RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi
122 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 2 (12) Tämä opas auttaa Sinua tulkitsemaan RAI:n yhdistetyn tuottavuustietokannan (https://sampo.thl.fi/launch/rai-cube-tuottavuus-prod) tietoja. Oppaassa esitellään, mitä palautetietoja tietokannasta löytyy ja miten nämä tiedot on laskettu. Vain RAI:n yhteisrahoitteiseen toimintaan osallistuvat organisaatiot pääsevät katsomaan tietokannan sisältöä. Sisältö 1 Aineistot... 3 2 Jaottelevat muuttujat... 3 3 Palautemuuttujat... 4 3.1 Perusmuuttujat... 4 3.1.1 Kuormitusaste... 5 3.1.2 Hoitopäivän tuotantokustannukset... 5 3.1.3 Asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset... 6 3.1.4 Henkilöstökustannukset... 7 3.1.5 Erilliskustannusluokat... 8 3.2 Tuottavuusindeksit... 8 3.2.1 Tuottavuuspari 1... 9 3.2.2 Tuottavuuspari 2... 10 3.2.3 Tuottavuuspari 3... 10 3.2.4 Tuottavuus kokonaiskustannuksista... 10 3.2.5 Tuottavuus henkilötyövuosien perusteella... 10 3.3 Asiakasrakenne... 11 3.4 Laatuindikaattorit... 11
123 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 3 (12) 1 Aineistot Kustannuksia ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut lasketaan RAI-toiminnassa mukana olevien organisaatioiden talousyhdyshenkilöiltä saatavista kustannus-, hoitopäivä- ja henkilötyövuositiedoista sekä hoitopaikkatiedoista. Tiedot kerätään sekä RAI-LTC- että RAI- HC-välinettä käyttäviltä pitkäaikaista palveluasumista ja laitoshoitoa tarjoavilta palveluntuottajilta. Kustannustiedot liitetään kustannustietoja palauttaneiden yksiköiden osalta RAIarviointitiedoista laskettuihin asiakasrakenneluokituksiin ja laatuindikaattoreihin. Asiakasrakennetta kuvaavan RUG-luokituksen kustannuspainojen avulla asiakasrakenne on mahdollista ottaa huomioon kustannusvertailussa. Laatuindikaattorit puolestaan mahdollistavat laadun ja tuottavuuden muutosten seuraamisen samanaikaisesti. Yksityiset palveluntuottajat (yritykset, säätiöt ja yhdistykset) on koodattu tuottavuustietokannassa tunnistamattomiksi. Myös kyseisten organisaatioiden hierarkkinen rakenne on poistettu. Koodiavaimet toimitetaan organisaatioille erillisenä listauksena RAI-ekstranettiin. 2 Jaottelevat muuttujat Vuosi Tietokannan luvut on laskettu niille vuosille, joina yksikön tiedot ovat palautettu THL:een (vuodesta 2009 lähtien). Tyyppi Kunkin vertailutason henkilöstöluvut on laskettu vain samantyyppisten yksiköiden tiedoista. Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen (sisältää ympärivuorokautista valvontaa tarjoavat ryhmäkodit) Vanhainkoti Tk vuodeosasto Taso Samantyyppisten yksiköiden luvut on laskettu eri tasoille (kuvio 1): Tyyppi Organisaatio Laitos tai alue Osasto (Palvelutyypin koko kyseisen vuoden aineiston keskiarvo) (Organisaation kunkin palvelutyypin keskiarvo) (Laitoksen tai alueen kunkin palvelutyypin keskiarvo) (Osaston tai yksikön keskiarvo)
124 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 4 (12) Kuvio 1. Eri tasojen vertailulukujen muodostaminen. 3 Palautemuuttujat Tietokannan palautemuuttujat on jaettu neljään pääryhmään, jotka on esitelty alla. 3.1 Perusmuuttujat Perusmuuttujat kuvaavat palveluntuotannon kustannuksia luokiteltuna pääkustannuslajeihin sekä euromääräisesti että prosenttiosuuksin. Tietokantaan on laskettu muutamia keskeisiä muuttujia kuten kuormitusaste, hoito- ja hoivapäivän tuotantokustannus, asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset, eri henkilöstöryhmien kustannukset sekä hoitajien henkilöstökustannuksiin liittyviä palautelukuja. Perusmuuttujien tarkoituksena on tuoda esille yksikön kustannusrakenne, jota voi erilaisten muuttujien avulla vertailla sekä oman organisaation että vastaavien palveluntuottajien keskimääräisiin kustannuksiin. Jotta euromääräiset kustannukset on saatu vertailukelpoisiksi eri vuosien välillä, kustannukset on deflatoitu kunnallistalouden sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksillä (Tilastokeskuksen selite) vuoden 2009 kustannustasoon. Deflatoinnista johtuen euromääräiset muuttujat ovat tietokannassa erisuuruiset kuin organisaatioille toimitetuissa palauteraporteissa.
