33. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 1a JA 26 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIINKATU KAAVATUNNUS 33: 004

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 33. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 1a JA 26 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIINKATU KAAVATUNNUS 33: 004 KAAVAN PÄIVÄYS: 3.5.2005 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 14.1.2011

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 2/14 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan kortteleita 1a ja 26 sekä puistoaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan kortteli 26 tontit 1,2,3 ja 4. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi PIINKATU Kaavan tunnus 33:004 Kaavan päiväys 3.5.2005 Kaavan laatija Nana Pentti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin 014-266 5043 Sähköposti etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo 15.12.2004 Hyväksymis- Ltk 14.6.2005, 30.10.2006, 8.2.2011 päivämäärät Kh 28.2.2011, 19.8.2013 Kv xx. xx Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa Haikan niemen pohjoisrannalla. Katualueen lisäksi suunnittelualue rajautuu puistoalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 km ja Jyväskylän kaupunkiin noin 18 km. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimeä Piinkatu. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että teollisuustontti otetaan asumiskäyttöön ja sitä laajennetaan hivenen puiston suuntaan. Lisäksi viereisen korttelialueen täydennysrakentamista tutkitaan. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 3/14 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 2 LIITTEET... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Maanomistus... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 9 4.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute... 10 4.2.5 Asemakaavaan luonnoksesta saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset:... 11 4.2.6 Viranomaisyhteistyö... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 12 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 14 6.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 14 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Pienennös asemakaavaehdotuksesta 3. Havainnekuva 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Tonttijakokartta 6. Maaperän pilaantuneisuustutkimus

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 4/14 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 22.11.2004. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.6.2005 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 31.10.2006. Ehdotusta ei laitettu nähtäville vaan kaavarajausta muutettiin ja karttaa ajanmukaistettiin Haikan suojelukaavan tavoitteiden mukaiseksi. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 1.6.-15.6.2010 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 8.2.2011. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 28.2.2011. Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä 4.3. 4.4.2011. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän erillispientalojen AO tontin muodostumisen. Alueelle tulee 790 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Kerrosluku on 1/2k I u2/3. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi..

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 5/14 3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa Haikan niemessä Päijänteen rannalla. Alue rajautuu etelässä Piinkatuun, idässä ja lännessä puistoalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 kilometriä ja Jyväskylän kaupunkiin noin 18 kilometriä. Haikan alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita. Suunnittelualue on syntynyt 1920-luvun puolivälissä, jolloin Wivi Lönn suunnitteli alueelle ruutukaavaan pohjautuvan asemakaavan Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n työntekijöille. 3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö Alueen maiseman vaikutusalue on merkittävä järvimaiseman kannalta. Rannalla kasvaa vankkapuustoinen metsä, jolla on merkitystä sekä lähiympäristön että Päijänteen kaukomaiseman kannalta. Suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Pääosa Haikan nykyisestä rakennuskannasta on vanhaa, 1920-luvun loppupuolella syntynyttä. Joukossa on muutamia myöhemmin rakennettuja taloja. Rakennukset ovat pääsääntöisesti puurakenteisia, satulakattoisia ja peittomaalatulla puulla verhottuja. Asemakaavan muutosalueen rakennuskanta poikkeaa Haikan muusta rakennuskannasta, koska se on selvästi uudempaa. Tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1975 ja puinen asuinrakennus on talopakettiratkaisu vuodelta 1989. Suunnittelualueella sijaitsevat asuinrakennukset Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2,5km:n päässä suunnittelualueelta (Säynätsalon keskustan palvelut).

