Työnilo pää(n)asia Kuva Juho Manka - Inhimillinen pääoma menestystekijänä - Työnilon taloudellinen merkitys ja työnantajan keinot työniloon -Työyhteisön ja työntekijän omat keinot työniloon Johtamiskorkeakoulu 1
Iloa työhön? Suomen budjetti 2012 52,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 22 miljardia Johtamiskorkeakoulu 2
Millä menestymme huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät jopa 50-90 % näitä on kilpailijan vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita yrityksen historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Johtamiskorkeakoulu 3
Aineettoman pääoman tekijät Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Johtamiskorkeakoulu 4
Sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 Johtamiskorkeakoulu 5
Sosiaalisen pääoman mittari Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Johtamiskorkeakoulu 6
Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008. Johtamiskorkeakoulu 7
Jotta työhyvinvointi voisi olla strateginen menestystekijä, sillä on oltava organisaation strategioista johdetut tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista on arvioitava säännöllisesti. Mitä aikaisemmin päästään tarttumaan työhyvinvoinnin esteisiin, sitä suurempi vaikutus organisaation tuloksellisuuteen. Johtamiskorkeakoulu 8
Riskipyramidi (Vrt. Kuoppala ym.2009) Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Korjaava tilanne Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Varhainen puheeksiottaminen Psykososiaalinen ja organisatorinen työympäristö Työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö Johtamiskorkeakoulu 9
Työnhyvinvoinnin resepti - mahdollinenko? Mikä meidän työpaikalla lisäisi työniloa? Johtamiskorkeakoulu 10 Kuva Satu Stenroos
Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Kielteisyys Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Asiakas Myönteisyys Työyhteisö Varmuus työstä Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Johtamiskorkeakoulu 11
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät 1. ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne = rakenne- jatkuva kehittyminen pääoma toimiva työympäristö 2.JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen = vertikaalinen sosiaalinen pääoma 5. MINÄ ITSE psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ 3. TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot = horisontaalinen sosiaalinen pääoma Manka 1999, 2006, 2011 4. TYÖN HALLINTA vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen ja monipuolisuus = rakennepääoma Johtamiskorkeakoulu 12
Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Johtamiskorkeakoulu 13
Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi Johtamiskorkeakoulu 14
Mikä lisäisi työhyvinvointia työpaikallasi? Mitä tarvitsen? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet 3. 2. Vuoden kuluttua Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Johtamiskorkeakoulu 15
Tikkataulu yhteisö ORGANISAATIO tavoitteellisuus SosCap vertikaalinen joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö PsyCap ryhmä JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Johtamiskorkeakoulu 16
Työhyvinvointisuunnitelma Kehittämiskohde Hyödyt Esteet Toimenpiteet Vastuut Aikataulu Seuranta Hyvä ilmapiiri Itselle: stressi vähenee, motivaatio kasvaa Työnantajalle tuloksellisuus Asiakkaaalle mukava asioida Kiire, oma kireys, epätasainen työnjako, väärä tulkinta, arvostuksen puute työuupumus Yksi viikonavauspalaveri kaikille Tulojuhlat uudelle työntekijälle Huoneentaulu hyvistä tavoista Peiliin katsominen, ei haudota, opitaan mokista Iloinen aamunavaus: kerromme onnistumisista Johtaja Tiimit vuorotellen Seuraava palaveri Kaikki Kaikki Heti Kun uusi tulee Työhyvinvointi- Kyselystä ao. Luvut Vastuualueiden selkeys Itselle: tietää, mitä odotetaan, työtyytyväisyys Työnantajalle ei tarvitse katsoa perään, parempi asiantuntemus Asiakkaalle tietää,kenen puoleen kääntyä Yllätykset esim. sairauslomat jatkuva muutos, ruuhkapäivät, turha päivittely ja murehtiminen Tiiminvetäjien 2 min. palaveri Oma toimenkuva esille Tiimin vastuualueet esille Kukin miettii omat toiveensa toisille tiimeille Tilannekatsaukset myyntipäällikön kanssa: - miten menee - mitä saatu aikaan Tiiminvetäjät Kaikki Tiimit Tiimit Myyntipäällikkö - koulutukset Johtamiskorkeakoulu 17 Heti Heti valmistuttua Heti valmistuttua Seuraavaan Palaveriin Neljä kertaa/v