125 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 5 (12) Palvelutalojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia vanhainkotien ja tkvuodeosastojen kustannusten kanssa, sillä asiakkaan maksettavaksi palveluasumisessa kuuluvat mm. ateriat, asuminen sekä lääkkeet. Tämän vuoksi juoksevista kustannuksista on palveluasumisen osalta poistettu sekä ruokapalvelut että sähkö, vesi ja lämmitys. Kiinteät kustannukset (esimerkiksi toimitilojen vuokrat) on toistaiseksi jätetty kustannuksiin mukaan, vaikka suuri osa niistä koostuu kustannuksista, joista asiakas maksaa erikseen. Palveluntuottajien välillä on kuitenkin suuri ero sillä, tuotetaanko palvelua omassa vai vuokratussa kiinteistössä. Tämän vuoksi kiinteistä kustannuksista muodostettujen tuottavuuslukujen arvot vaihtelevat suuresti. 3.1.1 Kuormitusaste Kuormitusaste, % (Kuormitusaste=hoitopäivät/(hoitopaikat*365)*100) Luku kertoo, kuinka suuri osuus asiakaspaikoista on käytössä. Luku voi olla suurempi kuin 100 prosenttia, mikäli yksikössä on väliaikaisesti enemmän asiakkaita kuin yksikössä on laskennallisesti asiakaspaikkoja. 3.1.2 Hoitopäivän tuotantokustannukset Hoitopäivän tuotantokustannukset, (defl.) (Deflaattori x kokonaiskustannukset /hoitopäivät) HUOM! Palveluasumisen osalta kustannuksista on poistettu palvelujen ostoista sekä aineista ja tarvikkeista asiakkaan itse maksamat kustannukset (ruokapalvelut sekä lämmitys, sähkö ja vesi). Kiinteistökustannukset on sen sijaan jätetty mukaan kustannuksiin. Henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Palveluiden ostot hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x palveluiden ostot /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Aineet ja tarvikkeet hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x aineet ja tarvikkeet /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista.
126 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 6 (12) Vuokrat ja sisäiset erät hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x vuokrat ja sisäiset erät /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Pääomakustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x pääomakustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Hallinto- ja keskusvirastokustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x hallinto- ja keskusvirastokustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Hoitopäivän tuotantokustannus hoiva, (defl.) (Deflaattori x (Henkilöstökustannukset + palvelujen ostot + aineet ja tarvikkeet)/hoitopäivät) Hoivapäivän tuotantokustannusten laskemisessa on huomioitu kaikki juoksevat kustannukset, jotka tarvitaan hoivan tuottamiseen. Kiinteät kustannukset kuten toimitilojen vuokrat ja hallintokustannukset on jätetty huomioimatta. 3.1.3 Asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset Asiakasrakennevakioitujen hoitopäivän tuotantokustannusten avulla voidaan verrata henkilöstökustannuksia yksiköiden välillä vertailukelpoisesti. Jos esimerkiksi kahden yksikön henkilöstökustannukset ovat samalla tasolla hoitopäivää kohti, mutta asiakasrakenne on toisella yksiköllä raskaampi (korkeampi kustannuspaino), ovat asiakasrakenteella vakioituna ko. yksikön kustannukset toista yksikköä pienemmät. Kokonaiskustannukset koostuvat kahdesta komponentista: Asiakasrakennevakioiduista kustannuksista (a) sekä kiinteistä kustannuksista (b). Asiakasrakennevakioiduissa tunnusluvuissa on käytetty RUG-III/18 luokitukseen perustavia kustannuspainoja. RUG-III/18 luokituksen kustannuspainot on laskettu sekä RAI-LTC että RAI-HC välinettä käyttäville yksiköille. RUG-III/18 kustannuspainot ovat palvelutyyppikohtaiset siten, että kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa on omat kustannuspainonsa ja laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa omansa. Lisää tietoa RUG- III/18 luokituksesta ja CMI18-kustannuspainoista on saatavilla THL:n raportista 58/2012.
