Turun alkukartoitustilaisuus 3.11.2009 Turun nuorisotoimesta oli paikan päällä noin 35 henkilöä (25 % koko henkilöstöstä). Paikalla olijat olivat pääosin talotyöntekijöitä. Turun nuorisopalveluissa monikulttuuriset kysymykset on huomioitu muihin kaupunkien verrattuna keskimääräistä paremmin. Nuorisoasiainkeskuksesta löytyy monikulttuurisuusohjelma, monikulttuurisen nuorisotyön verkosto ja monikulttuuristen asioiden koordinaattori. Nuorisoasiainkeskuksessa on järjestetty säännöllisesti monikulttuurisuuskoulutusta sekä kenttäväelle että johtotasolle. Aikaisempina vuosina haasteena Turussa näytti olevan se, että monikulttuurisuuteen liittyvä tietotaito ei jakaantunut organisatiossa tasaisesti, eikä johtotaso ollut asiaan tarpeeksi sitoutunut. Tämänhetkisinä haasteina on edelleen monikulttuurisuuden huomioiminen kaikilla tasoilla ja toimenkuvissa. Nuorisotyöntekijät vetoavat helposti siihen, että heiltä vaaditaan puuttumista niin moneen asiaan samanaikaisesti, ettei monikulttuurisuutta ole mahdollista mahduttaa työnkuvaan. Keskeisenä haasteena Turussa näyttäisi olevan työntekijöiden motivoiminen ja sitouttaminen monikulttuuristen asioiden suhteen. Teema on ollut pitkään pinnalla Turun nuorisoasiainkeskuksessa, mutta jo alkutilaisuuden aktiivisuudesta päätellen oli jonkun verran nähtävissä se, että työntekijät kokevat asian suhteen leipääntymistä. Keskustelun aktiivisuuteen olisi saattanut vaikuttaa myös se, jos paikalla olisi ollut sidosryhmien toimijoita, esim. järjestötyöntekijöitä (nuorisotyön ulkopuolelta tulevat ammattilaiset olisivat voineet esim. kertoa omasta työnkuvastaan ja samalla nuorisotyöntekijät olisivat joutuneet eri tavalla perustelemaan omaa työtään ulkopuolisille ). Osaanotto keskusteluun oli melko epäaktiivista (samalla tavalla kuin Oulussa), ja pohdin vaikuttiko tähän se, ettei johtotasoa ollut paikan päällä tarpeeksi (kun johtoa on paikalla, ihmisten on sitouduttava käsiteltävään teemaan eri tavoin). Alkukartoitusten tematiikka on myös asiapitoinen ja sen verran raskas, että paikalla olijoita voisi motivoida ainakin kahvitarjoilulla.yhtenä kehittämishankkeen haasteena näyttää yleisemminkin olevan se, miten ihmiset sitoutetaan niin, että he tosiaan rupeavat viemään konkreettisia työkaluja käytäntöön kevään 2010 aikana. Keskustelujen aikana esille nousseita haasteita: Turun monikulttuurisuusohjelma on kattava ja pätevä, mutta se kaipaa päivittämistä. Turussa olisi hyvä ylipäätään pysähtyä miettimään, missä asioissa on edetty ja mitkä ovat tämän hetken ja tulevaisuuden haasteita. Monikulttuurisuusohjelmaan olisi myös hyvä lisätä toimenpide ehdotuksia jokaiselle vuodelle. Monikulttuurisen nuorisotyön verkosto kaipaa päivitystä ja uusia jäseniä. Erityisenä haasteena on Turun kannalta asuinalueiden eriytyminen kulttuurisen taustan mukaan. Turussa olisi hyvä pohtia, mitä haasteita ja kysymyksiä tämä tuo nuorisotyölle ja miten tilanteeseen voitaisiin puuttua nuorisotyöllisin menetelmin. Olisi myös syytä syvällisesti pohtia, etteivät tilanteet synny luonnostaan, vaan asuinalueiden erkaantumisen taustalla on tietoiset poliittiset päätökset ja sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Useat puheenvuorot korostivat tilanteen ongelmallisuutta ja kritisoivat myös kaupungin päätöksentekijöitä huonoista alueellispoliittisista ratkaisuista. Lähtökohtaisesti ei voida kuitenkaan ajatella, että nuorisotalon monikulttuurinen kävijäkunta olisi 1
