Henkilöstön kuuleminen nuorisoasiainkeskuksen organisaatiouudistuksesta

Samankaltaiset tiedostot
Suunnantarkistus. - Nuorisolautakunta Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja

Klaarin kehittämishanke

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS Ntj NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

HELSINGIN KAUPUNKI 1 NUORISOASIAINKESKUS PERUSTEET NUORISOASIAINKESKUKSEN ORGANISAATION TARKISTAMISELLE

HELSINGIN KAUPUNKI 1 NUORISOASIAINKESKUS. Sihvonen Ntj 13

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Tilat toimimaan - hanke

Johtamisen menestysreseptit pysyvässä muutoksessa. Newsecin Tulevaisuusseminaari Satu Huber

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (10) Nuorisolautakunta Ntj/

Työryhmäkysymykset THL

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Vuolle Setlementti ry

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Uusi työ Miten suuryritykset vastaavat muuttuvan työn luomaan paineeseen? REWORK Satu Huber

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PUUTARHA NUORISOTILANA

Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

Kauniainen TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Itsensä johtaminen jaksamisen tukena Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 2019

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Tähtiseurakahvit. Huhtikuu

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Akaan seurakunnan strategia

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

OMAN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN.

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Avoin hallinto Rovaniemi VM/VKO

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

JHL Sisä-Suomen TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Ammatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä. Jari Turunen, apulaisylilääkäri

Osuva-kysely Timo Sinervo

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Transkriptio:

Henkilöstön kuuleminen nuorisoasiainkeskuksen organisaatiouudistuksesta

Henkilöstön kuuleminen Koko henkilöstön tilaisuus 3.3. Henkilökohtaisesti lähetetyt postikortit Osastokokoukset 20.3., 23.3., 24.3., Suunnantarkistuksen ohjausryhmä (sis. henkilöstöjärjestöjen edustuksen) Henkilöstöfoorumit 17.3. ja 31.3. Työyhteisökäsittely (33 kpl) Keskustelufoorumi intrassa

Keskeiset viestit henkilöstöltä liittyen esitykseen. 1. Perusvire on myönteinen. Ymmärretään vaikutus nuoriin. 2. Miksi aluejako ei opetusviraston kanssa yhteinen? 3. Osa pitää aikataulua liian kovana. 4. Halutaan vastauksia, mitä itselle käy. Mitä tapahtuu palkoille? Paljon avoinna. 5. Matriisien nimet nyt entisten toimistojen nimiä. Voisiko matriisit nimetä mahdollisuuksilla? 6. Oma erityisosaaminen halutaan esiin. Osaamiskartoitus. 7. Esimieskoulutukseen ja yksiköiden ryhmäytyksiin investoitava. 8. Uuden yksikön tehtävä aluksi kunnollinen aluekartoitus. 9. Kokeilua ja liikkuvuutta lisää, esim. kesällä. 10. Näkökulma kritiikissä yhä oma osasto. 11. Suhtautuminen linkittyy oman yksikön tilanteeseen ja esimiehen arvostukseen. 12. Erityistoiminnot: jäävätkö jalkoihin? Matriisien johtaminen. 13. Suurissa alueyksiköissä myös hyötyjä, Pilkotaanko hyvää? 14. Voimakas huoli: Malmi-Pukinmäen järjestökumppanit, Hapen toimintamalli, IT ja Happeen muutto, Luotsin tulevaisuus, Klaarin toiminta eri osastoissa, Glorian tulevaisuus

Yksikkökäsittelyissä kysytty huolestuneisuutta/innostusta. Keskiarvo 7,1. (n=246) 33 yksikköä vastannut

3.3. koko henkilöstön tilaisuus Miten huolehditaan alueiden rajat ylittävistä nuorisokulttuureista? Jos talot profiloituvat, miten tämä menee yhteen alueellisuuden kanssa? Yksikkörajoissa huomioitava nuorten luonnollinen liikkuminen ja liikenne. Onko aikataulu realistinen? Ohjaajan voitava erikoistua enemmän. Osaamiskartoitus. Kulttuurisen nuorisotyön siirtojen aikataulu. Avoimen nuorisotalotyön tulevaisuudesta toivotaan linjausta. Kulttuuriselle nuorisotyölle tarvitaan selkeä ja kunnianhimoinen strategia. Mitä tapahtuu Luotsille? Siitä ei nyt olla sanottu mitään.

