Katsomusopetus oppilaan elämänkaarella Pekka Iivonen, OPH
Yhteistyötyö on yhteistä laadun kehittämistä
Koulun arvoperustan neljä peruspilaria: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja yhteiskuntaideaalit Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014 / 2015 PAIKALLINEN OPS 1.8.2016 OPS KÄYTTÖÖN 1.8.2016 LÄHTIEN 4
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Varhaiskasvatuslaki Paikalliset opsit Varhaiskasvatuksen uudistus Taiteen perusopetuksen perusteet Paikalli-nen ops
UUDISTUVAT OPETUSSUUNNITELMAT Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetus 2014 Lisäopetus 2014 Aikuisten perusopetus 2014 Lukiokoulutukseen valmistava opetus 2014 Lukiokoulutus 2015 Aikuisten lukiokoulutus 2015 Taiteen perusopetus 201? Varhaiskasvatus / vasu 201?
Miksi uudistusta tarvittiin? Muutokset toimintaympäristössä Tiedon luonne: kompleksiuus, runsaus Työn ja osaamisen luonne: tiedon hallintataidot, tvt, kriittinen ajattelu, vuorovaikutustaidot Oppiminen ja oppimisen ympäristöt : moninaisuus, kaikkiallisuus, oppilaiden taidot Teknologia: työtapojen ja oppimisympäristöjen määrittäjänä Koulukokemukset ja hyvinvointi Suomessa pidetään koulusta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat heikoimpaan kolmannekseen Turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tarve Koulun kasvatustehtävän korostuminen Oppimistulokset Oppimistulokset ovat laskeneet systemaattisesti etenkin matematiikan osaamisessa viimeisen 10 vuoden aikana
Opetuksen ja koulutuksen uudistuksen ydin: Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan 8
Uudistuksenlaadintaa ohjaavat periaatteet Normiperustaisuus Perusteet osa ohjausjärjestelmää Sitoutuminen työtä ohjaaviin ylempiin normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin Tietoperustaisuus Tutkimus- ja arviointitieto ratkaisujen taustalla Avoimuus Perusteluonnokset avoimesti kommentoitavissa Jatkuva viestintä ja vuorovaikutus Suunnitelmallisuus Prosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa Paikallisen ops-työn tukeminen prosessin alusta lähtien
Oppimisen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Opetuksen eheys Laajaalainen osaaminen Arviointi Toimintakul ttuurin linjaukset OPETUKSEN EHEYS Monialaiset oppimiskok onaisuudet Oppimisym päristöt ja työtavat Oppiaineet
Mikä uudistuksessa muuttuu? Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu erityisesti Oppimisympäristön, työtapojen ja opetuksen eheyttämisen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja ohjauksen sekä oppilaan arvioinnin määrittelyssä Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina
Mikä uudistuksessa muuttuu? Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys päättöarvioinnin kriteerien vahvistaminen
Koulu oppivana yhteisönä Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestä oppijana palautteen antaminen, yhdessä tekeminen Virittäytyminen ja aktiivisuus kiireettömyys ja rauha syventyminen ja tehtävien loppuun saattaminen Reflektiivisyys pysähtyminen aika ajoin oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan Oppiminen koulun pedagogisen johtamisen fokuksena Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen
Tapa toimia, oppimisympäristö Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä kehitys kestävä hyvinvointi Tavoitteet, tehtävä Kestävä elämäntapa Osaaminen Käsitys itsestä ja suhde muihin Arvot ja oppimiskäsitys Muuttuva toimintaympäristö
uskonto Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajatteluja kokemusmaailma.
Uskonto Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
uskonto Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta Opetus antaa oppilaille aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee jokaisen oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.
Uskonnon opetus kouluissa nyt Opetus ennen: Opetettavan uskonnon tunnustuksen (opin) mukaista tunnustuksellista uskontoa sitouttavaa opetusta Opetus nyt: Opetettavan uskonnon perustalle rakentuvaa opetusta oman uskonnon opetusta ei pyri sitouttamaan oppilasta uskontoon
Opetussuunnitelman perusteet löytyvät: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja _tutkintojen_perusteet/perusopetus (pdf) http://www.oph.fi/ops2016/103/0/opetushallitus_on_hyvaksyny t_esi-_perus- _ja_lisaopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_22_12_2 014 (doc)
Ops työvälineenä: eperusteet Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet osana Oppijan verkkopalvelua eri osa-alueet tuotetaan moduuleina, jotka muodostavat perusteiden kokonaisrakenteen eperusteet-palvelun myötä mahdollistuu tiedon monipuolinen suodatus, poiminta, koostaminen, yhdistely ja haku opetussuunnitelman perusteet rakentuvat kahdesta osasta: normi sisältää viitteet lainsäädäntöön tukiaineisto voidaan määritellä käsitteitä ja antaa esimerkkejä toteutuksesta eperusteet-palveluun rakennetaan paikallinen työkalu = paikallisen opetussuunnitelman laatimisen ja julkaisemisen alusta
Kiitos!