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 6/14 Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Haikan pientaloasutuksesta sekä paikallistieympäristöstä. Taajamakuvassa korostuu myös Päijänteen läheisyys. Asuminen Kaava-alueella on omakotiasutusta. Kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee Haikan omakotiasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Säynätsalon keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 2,5 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualue rajoittuu virkistysalueeseen, joka on ollut yleisessä käytössä. Liikenne suunnittelualue sijaitsee liikennöidyn tien läheisyydessä. Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Piinkatu. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella Myllykadun yhteydessä kulkevat telekaapeli- vesijohto-, sekä jätevesiviemärilinjat. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asukaspalautteessa on tuotu esiin Säynätsalon pääsaaren vaneritehtaan aiheuttama melu sekä mahdolliset vaikutukset ilmanpuhtauteen. Tehtaalta järven yli kantautuva melu kuuluu erityisesti pakkaskeleillä sekä tuulen ollessa luoteesta. Sosiaalinen ympäristö Alue sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella ja kevyen liikenteen yhteysverkosto on hyvä. Vesistön läheisyys sekä Haikan alueen puutarhatontit sekä järvimaisema luovat alueelle viihtyisyyttä. Liikunta- ja virkistysalueiden läheisyys vaikuttavat alueen terveelliseen liikkumisympäristöön. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, lähivirkistysalueen tontin 26-4 länsipuolella omistaa Jyväskylän kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 7/14 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on 14.4.2009 ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Haikan asuinalue ja majakka on esitetty kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Säynätsalon yleiskaava 1986, jonka Säynätsalon kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.11.1986. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alue (T) ja uimaranta-alue (VV). Lisäksi Haikan alue on Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaavan (SÄI- LYKE) selvitysalue, eli yksi kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista pientaloalueista.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 8/14 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 13.1.1975 ja 5.10.1989 vahvistetut asemakaavat, joissa alueen käyttötarkoitukseksi määrätään pienteollisuuskortteli, johon saa sijoittaa veneveistämön sekä yhden asunnon kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten (TP), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja puistoalue (P). Ote ajantasa-asemakaavasta 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2009 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Diplomityö Suojelukaavatyön pohjaksi on valmistunut syksyllä 2008 diplomityö, jonka laati arkkitehtiylioppilas Taru Jokela Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta. Diplomityössä Haikan alue on inventoitu ja tutkittu suojelu-, korjaus- ja täydennysrakentamisperiaatteet asemakaavan laatimista varten. Lisäksi diplomityön loppupäätelmänä on valmistunut alustava kaavaluonnos. Viherosayleiskaava Jyväskylän kaupunki on laatinut viherosayleiskaavaluonnoksen, joka käsittää koko kaupungin viheralueet. Luonnos oli nähtävillä 1.-30.9.2008 välisen ajan. Haikan niemi on osoitettu virkistysalueena toimivaksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi (puutalo)alueeksi (VLL) ja maisemallisesti ja/tai virkistyksen kannalta arvokkaaksi ranta-alueeksi (ma-3). Metsäsuunnitelma Jyväskylän kaupunki on tehnyt alueilleen metsäsuunnitelman, joka on valmistunut 2006. Haikan ranta-alueet kuuluvat metsäsuunnitelmassa Säynätsalon alueeseen. Suunnitelmassa on esitetty osa-alueiden hoitoluokka, puuston kehitysluokka ja ikä sekä mahdolliset toimenpide- ja hoitosuunnitelmat. Maaperän pilaantuneisuus (kts. liite) Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 22.11.2004 todettiin, että teollisuustontilla on tehtävä maaperätutkimus jo kaavoituksen kuluessa, jotta selviää, onko alue veneveistämön toiminnan loputtua sellaisenaan asuinkäyttöön soveltuva, vai tarvitaanko esimerkiksi massanvaihtoja. Maaperän pilaantuneisuustutkimus on valmistunut 10.12.2007 ja 2.11.2007 analysoidut haittaainepitoisuudet eivät aseta alueen maankäytölle rajoituksia.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 9/14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen hakijan aloitteesta. Muutoksen hakija on pienteollisuustontin omistaja. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että teollisuustontti otetaan asumiskäyttöön ja sitä laajennetaan hivenen puiston suuntaan. Lisäksi viereisen korttelialueen täydennysrakentamista tutkitaan. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle neljä asuintonttia. Kaavan tavoitteena on todentaa sekä nykytilanne että täydentää aluetta ympäristöön sopivalla rakentamisella. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset ja yhteisöt: Viranomaiset ja yhteisöt: - Tonttituotanto - Yhdyskuntatekniikka - Rakennusvalvonta - Ympäristötoimi - Jyväskylän Energia Oy/vesi - JE- Siirto Oy - Vattenfall Verkko Oy - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Museo - Elisa Oyj - Muuratsalon asukasyhdistys 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 22.11.2004.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 10/14 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.6.2005 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 31.10.2006. Ehdotusta ei laitettu nähtäville vaan kaavarajausta muutettiin ja karttaa ajanmukaistettiin Haikan suojelukaavan tavoitteiden mukaiseksi. Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 1.6.-15.6.2010 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 8.2.2011 Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 28.2.2011, 19.8.2013 Kaavamuutosehdotus virallisesti nähtävillä 4.3.2011-4.4.2011. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute Asemakaavan muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan, jolloin palautetta saatiin Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Vattenfall Verkko Oy:ltä, Rakennusvalvontaosastolta ja Tonttiosastolta. Lisäksi mielipiteitä tuli kolme kappaletta. Nähtävillä ollut luonnos poikkesi nykyisestä niin paljon, että palaute on esitetty ohessa lyhyesti. Kooste palautteesta: - Haikan ominaislaatuinen ympäristö on huomioitava ja rakentaminen tulee olla väljähköä. - Kaavassa tulee olla erillisiä määräyksiä suojeltuun rakennettuun ympäristöön ulkonäöltään ja mittakaavaltaan soveltuvasta rakentamisesta. Muun muassa pakote pohjapinta-alaltaan pieneen, noppamaiseen rakennusmassaan (vaikkapa kerroslukujen alleviivaus, määräys autokatosrakennelmien erillisyydestä/autokatosten kieltäminen kokonaan, jyrkkä kattokulma). Luonnos oli toisen kerran nähtävillä 1.6.