HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS SELOSTUS KOSKEE 3.6.2014 PÄIVÄTTYÄ EHDOTUSVAIHEEN ASEMAKAAVAKARTTAA ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavalla muodostuu korttelit 2000-2010 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne-, erityis-, virkistys-, puisto- ja viheralueet. Kaavanlaatijan yhteystiedot: Orimattilan kaupunki Tekninen palvelukeskus / maankäyttö Erkontie 9 (2. krs) PL 46, 16301 Orimattila Projektipäällikkö Kaavoitusinsinööri Kaavasuunnittelija Jouko Kunnas Eero Manerus Essi Kesämaa p. 044 781 3760 p. 040 515 5183 p. 044 781 3624 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@orimattila.fi Vireilletulo kuulutettu: vk 23 / 2013 Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta..2014 Kaupunginhallitus..2014 Kaupunginvaltuusto..2014 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Orimattilan Hennassa Kerava Lahti-oikoradan ja Vanhan Helsingintien välissä. Kaava-alue rajautuu idässä Helsinki Lahti-moottoritiehen. Huhdanojantie mutkittelee noin 19 hehtaarin kokoisen kaava-alueen läpi. Orimattilan keskustaan on matkaa noin 16 kilometriä. Lahteen kaava-alueelta on noin 20 kilometriä ja Helsinkiin noin 80 kilometriä. Kuva 1. Asemakaava-alueen yleispiirteinen rajaus peruskartalla. 2
1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi on Hennan 1. vaiheen asemakaava. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Hennan juna-aseman, asuin- ja liikerakennusten, koulun ja päiväkodin sekä katujen rakentamisen aloittaminen. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA. 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ... 6 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 6 3.1.4 MAANOMISTUS... 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 3.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...10 4.3.1 OSALLISET...10 4.3.2 VIREILLETULO...11 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT...11 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ...12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...12 4.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET...12 4.4.2 PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN...15 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 5.1 KAAVAN RAKENNE...24 3
5.1.1 MITOITUS...25 5.1.2 PALVELUT...26 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...27 5.3 ALUEVARAUKSET...27 5.3.1 KORTTELIALUEET...27 5.3.2 MUUT ALUEET...29 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...29 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN...30 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA MAISEMAAN...32 5.4.3 TALOUS JA ELINKEINOT...32 5.4.4 TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS...32 5.4.5 MUUT VAIKUTUKSET...33 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...33 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET...33 5.7 NIMISTÖ...35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 35 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...35 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...35 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA...36 LIITTEET 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Pienennös osayleiskaavasta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 4. Masterplan Liite 5. Luontoselvitys Liite 6. Meluselvitys Liite 7. Maatutkaluotaustutkimusraportti Liite 8. Liikenteelliset tarkastelut 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päijät-Hämeen liitto, 2014 Liikenneviraston maanteiden meluselvitys, Liikennevirasto, Helsinki 2012 Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy ja Strafica Oy, 26.4.2012 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma, Airix Ympäristö Oy 21.12.2011 Hennan alueen raiteistoselvitys, Ramboll, kesäkuu 2011 Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, Päijät-Hämeen liitto ja Pöyry Finland Oy, joulukuu 2010 Hennan osayleiskaavan pintavesiselvitys, Ramboll, 2.2.2010 4
Hennan liikenne-ennuste, Ramboll 2009-2010 Z-junan pysähtymismahdollisuus Hennassa; liikenneselvitys, Ramboll ja Ratahallintokeskus, 2009 Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ramboll, 1.7.2009 Päijät-Hämeen maisemaselvitys, E. Aarrevaara, C. Uronen ja T. Vuorinen, Lahti 2006 Päijät-Hämeen maakuntakaavan liikenneselvitys, P-H liitto ja Tiehallinto, Lahti 2005 Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys; Kuntien kulttuuriympäristöselvitys, KUKUSE-hanke, Hämeen ympäristökeskus / Nina Könönen, moniste 97/2005 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä, Jaakko Pöyry Infra ja Strafica Oy, 16.6.2004 Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kv johtohankkeesta välillä Loviisa-Hikiä, Fingrid Oyj, 2003 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto 2008 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Hennan 1. vaiheen asemakaavan laatiminen sisältyi vuoden 2010 kaavoituskatsaukseen, jonka hyväksyi kaupunginvaltuusto 23.5.2011. Maankäytön johtaja hyväksyi hanketta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.5.2013. Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu viikolla 23/2013. Kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan 2.12.2013 ja luonnos on ollut nähtävillä 11.12.2013 10.1.2014. 2.2 ASEMAKAAVA Ensimmäisessä vaiheessa Hennaan asemakaavoitetaan asemanseutu ja koulun ympäristö. Kaavassa Hennan alueelle osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueita, asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä keskustatoimintojen ja yleisten rakennusten korttelialueita ja niihin liittyviä autopaikkojen korttelialueita sekä katu-, puisto- ja virkistysalueita. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Orimattilan kaupunki ja yksityiset tahot. Orimattilan kaupunki rakentaa katu- ja viheralueet sekä kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ensimmäisen vaiheen asemakaavan pinta-ala on noin 19 ha. Suunnittelualue on pääosin kumpuilevaa peltomaisemaa, jota paikoin reunustavat metsäsaarekkeet. Alueen keskellä kulkevan Huhdanojantien varressa sijaitsee kaksi tilakeskusta, muilta osin alue on rakentamatonta. Suunnittelualueen läpi virtaa Porvoonjoen latvavesistöihin kuuluva puro koillis-lounaissuunnassa. 5
