Lahden tiedepäivät 2013 KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (2013-2015) Kati Honkanen Suunnittelija/tutkija, HTL HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p. 050-5880 715 Helsingin yliopisto Jaana Poikolainen Yliopistotutkija, KT HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p. 050 311 2526 kati.honkanen@helsinki.fijaana Poikolainenjaana.poikolainen@helsinki.fi Yliopistotutkija, KT p. 050 311 2526p. 050 311 2526 p. 050 311 2526 Lahden tiedepäivä 12.11.2013
DISPOSITIO 1. Hankkeen yleiset tavoitteet 2. Tutkimuskonteksti 3. Teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia 4. Metodologiset kysymykset 5. Lasten subjektiivinen hyvinvointi Liipola & keskusta 6. Tiedon tuottamisen politiikat Lähteet 12.11.2013
1. HANKKEEN YLEISET TAVOITTEET Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasaarvoistamispyrkimyksiä. (Ahola ym.; Kauppinen 2009; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.)
2. TUTKIMUSKONTEKSTI: KAKSI ASUINALUETTA 1. Liipola, joka on useiden indikaattoreiden valossa nuorille haasteellinen kasvuympäristö Asuinalueen väestön koulutustaso on selvästi kaupungin keskitasoa matalampi, ja tämä suuntaus on tällä vuosituhannella kasvanut (Seppänen ym. 2012) Työttömiä vuonna 2010: 31.5 % (koko maan keskiarvo 10,4 %) (http://www4.lahti.fi/verkkotilastointi/dialog/saveshow.asp) Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: 46,3 % (koko maan keskiarvo 15,4 %) (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) 2. Keskustan alue Työttömiä vuonna 2010: ydinkeskusta 15,4 %, Itäinen keskusta 14,3 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: ydinkeskusta 31,1 %, Itäinen keskusta 34,1 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda)
Liipola & keskusta 12.11.2013
3. TEOREETTISIA JA KÄSITTEELLISIÄ NÄKÖKULMIA Dynaaminen ekologinen malli Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Kokemusasiantuntijuus 12.11.2013
Dynaaminen ekologinen malli (Peirson et al. 2011; Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000) Yhteiskunnallisten muutosten myötä kasvatuskulttuurit, vanhemmuus ja ammattikasvattajuus muuttuvat; mihin perustaa omat ajattelu- ja toimintamallit? Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan monissa eri tiloissa ja kasvuympäristöissä A I K A MAKROTASO Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kansainväliset resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOTASO Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. moniammatillinen yhteistyö, sosiaalipolitiikka) MESOTASO Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, koulu, kerho, päiväkoti, perhepäivähoitopaikka) MIKROTASO Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa (esim. perheenjäsenet) Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 7
Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa (Rimpelä 2013). Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia formaaleissa (esim. päiväkoti, koulu) ja informaaleissa (kotona, pihalla, kadulla ja harrastuksissa) ympäristöissä. (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen, painossa) PERHE Biologinen/ sosiaalinen/ psyykkinen perhe Sijaisperhe Hyvinvoinnin opettamisen olisi hyvä olla tietoista, myös lasta voidaan opettaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan jo varhaislapsuuden aikana. Ravinto, uni, tunnetilat jne. VAPAA-AIKA Asuinalue; pihaalue, katu, tavaratalo, nuorisotilat Kaverit Harrastusyhteisö t INSTITUUTIO Päiväkoti Koulu Perhekoti Koulukoti HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 8
Lasten/nuorten hyvinvoinnin tarkastelukulmia NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsinäkökulmainen ote, lapset tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin tai monimenetelmällisesti Molemmilla tavoilla tuotettua tietoa tarvitaan, jotta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lasten hyvinvoinnista HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 9
Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila, joka määritellään subjektilähtöisesti eli tässä lapsen näkökulmasta eikä ns. ulkoapäin (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen tulossa,). Ei kuitenkaan suljeta silmiä (!), vaan riskitekijät tunnustetaan ja pyritään tunnistamaan, mutta ei lähdetä niistä lähtökohtaisesti liikkeelle. Esim. yksinhuoltajuus ei automaattisesti indikoi ongelmia lasten hyvinvoinnin turvaamisessa kasvattajien tehtävä on kannatella lasta. HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 10
Kokemusasiantuntijuus Hankkeessa kokemusasiantuntijuus nähdään laajasti Kartoitetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden vanhempien subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista ja asuinalueesta (kokemustieto) Hyödynnetään asiakkaiden asiantuntijuutta palveluiden ja asuinalueiden kehittämisessä (kokemusasiantuntijuus) Esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen vaikuttavat monet tekijät, joista vain ns. asiakkailla on tietoa. Syrjäytymistä koskevassa tutkimuksessa painopiste on siirtymässä kohti positiivisen hyvinvoinnin käsitettä, jossa korostuvat osallisuus ja toimijuus. Kuntalaisten tuen tarpeiden tulisi määrittää palveluita ja asiakkaiden tuottama kokemuksellinen tieto on tärkeää, jotta palvelut ja tarpeet kohtaisivat paremmin. (Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) 27.11.2012
4. METODOLOGISET KYSYMYKSET Millaisilla keinoilla ja missä kokemusasiantuntijatietoa tuotetaan? Millaisia ovat tiedon tuottamisen politiikat: miten ja kuka esimerkiksi (syrjäytymisen) hyvinvoinnin käsitteen määrittelee mitä ja millaisia seurauksia näillä määritelmillä on mitä asioita määritellään tiedoksi ja mitä tietoa jätetään katveeseen?
Tutkimusvälineitä Monimenetelmällinen kehittämisorientoitunut käytäntötutkimus (ks. Swift & Hwang 2013): Kartoitetaan subjektiivisia kokemuksia; kokemusasiantuntijuus tiedonmuodostukseen otetaan mukaan monipuolisesti toimijoita aineistoa hankitaan haastatellen vanhempia, nuoria ja lapsia (+ valokuvaus, kirjoitetut kertomukset, kävelyhaastattelut, teemahaastattelut, kyselyt jne.) haastatellen asiantuntijoilta esim. neuvoloista, kouluista, nuorisotoimesta aineistoja analysoidaan käyttäen eri menetelmiä: sisällönanalysi, teemoittelu, diskursiivinen analyysi jne. 12.11.2013
5. LASTEN SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI LIIPOLA & KESKUSTA Tausta-aineistoa hankkeelle: Lasten Ikihyvä -kysely vuonna 2011, 2-6 lk, N=385 (kolmen koulun oppilaita kahdelta asuinalueelta) LI-kysely laadittu lasten käsitysten ja määrittelyjen pohjalta (työpajatyöskentely kolmessa koulussa) Liipola-Kaikuharju: oppilaat pääasiassa omalta oppilasalueelta Harju: ks. ed. Tiirismaa: oppilaita myös muualta kuin omalta oppilasalueelta (painotettua opetusta) HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 14
Vanhempien ero ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö lapsi ajattelisi perheeseen kuuluvan molemmat vanhemmat Perheen rakenne 2 =40.44, df=2, p=0.000) ei Yhteensä n % n % n % Koulu Harju Tiiris maa Yht. 70 91 104 265 68,6 54,8 90,4 69,2 32 75 11 118 31,4 45,2 9,6 30,8 102 166 115 383 100 100 100 100 Perheen vanhemmat 2=15,327, df=2, p=0.000) Liipola- Kaikuharju Perheeseeni kuuluu vanhemmista vain äiti Yhteensä ei kyllä Liipola- Kaikuharju Vanhemmat eronneet kyllä Harju Koulu Tiiris maa Yht. n 79 128 108 315 % 77,5 77,1 93,9 82,2 n 23 38 7 68 % 22,5 22,9 6,1 17,8 n 102 166 115 383 % 100 100 100 100 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 15
Kasvatustyyleissä voidaan nähdä alueellisia eroja 2 =18.84, df=2, p=0.000) Koulu Yht. Vanhempani ovat minua ymmärtäviä ei kyllä n % n % Liipola- Kaikuharju Harju Tiirismaa 57 66 31 154 55,9 39,8 27,0 40,% 45 100 84 229 44,1 60,2 73,0 59,8 Yhteensä n % 102 166 115 383 100,0 100,0 100,0 100,0 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 16
Hyvän elämän määrittelyissä voidaan nähdä alueellisia eroja (Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä?) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vanhemmat / perhe Ystävät / kaverit Koti Ruoka HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013. 17
Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä? Lasten ajatuksia vanhemmuudesta Vanhempien/perheen maininnat: 59 % Tiirismaa, 63 % Harju ja 48 % Liipola-Kaikuharju Vanhempien olemassa olo riittää lapsen hyvään elämään, vastauksissa ei ole tällöin määritelty millaisia vanhempienperheen tulisi olla (12 % Tiirismaa, 18 % Harju, 12 % Liipola-Kaikuharju). äiti ja isä ovat tärkeitä elämässä, ilman niitä ei voisi elää. tyttö, 6 lk, Harju Osassa vastauksista puhutaan hyvästä vanhemmuudesta (27 % Tiirismaa, 14 % Harju, 16 % Liipola-Kaikuharju). Lasten määrittelyjen mukaan hyvään vanhemmuuteen kuuluu mm. lapsen hyvä kohtelu, elättäminen, tukeminen, huolehtiminen, rakastaminen ja ymmärtäminen. Lisäksi hyvä vanhempi on auttavainen, huumorintajuinen, raitis ja ei käytä väkivaltaa. ystävälliset, luotettavat ja lohduttava, huolehtivaiset vanhemmat, poika, 5 lk, Tiirismaa HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 18
Vanhempien haastattelut (ASLAKO) Kokemus omasta ja perheen sosioekonomisesta asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa: koulutus, ammatti ja tulot. Mille askelmalle sijoitat itsesi (ja perheen) suhteessa muihin suomalaisiin? Esimerkki: - AMK - kotiäiti - tulot n. 700 /kk 12.11.2013
6. TIEDON TUOTTAMISEN POLITIIKAT Subjektiivinen hyvinvointi; tutkittava subjektina Objektiivinen hyvinvointi; tutkittava objektina 12.11.2013
Kiitos! Kuva otettu Lahden Liipolassa elokuussa 2013 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 12.11.2013 21
LÄHTEITÄ Bronfenbrenner, Urie (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, Urie & Evans, Gary W. (2000). Developmental Science in the 21 st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9(1), 115 125. Kauppinen Timo (2004). Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen. Helsinki: Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus 6. Kilpi-Jakonen Elina (2012). Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants? Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources. Nordic Journal of Migration Research 2(2), 167 181. Palola, Elina, Hannikainen-Ingman, Katri & Karjalainen, Vappu (2012). Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin. Yhteiskuntapolitiikka 77(3), 310 315. Marjanen, Kaarina & Poikolainen, Jaana (2012). Lasten Ikihyvä Hyvinvoiva lapsi kuntapalveluissa. Loppuraportti, Tekes. Saatavana: http://jaana-poikolainen.sivustot.fi/files/jaanapoikolainen/lasten_ikihyva Raportti_2012.pdf Peirson, Leslea J., Boydell, Katherine M., Ferguson, H. Bruce & Ferris, Lorraine E. (2011). An Ecological Process Model of Systems Change. American Journal of Community Psychology 47:307 321 Poikolainen, Jaana (2012). A Case Study of Parents School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11(1), 127 144. Poikolainen, Jaana (submitted). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia havaintoja. Nuorisotutkimus. Poikolainen, Jaana (in print). Promoting children`s positive well-being at school and home. Methodological considerations. BARN. Pyhältö, Kirsi, Soini, Tiina & Pietarinen, Janne (2010). Pupils pedagogical well-being in comprehensive school significant positive and negative school experiences of Finnish ninth graders. European Journal of Psychology of Education 25(2), 207 221. Rimpelä, Matti (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, 17-47. Ruohola, Sirpa (2012). Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa. Turun yliopiston julkaisuja C 342. Seppänen, Marjaana, Haapola Ilkka, Puolakka Kalle & Tiilikainen Elisa (2012). Takaisin Liipolaan. Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 2015. Saatavilla http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-17905.pdf Swift, Peter E. & Hwang, Alvin (2013). The impact of affective and cognitive trust on knowledge sharing and organizational learning. The Learning Organization 20(1), 20 37. Toiviainen, Hanna, Kerosuo Hannele, Syrjälä Tuula (2009). Development Radar : the co-configuration of a tool in a network. Journal of Workplace Learning 21(7), 509-524.