GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Kilpisjärven ja Saanatunturin välissä peruskarttalehdellä 1823 12 A (liitteet 1 ja 2). Aihe tutkimuksiin on saatu vuonna 1973 U. Mäkisen lähettämästä, runsaasti kultaa, hopeaa ja kuparia sisältävästä lohkarenäytteestä K/30119/1 (liite 2). Vuosina 1973-1975 teki geologinen tutkimuslaitos alueella geologista kartoitusta, lohkaretutkimuksia sekä geofysikaalisia maasto-mittauksia. Näistä tutkimuksista on Geologian tutkimuskeskuksen arkistossa raportit: M 19/1823/-73/1 (P. Murtovaara) ja M 19/1823/-75/1/10 (O. Auranen). Vuonna 1979 päätettiin tutkimukset aloittaa uudelleen. Näistä tullaan esittämään tarkempi selvitys valmisteilla olevassa tutkimustyöselostuksessa M 19/1823/-88/1/10 (Geologian tutkimuskeskus). Tutkimuksia on johtanut FK O. Auranen ja tutkimuksista on vastannut FM I. Härkönen.
2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Vuonna 1980 tehtiin Kilpisjärven ympäristössä jäätikön liikesuunnan määrittämiseksi moreenitutkimuksia sekä lohkare-etsintöjä. Aikaisemmin löytyneistä lohkareista tehtiin lisää laboratorioselvityksiä, joista FT Kari Kinnunen on kirjoittanut tutkimusselostuksen: M 19/1823/-80/1/10, "Kilpisjärven kultapitoisten kvartsilohkareiden jäljitykseen soveltuvista mikrorakenteista". Vuonna 1981 Kilpisjärven alueelta otettiin 291 kpl pohjamoreeni- ja rapakallionäytteitä, joista 32 kpl nyt raportoitavalta alueelta. Liitteeseen 2 merkityt tutkimuskaivannot M1 - M11 kaivettiin kesällä 1983, urakoitsijana Timo Kangasvuo Muoniosta. Saman vuoden lopulla kairattiin syväkairausreiät M52/1823/82/R301 ja 302, yhteispituudeltaan 345.60 m GTK:n omalla kalustolla. Samana syksynä tehtiin myös pienialaista koemittausta VLF-R-kalustolla. Vuonna 1983 kairattiin Myllykoski Oy:n urakoimina reiät M 52/1823/83/R303-306, yhteispituudeltaan 500.78 m. Lisäksi otettiin keveillä iskuporilla moreeninäytteitä 50 kpl maantien koillispuolen rinteestä. Viimeiset tarkistuskairaukset tehtiin 1986 Kalajoen Timanttikairaus Ky:n urakoimina, tällöin kairattiin reiät M 52/1823/86/R307 ja 308, yhteispituudeltaan 273.70 m.
3 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimusalueen kallioperä koostuu granodioriitista ja siihen liittyvistä dioriittisista osista. Metasomaattisesti muuttuneet kloriitti- ja serisiittikivet liittynevät alueella olevaan syvään ja pitkään kaakko-luode suuntaiseen ruhjeeseen. Tässä on hajanaisesti kiisuuntunut kvartsijuonisto, jossa on kloriittikivimurskaleita ja ohuita grafiittipitoisia rakojuonia. Grafiitin vuoksi erottuu ruhje ja sen kvartsijuonisto hyvin slingram-mittauksissa. Juonistoa on seurattu geofysikaalisilla mittauksilla n. kahdeksan kilometriä. Luoteispäässä juonisto hajoaa kolmeen haaraan ja katkeaa. Eri suuntaisilla kairarei'illä todettiin tällä alueella esiintyvän stockwork -tyyppisen kvartsijuoniston. Eri suuntaisissa juonissa tavataan usein kohonneita kultapitoisuuksia (<_ 0.34 g/t). Pääasiassa kulta näyttää rikastuneen juoniston koilliseen kontaktiin, mutta esiintyy sielläkin hyvin epätasaisesti. Kairareiässä R302 on syvyydellä 81 m Au 0.8 g/t / 0.5 m. Reiässä R306 syvyydellä 81 m Au = 84 g/t / 0.5 m ja toisessa analyysissä 7.2 g/t / 0.5 m. Tässä havaittiin kultahippuja (O/ <_ 0.5 mm) myös makroskooppisesti. Reiässä R308 syvyydellä 62 m Au = 0.13 g/t / 1 m. Sen sijaan rei'issä R301 ja 307, jotka myös lävistivät tämän kontaktin, ei kultaa odotetulla kohdalla tavattu.
4 Moreenitutkimuksissa havaittiin hienoaineksessa (< 64 ) vahvasti kohonneita Au-pitoisuuksia (> 0.1 g/t) pisteessä 63575 sekä kaivannoissa M4 ja M8 (liite 2). Kaivannoissa M6 ja M13 tavattiin useita n. 1/4 m 3 :n kvartsilohkareita, joissa kompaktin kiisun osuus on n. 10 %. Näistä saadut metallipitoisuudet ovat Co <_ 0.27 %, Cu <_ 0.33 %, Ni <_ 0.21 %, Pb <_ 0.12 % ja Au <_ 0.13 g/t. Lievästi kohonneita perusmetallipitoisuuksia on myös reiässä R303 syvyyksillä 109 m, 115 m, 171 m ja 179 m: Cu <_ 0.1 %, Zn <_ 0.63 % ja Pb <_ 0.27 %. Perusmetallien ja kullan esiintymisellä on havaittavissa selvä, negatiivinen korrelaatio. Tutkimukset aiheuttaneesta lohkareesta K/30119/1 määritetyt kultapitoisuudet vaihtelevat välillä 0.4 g/t - 36.6 g/t. Lohkare on ilmeisesti kuljetettu tietöiden yhteydessä lohkareiden kasausalueelle. Koska lohkare vastaa tyypiltään ja metallipitoisuuksiltaan näissä tutkimuksissa paikallistettua pientä mineralisaatiota, voidaan olettaa sen alun perin sijainneen moreenissa mineralisaation läheisyydessä. AIHEEN ARVIOINTI Kulta esiintyy metallisina hippuina ja epätasaisesti jakautuneena kvartsijuonissa. Paksujen maapeitteiden ja asutuksen vuoksi on esiintymän tutkiminen vaikeaa. Nyt
5 saadut tutkimustulokset eivät viittaa ekonomisesti kannattavan esiintymän olemassaoloon, niinpä tutkimukset on lopetettu, eivätkä jatkotutkimukset ole aiheellisia. geologi Ilkka Härkönen
6 LIITTEET 1. Tutkimusalueen sijainti 2. Valtausalueet 3398/1-3 3. Kairausreikien sijainti 4. Luettelo kairausrei'istä LIITTYY Auranen, O. (1975): Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974. Raportti M19/1823/75/1/10 (Geologian tutkimuskeskus). Kinnunen, K. (1980): Kilpisjärven kultapitoisten kvartsilohkareiden jäljitykseen soveltuvista mikrorakenteista. Raportti M 19/1823/-80/1/10 (Geologian tutkimuskeskus). Murtovaara, P. (1973): Kansanaihetutkimuksen esiraportti M 19/1823/-73/1 (Geologian tutkimuskeskus).