-15.6.2010, jolloin palautetta saatiin Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Jyväskylän energialta. Lisäksi mielipiteitä saatiin 2 kpl.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 11/14 Kooste palautteesta: Keski-Suomen ELY-keskuksella, Keski-Suomen museolla ja Jyväskylän energialla ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisuun. Kaavasta annettujen mielipiteiden mukaan tonttien 2 ja 3 väliin tulisi kaavoittaa Piinkadulta rantaan johtava kapea käytävä, koska muuten yleisessä käytössä oleva ranta ei ole saavutettavissa.korttelin pituiselta vyöhykkeeltä. Lisäksi rakennusoikeuden tulisi olla tontilla 3 enintään 200 kerrosneliömetriä. Vastine: Ranta-alue (Kaavassa VL/s) on yksityisessä omistuksessa tontin 3 kohdalta. Samoin tontit 2 ja 3 (kaavassa AO) ovat yksityisomisteisia asuintontteja. Korttelin 26 kohdalla enimmäisetäisyys Piinkadulta kaupungin omistamalle kaavan mukaiselle ranta-alueelle on noin 77 m. Kaavoitettavan alueen lähiympäristön tonteilla on rakennusoikeutta 180 250k-m2. Tontin 3 rakennusoikeus ei poikkea lähiympäristön rakennusoikeudesta. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden tontin 3 rakennusoikeus pienenee n. 490 k-m2:stä 250 k-m2:iin. Mielipiteet eivät anna aihetta kaavaratkaisun muuttamiselle. 4.2.5 Asemakaavaan luonnoksesta saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset: Asemakaavan rakennusaloja on täsmennetty ja pohjakarttaan on tehty teknisiä viivanpiirtoon liittyviä korjauksia. 4.2.6 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 22.11.2004. Ote muistiosta: Johanna Karelahti esitteli asian. OAS oli jaettu etukäteen. Sovittiin OAS:aan lisäys, että kaavasta pyydetään MRA 28 :n mukainen lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta ja museovirastolta, koska alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään. Maaperän puhtaus on selvitettävä jo kaavoituksen aikana siten, että tiedetään, onko alue asuinrakentamiseen soveltuvaa. Olli Lampisen mielestä alueella on mieluummin erillispientalotonttimaata kuin teollisuustonttimaata. Martti Ahokas ilmoitti, että seutukaavan näkökulmasta asiaan ei ole huomautettavaa. Kaavaluonnos valmistui huhtikuussa 2005 ja se oli ennen varsinaista lautakuntakäsittelyä Säynätsalon aluelautakunnan kommentoitavana kokouksessa 19.5.2005. Aluelautakunta piti kaavaluonnoksen ratkaisuja hyvinä ja miljöötä parantavina ja antoi luonnoksesta puoltavan lausunnon. Haikan suojelukaavan myötä suunnittelualuetta on pienennetty ja tavoitteita tarkistettu. Tästä johtuen kaava laitetaan toisen kerran luonnoksena nähtäville. Viranomaisneuvottelua ei käydä uudestaan, koska katsotaan, että sekä Haikan suojelukaavan yhteydessä että 22.11.2004 käydyt neuvottelut riittävät. Lisäksi museovirastolta ei pyydetä lausuntoa ehdotusvaiheessa, koska näin ei ole Haikan suojelukaavankaan yhteydessä nähty tarpeelliseksi.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 12/14 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 5.2.1. Haikan alue kuuluu Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, RKY (Säynätsalon teollisuusyhdyskunta). Osallisten sekä alueen oloista johdetut tavoitteet Haikan alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita, jolle Piinkadun kaava-aluetta lukuun ottamatta v. 2010 hyväksyttiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen säilyttävä suojelukaava. Haikan alue on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi myös maakuntakaavassa. Piinkadun kaava-alue rajautuu Haikan suojelukaavaan. Kaupungin tavoitteena on myös Piinkadun osalta ympäristön säilymisen turvaaminen Haikan suojelukaavan hengen mukaisesti. Osallisten tavoitteena on ollut asemakaavamerkintöjen ajantasaistaminen suojelukaavan periaatteita noudattaen. Keski-Suomen museon sekä Keski-Suomen liiton (maakuntakaavan) tavoitteena on Haikan alueen säilymisen turvaaminen. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteena ovat mm. alueen maisemallisten arvojen sekä virkistysyhteyksien säilymisen turvaaminen ja Haikan suojelukaavan periaatteiden noudattaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueelle muodostuu neljä asuintonttia. Rakennusoikeuden jaottelussa on arvioitu nykyisten rakennuksien mittasuhteita ja laajentamismahdollisuuksia ja ennen kaikkea koko Haikan alueen mittakaavaa. Alueelle tulee 790 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Kerrosluku on 1/2k I u2/3. Asuintonteille on rajattu rakennusalat, jotta näkymät järvelle säilyisivät mahdollisimman hyvin. Lisäksi istutettavat alueen osat on osoitettu ja tonteille 4 ja 3 on esitetty rantaan osat, jolla puusto säilytetään ja tarvittaessa täydennysistutetaan alueelle luontaisilla lajeilla. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap/ asunto. Kaavakartalla on määritelty alueen uudis- ja korjausrakentamista koskevat ehdot; rakennusten muoto, julkisivut ja katto. Rakennusten suunnittelussa tulee soveltuvin osin noudattaa Haikan suojelukaavan yhteydessä laadittuja rakennustapaohjeita. Lisäksi piha-alueden käsittely, aitaamistapa ja puuston säästäminen on määritelty. Lisäksi erityismääräyksissä mainitaan; että rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista ja jäteveden pumppaus tulee järjestää kiinteistökohtaisesti, jos kiinteistön alin lattiataso on viemärin padotuskorkeuden alapuolella.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 13/14 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua huolellisen rakennussuunnittelun avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisussa alueen virkistyskäyttö ja luonnonympäristö säilyvät voimassa olevaan kaavaan verrattuna ennallaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla tuetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet; Kaavaratkaisu noudattaa Haikan suojelukaavan periaatteita mm. kerrosalojen osalta. Kaavalla säilytetään ranta-alue kaavan mukaisena lähivirkistysalueena VL. 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutusselvitysten ja arvioinnin johtopäätökset Kaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lähiympäristö ja koko Haikan alue. Kaavan tavoitteena on suojella Haikan kaupunkikuvallisia arvoja ja näin ollen vaikutukset tulevat olemaan positiivisia. Kaupunkikuvan säilyminen pienimittakaavaisena, väljänä ja idyllisenä on huomioitu. Kaavan erityismääräykset ohjeistavat sekä korjaus- että uudisrakentamista kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Kaavalla on positiivisia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön säilymiseen. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia, koska alue on jo olevaa pientaloympäristöä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä kaupunkikuvaan. Kaava-alueen maisema muuttuu osittain, kun alueelle rakennetaan uusi asuinrakennus. Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan istutettujen ja virkistysalueiden säilymiseen sekä rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun sekä. arvokkaan kulttuuriympäristön säilymiseen. Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä.

