Työnilo voimavarana. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1



Samankaltaiset tiedostot
Työnilo. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Työnilo miten huolehdin jaksamisestani?

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

Hyvällä mielellä työssä

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Henkilöstöjohtamisen haaste iloa työhön

Ihmisiksi työelämässä

Työnilosta tulosta miten?

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

Työnilo pää(n)asia Mitä työyhteisön jäsenenä voin tehdä?

Työhyvinvointi ja tuottavuus palveluyrityksessä

Löydä työnilo miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Työnilo ja tuottavuus

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Työn ja elämän hyvinvointi

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työnilo pää(n)asia. - Myönteisyys voimavarana - Mitä työhyvinvointi on? - Reseptiikkaa. Dosentti Marja-Liisa Manka

Työnilo pää(n)asia. - Pääasia päänasia? - Myönteisyydestä - Työnilon lähteistä. Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työhyvinvointi on pää(n)asia

Onnen ohjeita. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto

Työhvinvointi, mitä se on? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua

Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010

Henkilöstön hyvinvointi ja esimieskunnan tukeminen vaikeassa tilanteessa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Isot muutokset edessa, miten jaksan muuttaa omaa ammattipedagogiikkaani?

Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Stressi - mistä virtaa? Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Kuntoutuspäivät Psykologinen pääoma työelämässä. -Meillä ei mene huonosti verrattuna -Psykoginen pääoma, mitä se on? -Voiko sitä oppia?

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin?

Puhutaan - työyhteisötaidot hyvän hengen luojina. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka

Toiveikkuus voimavarana Mitä se on? Miten lisätä?

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

ALAISTAIDOISTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN MITÄ VOIMME TEHDÄ YHTEISEN TYÖHYVINVOINNIN HYVÄKSI

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Positiivinen ilmapiiri ja merkityksellinen työ synnyttää hyvinvointia ja tyytyväisiä asiakkaita. Merja Fischer, TkT, KTM Vaasa 10.2.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Verkoston työhyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

University of Tampere University of Jyväskylä

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? Taru Feldt, PsT

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

MERKITYSTÄ JA HYVINVOINTIA NUORILLE

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Minun työhyvinvointini

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Millä eväillä pärjäämme tulevaisuudessa? EK- STTK Tuottavuus- seminaari Merja Fischer,TkT, KTM

Työnilo pää(n)asia Mitä esimiehenä voin tehdä?

TYÖHYVINVOINTI JA JOHTAMINEN. ohjelmajohtaja, KT, Kirsi Heikkilä-Tammi

PALVELUTARPEEN ARVIONTI

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Työhyvinvoinnista tulosta

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Työhyvinvointi Työfysioterapeutti, NLP Master practioner. TreeniX Oy Mari Ravattinen

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Transkriptio:

Työnilo voimavarana - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti ja rikki. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

Mikä lisää voimia ja mikä vie voimia? työn itsenäisyys, työn haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssä johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika suuri työtaakka tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön taloudellinen vastuu Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. (Benz & Frey 2008.) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita ulkoisten puitteiden huomaaminen Csikszentmihalyi, M. 2005. 23.8.2013

Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

Myönteiset tunteet laajentavat havaitsemistamme Uudet ajatukset, teot, suhteet Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 7

USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. Pilottihankkeessa testataan keskittymisharjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Yle 20.1.2013 Professori Marja-Liisa Manka 8

Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen luo laatua synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 9

Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 10 10

Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli

Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

Kainuun Sanomat 30.5.2013 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 14

Katse peiliin eli omat keinot itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen psykologinen pääoma: huomion kiinnittäminen myönteisiin asioihin, kiitollisuuteen, esteiden ylittämiseen stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio, luonto) - keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004 Professori Marja-Liisa Manka - Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Olen kestävyyteni rajoilla Krooninen väsymys Ylikuormitusraja Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Professori Marja-Liisa Manka

Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 40 % 10 % 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. Otti ensimmäistä kertaa väriä hiuksiinsa uteliaisuuttaan. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

Myönteiset vahvistukset http://www.youtube.com/watch?v=qr3rk0kzfkg etsi vahvuuksiasi ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? rajoittavat uskomuksesi? jaa huolesi, keskustele mieti, mikä sinulla lisäisi työniloa Professori Marja-Liisa Manka

Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka

Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi www.kuntoutussaatio.fi/punk kohdasta Materiaalit Oman hyvinvoinnin lähteille ohjaajan opas voimaantumisharjoituksia yms. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25