Huhdanojantien eteläpuolella kulkee 110 kv:n voimalinja, joka sijoittuu osin 1. vaiheen asemakaava-alueelle. Kaava-alueen itäreunassa on moottoritie ja sen vierellä Kerava Lahti-oikorata ohitusraiteineen ja radan sähkönsyöttöä palveleva muuntoasema. Huhdanojantie kulkee oikoradan ja moottoritien yli siltaa pitkin. Kuva 2. Suunniteltu koulukeskuksen paikka sijaitsee Harjulan tilan eteläpuoleisella peltoalueella. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai luonnontilaisia alueita eikä erityisiä luontoarvoja havaittu luontoselvityksessä. Suunnittelualueen metsiköt ovat pienialaisia ja pääosin nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiä. Metsiköt ovat luonteeltaan talousmetsiä. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole metsälain 10 :n, vesilain 11 :n mukaisia tai muita arvokkaita luontokohteita. Alueen lehdot sekä puron lähiympäristö ovat metsätalouskäytössä. Puron uomaa on myös perattu ja suoristettu. Suunnittelualueen linnusto on tavanomaista metsälajistoa. Peltolajistoa alueella on vähän. Luontoselvityksen mukaan alueen linnustolliset arvot ovat vähäisiä. Lepakoita havaittiin Uusitalon pihapiirissä. Hanketta varten laadittu luontoselvitysraportti on selostuksen lopussa (liite 5). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Henna on uusi 15 000 asukkaan kaupunginosa, joka rakentuu erilleen muusta taajamarakenteesta. Henna liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen alueelle rakennettavan rautatieaseman, moottoritien (VT 4) seututien (MT 140) sekä yhdystien (Huhdanojantie) kautta. Suunnittelualueeseen rajautuu Huhdanojantien varrella sijaitsevat kaksi tilakeskusta, Uusitalo ja Harjula. Harjulan tilakeskus on arvotettu Hämeen ympäristökeskuksen laatimassa Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alueen itäreunassa pohjois-eteläsuunnassa kulkee vierekkäin moottoritie sekä oikorata ohitusraiteineen. Oikoradan varressa Huhdanojantien eteläpuolella sijaitsee sähkönsyöttöä palveleva muuntoasema, johon syötetään sähköä suunnittelualueen eteläreunassa kulkevasta Fingridin 110 kv:n (Hikiä Nikkilä) voimalinjasta. 6
3.1.4 Maanomistus Asemakaava-alue on Orimattilan kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Huhdanojantietä sekä rautatie- ja moottoritiealueita, jotka ovat valtion omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Hennan asemakaavoituksen osalta on huomioitava erityisesti neljä ensimmäistä tavoitetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.3.2008. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Hennan ympäristöön on osoitettu maakuntakaavassa seuraavia merkintöjä ja määräyksiä: Hennan taajamatoimintojen alue (A122): Hennan mahdollisen henkilöliikenteen aseman ympäristöön kehittyvä uusi taajama-alue. Alueen pohjoisosa on pohjavesialueella. 7
Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen, alueen käyttöönotossa ja mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen, ympäristön laatuun ja toiminnalliseen joustavuuteen, alueelle ei tule sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottavaa teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa, alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät kanssakäymis-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä ulkoilureittien jatkuvuus taajamien sisällä, asuinympäristön selkeys ja esteettömyys, alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hennan palvelujen alue (P501): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen tai hallinnon alueita. Hennan kohdalla merkintä osoittaa uuden palvelualueen yleispiirteisen sijainnin raideliikenteelle suunnitellun aseman läheisyydessä. Tuuliharjan palvelujen kohdealue (P502): Kohdemerkinnällä on osoitettu osin jo toteutunut palvelualue moottoritien levähdysalueeseen kytkeytyen. Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen, ympäristön hyvään laatuun sekä luonteviin yhteyksiin ympäröiville alueille. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee varmistaa riittävä väljyys ja joustavuus tulevan kehityksen tarpeita varten. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hennan kehittämisen kohdealue (kk5): Erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuva elinkeinoelämän ja asumisen alue. Itäosassa on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä ja maisema-arvoja. Alueella on pohjavesialueita. Suunnittelumääräys: Tarkemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee asumisen ja työpaikkatoimintojen liikennejärjestelyjen ajoitus ja toiminnalliset muutostarpeet sovittaa niin, että liikenteen haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Alueiden toteuttamisjärjestyksessä tulee turvata kaikkien väestöryhmien palveluiden saatavuus. Hennan kehittämisen kohdealuetta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Hennan teollisuus- ja varastoalue (T47): Merkinnällä on osoitettu uusi teollisuus- ja varastoalue radan länsipuolelle. Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen ja toteuttamisjärjestykseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen tiiviyteen ja joustavuuteen sekä yhtenäiseen rakennustapaan. Teollisuuskortteleilla tulee ottaa huomioon riittävät suojavyöhykkeet häiriölle alttiiden toimintojen rajoille sekä maisemallisesti merkittäville alueille ja pääteiden varsille. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hennan kyläalue (AT34): Moottoritien itäpuolelle sijoittuva alue, jolle voi sijoittua tiiviimpää kyläasutusta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Päärata ja liikennepaikka: Merkinnällä on osoitettu Kerava Lahti-rautatie ja Hennan kohdalle myös raideliikenteen liikennepaikka. 8