33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 14/14 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei alueen rakentamisella ole vaikutusta. Kaavamääräykset mahdollistavat alueen luonnonympäristön säilymisen virkistysalueella sekä asuintonteille merkityillä istutusalueilla. 5.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 5.5 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle laaditaan kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista valvovat Jyväskylän kaupungin Kaavoitus, Rakennusvalvonta ja Yhdyskuntatekniikka. Yhteistyö ja tiedonkulku eri viranomaisten välillä on tärkeää suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.

26.5.2010 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS Piinkatu, Säynätsalo 33. kaupunginosan korttelit 1a, 26 ja puistoalue Kaavatunnus 33:004 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa Haikan niemen pohjoisrannalla. Katualueen lisäksi suunnittelualue rajautuu puistoalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 kilometriä ja Jyväskylän kaupunkiin noin 18 kilometriä. Haikan alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita. Piinkatua lukuun ottamatta alueelle ollaan laatimassa suojelukaavaa, jonka tavoiteajankohdaksi on esitetty alkuvuosi 2010. 2. Suunnittelun tavoitteet ja sisältö Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että teollisuustontti otetaan asumiskäyttöön ja sitä laajennetaan hivenen puiston suuntaan. Lisäksi viereisen korttelialueen täydennysrakentamista tutkitaan. Suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus. 4. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on 14.4.2009 ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Haikan asuinalue ja majakka on esitetty kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Säynätsalon yleiskaava 1986, jonka Säynätsalon kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.11.1986. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus ja varastorakennusten alue (T) ja uimaranta-alue (VV). Lisäksi Haikan alue on Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaavan (SÄILYKE) selvitysalue, eli yksi kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista pientaloalueista. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 13.1.1975 ja 5.10.1989 vahvistetut asemakaavat, joissa alueen käyttötarkoitukseksi määrätään pienteollisuuskortteli, johon saa sijoittaa veneveistämön sekä yhden

26.5.2010 asunnon kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten (TP), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja puistoalue (P). Muut kaupungin suunnitelmat ja päätökset Suojelukaavatyön pohjaksi on valmistunut syksyllä 2008 diplomityö, jonka laati arkkitehtiylioppilas Taru Jokela Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta. Diplomityössä Haikan alue on inventoitu ja tutkittu suojelu-, korjaus- ja täydennysrakentamisperiaatteet asemakaavan laatimista varten. Lisäksi diplomityön loppupäätelmänä on valmistunut alustava kaavaluonnos. Jyväskylän kaupunki on laatinut viherosayleiskaavaluonnoksen, joka käsittää koko kaupungin viheralueet. Luonnos oli nähtävillä 1.-30.9.2008 välisen ajan. Haikan niemi on osoitettu virkistysalueena toimivaksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi (puutalo)alueeksi (VLL) ja maisemallisesti ja/tai virkistyksen kannalta arvokkaaksi rantaalueeksi (ma-3). Jyväskylän kaupunki on tehnyt alueilleen metsäsuunnitelman, joka on valmistunut 2006. Haikan ranta-alueet kuuluvat metsäsuunnitelmassa Säynätsalon alueeseen. Suunnitelmassa on esitetty osa-alueiden hoitoluokka, puuston kehitysluokka ja ikä sekä mahdolliset toimenpide- ja hoitosuunnitelmat. Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 22.11.2004 todettiin, että teollisuustontilla on tehtävä maaperätutkimus jo kaavoituksen kuluessa, jotta selviää, onko alue veneveistämön toiminnan loputtua sellaisenaan asuinkäyttöön soveltuva, vai tarvitaanko esimerkiksi massanvaihtoja. Maaperän pilaantuneisuustutkimus on valmistunut 10.12.2007 ja 2.11.2007 analysoidut haitta-ainepitoisuudet eivät aseta alueen maankäytölle rajoituksia. Tehtävät selvitykset Suunnittelualueelle tehdään lisäselvityksiä, mikäli tähän ilmenee asemakaavatyön aikana tarvetta. 6. Vaikutusalue Vaikutusalueena on Haikan niemi. Vaikutusalue määritellään suunnittelutyön edetessä, tarkasteltavan tekijän ja vaikutusten arvioinnin suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. 7. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62 Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset ja yhteisöt: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Jyväskylän Energia Oy/vesi Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö JE- Siirto Oy Vattenfall Verkko Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Muuratsalon asukasyhdistys 8. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu on käyty 22.11.2004. 10. Selvitettävät vaikutukset MRL 9 :ssä edellytetään, että kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Alustavan tarkastelun perusteella tässä asemakaavahankkeessa vaikutusarvioinnin kohteita ovat: - rakennettu ympäristö (yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva, asuminen, virkistys, liikenne, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö) - luonto ja luonnon ympäristö (maisema, luonnonolot) 11. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.