Osastokokoukset Huoli: aikataulu, oma työ ja palkka Hyvää: ympäristökasvatuksen nostaminen johtosääntöön Jäävätkö erityistoiminnot jalkoihin? Erityistoiminnot tarvitsevat erityistiloja ja -osaamista. Miten osastopäälliköt ja esimiehet valitaan? Avautuuko kehittymismahdollisuuksia henkilökunnalle? Kehittämisosaston ja itäisen nuorisotyön osaston työnjako kansalaistoiminnassa Klaarin sijoittuminen Ovatko johtosäännössä kaikki erityisosaamisalueet? Voidaanko toimintasäännössä määritellä tarkemmin? Onnistuuko hallinnon muutto Hapen tiloihin? ITyhteydet, konesalit, Hapen hyvä toiminta.

Postikortit Selkeästi isoimpana kysymyksenä erityistoimintojen johtaminen ja henkilöstön kehittymismahdollisuudet Esille nousivat myös kohdennetun työn malli ja sen yhteys sosiaali- ja terveysvirastoon sekä kulttuurisen työn tulevaisuus, Klaarin asema organisaatiossa ja hallinnon uudelleenorganisointi.

Kooste henkilöstöfoorumeiden viesteistä 1. Halutaan vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja omaa erityisosaamista esille. Mahdollisuus liikkuvuuteen viraston sisällä. Henkilökunnan osaamisen kartoitus. 2. Yksiköissä kulttuuri, jossa omia ideoita saa liikkeelle. 3. Yhdessä tekeminen muiden alueen toimijoiden kanssa. 4. Nuorten oman toimijuuden vahvistaminen. Nuorten popup-tempauksia. 5. Jotta matriisit toimivat, henkilökunnalle yhteisiä koulutuksia ja opintopiirejä. 6. Loma-aika uusien toimintatapojen kokeiluaikana. 7. Tärkeää, että yksikköjä tuetaan ryhmäytyksissä ja että uudet esimiehet koulutetaan kunnolla. 8. Uudenlainen kokemuksellinen luontotoiminta. 9. Uusi yksikkö tekee yhdessä alueestaan kartoituksen.

Millainen meininki halutaan, että meillä on kesällä 2016? Suosituimmat haaveet (Hietsun työpaja) 1. Pystyn vaikuttamaan työn sisältöihin ja pystyn hyödyntämään osaamistani (33+25+22+11+17) 2. Alueella yhdessä tekemisen meininki, autetaan toisia ja nuoria (38) 3. Työskentelen moniammatillisessa tiimissä alueella (31) 4. Suunnitellaan nuorten kanssa jalkapallokoppia, tehdään yhdessä projekteja (22) 5. Selkeä työnkuva (19) 6. Voin vaikuttaa työympäristöihin, Työ ei rajoitu neljän seinän sisälle (18+18) 7. Kesän monipuolistuminen (16+15) 8. Työntekijöiden ideoille annetaan mahdollisuus (22) 9. Utopia-nuta, nuoret harrastavat paljon, vertaisohjaajia (20) 10. Meillä saa myös mokata (14+7) 11. Nuorten ideoihin tartutaan heti (17) 12. Nuorten pienryhmät toimivat aktiivisesti ja itseohjautuvasti (15) 13. Hyvä meininki työkavereiden kanssa (16)