Yhdystie 87 ja sen oikaisu yhdystie 89: Yhdystie 87 (Huhdanojantie, Huhdantie) on moottoritien itäpuolella merkitty nykyiselle paikalleen. Moottoritien länsipuolelle on merkitty yhdystielle uusi yhteys, jonka sijainti tarkentuu myöhemmässä suunnittelussa. Tekemäjärven luonnonsuojelualue SL77: Merkinnällä on osoitettu lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva alue rautatien ja moottoritien välissä Tuuliharjan palvelualueen luoteispuolella. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 Päijät-Hämeen maakuntaliitto on laatimassa uutta maakuntakaavaa. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2012. Luonnoksessa Hennan alue oli merkittynä muutospainealueeksi. Hennan osayleiskaava Hennan osayleiskaava on hyväksytty Orimattilan kaupunginvaltuustossa 21.2.2011. Osayleiskaava käsittää alueita pääosin moottoritien ja Vanhan Helsingintien (maantie 140) välissä ulottuen Mäntsälän kunnan rajalta Iso-Hennasta Tekemäjärven eteläosiin saakka. Hennan 1. vaiheen asemakaava sijoittuu osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueelle (C), asuin- ja liikerakennusvaltaiselle alueelle (AL), asuntoalueelle (A) ja lähivirkistysalueelle (VL). Osayleiskaavan mukaisesti Hennasta on tarkoitus rakentaa uudenlainen vähäautoinen, yhteisöllinen ja energia- sekä ekotehokas asuinalue. Asuinalueet on sijoitettu siten, että niiltä on pääosin kävelymatka tulevalle rautatieasemalle. Osayleiskaavaan on merkitty erityyppisiä asuinalueita. Rautatieaseman lähiympäristö on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, jolle voi sijoittua asumisen lisäksi myös toimisto- ja liiketiloja. Keskustatoimintojen alueen länsipuolella on asuin- ja liikerakennusvaltaisia alueita ja eteläpuolelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta. Osayleiskaava kaavamerkintöineen ja -määräyksineen on selostuksen lopussa (liite 3). Masterplan Vuonna 2011 järjestetyssä ideakilpailussa The Innovative New Town for the Future annettiin kilpailijoille tehtäväksi ideoida ja suunnitella Hennan alueelle tulevaisuuden kaupunkiyksikkö 20 000 asukkaalle. Kilpailussa jaettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, joista toinen, nimimerkiltään 2 km² ja tekijöinään arkkitehdit Juho Rajaniemi ja Jouko Kunnas, on ollut jatkosuunnittelun pohjana. Kilpailun jälkeen Orimattilan kaupunki ja SRV tilasivat Rajaniemen ja Kunnaksen työryhmältä masterplan-suunnitelman, jossa kilpailuehdotusta tarkennettiin. Masterplanin tavoitteena oli suunnitella kaupunkirakenne noin 12 15 000 asukkaalle siten, että asutus sijoittuu kokonaisuudessaan radan länsipuolelle. Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi masterplan-suunnitelman osayleiskaavaa täydentävänä ja alueen asemakaavoitusta ohjaavana asiakirjana 17.10.2011. Masterplan on selostuksen lopussa (liite 4). Muut suunnitelmat Vesihuollon yleissuunnitelmaa laatii Ramboll Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 27.11.2013. 9
Pohjakartta Kaavoitustyössä on käytetty Orimattilan kaupungin pohjakarttaa ja maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineistoa. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja eikä suojeltuja kohteita tai alueita. Laaditut selvitykset Hennan asemakaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: - luontoselvitys, 17.9.2013, Ramboll - meluselvitys, Ramboll - maatutkaluotaustutkimusraportti, 18.11.2013, Geo-Work Oy Hennan osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa: - Hennan osayleiskaavan pohjavesiselvitys, Ramboll, 15.9.2010 - Hennan osayleiskaavan pintavesiselvitys, Ramboll, 2.2.2010 - Henna; melumittaus, Ramboll/Arttu Ruhanen 1.10.2008 - Iso-Hennan luontoselvitys, Leena Noko, 20.8.2004 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Hennan alueen kehittäminen on ollut Orimattilan kaupungin visiona jo siitä lähtien, kun Lahti Kerava-oikoradan rakentamista suunniteltiin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Hennan alueelle laadittu masterplan-suunnitelma hyväksyttiin Orimattilan kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.10.2011 asemakaavoitusta ohjaavaksi asiakirjaksi. Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.2.2012 kaavoitusohjelman 2012 2016, jossa kolme erillistä aluetta koskevaa asemakaavaa laitettiin vireille (Hennan asemanseutu, Hennan ensimmäiset asuntoalueet ja Hennan keskusta-alue). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Asemakaavoituksessa osallisia ovat: 1) Maanomistajat, rajanaapurit, asukkaat 2) Orimattilan kaupungin oma organisaatio o tekninen lautakunta o ympäristölautakunta 10
o sivistys- ja vapaa-aikalautakunta o perusturvalautakunta o rakennusvalvonta o kunnallistekniikka o ympäristönsuojelu 3) Naapurikunnat o Mäntsälä o Kärkölä 4) Viranomaiset o Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Uudenmaan ELY -keskus, (liikenne-vastuualue) o Päijät-Hämeen liitto o Päijät-Hämeen pelastuslaitos o Liikennevirasto o Päijät-Hämeen maakuntamuseo o Ympäristöterveyskeskus o Päijät-Hämeen jätelautakunta o Ladec 5) Alueella toimivat yritykset o Fingrid Oyj o Orimattilan Lämpö Oy o Orimattilan Vesi Oy o DNA Oyj o SRV Yhtiöt Oyj o Kymenlaakson Sähkö Oy o Mäntsälän Sähkö Oy o VR Track Oy o Muut alueella ja sen ympäristössä toimivat yritykset 6) Järjestöt ja yhteisöt o Luhtikylän kyläjohtokunta o Mallusjoen kyläjohtokunta o Karkkulan kyläjohtokunta o Orimattilan maataloustuottajien yhdistys o Metsänhoitoyhdistys 7) Muut itsensä osallisiksi mieltävät 4.3.2 Vireilletulo Hennan 1. vaiheen asemakaava on kuulutettu vireille viikolla 23/2013 Orimattilan paikallislehdissä Orimattilan Sanomat ja Orimattilan Aluelehti sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja tiedottaminen on hoidettu kaavoitushankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. KAAVAHANKKEEN VIREILLETULOSTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA SEKÄ KAAVALUONNOKSEN JA KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLOSTA TIEDOTE- TAAN KAUPUNGIN ILMOITUSTAULULLA, PAIKALLISLEHDISSÄ SEKÄ KAUPUNGIN INTERNET-SIVUILLA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 6.6. 2.8.2013. Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville 11.12.2013-10.1.2014. Samalla luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin omilta hallintokunnilta. 11