127 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 7 (12) Tavallisen palveluasumisen yksiköiden asiakasrakennevakioituja hoitopäivän tuotantokustannuksia ei ole lisätty tietokantaan, koska tavallisen palveluasumisen CMI18- kustannuspainoja ei voi suoraan verrata laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannuspainoihin. 1A) Asiakasrakennevakioidut (CMI18) hoitajien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) ((Deflaattori x hoitajien henkilöstökustannukset /CMI18) /hoitopäivät) HUOM! Luku on laskettu kaikille niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista. hoitajien 1B) Muut kustannukset hoitopäivää kohti (muut kuin hoitajien henkilöstökustannukset), (defl.) (Deflaattori x (kokonaiskustannukset hoitajien henkilöstökustannukset) /hoitopäivät) HUOM! Luku on laskettu kaikille niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan hoitajien henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista. 2A) Asiakasrakennevakioidut (CMI18)henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) ((Deflaattori x henkilöstökustannukset /CMI) /hoitopäivät) 2B) Muut kustannukset hoitopäivää kohti (muut kuin henkilöstökustannukset), (defl.) (Deflaattori x (muut kustannukset henkilöstökustannukset) /hoitopäivät) 3.1.4 Henkilöstökustannukset Hoitajien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x hoitajien henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Lääkärien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x lääkärien henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Fysioterapeuttien ym. henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x fysioterapeuttien ym. henkilöstökustannukset /hoitopäivät)
128 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 8 (12) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Muun henkilöstön henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) / % (Deflaattori x muun henkilöstön henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. 3.1.5 Erilliskustannusluokat Hoitajien henkilöstökustannukset henkilötyövuotta kohti, (defl.) (Deflaattori x hoitajien henkilöstökustannukset /HTV) Hoitajien vuokrauskustannukset hoitopäivää kohti, (defl.) (Deflaattori x hoitajien vuokrauskustannukset/hoitopäivät) Hoitajien vuokrauskustannusten osuus hoitajien henkilöstökustannuksista, % (Deflaattori x hoitajien vuokrauskustannukset /henkilöstökustannukset *100%) 3.2 Tuottavuusindeksit Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen suhdetta käytettyihin henkilötyövuosiin tai kokonaiskustannuksiin (tuotos/resurssit). RAI:n tuottavuusvertailussa asiakasrakenne on otettu huomioon, mikä mahdollistaa järkevän vertailun yksiköiden välillä ja eri vertailutasoilla. Tuottavuutta laskettaessa asiakasrakenne on vakioitu RUG-III/18 asiakasluokituksen kustannuspainojen avulla. Asiakasrakenneluokitus aikaansaa sen, että erityyppisistä asiakkaista koostuvat yksiköt ovat vertailukelpoisia keskenään tuottavuuslaskelmissa. Tuottavuusindeksit 1, 2, 3a, 3b, 4, 5, 6, 7, ja 8 kuvaavat suhteellista tuottavuutta verrattuna palvelutyypin referenssituottavuuteen, jota merkitään arvolla 100. Referenssituottavuus on palvelutyypin keskimääräinen tuottavuus vuosina 2009 2011 RAI:n kustannustietoaineistossa. Yksikön kunkin vuoden kustannuksia verrataan tähän palvelutyypin referenssituottavuuteen, joten vertailukohta pysyy samana jokaisena vuonna. Näin ollen yksiköt eivät tavoittele niin sanottua liikkuvaa maalia, vaan voivat seurata tuottavuuden kehitystä myös ajassa. Tietokannassa esiintyvät tuottavuusindeksit ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Jotta tuottavuuslukuihin vaikuttavat kustannukset on