Hyvinvointia edistävä työ jokaisen työn arvostus minkälaista arvostusta toivoisit esimieheltä ja työkaveriltasi? työn suunnittelu haasteellisia tehtäviä, vaikutusmahdollisuuksia, työnkiertoa, positiivisen palautteen tuottaminen huomion kiinnittäminen onnistumisiin, aikaa palautteelle toisilta oppiminen kohtaamista sekä asiakkaiden että kollegoiden kesken sananvalta jokaisella tiimin jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, miten yhdessä työskennellään tavoitteiden saavuttamiseksi Johtamiskorkeakoulu 18
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona Tavoitteena oli selvittää työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukevia johtamiskäytäntöjä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Esiteltävät tulokset perustuvat kesällä tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin. Kyselyssä selvitettiin lähiesimiestyön ja työhyvinvoinnin nykytilaa. Haastatteluissa etsittiin kokemuksia onnistuneista johtamistilanteista, työhyvinvointia lisäävistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksista. Hankkeeseen osallistuu Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi laitoshoidon yksikkö Tampereelta sekä putkialan yritys Turusta. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 342 henkilöä ja haastatteluihin osallistui kaikkiaan 55 henkilöä. TSR:n rahoitus Johtamiskorkeakoulu 19
Sukupolven käsite (Zemke et al. 1999) Suuret ikäluokat (1943 1960): korkea työmoraali ja työn merkitys elämässä. Suhtautumista työhön luonnehtii työteliäisyys. Nykyiset johtamisperiaatteet ja yrityskulttuuri ovat suurten ikäluokkien rakentamia. Sukupolvi X (1960 1980): hyvä palkka, etenemis- ja kouluttautumismahdollisuudet ovat tärkeitä. Lisäksi teknologia kuuluu olennaisesti heidän elämäänsä. Sukupolvi Y (1980 2000): elämää hallitsevat virtuaalisuus ja verkostot. Tämän sukupolven on kuvattu haluavan vuorovaikutteista ja läsnä olevaa johtamista (Ahonen ym. 2010). Alle 30-vuotiaiden keskuudessa hyvää esimiestyötä pidetään palkkatasoa tärkeämpänä tekijänä (Nuoret ja johtaminen -tutkimus 2010). Johtamiskorkeakoulu 20
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Nuutinen, Heikkila-Tammi & Manka 2011. Johtamiskorkeakoulu 21
Millaista on hyvä johtaminen? (n=208) Luokan sisältö n % Oikeudenmukainen, tasapuolinen, reilu kohtelu 108kpl 52% Työntekijän kuunteleminen, huomioiminen ja mukaan ottaminen mm. päätöksenteossa 97 47% Vastuunkantaminen, asioiden hoitaminen ja ratkaiseminen 84 40% Avoin rehellinen keskustelu ja hyvä tiedonkulku 61 29% Palautteen antaminen, kannustaminen ja palkitseminen 45 22% Työntekijän kunnioittaminen, arvostaminen ja luottaminen 44 21% Jämptiys, jämäkkyys, itsenäisyys ja auktoriteetti 34 16% Työntekijän puolien pitäminen 17 8% Työhyvinvointi, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto 22
Mitä voit itse tehdä, jotta vuorovaikutus toimii esimiehen kanssa? (n=176) Luokan sisältö n % Avoimuus ja avoin keskustelu 120 68% Työtehtävien hyvä hoitaminen ja aktiivisuus työpaikalla 29 16% Rehellisyys, luotettavuus, asiallisuus 29 16% Vuorovaikutus toimii tai ei toimi 26 15% Esimiehen kuunteleminen, ymmärtäminen ja kunnioittaminen 25 14% Joustavuus ja myönteisyys 16 9% Oman toiminnan reflektointi 10 6% Johtamiskorkeakoulu 23
Johtamisen toiveet eri sukupolvilla Jokainen sukupolvi arvostaa reiluutta, oikeudenmukaisuuuta ja tasapuolisuutta nämä ovat työhyyvinvoinnin tukipilareita Sukupolvi X (1980-1961) arvostaa enemmän vuorovaikutteista johtajuutta kuin nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet Suuret ikäluokat (ennen 1960 syntyneet) arvostavat sitä, että esimiehet antavat vastuuta ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia Johtamiskorkeakoulu 24