1. Mitä erityisosaaminen on, muiden virastojen resurssit, kartoitetaan ohjaajien osaaminen, tietoa 2. Koko kylä kasvattaa, alueell. tapahtumat ja kesätyöt, yritykset mukaan, kartoitetaan keitä alueella on 3. Nk määritellyt aluetyön ajatuksen, säännöll. palaverit alueella, 2 aluetyöntekijää/alue, kartoitetaan alue, johto kokoaa ideat ja tekee sopimukset, pilottialueet aluetyöhön 4. Työryhmä koppia varten, liv ja stadin am.op. ja nuoret, asukasilta, fudistapahtuma, loppuun pks-turnaus 5. Esimies kartoittaa työnkuvia ja toiveita, viraston arkkityypit 6. Tiivis alueverkosto, aluekartoitus kesästä ja alueista, kesällä liikkuvaa työtä, Pulssi ja Ruuti leviää, työkierto ja toisen työhön tutustuminen 7. Kesällä koko kaupunki on kiva, nuorten kanssa liikutaan muille alueille, kartoitus kesän tekemisestä, nuoret mukana suunnittelussa, nopeasti tartutaan nuorten tarpeisiin 8. Opintopiirejä saman asian tekijöille, työntekijävetoiset, kaikilla mahdollisuus, myös työntekijöiltä voi tulla ideoita 9. Kartoitus siitä mitä alueella voi tehdä ja mitä nuoret haluavat, tilaneuvottelut muiden virastojen kanssa 10. Uskalletaan mokata, mokaile innovatiivisesti kurssi,, ideasta palkitaan 11. Idean kuullut on nuoren rinnalla, kesäseteli koko kaupunkiin, RuutiExpossa arviointi 12. Alueen kartoitus, kesällä yhteyttä nuoriin, innostus syksyä varten, mukaan yhteistyötahoja nuorten pienryhmille, nuorille pikku hiljaa toteuttamisvastuu 13. Töitä eri ihmisten kanssa, oppiminen, ensi keväällä opitaan tuntemaan työkaverit ja alue, 14. Muutoksen puhuminen ääneen

Millainen meininki halutaan, että meillä on kesällä 2016? Suosituimmat haaveet (Kontulan työpaja) 1. Alueilla eri ikäisten yhteisöllisyyden kulttuuri (28) 2. Kaikki ovat tyytyväisiä ja kaikki voittavat organisaatiomuutoksessa. (41) 3. Nuoret oppivat itseilmaisua ja välittävät tunteita yleisölle. (25) 4. Työ tuntuu merkitykselliseltä. (38) 5. Alueilla nuorten toimintoja, joissa nuorilla iso rooli. (35+15+25) 6. Avoimempi meininki, ei viraston kateutta nuorista (meidän/teidän nuoret) (10+12) 7. Avoin ilmapiiri uusille ideoille. Mahdollisuus kehittää omaa työtä. Vapaus toteuttaa omia ideoita. Yhteistyö oppilaitosten kanssa. (34+36+27+24) 8. Yhteistyö muiden virastojen kanssa ja viraston sisällä. (41+22) 9. Hektinen ja humoristinen meininki. (26) 10. Kaikilla oma paikka tiimissä. Hyvä tiimihenki. (24) 11. Ei unohdeta nuoria, jotka haluaa vain hengata. (22) 12. Monipuolista, kokemuksellista ympäristötoimintaa. (25)

1. Tunnetaan yhteisen tekemisen kautta, yhteistyö-piknik, tapahtumassa kerätään ideoita, aktiivinen viestintä alueen jutuista, kohtaamiset, juhlat kesälle 2016 2. Keskustelu muutoksesta, epävarmuuden voi sanoa, tulevan työyhteisön sisäänajo syksyllä, kaikilla halu tehdä hyvä uusi organisaatio, kevät 2016 kokeiluaikaa 3. Jeesaamo selville, popup-valmennus, lisää vaunuja (valistusvaunu, nukketeatterivaunu, ravintolavaunu), annetaan vaunuja nuorten pienyrittämiseen, nuorten popup-tempauksia 4. Motivaationa yhtäläiset mahdollisuudet ja vaikutus nuorten elämään, 2015 pitäisi tietää mitä tarjottavaa meillä on 5. Kysytään mitä nuoret haluavat tehdä, mukana uusien tilojen suunnittelussa, apuohjaajat leireillä, mukana tekemässä tapahtumia, ei luvata liikoja 6. Osallisuus, 2015 hyvin, ammatill. toiveet, alueen tarpeiden kartoitus, saa vaikuttaa työhön ja esimiehen valintaan, tutustuminen uuteen, kesällä kaikille tekemistä, budjetti joustaa 7. tyhy ylös kun saa vaikuttaa, ideat esille, uudet työnkuvat auki, toimipaikkakohtaisesti suunnittelu, aikaa tottua uuteen, lupa onnistua ja epäonnistua 8. Järjestöjen kanssa lisää, nuoret eivät mieti org.rajoja, osaamiskartoitus, keskittyminen kesään, kesä- NuHa, selville mitä muut tekee 9. Kaikkeen tekemiseen, nuorten kanssa, työtoverin kannustus, mahd. erityisosaamiselle, nopeaan reagointiin, työporukan ryhmäytys, johto: hlöstöresurssi kuntoon, vähän pätkätyöläisiä 10. Hyvä tiimihenki on parempi palvelu, Tommi:suklaata, hyvät johtajat jotka perehdytetään yhtenäisesti, osaamiskartoitus (ulkopuol.), työn tuen suunnittelu, kaikilla selkeä työnkuva 11. nuta hengailutila?, kuullaan nuoria hengaamisesta, toimintojen arviointi, uudet linjat 2016, nuoret miettimään toimintakulttuuria, yht. kump. kartoitus. kesä 2016 testailu 12. Voimauttava ympäristöpäivä -toimintamalli, kartoitetaan luontopisteet, kuullaan nuoria, yhteisten teemojen valinta, toimipaikat muokkaavat päivän, kesällä kokemuksellinen ympäristöpäivä