129 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 9 (12) saatu vertailukelpoisiksi eri vuosien välillä, kustannukset on deflatoitu kunnallistalouden sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksillä (Tilastokeskuksen selite). Tuottavuusindeksit ovat vertailukelpoisia vain samantyyppisten yksiköiden ja laitosten välillä. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien yksiköiden tuottavuutta ei voi verrata toisiinsa, koska kyse on erilaisesta toiminnasta. Jos yksikön tuottavuusindeksi 1 saa arvon 100 vuonna 2010 ja arvon 110 vuonna 2011, tämä tarkoittaa, että kyseisen yksikön toiminta on muuttunut 10 % tuottavammaksi edelliseen vuoteen verrattuna. Tuovuusindeksin arvo 110 kertoo möys, että yksikön tuottavuus on 10 % parempi kuin palvelutyypin referenssituottavuus (eli keskimääräinen tuottavuus RAI-aineistossa 2009 2011). Koska palvelutyypin keskimääräinen tuottavuus RAI-aineistossa voi vaihdella vuosien välillä, palvelutyypin keskimääräinen ei suinkaan ole jokaisen vuonna tasan 100. Palvelutyypin keskimääräiseen tuottavuuteen muutoksiin vaikuttaa myös se, ettei RAI:n kustannustietokyselyyn joka vuosi vastaa täysin samat yksiköt. Referenssituottavuuden pysyminen samana vuodesta toiseen poistaa aineiston vaihtelusta johtuvat heittelyt yksiköiden vuosittaisissa tuottavuusindekseissä. Tuottavuusparit Tuottavuuspareissa tuottavuusindeksit on jaoteltu kahteen osaan sen perusteella, vaikuttaako asiakasrakenne aiheutuneisiin kustannuksiin. Jos asiakasrakenne vaikuttaa aiheutuneisiin kustannuksiin, hoitopäivät on vakioitu yksikön keskimääräisellä RUG-III/18 luokituksen kustannuspainolla. Tuottavuusparien avulla yksikkö voi vertailla saamiaan tuottavuusindeksejä ja arvioida, mitkä kustannukset ovat referenssitasoa alhaisemmat (indeksi saa arvon >100) ja mitkä kustannukset ovat referenssitasoa korkeammat (indeksi saa arvon <100). 3.2.1 Tuottavuuspari 1 Tuottavuus 1: Hoitopäivät (CMI18)/Hoitajien henkilöstökustannukset Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä hoitajien henkilöstökustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut hoitajien henkilöstökustannukset. Tuottavuusindeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan hoitajien henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista (lääkärit, fysio-, toiminta- tai puheterapeutit tai muu henkilöstö). Jos kaikki henkilöstökustannukset on ilmoitettu yhdessä, ei tätä tuottavuusindeksiä ole laskettu.
1210 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 10 (12) Tuottavuus 3a: Hoitopäivät /Kaikki muut kustannukset paitsi hoitajien henkilöstökustannukset Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi hoitajien henkilöstökustannuksilla. 3.2.2 Tuottavuuspari 2 Tuottavuus 2: Hoitopäivät (CMI18)/Henkilöstökustannukset Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kaikilla henkilöstökustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut henkilöstökustannukset. Tuottavuus 3b: Hoitopäivät /Kaikki muut kustannukset paitsi henkilöstökustannukset Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi henkilöstökustannuksilla. 3.2.3 Tuottavuuspari 3 Tuottavuus 4: Hoitopäivät (CMI18)/Henkilöstökustannukset, palveluiden ostot sekä aineet ja tarvikkeet Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä henkilöstökustannuksilla, palvelujen ostojen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut henkilöstökustannukset. Tuottavuus 5: Hoitopäivät /Vuokrat, sisäiset erät, pääomakustannukset, hallinto- ja keskusvirastokustannukset Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi henkilöstökustannuksilla, palvelujen ostojen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannuksilla. 3.2.4 Tuottavuus kokonaiskustannuksista Tuottavuus 6: Hoitopäivät (CMI18)/Kokonaiskustannukset Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kokonaiskustannuksilla. 3.2.5 Tuottavuus henkilötyövuosien perusteella Tuottavuus 7: Hoitopäivät (CMI18)/Hoitajien henkilötyövuodet Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä hoitajien henkilötyövuosilla. HUOM! Indeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat ilmoittaneet henkilötyövuodet sekä pystyneet erottelemaan hoitajien henkilötyövuodet kaikista henkilötyövuosista.