Asemakaavaluonnosta tarkistettiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Samalla pyydetään viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta uudet lausunnot. Kaupungin asukkaat ja muut osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupungin päätöksenteossa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Asemakaavan hyväksyy Orimattilan kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ja kaavasta on mahdollista valittaa 30 päivän ajan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaupungin, kaavoittajan sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken on järjestetty kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Valmisteluvaiheen jälkeen pidettiin työneuvottelu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa Hämeenlinnassa 13.5.2014. Asemakaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu, kun ehdotus on ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä asemakaavan, hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Hämeen ELY-keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon, Maanmittaustoimistolle sekä Uudenmaan ELYkeskukselle. Kaupungin rakennustarkastajalle ja Hämeen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta: Toimiva aluerakenne Hennan keskustan asemakaava-alue on osa laajempaa Hennan aluetta, jota kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Hennan alueen kehittäminen hyödyntää olemassa olevia maanteitä sekä Kerava Lahti-oikorataa. Se on osa Helsingin ja Lahden väliseen raideliikenneyhteyteen rakentuvaa Helsinki Lahti-kehityskäytävää. Asemanseutua ja keskustaa kehitetään asuin- ja palvelualueena ja Hennan pohjoisosia työpaikka-alueina. Keskusta palvelee myös lähikylien ja ympäröivän maaseudun tarpeita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tulevan rautatieaseman ympärille suunnitellaan matalaa ja tiivistä kerros-, rivi- tai pientalorakentamista. Tavoite on, että Henna on rakentamisen jokaisessa vaiheessa päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen omavarainen. Keskustan asemakaavassa tulee osoittaa riittävät tilat alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa tarvittaville peruspalveluille siten, että ne alueen asukasmäärän lisääntyessä ja uusia palveluita rakennettaessa voidaan tarvittaessa osoittaa muuhun käyttöön. Joustavuuden varmistamiseksi yksityisten ja julkisten palveluiden toimiminen samoissa tiloissa tulee mahdollistaa, palvelutiloja vaiheittain rakennettaessa ja myöhemmin muutettaessa. 12
Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen, viihtyisä ja terveellinen asuin- ja työpaikkaympäristö. Keskustan yleisilmeen tulee olla elävä, kaupunkiyhteisöä ja asumisen monimuotoisuutta korostava ja tiiviin kaupunkimainen, ei lähiömäinen tai esikaupunkimainen. Rakennukset sijoitetaan pääasiassa kadunvarteen umpikortteleiksi. Ydinkeskustassa kerrosluku on yleensä 3 5 ja ydinkeskustan ulkopuolella 2 3, kuitenkin niin että kaupunkirakenteen reunalla kaupunginmuuria muodostavat rakennukset ovat 4 5 -kerroksisia. Katutilojen leveys on yleensä yhtä suuri kuin sitä reunustavien rakennusten korkeus. Autojen pysäköinti järjestetään Hennan ydinkeskustassa kolmella tavalla: korttelialueilla talleissa, katoksissa tai pysäköintilaitoksissa pysäköintikaduilla ja yleisissä laitoksissa asukas- ja asiointipysäköinnin yhteiskäyttönä alueen ulkopuolella pysäköintialueilla Autojen yhteiskäyttöä edistetään mm. pysäköintietuisuuksin. Yhteisöllisyys tarjoaa monissa muodoissaan uutta sisältöä asumiseen, elämiseen ja harrastuksiin. Alueen tulee säilyä houkuttelevana kaikissa sen toteuttamisen ja asukkaiden elinkaaren vaiheissa. Keskustaan soveltuvalle elinkeinotoiminnalle osoitetaan riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. Asemakaavassa tulee luoda edellytykset ja kannustaa uusiin työnteon muotoihin, kuten kotona, samassa talossa, korttelissa tai lähialueella tapahtuvaan etätyöhön. Keskustan rautatieaseman yhteyteen varataan tilat tori/kauppahallityyppiseen myyntiin. Melualueet otetaan huomioon. Suunnittelussa otetaan huomioon terveellisen ja hyvänlaatuisen veden saanti sekä jätevesihaittojen ehkäisy. Ilmastonmuutokseen varaudutaan mm. pintavesien hallinnalla ja edistämällä suotuisan pienilmaston syntymistä pienimittakaavaisella kaupunki- ja korttelirakenteella. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavoituksella edistetään kulttuuriympäristön säilymistä sekä luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Maaston ja maiseman tarjoamat lähtökohdat otetaan huomioon. Luonnon virkistyskäyttöä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistetään. Pohja- ja pintavesien suojelu- ja käyttötarpeet otetaan huomioon. Keskustan asemakaava-alueella merkittävimmät kulttuuri- ja luontoarvot liittyvät aluetta sivuavaan puroon ja sitä ympäröivään viljeltyyn peltolaaksoon, jota kehitetään kaupunkirakenteen keskuspuistona. Virkistyksen kannalta merkittävät luonnonalueet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle, ja niille varmistetaan hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Liikenneyhteyksiin kehitetään hyödyntämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Erityisesti suositaan raideliikennettä. Eri liikennemuotojen yhteistyötä edistetään ja joukkoliikenteelle luodaan edellytykset palvella rautatieliikenteen liityntämatkoja. Nykyinen tieverkko hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen maankäytössä. Keskustan asemakaava-alueen lävistävä Huhdanojantie säilyy pääväylänä pohjoisen ohitustien toteuttamiseen saakka. Asema tehdään helposti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen, ja sen edellyttämät liikenneyhteydet toteutetaan toimiviksi ja junan sekä liityntäbussiliikenteen käyttöön houkutteleviksi. Liityntäpysäköintiin varataan riittävät tilat. Jalankulun ja pyöräilyn verkostot suunnitellaan tavoitteena tehdä kävely ja pyöräily houkutteleviksi rautatieasemalle kuljettaessa sekä muussa alueen sisäisessä liikenteessä. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon junaliikenteen melu- ja tärinävaikutus kuitenkin niin, ettei kaupunkirakenne tarpeettomasti hajaudu etäälle asemasta. Liikenteen melua ja muuta häiriötä vähennetään. 13