ongelma, mutta on syytä pysähtyä miettimään esimerkiksi sitä, miksi suomalaistaustaiset nuoret vieroksuvat taloja, joissa käy paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria ja miten kulttuurien välistä dialogia voitaisiin tehostaa. Nuorisotilojen väliset henkilövaihdot voivat olla tässä yhtenä avaimena. Lausteen nuorisotilalla kävijöistä 90 % oli aikaisemmin maahanmuuttajataustaisia ja nykyään 50 %. Eri vähemmistöryhmien nuoret toimivat tilalla myös keskenään. Tilanteen muuttumiseen on vaikuttanut nuorisotyöntekijöiden tietoinen nuorten dialogia tukeva eetos. Tilastointi. Turun keskushallinto linjaa, että kaikki kunnallisten palveluiden käyttäjät on tilastoitava myös kulttuurisen taustan mukaan. Tilastointi herätti jonkun verran kritiikkiä ja pohdittiin siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Toisaalta nousi esille, että tilastointi auttaa kartoittamaan sen, kuinka paljon nuorisopalvelut tavoittavat maahanmuuttajataustaisia nuoria esim. suhteessa alueen asukasrakenteeseen jne. Monikulttuuurisen kehittämishankkeen teemoista (rasisminvastaiseen toimintaan sitoutuminen ja nuorten keskinäisen dialogin tukeminen). Pienryhmäkeskusteluissa nousi ennen kaikkea esille, että nuorisotyöntekijät kokevat tärkeäksi, että monikulttuurisuudesta ja rasimista keskustellaan jatkuvasti ja tälle luodaan myös tilaa koko organisaatiossa. Lisäksi keskusteltiin siitä, että nuorisotyön ammatillisuus edellyttää, ettei nuorisotyöntekijä tuo esille työssään ennakkoluuloisia asenteita tai edistä niitä. Nuorisotyöntekijä toimii myös esikuvana suhteessa nuoriin. Näkemyksissä nousi esille myös, että työntekijät kaipaavat työkaluja sen suhteen, miten asenteisiin (sekä aikuisten että nuorten) voidaan keskittyä arjen tasolla. Eli mitä pitäisi tehdä? Rasismikokemusten käsittelylle toivottiin myös enemmän tilaa ja painotettiin, että kokemusten käsittelemiselle pitäisi luoda luottamuksellinen ilmapiiri, joka toteutuu parhaiten pienryhmätoiminnassa. Rasisminvastaisuus edellyttää myös jatkuvaa puuttumista nuorten kielenkäyttöön ja rasistiseen käyttäytymiseen. Lisäksi painotettiin, ettei monikulttuurinen toiminta saisi olla liian alleviivaavaa, jolloin se voi pahimmassa stigmatisoida maahanmuuttajataustaisia nuoria ja painottaa heidän erilaisuuttaan. Eli toivottiin monikulttuurisuutta edistävää toimintaa ilman että se lähtökohtaisesti alleviivaa eroja ja erilaisuutta. Asennekasvatusta tulisi tehdä myös nuorten omista lähtökohdista käsin ja kuunnella nuorten mielipiteitä asiassa. Keskustelussa tuotiin myös esille, että nuorisotyö on kasvatustyötä ja nuorten ryhmä klikkejä pitää purkaa jatkuvasti. Tämän voi parhaimmin tehdä toiminnallisin keinoin ( klikkien huomaamaton hajoittaminen, esim. pelivuorot uusiksi). Jatkossa: Sovittiin, että Turussa suunnitellaan monikulttuurisen verkoston ja Hasanin toimesta millä tavalla teemoja ruvetaan kevään 2010 aikana viemään käytäntöön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla työntekijöiden ja nuorten asenteiden kartoittaminen, sekä nuorten rasismikokemusten kartoittaminen. Veronika palaa asiaan joulukuussa, ja tiedustelee, mihin konkreettisiin ratkaisuihin Turussa on päädytty. 2
Turun nuorisopalveluiden tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta Plussaa nuorisopalveluiden monikulttuurisuusstrategia ja monikulttuurisuuskoordinaattori. Plussaa monikulttuurisen työn verkostointi. Monikulttuurisuusohjelma tunnetaan ja siihen on myös ruvettu sitoutumaan > kaikki organisaation tasot mukana johto mukaan lukien. Koulutusta on myös ollut tarjolla (esim. MOD koulutus) Sitoutumisessa vielä parantamisen varaa, esim. lokakuusta 2008 helmikuuhun 2009 tavoitteena oli, että 3 monikulttuurista tapahtumaa jokaisessa yksikössä, osa toteutti, osa ei. 3
