureittien tienvarret, siivoushaaste) ja kotikaupunkiin tutustumista, esim. kaupungintalo, Ikolan museo, maatilat, yritykset, Kristalli, vanhainkodit, päiväkodit). Osa suunnitelmista toteutettiin jo syksyllä 2012 (toteutumisesta kerrottiin vuoden 2012 toimintakertomuksessa). Kevään 2013 aikana: siivottiin koulun lähiympäristöä (2. - 4.lk)

vierailtiin maatilalla Salmenkylässä (4. lk) osallistuttiin valtakunnalliseen kalastuspäivään Nurmeksen venerannassa (3A, 3B, 4B) käytiin Ikolan museossa (6A) hankittiin koululle Nurmes-lautapelejä, joita pelattiin oppitunneilla. Lähiympäristön ja kotiseudun huomioiminen kuuluu opetussuunnitelman mukaan opetukseen ja koulutyöhön. Ottamalla nämä asiat erityisteemaksi pystyimme toivottavasti lisäämään lähiympäristön merkityksen ja mahdollisuuksien ymmärtämistä. Perusopetuksen laatukriteerit Nurmeksessa opetustoimen laatutyö aloitettiin jo syyslukukaudella 2012. Porokylän koulusta Laatutyö opetustoimessa (11 op) koulutuskokonaisuuteen ja laatukriteereiden laadintaan osallistuivat Taimi Neuvonen (laatuvastaava opettaja) ja Katja Tolvanen (rehtori). Koulutukseen kuului viisi lähiopetusjaksoa (27. - 28.11.2012, 16. - 17.1.2013, 13. - 14.3.2013, 23. - 24.4.2013 ja 27. - 28.8.2013), joiden aikana laadittiin Nurmekseen oma laatukäsikirja. Koulukohtaiset laatuarvioinnit tehtiin koululla helmi-huhtikuussa. Opetuksen järjestäjän tason arviointeja tehtiin rehtorityöryhmässä kevään, kesän ja syksyn aikana. Katja Tolvanen Porokylän koululta ja Johanna Nevalainen Kirkkokadun koululta olivat esittelemässä laatujärjestelmää sivistyslautakunnan kokouksessa 3.12.2013, jolloin laatujärjestelmä hyväksyttiin käyttöön otettavaksi. Porokylän koulun laatuarvioinnissa kehittämiskohteiksi nousivat älytaulujen tai muun uuden opetusteknologian hankkiminen vuonna 2014 oppimisympäristöjen monipuolisen käyttämisen edellytyksenä sekä uudisrakennuksen valmistuminen, jotta iltapäivätoiminta saisi asianmukaiset tilat, ja samalla koulu saisi helpotusta opetustilojen vähyyteen ja ahtauteen. Vuoden 2014 talousarviossa saatiin investointirahaa opetusteknologiaan, mutta uudisrakennuksen rakennustöiden aloitusta päätettiin myöhästyttää kaupungin tiukan taloustilanteen vuoksi. Syyslukukausi 2013 (lukuvuoden 2013 2014 tavoitteet): Kestävän kehityksen ohjelma/ kansainvälisyys Kansainvälisyys valittiin kestävän kehityksen ohjelman teemaksi lukuvuodelle 2013 2014 jo syksyllä 2012, jolloin valmistelimme yhteistä Comenius -projektihakemusta yhdessä 11 muun Euroopan maan kanssa. Koulumme sai avustusta CIMOlta (kansainvälisen liikkuvuuden keskus) Istanbulissa pidettyä valmistavaa vierailua varten. Valmistavaan vierailuun osallistui rehtori 4. - 9.1.2013. Kesäkuussa 2013 selvisi, ettei

Comenius hankehakemuksemme ollut mennyt läpi. Sen sijaan olimme saaneet mahdollisuuden vastaanottaa Comenius apuopettaja. Portugalilainen Alexandra Fernandes aloitti työskentelyn koulullamme 24.9.2013 ja työskentely jatkuu toukokuun 2013 loppuun saakka. Alexandran harjoittelun kustantaa CIMOn kansallinen toimisto Portugalissa. Alexandra on mukana 12-16 oppitunnilla viikoittain, yhdessä koulun omien opettajien kanssa. Kansainvälisyysteema huomioitiin syksyn aikana myös päivänavausten sisällöissä ja syyslaulajaisten lauluvalinnoissa. Viikon ruokalista oli ruokalassa nähtävillä kuudesluokkalaisten englanniksi kääntämänä. 4A-luokka järjesti Maanosat näyttelyn 1.-2.-luokan oppilaille. Kansainvälisyysteema jatkuu kevätlukukaudella 2014. Teemavuoden tavoitteet laadittiin opettajatiimeissä syyslukukauden alussa: Tavoitteet: Avoin, luonteva, ennakkoluuloton ja tiedonhaluinen suhtautuminen muiden maiden kulttuureihin ja ihmisiin. Rohkaistuminen vuorovaikutukseen. Comenius -apuopettajan vierailun tavoitteet: Rohkeus lähestyä ja käyttää omaa kielitaitoa. Apuopettajan kotimaahan (Portugali) tutustuminen. Opetushenkilöstön kesken tapahtuu tietojen ja käytänteiden vaihtoa. Apuopettajan työpanoksen hyödyntäminen ja jakaminen: Työskentelyn painotus on 5. - 6.-luokilla, mutta kaikki pääsevät tutustumaan apuopettajaan. Aluksi apuopettajalle annetaan aikaa tutustua kaupunkiin, kouluun ja tapakulttuuriin, hän voi seurata koulutyötä ja perehtyä koulun käytänteisiin. Hänellä on jaksoittain tietyt opettajat ja ryhmät, joiden kanssa hän pääosin työskentelee. Viikkotyöaika on 12-16 tuntia, se käytetään pääsääntöisesti ma to, jolloin loppuviikosta jää aikaa matkustella ja tutustua ympäristöön. Kansainvälisyys teeman muu toteutus: Syyslaulajaisissa on musiikkia eri puolilta maailmaa. Lauantaityöpäivä 26.4. on kansainvälisyyden teemapäivä, toteutetaan mm. Unicef kävely. Myös Eurooppa päivä 9.5. huomioidaan. Kouluruokailussa vietetään kansainvälistä viikkoa. Hyvinvointisuunnitelma/ oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen ks. luku KOULUTUSTOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN/ Oppilaiden osallisuuden lisääminen