Nykyiset kunnallistekniset verkostot hyödynnetään. Suunnittelualueen eteläreunassa maakuntakaavaan on osoitettu merkittävästi parannettava voimalinja. Rakentaminen ei ole sallittua 50 metriä lähemmäksi suunnitellun 110 kv:n ja 100 metriä lähemmäksi 400 kv:n johtolinjan keskilinjaa ilman johdon rakennuttajan lausuntoa. Keskustan asemakaavassa tulee varautua siihen, että linja säilyy nykyisellä paikallaan, mutta suunnitelmassa varaudutaan linjan tilavarauksen ottamiseen muuhun käyttöön, mikäli tämä on tulevaisuudessa mahdollista. Arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisesti ekotehokkuus ja alhainen nettohiilijälki asukasta kohti pitkällä aikavälillä ovat keskeisiä suunnittelutavoitteita myös keskustan asemakaavaalueella. Materiaali- ja rakenneratkaisujen tulee toimia hiilinieluina, ja liikkumistapoihin vaikuttavilla ratkaisuilla tulee tukea vähäpäästöisiä kulkutapoja, etenkin kävelyä ja pyöräilyä. Alueella tarvittava energia tuotetaan painottaen uusiutuvia energialähteitä (hybridiratkaisut, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia). Yhdyskuntarakenteen (aluetehokkuuden, korttelirakenteen, korttelimuotojen ja talotyyppien) tulee mahdollistaa sekä keskitetyt että hajautetut paikalliset tekniset järjestelmät, koskien energiantuotantoa, vesi- ja jätehuoltoa sekä tietotekniikkaa. Päijät-Hämeen maakuntakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa 2006 osa laajempaa Hennan kehittämisen kohdealuetta (kk5), jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Aluetta koskee seuraava toteuttamiskuvaus: Laaditaan tarkemmat suunnitelmat teollisuusalueen sijoittumisesta sekä pistoraide- ja syöttöliikenneratkaisuista alueelle sijoittuvan toiminnan mukaan. Vesihuoltoverkon varteen ja lähikyliin sijoittuu ensimmäisessä vaiheessa asumista. Järjestetään kaupalliset palvelut lähelle asumista. Suunnitellaan ja toteutetaan kysynnän mukaan taajamatoiminnoille ja palveluille alueet ja raideliikenteen asema. Suunnitellaan asemakaavoilla osayleiskaavassa esitettyjen alueiden laajentaminen. Valmisteluvaiheessa olevan maakuntakaavan 2014 luonnoksessa Hennan alueelle on osoitettu kohdistuvan merkittäviä muutospaineita. Muutoskohdetta kuvaillaan seuraavasti kaavaselostuksessa: Hennan uusi ekotehokas taajama on vaihe vaiheelta lähdössä toteutumaan sinne suunnitellun aseman toteuttamisen tarkentuessa. Hennan alueen maankäyttöä on tarkennettu lainvoimaisella osayleiskaavalla, kuten kehittämisenalueen osalta on tarkoitus. Maakuntakaavan ratkaisu on tarpeen tarkistaa sekä laajuudeltaan, että sisällöltään. Kaupan ratkaisut on käytävä läpi uusien säädösten mukaisiksi. Myös alueen liittymäjärjestelyt moottoritielle on tarkistettava. Hennan läpi kulkevan voimajohtolinjan linjaus on tarkistettava. Hennaa koskevia otteita maakuntavaltuuston 3.12.2012 hyväksymistä maakuntakaavan 2014 tavoitteista: Tavoitteellinen keskusverkko: Tavoitteena on sellainen monikeskuksinen keskusverkko, jossa keskusten ja niiden vaikutusalueiden väestön, työpaikkojen ja palveluiden tavoiteltu sijoittuminen on sovitettu yhteen liikennejärjestelmän kanssa ja on otettu huomioon maakunnan eri osien tasapainoinen kehittyminen. Arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet ja määritetään kehittämisen periaatteet sekä toimenpiteet tavoitteellisen keskusverkon saavuttamiseksi. Kaupan palvelurakenne: Varaudutaan kaupan ratkaisuissa maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan. Haetaan ratkaisua siihen, miten päivittäistavarakaupan lähipalveluja voitaisiin ohjata lähelle asukkaita ja miten vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan 14
ensisijaisesti sijoittaa keskustatoimintojen alueille. Sijoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ensin kaavavarannon puitteissa ja sitten hyvin saavutettaville taajama-alueille hakien kuitenkin alueellista tasapainoa. Liikennejärjestelmän palvelutaso: Yleistavoitteena hillitään autoliikenteen kasvua, parannetaan kuljetusten sujuvuutta, huolehditaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksistä ja yhteiskunnan tarpeista turvallisuuden, ympäristön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, tasapuolisuuden ja taloudellisuuden osalta. Parannetaan kevyen liikenteen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Elinkeinoelämä: Haetaan maakuntakaavaan uusia teollisuus- ja varastoalueita sekä työpaikka-alueita niin, että ne mahdollistavat kunnille ja yrityselämälle vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia pohjavesialueiden ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hennan osayleiskaava Osayleiskaavan pohjalta 1. vaiheen asemakaavalla on tavoitteena käynnistää Hennan alueen kehittäminen uudeksi asuin- ja työpaikkataajamaksi. Asemanseutua on tarkoitus kehittää asuin- ja palvelualueena. Tulevan rautatieaseman ympärille, noin 700 metrin säteelle, varataan alueita matalaa ja tiivistä kerros-, rivi- tai pientalorakentamista varten. Kaupallisia palveluja sijoitetaan asemanseudulle sekä Tuuliharjan liittymän ympäristöön. Tavoite on, että hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat alueelle myös erikoisliikkeitä tai tilaa vievän