Työntekijöiden perustelut: Huolettaa/Innostaa Minä: Mitä minulle tapahtuu hyvässä ja pahassa, hyvä/huono työyhteisö purkautuu, hyvä/huono esimies vaihtuu Määräaikaiset huolissaan tulevasta Esitys: Moni asia vielä avoinna, muuttuuko tarpeeksi/liikaa, riittävätkö rahat Huolestuttaa: miksi pitää muuttaa, hyvien kumppaneiden tulevaisuus, Elmu, Luotsi, Happi, Hietsun muuton IT-ratkaisut, matriisien toimivuus, ristiriitaisuuksia Innostaa: mahdollisuudet nuorille, nuorisotyön arvostus, pienempi yksikkö, oma osaaminen esille, alueellisuus

Yksikkökäsittelyt Moni asia on vielä avoinna, siksi vaikea ottaa kantaa. Miten kulttuurista yhteistyötä koordinoidaan? Mitä matriisit tarkoittavat? Hapen toiminnot halutaan säilyttää. Miksei hallinto muuta suoraan uusiin tiloihin? IT huolissaan muutosta. Viraston nimi vaihtoon Muutos tuo lisää erityistoimintaa Itny: miksi pilkotaan iso ja hyvin toimiva, mahdollistanut laajat aukiolot Työn monipuolisuus/itsenäisyys/oma osaaminen Matriisien nimeäminen nuorten mahdollisuuksien mukaan Uudessa mallissa kehittämista tehdään kovin monessa paikassa. Yhteistyö?

Yksikkökäsittelyt Yksiköt näkevät toiminnan yhä oman osaston kautta Kohdennettua toivotaan tuotavan alueelliseen työhön vahvemmin. Klaari: tulisi olla 1 lähiesimies. Miten erityistoimintojen sijaistukset toimivat? Luotsi: tulisi säilyttää, mikä on soten kanta, olisi hyvä olla samanlaisia työmuotoja eri osastoilla Halutaan lisää vapautta/säilyttää vapaus. Onko aikataulu liian kova? Konkretia? Miksi aluejako ei ole opevin aluejako? Miten siirrot tehdään? Miten saa jäädä/vaihtaa? Miten muutoksesta tiedotetaan kumppaneille Miten uudet yksiköt tulevat keskenään toimeen?

Yksikkökäsittelyt Miksi muuttaa toimivaa yksikköä? Meriharju: ympäristökasvatus vaatii vakituisia työntekijöitä. Onko muutos vain puhetta? Muuttuuko toiminta todella? Muutosaikatauluissa otettava huomioon talouden aikataulut. Henkilöstö- ja taloustoimiston työnjako yhdistyessä mietittävä uusiksi. Tapahtumat: missä olemme, mitä tapahtuu? Viestinnän rooli suhteessa toiminnallisiin osastoihin selvennettävä.