1211 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 11 (12) Tuottavuus 8: Hoitopäivät (CMI18)/Kaikki henkilötyövuodet Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä henkilötyövuosilla. HUOM! Indeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat ilmoittaneet henkilötyövuodet. 3.3 Asiakasrakenne Asiakasrakenteen kuvaamiseen ja asiakasrakennevakiointiin on käytetty RUG-III/18 luokitusta. Lisää tietoa RUG-III/18 luokituksesta ja CMI18-kustannuspainoista on saatavilla THL:n raportista 58/2012. CMI18, RUG-III/18 kustannuspaino Asiakasrakennetta kuvaava asiakkaiden keskimääräinen CMI18 kustannuspaino. CMI18 perustuu RUG- III/18 asiakasluokitukseen, jossa kustannuspainot ovat palvelutyyppikohtaiset. Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa on omat kustannuspainonsa ja laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa omansa. Tavallisen palveluasumisen yksiköiden asiakasrakenteella painotettua mitoitusta ei ole lisätty tietokantaan, koska tavallisen palveluasumisen CMI18-kustannuspainoja ei voi suoraan verrata laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannuspainoihin. CMI18, RUG-III/18 pääluokat Asiakkaiden prosentuaalinen jakautuminen eri RUG-III/18 pääluokkiin. 3.4 Laatuindikaattorit Laatua kuvaaviksi muuttujiksi on valittu kuusi laatuindikaattoria, jotka kuvaavat muun muassa asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta sekä asiakkaiden arkea. Indikaattorit on muodostettu siten, että mitä pienemmän arvon indikaattori saa sitä paremmin yksikkö on menestynyt kyseisen indikaattorin suhteen. Terveyskeskuksen vuodeosastoille ja vanhainkodeille on laskettu kaikki kuusi laatu tuottavuuskuviota. Tehostetun ja tavallisen palveluasumisen yksiköille raportoidaan näistä kuvioista ne kolme, joiden laatuindikaattorit ovat vertailukelpoisia RAI-LTC ja RAI-HC välineiden välillä. Indikaattorit kaikille palvelutyypeille: ADL-suoriutumisen (ADL_L) muutos: Huonontunut, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joilla ADL_L on heikentynyt. ADL-L-arvo (laaja- ADL 0-28) muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella seitsemästä arvioidusta ADL-toiminnosta: liikkuminen sängyssä, siirtyminen, liikkuminen, pukeutuminen, ruokailu, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia. Muutos ADL-suoriutumisessa on laskettu kahden peräkkäisen puolivuotisarvioinnin erotuksena.
1212 Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön 12 (12) Laskennasta on poistettu ne, joilla ADL-L ei ole voinut enää laskea (oli 28 ensimmäisessä mittauksessa) eikä positiivista muutosta ole tapahtunut. Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö, % Anksiolyyttejä tai unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) yksikön ei-psykoottisista asiakkaista. Voimakkuudeltaan kohtalainen tai vaikea kipu, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), jotka kokevat päivittäin kohtalaista tai vaikeaa kipua. Indikaattorit vain terveyskeskuksen vuodeosastoille ja vanhainkodeille: Liikkumista estävien apuvälineiden päivittäinen käyttö, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joiden liikkumista on rajoitettu päivittäin. Ei aktiviteetteja, % Vähän tai ei lainkaan aktiviteettejä omaavien asiakkaiden osuus (%) yksikön kaikista asiakkaista. Tajuttomat asiakkaat rajataan pois. Vuoteeseen hoidettavat, % Pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevien asiakkaiden osuus (%) yksikön kaikista asiakkaista.