26.5.2010 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 10. Yhteystiedot Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puhelin sähköposti internet (014) 266 5043 Nana (014) 266 5042 Jaana nana.pentti@jkl.fi jaana.nyman@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva Haikan alueelta, suunnittelualue ympyröity punaisella pisteviivalla 7. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2004-) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe ( alkuvuodesta 2006 ollut 1. kerran nähtävillä, muutoksista johtuen uudestaan kesällä 2010) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2010-2011) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asetettavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä ehdotuksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) toimitetaan kirjallisena kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2011) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen.

PIINKATU, havainnekuva 1:1000

Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 01.02.2011 Kaavan nimi 33.KAUPUNGINOSA KORTTELI 26 TONTIT 1,2,3 JA 4 SEKÄ VIRKISTYSALUE, PIINKATU Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 33:004 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3977 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,3977 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,3977 100,0 790 0,20 0,0000-414 A yhteensä 0,3977 100,0 790 0,20 0,2181 341 P yhteensä -0,0294 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0,1887-755 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä mhtml:file://k:\asemakaavat_tekeillä\33_004_piinkatu, Säynätsalo, SS\Seurantalo... 1.2.2011

Asemakaavan selostuksen liitelomake mhtml:file://k:\asemakaavat_tekeillä\33_004_piinkatu, Säynätsalo, SS\Seurantalo... Sivu 2/2 1.2.2011 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,3977 100,0 790 0,20 0,0000-414 A yhteensä 0,3977 100,0 790 0,20 0,2181 341 AP -0,1796-449 AO 0,3977 100,0 790 0,20 0,3977 790 P yhteensä -0,0294 P -0,0294 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0,1887-755 TP -0,1887-755 V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Raportti 67070626.PIMA.KON 10.12.2007 KOY Muuratsatama Piinkatu 1, Jyväskylä Maaperän pilaantuneisuustutkimus

ESIPUHE Pöyry Environment Oy teki maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 30.1.2007 KOY Muuratsataman omistamalla entisellä veneveistämökiinteistöllä Haikan pohjoisrannalla Jyväskylän Muuratsalossa osoitteessa Piinkatu 1. Kohde sijaitsee noin 20 km päässä Jyväskylästä. Työhön sisältyi taustaselvityksiä ja maaperänäytteenottoa kaivinkoneella. Tutkimus rajoittui tontin piha-alueeseen. Tässä raportissa on esitetty pilaantuneisuustutkimuksen (30.1.2007) tulokset. Raportin on laatinut Anja Koskinen. Pöyry Environment Oy teki lisätutkimuksia samalla kiinteistöllä 02.11.2007. Veneveistämökiinteistö oli purettu ja asfaltti poistettu. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaperän pilaantuneisuus kellarin kohdalta, jonka lattialla oli aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu öljyä. Tutkimusaluetta laajennettiin lisäksi rannan puolelle ja puretun rakennuksen kohdalle. Aikaisempaan raporttiin on lisätty uudet tutkimustulokset ja raportin on laatinut Santtu Tenhunen. Yhteystiedot Itkonniemenkatu 13 70500 Kuopio Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Keskus 010 33 450 Fax 010 33 45701 Pöyry Environment Oy 10.12.2007 Santtu Tenhunen Anna-Liisa Koskinen Copyright Pöyry Environment Oy