kaupan suurmyymälöitä. Tavoite on kehittää Hennasta päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen omavarainen. Hennaan on tarkoitus sijoittaa alakoulu ja päiväkoti, jotka voivat palvella myös muita ympäristön asukkaita myös naapurikunnissa. Uusia pääkatuyhteyksiä tarvitaan Vanhalta Helsingintieltä asemanseudulle sekä pienempiä katuyhteyksiä uusien alueiden sisälle. Ohitusraiteen kohdalle asemakaavassa sijoittuu rautatieasema. Liikenteestä aiheutuva meluhaitta otetaan alueiden sijoittelussa huomioon. Kaavassa varataan riittävät virkistysalueet sekä näitä yhdistävät reitit. Reiteissä otetaan huomioon sekä kesä- että talviaikainen käyttö ja erityisesti kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet myös työmatka- ja muussa arkiliikenteessä. Kaupungin asettamat tavoitteet Orimattilan kaupungin tavoitteena on, että Hennaan rakentuu 15-20 vuoden aikana vetovoimainen ja ekologinen 15 000 20 000 asukkaan kaupunginosa. Alueen suurimpana vetovoimatekijänä nähdään oikoradalle rakennetut ohitusraiteet ja niiden käyttömahdollisuudet henkilöliikenteen aseman paikkana ja pistoraiteiden lähtöpaikkana. Toisena vahvuutena on moottoritien tarjoamat nopeat kulkuyhteydet. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 11.12.2013 10.1.2014, jonka aikana viranomaisilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa ja muilla osallisilla mielipiteensä. Lausuntoja tuli yhteensä yhdeksän ja mielipiteitä yksi. Lisäksi Säteilyturvakeskukselta pyydettiin helmikuussa 2014 erikseen lausunto Fingridin suunnittelemaa uutta voimajohtoa koskien. 15
Hämeen ELY-keskus ja Liikennevirasto painottivat luonnoksesta annetuissa lausunnoissaan, että oikoradan läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinähaitat tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Lisäksi molemmissa lausunnoissa tuli esille liityntäpysäköinti, joka tulisi ensisijaisesti järjestää tulevien laiturialueiden välittömään läheisyyteen. Päijät-Hämeen pelastuslaitos lausui pelastusteiden ja sammutusveden järjestämisestä. Fingrid Oyj kertoi lausunnossaan suunnitteilla olevasta voimajohtohankkeesta, jonka myötä osittain asemakaava-alueelle sijoittuvan 110 kv:n voimalinjan tilalle rakennettaisiin yhteispylväisiin 110 kv:n ja 400 kv:n voimajohdot. Mäntsälän Sähkö Oy puolestaan lausui uusien sähköasemien tarpeesta alueen rakentuessa. Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan ottanut kantaa mm. jätehuollon järjestämiseen, energiahuollon suunnitteluun sekä hulevesiselvitykseen. Ainoassa yksityiseltä osalliselta tulleessa mielipiteessä on painotettu liikenneasioita ja katusuunnittelua sekä vesihuollon suunnittelua. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Hennan ensimmäisen vaiheen asemakaavaksi ei ole laadittu eri vaihtoehtoja, vaan suunnittelua on viety eteenpäin masterplanin pohjalta. Valmisteluvaiheessa nähtävillä olleeseen luonnokseen on tehty paljon muutoksia ja asemakaavaa lähdettiin työstämään ehdotukseksi kokonaan erilaisella kaava-alueen rajauksella. Kuva 4. Ote nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta. 16
Tiivistelmä kaavaluonnoksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet Lausunnot: Hämeen ELY-keskus Kommentti Henna 1. vaiheen asemakaava on 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja 21.2.2011 hyväksytyn Hennan osayleiskaavan mukainen. Tältä osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Hennan alueelle laadittu, Orimattilan kaupunginvaltuuston hyväksymä masterplansuunnitelma ei ole osayleiskaavan mukainen, joten yleiskaavan tarkistaminen on jatkossa aiheellista ja alkaneen asemakaavoituksen yhteydessä on syytä tehdä yleiskaavallisia selvityksiä ja vaikutusarviointia. Alueen kautta kulkeva voimajohto on maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi (110 kv 400 kv). Voimajohdon muulle maankäytölle aiheuttamat rajoitukset on otettava asemakaavassa huomioon. Kaavamääräyksiä ja suunnittelua tulee tarkentaa rautatien ja moottoritien aiheuttaman melun ja tärinän osalta. Tärinän ja melun torjunnan tarve tulee ratkaista asemakaavassa. Radan (LR) yli kulkevat ajoneuvosilta ja kävelysilta tulee osoittaa eritasomerkinnällä. Kävelysillan suunnittelu olisi parasta tehdä liikennepaikan suunnittelun yhteydessä, jotta asemasta voidaan muodostaa toimiva kokonaisuus eikä rata-alueen tai moottoritien turvallisuus vaarannu. Liityntäpysäköinti Huhdanojantien eteläpuolella on liikenneturvallisuuden näkökulmasta huono ratkaisu, koska pysäköintialueen ja aseman välissä on alueen pääkatu. Vastine Hennan osayleiskaavan muuttaminen on vireillä. Kaavoitusohjelman mukaan kaavatyötä jatketaan vuonna 2014. Asemakaavoituksen rinnalla on laadittu laajemman alueen aluesuunnitelmaa, jonka pohjalta osayleiskaavan tarkistaminen tehdään. Hennan 1. vaiheen asemakaavan rajausta on muutettu voimajohdon rakentamisen aiheuttaman epävarmuuden takia. Kaavaehdotuksesta on jätetty pois ns. Etelärinteen asuinalue, joka olisi sijoittunut voimajohdon välittömään läheisyyteen. Myös Hennan Bulevardin linjausta on osin siirretty kauemmas voimajohdosta, jotta kadun pohjoispuolen asuinrakennukset olisivat riittävän etäisyyden päässä voimajohdosta. Melu- ja tärinäselvitystä on tarkennettu. Radan ja moottoritien yli kulkevat sillat osoitetaan eritasomerkinnällä. Liityntäpysäköintiä osoitetaan Hennan Bulevardin eteläpuolelle. Jalankulkijoiden liikenneturvallisuudesta huolehditaan katusuunnittelun yhteydessä. Liityntäpysäköintiä on mahdollista sijoittaa myös aseman länsipuolelle. Jatkossa Hennan alueen laajentuessa liityntäpysäköintiä on tarkoitus osoittaa radan ja moottoritien väliselle alueelle, jolloin jalankulkuyhteys asemalle on turvallisempi järjestää. 17