Turun haasteita Monikulttuurisen nuorisotyön verkosto toimii, mutta henkilövaihtuvuus ei ole riittävä. Turun valitseman teeman kannalta olisi syytä kartoittaa rasismin ilmenemistä sekä nuorisotyöntekijöiden että nuorten näkökulmista. Rasismi ilmiönä, tarkoitetaanko samaa asiaa:on ajattelutapa tai toiminta, jossa ihmisten väitetyn rotu luonteen ja siihen liittyvien fyysisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasismiksi voidaan kutsua myös toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen. (wikipedia). Nykyään puhutaan kulttuurirasismista ja arkipäivän rasismista. (kaikki syrjintä ei ole rasismia, esim. ikärasismi ). Turun haasteita Haasteet Strateginen työ osana organisaation kehittämistä ja koulutusta: Kyselyt. Nuorten kuulemiset. Asiantuntijat + moniammatilliset verkostot (onko yhteistyötä olemassa?). Koko organisaatiota koskeva tahtotila: Monikulttuuristen asioiden huomioiminen on koko organisaation tehtävä. Ei tarkoita ammattitaidon häviämistä, vaan monikulttuuristen asioiden huomioinen on osa koko organisaation yleistä kehittämistä. Turun kannalta: paljon on tehty, keskeistä se, miten asioita viedään edelleen eteenpäin ja uusia haasteita kartoitetaan. 4
3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. Tutkimusten mukaan nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten suhtautumisessa rasismiin on selkeä ero: nuorten toivoessa avointa ja aktiivista keskustelua rasismista sekä sen vastustamista, aikuiset vaikenevat helpommin ja edistävät suvaitsevaisuuskasvatusta (ks. Harinen 2005 ; Honkasalo, Souto ja Suurpää 2007). Tämä on keskeinen kysymys siinäkin mielessä, että monikulttuurisille nuorille suunnattu kysely kertoo, että monet heistä eivät osallistu nuorisotoimintaan toisten nuorten ja ohjaajien ennakkoluulojen takia (Harinen 2005). Näin toiminnan avoimuutta on pohdittava kriittisesti esimerkiksi nuorisotalojen asenneilmapiiriä tarkastelemalla; kuinka se toivottaa uudet nuoret tervetulleiksi tai on toivottamatta ja tarvittaessa pyritään muuttamaan sitä. 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. KESKUSTELE: Miten varmistaa se, että nuorten rasismikokemukset pääsevät nuorisotyössä esille ja että kokemukset otetaan vakavasti? Miten käsitellä nuorisotyöntekijöiden asenteita? Miten rasismia voidaan ennaltaehkäistä? Mitä tarkoittaa konkreettisesti se, että nuorisotyössä sitoudutaan rasisminvastaisuuteen? Pohdi jotain konkreettista työkalua tähän teemaan liittyen! 5
Teemat 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. Honkasalon, Soudon ja Suurpään (2007) tutkimuksessa nousee esille nuorisotyöntekijöiden ajatus nuorten välisiin ystävyyssuhteisiin puuttumattomuudesta. Monikulttuuristen kysymysten vakavasti ottaminen kuitenkin edellyttää, että nuorten välisiä suhteita ja ryhmärajoja ollaan valmiita madaltamaan ja tekemään tunnistettavaksi. Tämä on olennaista erityisesti tilanteissa, joissa ne sisältävät toimintaan osallistuvia nuoria syrjiviä käytäntöjä tai ennakkoluuloisuutta. Ryhmien kokoonpanoihin vaikuttaminen, niiden sekoittaminen on yksi tapa lisätä nuorten ja heidän ryhmiensä välistä vuorovaikutusta ja samalla heidän sosiaalisia taitojaan. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen Keskustele Millä tavalla nuorten dialogia voi edistää sekä avoimessa että eriytetyssä toiminnassa? Miten ystävyyssuhteita voidaan sekoittaa rakentavasti? Miten huolehditaan siitä, että kaikki saavat olla mukana päättämässä nuorisotalon asioista ja myös hiljaisimpia kuullaan? Pohdi jotain konkreettista työkaluja liittyen nuorten keskinäisen dialogin tukemiseen. 6
Ehdotuksia Monikulttuurisuusohjelman päivittäminen. Asenne ja rasisminvastaista koulutusta henkilöstölle (ModkTurkutus, http://evl.fi/mod.nsf/sp?open&cid=contentd4e45 TAI Monikulttuurinen työnohjaus, http://www.aretai.org/). Rasismikysely (nuoret, nuorisotyöntekijät, myös asenne + uhrikysely) >mahdollisten harjoittelijoiden hyödyntäminen (esim. Humak/yliopisto). 7