YHTEENVETO Entisen veneveistämön ja peltisepänliikkeen pienteollisuustontti ollaan muuttamassa asemakaavan muutoksella asuinkäyttöön. Tontilla sijaitsee 1970-luvulla kahdessa vaiheessa rakennettu hallirakennus, jossa on toiminut alun perin peltisepänliike ja sen jälkeen veneveistämö (Koskeloveneet). Kaavamuutosta varten haluttiin selvittää, onko tontti sellaisenaan asuinkäyttöön soveltuva vai tarvitaanko maaperän kunnostustoimia. Tontti sijaitsee tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella (Muuratsalo, nro 0917903). Tutkimuksessa havaittiin rakennuksen kaakkoiskulmalla (P1) pintamaan (0-0,5 m) pilaantuneen sinkillä (pitoisuus 452 mg/kg). Syvempää näytettä (0,5-1 m) ei tutkittu, mutta yleensä raskasmetallit pidättyvät suurelta osin pintamaahan. Maassa oleva sinkki on luultavasti peräisin entisen peltisepänliikkeen toiminnasta. (uusi koekuoppa KK 2). Rakennuksen lounaiskulmalla (P3) havaittiin pintamaan (0-0,5 m) asfaltin alla pilaantuneen mineraaliöljyn raskailla jakeilla (pitoisuus 700 mg/kg). Syvempiä näytteitä ei analysoitu, joten öljy-yhdisteitä voi mahdollisesti esiintyä myös syvemmällä. Raskaiden öljyjakeiden liikkuminen maassa on kuitenkin hidasta, johtuen niiden niukasta vesiliukoisuudesta ja kohtuullisen voimakkaasta sitoutumisesta maa-ainekseen. (uusi koekuoppa KK 1). Kellarin itäosassa öljyillä likaantuneen lattian alle on myös voinut päästä öljyä ja mahdollisesti joitakin liuottimia, joten rakennuksen purkamisen yhteydessä tulee tutkia maaperä öljyisen lattian alta. (uusi koekuoppa KK 4). Kiinteistön maaperä ei ole tutkittujen maanäytteiden tulosten perusteella pilaantunut orgaanisilla tinayhdisteillä. 2.11.2007 tehdyn lisätutkimuksen perusteella koekuopissa ei havaittu kenttämittausten ja laboratoriotulosten mukaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia tutkittuja haitta-aineita. Kaksi uutta koekuoppaa sijoitettiin lähelle aikaisemmin tehtyjä tutkimuspisteitä, joista oli tutkimusten mukaan löytynyt haittaaineita. Uusien tutkimustulosten perusteella tutkimusalueella ei esiinny maaperän pilaantuneisuutta. Analysoidut haitta-ainepitoisuudet eivät aseta alueen maankäytölle rajoituksia. Copyright Pöyry Environment Oy

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE YHTEENVETO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1 2 KOHDETIEDOT 2 2.1 Yhteyshenkilöt 2 2.2 Kohteen kuvaus 2 3 NÄYTTEENOTTO 3 3.1 Kenttähavainnot 4 4 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI 4 5 TULOKSET 5 5.1 Tulosten vertailu 5 5.2 Tutkimustulokset 30.1.2007 5 5.3 Tutkimustulokset 2.11.2007 5 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LIITTEET I Tutkimuspisteet II Yhteenvetotaulukot; Tulokset ja näytteenottotiedot III Analyysitodistukset IV Valokuvia kohteesta Copyright Pöyry Environment Oy

1 TAUSTA JA TAVOITTEET Työssä tutkittiin entisen veneveistämön tontin maaperän mahdollista pilaantuneisuutta Muuratsalossa Haikan pohjoisrannalla osoitteessa Piinkatu 1. Tontilla on toiminut myös peltisepänliike. Tontti sijaitsee tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella (Muuratsalo, nro 0917903). Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. Piinkatu 1 Kuva 2.1 Kohteen sijaintikartta. Viivoitettu alue on pohjavesialuetta. Haastattelutietojen ja maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että veneveistämötontin merkittävimpiä riskitekijöitä maaperän kannalta ovat olleet öljylämmitys ja siihen liittyvä kevyen polttoöljyn lämmitysöljysäiliö, peltisepänliikkeen toiminta sekä veneiden valmistukseen liittynyt maalien, hartsin, liuottimien ja moottoriöljyjen käyttö sekä kemikaalien varastointi. Lisäksi rannan laiturissa on vaihdettu veneiden öljyjä ja vanhat öljyt on välivarastoitu rakennuksen koillisnurkalla/-seinustalla tynnyreissä 1990- luvulle asti. Työn tavoitteena oli antaa lausunto veneveistämötontin maaperän puhtaudesta tai pilaantuneisuudesta. Vastuulauseke Työ on suoritettu hyvällä ammattitaidolla ja perusteellisuudella kokeneiden asiantuntijoidemme toimesta. Raportin sisältö ja johtopäätökset perustuvat työn aikana hyvässä uskossa saamiimme tietoihin alueen toimintahistoriaa ja nykyistä toimintaa Copyright Pöyry Environment Oy