Rakennetun kulttuuriympäristöjen ja muinaismuistojen osalta kaavassa tukeudutaan aikaisemmin tehtyihin selvityksiin. ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa tältä osin. Kaavatyötä varten tehdystä luontoselvityksestä ja sen huomioon ottamisesta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Harjumäen pohjavesialue on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Hennan alueelta tehty osayleiskaavan pintavesiselvitys ei kata riittävällä tarkkuudella asemakaava-aluetta. Meluselvitystä tulee täydentää. Selvityksessä tulee näyttää ennustevuoden 2040 melutilanne ilman rakennuksia. Kaava-alueen ulkopuolelle vasta myöhemmin rakennettavia rakennuksia ei voida huomioida suunnittelualueen melusuojaustarvetta arvioitaessa. Hennan alueelta on laadittu asemakaavoituksen rinnalla hulevesiselvitys. Meluselvitystä on täydennetty. Liikenteen osalta on selvitettävä teknis-taloudelliset edellytykset rakentaa kaikki radan ja / tai moottoritien yli tai ali kulkevat yhteydet. Masterplan-suunnitelmassa esitetyn katuyhteyden toteuttaminen Huhdanojantien sillalta radan ja moottoritien väliin ei maaston muotojen ja korkeuserojen sekä liikenneturvallisuusnäkökulmien perusteella ole mahdollista. Kaavaselostuksessa arvioidaan yhteyksien rakentamiskustannukset. Kyseiseen kohtaan on selvitetty Rambollin toimesta mahdollisuutta sijoittaa ajoneuvotai kevyen liikenteen yhteyttä. Asematoimintojen tarpeisiin kevyen liikenteen yhteys, jolla pelastusajoneuvojen liikennöinti on mahdollista, on riittävä. Yhteys on muutettu tämän mukaiseksi. Päijät-Hämeen liitto Raideliikenteen liikennepaikan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. Tärkeää on myös katuyhteyden, asumisen ja palveluiden osoittaminen ensimmäistä toteuttamisvaihetta varten. Asemakaavaluonnoksessa näihin on varauduttu lainvoimaista osayleiskaavaa noudattaen. Osayleiskaavassa ei ole otettu kantaa kaupallisten palveluiden mitoitukseen. Asemakaavaluonnoksessa ei osoiteta vähittäiskaupan suuryksikölle korttelialuetta. Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka ohjaa kaavan laatimista. Liikennevirasto Kommentti Liityntäpysäköintialueet tulisi ensisijaisesti sijoittaa suunniteltujen laiturialueiden välittömään läheisyyteen. Vastine Ensimmäisessä vaiheessa liityntäpysäköintiä sijoitetaan Hennan Bulevardin eteläpuolelle. Jatkossa Hennan laajentuessa liityntäpysäköintiä on tarkoitus sijoittaa radan ja moottoritien väliselle alueelle. Koska alkuvaiheessa laitureille kulku tapahtuu 18
Huhdanojantien ylikulkusilta voidaan merkitä kaavaan eritasoristeysmerkinnällä. ylikulkusillan kautta, on meno-paluumatkan kokonaiskävelymatka liityntäpysäköintipaikalle yhtä pitkä riippumatta siitä, mille kohdalle laitureiden ja ylikulkusillan välistä reittiä pysäköintialue sijoittuu. Ylikulkusilta merkitään eritasoristeysmerkinnällä. Rautatien länsipuolella koko kaava-alueen pituudelta kulkee Liikenneviraston huoltotie, joka on välttämätön radan kunnossapidon kannalta. Huoltotien tulee olla myös jatkossa mahdollista sijaita alueella. Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Asuinrakentamista ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää. Alue suunnitellaan siten, että huoltotie sijaitsee myös jatkossa kyseisellä alueella. Meluselvitys tehty. Tärinä huomioidaan kaavamerkinnöissä. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / arkeologia Ei huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri Ei huomautettavaa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastustoiminnan turvaamiseksi pelastusyksikön tulee päästä enintään 25 metrin etäisyydelle ja ensihoitoyksikön enintään 10 metrin etäisyydelle uloskäynnistä. Katuverkon mitoitus on varmistettu ja pelastusajoneuvot pääsevät vaadituille etäisyyksille rakennuksia ja niiden uloskäyntejä. Pelastuslain mukaan kunta huolehtii alueellaan sammutusveden järjestämisestä pelastustoimen tarpeisiin. Päävesijohtoverkostoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee pelastuslain vaatimus ottaa huomioon siten, että päävesijohtoihin rakennetaan riittävästi vesiasemia pelastustoimen sammutusvesitarpeisiin. Fingrid Oyj Asemakaava-alueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n 2x110 kv voimajohto Hikiä Nikkilä. Johtoalue on 64 metriä leveä ja se muodostuu 44 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin 19
olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitus ulottuu nykyisin 22 metrin päähän 2x110 kv voimajohdon keskilinjasta. Vuoden 2014 aikana käynnistyy YVA-menettely, jossa tutkitaan Orimattilan ja Hikiän välistä voimajohtoyhteyttä. Hennan asemakaava-alueen kohdalla tutkittavassa ratkaisussa nykyisen voimajohdon tilalle rakennettaisiin 110 kv ja 400 kv voimajohdot yhteispylväisiin. Voimajohtoalue ei levene, mutta rakennusraja ulottuisi 32 metrin etäisyydelle voimajohdon molemmin puolin. Ratkaisu voi tarkentua YVAn aikana. Kommentti Voimajohtoalueille merkityille LP- ja LPAalueille ei voi toteuttaa autokatoksia. Muutoin pysäköintialueet on mahdollista toteuttaa voimajohtoalueelle, mutta merkintä ei saa estää uuden 110+400 kv voimajohdon toteuttamista nykyisellä voimajohtoalueella. Pysäköintialueiden toteuttamisesta on oltava hyvissä ajoin yhteydessä Fingridiin. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä autoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Fingrid ei vastaa pysäköintialueen voimajohdolle aiheuttamista lisäkustannuksista. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Rakenteet tai laitteet eivät saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohtoalueelle sijoittuvien tie- ja katuyhteyksien sekä muiden liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Tiehallinnon ohje vuodelta 2001 (Sähköjohdot ja yleiset tiet TIEH 2122342). Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta, Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita ja kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeellä puuston kasvua rajoitetaan. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridiltä erillinen risteämälausunto. Lausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Vastine Voimajohtoalueelle sijoitetaan rautatieaseman liityntäpysäköintialueita. Alueelle ei sijoiteta rakennuksia tai rakennelmia. Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkön verkkovastuualueella Hennan länsiosassa on olemassa oleva sähkön jakeluverkko. Tätä verkkoa voidaan käyttää sähkön jakeluun kaavan rakentumisen alkuvaiheessa. Yritys- ja asumistoiminnan laajentuessa on todennäköistä, että alueelle tarvitaan 1-2 kpl 20