tuntevilta henkilöiltä sekä muista lähteistä. Toimeksianto on suoritettu noudattaen konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja, KSE 1995. Aikaisemman raportin tiedot perustuvat tilanteeseen 30.01.2007 (näytteenotto). Tämän raportin tiedot perustuvat tilanteeseen 2.11.2007 (uusi näytteenotto). Tämän jälkeen mahdollisesti kohteessa tapahtunutta pilaantumista / kunnostusta ei tässä raportissa ole voitu huomioida. Raportti on luottamuksellinen ja tehty KOY Muuratsatamalle. Pöyry Environment Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen ja johtopäätösten luovuttamisesta ja käytöstä kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista. 2 KOHDETIEDOT 2.1 Yhteyshenkilöt Työssä haastateltiin seuraavia henkilöitä: Markku Piirtola ja Merja Kousa, KOY Muuratsatama Pasi Hokkanen, vuokralainen/isännöitsijä Pentti Lehto, Koskeloveneiden palveluksessa 1990-luvulla Hannu Kiviranta, Suunnittelupiste Oy, noin vuodesta 1976/-77 1980-luvun lopulle Sari Hokkanen, toimeksiantaja Marjo Kolehmainen, Jyväskylän kaupunki, Yhdyskuntatoimi/tonttiosasto 2.2 Kohteen kuvaus Tontilla sijaitsee veneveistämörakennus, jonka itäpuolen vanha osa on rakennettu saadun tiedon mukaan 1972-73 peltisepänliikkeeksi ja länsipuolen laajennusosa noin vuosina 1976-77 veneveistämöä varten. Tienpuolinen osa on yksikerroksinen ja rannan puolella on lisäksi kellarikerros. Hallin vanha osa on toiminut peltisepänliikkeenä ja myöhemmin veneveistämön verstaana. Hallin uudempi osa on toiminut veistämön varustelu- ja koneasennushallina. Veneveistämön toiminta on loppunut saadun tiedon mukaan 1990-luvun loppupuolella (mahdollisesti 1997-98), minkä jälkeen rakennusta on vuokrattu yksityisille veneiden säilytystä ja käsittelyä varten. Veistämössä on käytetty ja säilytetty saadun tiedon mukaan hartsia, pieniä määriä liuottimia, maaleja, venelakkaa ja moottoriöljyjä. Aikanaan on voitu käyttää myös orgaanista tinaa tai kuparia sisältäviä maaleja (ns. myrkkymaaleja) veneiden pohjien maalaukseen. Kesäaikaan piha-alueen asfaltoidulla osalla on tehty vanhojen veneiden pohjakunnostuksia (hionta ja maalaus). Kellarikerroksessa on itäosassa pannuhuone, öljysäiliö betonibunkkerissa, huoltotilaa ja varastotiloja. Öljysäiliö on alkuperäinen, eikä siitä saatu tarkempia tietoja. Bunkkerissa on pieni luukku säiliön täyttöasteen tarkastusta varten. Kellarin itäosan lattia on öljyjen mustaama (Kuva IV/5). Kellarin länsiosaa on käytetty ns. kuivan tavaran varastona ja viime vuosina pienajoneuvojen (kuten moottoripyörien) varastona. Copyright Pöyry Environment Oy

Kellarin koilliskulmalla sijaitsee katos, jossa on varastoituna mm. traktori ja tynnyreitä (Kuvat IV/2-3). Veneiden vanhoja moottoriöljyjä on 1980-luvulle asti välivarastoitu tynnyreissä kellarin itäseinustalla ja katoksessa. Kiinteistö on alusta asti lämmitetty öljyllä. Öljykattila sijaitsee kellarissa rannan puolella ja lämmitysöljysäiliö sisätiloissa kellarissa betoniseinien sisällä bunkkerissa (Kuva IV/5-6). Öljynsyöttöputki sijaitsee etupihan puolella seinän vieressä eiasfaltoidulla kohdalla (Kuva IV/1). Tontille ei ole saatujen tietojen mukaan kaivettu tai läjitetty jätteitä. Etupiha on asfaltoitu tiehen asti halliovien kohdalta. 3 NÄYTTEENOTTO Näytteet otettiin kaivinkoneella tehdyistä koekuopista 30.1.2007. Yhteensä otettiin 14 maaperänäytettä viidestä koekuopasta. Lisätutkimuksessa 2.11.2007 tehtiin kuusi koekuoppaa kaivinkoneella ja maaperänäytteitä otettiin yhteensä 13 kappaletta. Näytteet otettiin kokoomanäytteinä noin puolen metrin välein huomioiden kuitenkin mahdolliset täyttömaa- tai jätekerrokset. Näytteenoton yhteydessä merkittiin muistiin aistinvaraiset havainnot maalajeista, kosteudesta, mahdollisista jätejakeista, maalajien kerrospaksuuksista, mahdollisista väreistä ja hajuista. Näytepisteet sidotaan alueella oleviin kiinteisiin rakenteisiin ja pisteiden sijainnit esitetään kartalla. Koekuopat (30.1.2007) sijoitettiin seuraavasti: P1 Lämmitysöljyn syöttöpisteen edusta (yläpihan seinustalla) P2 Etupihan asfaltoitu osa (veneitä käsitelty kesäaikaan) P3 Asennushallin lounaiskulma P4 Pannuhuoneen varastokatoksen itäpuoli P5 Pannuhuoneen varastokatoksen luoteispuoli Mahdollinen kuudes koekuoppa olisi sijoitettu kellarin ja tontin länsirajan väliin, mutta päivän aikana sitä ei ehditty tehdä (routainen maa, louhetta paikoin). Lisäksi viereisen omakotitalon ja hallin välissä kulkee vesijohto ja ilmeisesti myös viemäri tällä alueella. Saatujen tietojen mukaan seinustalla ei ole varastoitu kemikaaleja. Koekuopat (2.11.2007) sijoitettiin seuraavasti: KK 1 KK 2 KK 3 KK 4 KK 5 KK 6 Asennushallin lounaiskulma, puretun lattian alta Lämmitysöljyn syöttöpisteen edusta Asennushallin pohjoispääty, puretun lattian alta Kellari, puretun lattian alta Ranta, laiturin lounaispuoli Ranta, laiturin kaakkoispuoli Copyright Pöyry Environment Oy