110/20 kv sähköasemaa 110 kv voimajohtoineen. Ensimmäinen sähköasema on tarkoituksenmukaista rakentaa nykyisen Fingridin omistaman 110 kv kaksoisjohdon alle tai sen välittömään läheisyyteen. Toista sähköasemaa varten on varattava johtokatu vanhan lahdentien varteen niin, että ko. johto on mahdollista rakentaa alueelle sähkön käytön lisääntyessä. Tämä toinen sähköasema tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle teollisuusalueen kuormituksen keskipistettä. Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta Kommentti Orimattilan ympäristönsuojeluviranomainen haluaa olla jatkossa tiiviimmin mukana asemakaavaa varten laadittavien selvitysten ja suunnitelmien laadinnassa, jotta paikalliset ympäristöarvot ja olosuhteet tulevat riittävästi huomioitua. Moottoritien ja rautatien melu aiheuttaa haasteita asuinalueille ja erityiskohteille. Energiahuollon suunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida, että alueelle suunnitellut pienet tontit eivät aina mahdollista kiinteistökohtaisen maalämpöjärjestelmän rakentamista turvallisuusetäisyydet huomioiden. Kiinteistökohtainen puulämmitys voi aiheuttaa tiheällä asuinalueella ilmanlaatuongelmia erityisesti matalapaineen aikana. Rinteessä useammassa kerroksessa sijaitsevat rakennuspaikat tuovat omat haasteensa mm. hulevesien osalta ja tasapuolisen maisemanäkymän säilyttämisen osalta. Alueella tulee säilyttää myös alkuperäistä luontoa. Alueelle tulee varata asianmukaiset tilat jätehuollon keskitetylle järjestämiselle. Raskaan kuljetuskaluston parkki tulee suunnitelma etukäteen ongelmien välttämiseksi. Koirapuisto on tarpeen suunnitella kohtuuetäisyydelle käyttäjistä. Koira/kissatarhan sijaintisuositus olisi syytä miettiä etukäteen. Kaavassa tulee osoittaa lumien sallitut varastointialueet. Vastine Osallistumisesta huolehditaan. Alueen suunnittelun pohjaksi on laadittu meluselvitys. Pientaloalue on poistettu 1. vaiheen asemakaavasta. Hennan perusajatuksena on, että keskusta suunnitellaan tiiviiksi alueeksi, jossa sijaitsee myös puistoja. Vapaat luonnontilaiset alueet sijaitsevat keskustan ympärillä. LPA-alueille on varattu tilat jätteiden keräilypisteile. Raskaan kuljetuskaluston parkin sijoituspaikka ratkaistaan myöhemmin Hennan teollisuusalueen suunnittelun yhteydessä. Asuinalueelle kuljetuskaluston parkkia ei sijoiteta. Koirapuistoa tai koira/kissatarhaa ei sijoiteta tällä asemakaavalla muodostettavalle tiiviille keskusta-alueelle. Koirapuiston sijainti ratkaistaan Hennan tulevien osa-alueiden asemakaavoituksessa. Lumien varastointi ratkaistaan katusuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Asemakaavaan on varattu tätä varten kohtuulliset tilamitoitukset. 21
Teollisuusalueen luonnetta mietittäessä ympäristöarvot tulee erityisesti huomioida, jotta alueelle ei synny toimintaa, joka ei tue alueen ekologista luonnetta. Teollisuusalue sijoittuu erilleen Hennan puutarhakaupunkialueesta. Asemakaavan alueelle ei osoiteta teollista toimintaa. Hulevesiselvityksessä tulee huomioida kaikki vettä keräävät pinnat. Lisäksi tulee miettiä, mitä mahdollisuuksia kaava antaa huleveden käsittelyyn mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Voimalinjojen alle ei suositella parkkipaikkojen rakentamista turvallisuussyistä. Hulevesien viivytykseen ja käsittelyyn on varattu alueita puistoalueelta. Kaavaan on lisätty määräyksiä imevän pinnan vähimmäismääristä tonteilla. Rautatieaseman liityntäpysäköintialueita sijoitetaan voimajohtoalueelle. Fingrid Oyj on antanut tähän suostumuksena omassa lausunnossaan. Säteilyturvakeskus Kommentti Asemakaavaluonnoksen lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä johtokäytävän keskilinjalta. Rakennusten piha-alue sijoittuu 20-50 metrin etäisyydelle keskilinjalta. Kaikki voimajohdot aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikentän. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 vahvistetut väestön altistumisen suositusarvot ovat pitkäkestoiselle altistumiselle 5 kv/m sähkökentälle ja 100 µt magneettikentälle. Kun altistumine ei kestä merkittävää aikaa, suositusarvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Fingridin suunnitteleman voimajohdon tapauksessa magneettikentän suositusarvot eivät ylity. Sähkökentän pitkäaikaisen altistumisen suositusarvo ylittyy mahdollisesti voimajohdon alla ja sen välittömässä läheisyydessä, mutta ei todennäköisesti enää 20 metrin päässä keskilinjalta. Sähkökenttä ei todennäköisesti ylitä asetuksen lyhytaikaisen altistumisen suositusarvoa edes johtojen alla. Suositusarvot eivät siten todennäköisesti ylity lähimmissä asuinrakennuksissa eivätkä niiden piha-alueilla. Asetuksen suositusarvot suojaavat voimajohtojen välittömiltä haittavaikutuksilta. On kuitenkin epäilty, että asumisesta voimajohtojen läheisyydessä olisi terveydellistä haittaa. Nämä epäilyt perustuvat väestötutkimuksiin, joita on tehty runsaan 30 vuoden ajan. Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että voimajohtojen lähellä asuvien lasten leukemiariski näyttäisi kaksinkertaistuvan, kun lapset altistuvat magneettikentälle, jonka keskimäärinen vuontiheys ylittää o,4 µt. Vastine Asemakaavaehdotuksesta on poistettu voimajohdon läheisyydessä sijainnut Etelärinteen pientaloalue. Fingrid Oyj on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin voimajohdon uudistamiseksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta voimajohdon siirtämiseksi kauemmas Hennan keskustasta. 22