Näytteenottotiedot on esitetty liitteessä II. Koekuoppien paikat on esitetty liitteessä I. 2.11.2007 tehdyt koekuopat on merkitty samoihin liitteisiin. 3.1 Kenttähavainnot Kohdealueen perusmaa on tehdyn tutkimuksen perusteella pääasiassa läpäisevää hiekkaa ja paikoin silttistä hiekkaa. Tontin länsilaidalla on iso kivi (tai avokallio) ja kellarissa öljysäiliön vieressä on kallio näkyvissä (Kuva IV/6). Koekuopassa 1 oli isoja lohkareita alle metrin syvyydessä (Kuva IV/1). 2.11.2007 tehdyissä koekuopissa 1-4 havaittiin kallio tai lohkareita noin metrin syvyydellä. Aistinvaraisesti ei missään näytteessä tai koekuopassa havaittu pilaantumisen merkkejä. 4 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI 30.1.2007 tehdyssä tutkimuksessa laboratorioon lähetettävät maanäytteet valittiin lähtötietojen perusteella. Yhteensä otettiin 14 maanäytettä, joista tutkittiin laboratoriossa 8 näytettä. Maanäytteistä tutkittiin saatujen lähtötietojen perusteella: Raskasmetallit ICP-AES -menetelmällä 5 pintamaanäytteestä Mineraaliöljyt (C 10 -C 40 ; keskiraskaat + raskaat jakeet) kaasukromatografisesti 7 näytteestä Orgaaniset tinayhdisteet (mm. tributyylitina, TBT) 2 pintamaanäytteestä 2.11.2007 otettiin 13 maanäytettä, joista tutkittiin laboratoriossa 2 näytettä. Maanäytteistä tutkittiin: Raskasmetallit ICP-AES -menetelmällä 2 pintamaanäytteestä Mineraaliöljyt (C 4 -C 10 ; haihtuvat yhdisteet, C 10 -C 40 ; keskiraskaat + raskaat jakeet) kaasukromatografisesti yhdestä näytteestä Orgaaniset tinayhdisteet (mm. tributyylitina, TBT) 2 pintamaanäytteestä Metallien ja orgaanisten yhdisteiden analyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n Haminan laboratoriossa. Kyseinen laboratorio on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima tutkimuslaboratorio. Kaikki 2.11.2007 otetut näytteet tutkittiin Niton-XRF-analysaattorilla. Niton-XRFanalysaattori ilmaisee yleensä luotettavalla tasolla yleisesti teollisuusalueilla esiintyvät metallit, lyijyn (Pb), sinkin (Zn), kuparin (Cu) ja arseenin (As). Näytteitä otettaessa mahdollista öljypitoisuutta arvioitiin aistinvaraisesti. Lisäksi kellarin kohdalta otetusta näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag -kenttämittarilla. PetroFlag on työmaaolosuhteissa tehtävä kokonaishiilivetyjen analysointiin tarkoitettu kenttätesti, joka näyttää hiilivetyjen kokonaispitoisuuden suuntaa antavasti. Kenttämittausten tulokset on esitetty liitteessä II, joka on samalla yhteenvetotaulukko. Taulukossa on esitetty laboratoriotulokset, näytepisteiden maalajit ja haittaainepitoisuudet sekä vertailu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin. Copyright Pöyry Environment Oy

5 TULOKSET Yhteenvetotaulukot analyysituloksista on esitetty liitteessä II. Analyysitodistukset on esitetty liitteessä III. 5.1 Tulosten vertailu Tutkimustuloksia on verrattu Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnysarvoihin sekä ylempiin ja alempiin raja-arvoihin. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on annettu kolme erilaista raja-arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Jos maaperän haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavilla alueilla, jos aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla. 5.2 Tutkimustulokset 30.1.2007 Veneveistämön vanhan osan edustalla koekuopan P1 pintamaanäytteessä (0-0,5 m syvyydessä) havaittiin sinkkipitoisuus (Zn) 452 mg/kg, joka ylittää ylemmän raja-arvon (400 mg/kg). Maassa oleva sinkki on luultavasti peräisin entisen peltisepänliikkeen toiminnasta. Veneveistämön lounaiskulmalla koekuopan P3 pintamaanäytteessä (0-0,5 m syvyydessä) havaittiin mineraaliöljyn raskaiden jakeiden (C 22 C 40 ) pitoisuus 700 mg/kg, joka ylittää alemman raja-arvon (600 mg/kg). Samassa näytteessä oli myös kevyiden öljyjakeiden pitoisuus hieman koholla (100 mg/kg), mutta se alittaa kuitenkin alemman raja-arvon (300 mg/kg). Tutkituissa näytteissä ei havaittu muiden metallien eikä orgaanisten tinayhdisteiden kohonneita pitoisuuksia. 5.3 Tutkimustulokset 2.11.2007 Kenttämittausten mukaan Niton kenttämittarilla tutkituissa näytteissä ei havaittu haittaaineita yli Vnp:n kynnysarvojen. Kenttämittarin mukaan arseenin pitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Vnp:n alempi ohjearvo. Niton-kenttämittarin tarkkuus ei riitä määrittämään arseenin pitoisuutta kynnysarvon alapuolella. Laboratorioon lähetetyissä näytteissä metallipitoisuudet eivät laboratoriotulosten mukaan ylittäneet kynnysarvoja. Näytteissä ei havaittu orgaanisten tinayhdisteiden kohonneita pitoisuuksia yli ohjearvojen. Copyright Pöyry Environment Oy