Tunneälykäs johtajuus tunteiden havaitseminen, omien ja muiden, ja ilmaiseminen, tunteiden käyttäminen esim. ajattelun tukena, tunteiden ymmärtäminen kuten eri tunteiden erottaminen, tunteiden kehittyminen ajan myötä sekä tunteiden hallinta, omien ja muiden. Sosiaalinen, älyllinen ja toiminnallinen. Johtamiskorkeakoulu 25
Myönteiset tunteet broaden and build laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä mahdollistaen luovat ideat ja uudenlaiset yhteydet ne auttavat lisäämään henkilökohtaisia resursseja, joita ovat tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen, psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen muutoksissa sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja fyysiset: kylmyyden sietäminen ja näin johtavat hyvinvointiin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008. Johtamiskorkeakoulu 26 26
Broaden and build -teoria Hyvä terveys, onnellisuus Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia Rakentaa kestäviä voimavaroja (sos.tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) laajentavat Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet The broaden-and-build theory of positive emotions (Cohn & Fredrickson, 2009). Johtamiskorkeakoulu 27
Broaden and build hypoteesin testaaminen työssäolevilla (N=139) päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja It-alan yritys Compuware Corporation, alku- ja lopputestaukset puolet tutkituista harrasti rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin, tähän annettiin alussa opetusta kuusi X 60 min., se sisälsi ryhmämeditaatiota, edellisen viikon kehityksen seuraamista ja miten siirtää meditaatio arkeen ohjeistettiin tekemään harjoituksia vähintään 5 päivänä viikossa päivittäinen raportointi 9 viikon ajan, jossa osallistujat kertoivat tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin Johtamiskorkeakoulu 28
Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Johtamiskorkeakoulu 29
Väitöstilaisuus 17.2.2012 Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. Johtamiskorkeakoulu 30
Tuloksia: innostus tarttuu Kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. Positiivinen vuorovaikutus synnyttää myönteisiä tunteita, se lisää luottamusta itseen ja toisiin, vapauttaa luovuutta ja kekseliäisyyttä. Positiiviset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia ja lisäävät kokemusta yhteisöllisyydestä. Väitöskirjan tuloksena syntyi positiivisesti poikkeavan palveluliiketoiminnan malli. Malli osoittaa, kuinka jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa kannattavuuteen palveluliiketoiminnassa, valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen käyttäytymisen sijasta. Yrityksen johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. (M. Fischer 2012, Väitöstiedote, väitöskirja http://lib.tkk.fi/diss) Johtamiskorkeakoulu 31
Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu työn organisointi eli esimies on oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon. esimerkillisyys ja luotettavuus. Hän toteuttaa elämässään eettisiä arvoja ja on johdonmukainen päätöksenteossaan. psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys. Esimies toimii valmentajana ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä. työntekijöistä huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Esimies inspiroi älyllisesti. optimismin johtaminen. Esimies huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä. Johtamiskorkeakoulu 32
Työyhteisön keinoja - vastavuoroisuus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Johtamiskorkeakoulu 33
Omia keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen stressin tunnistaminen terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Johtamiskorkeakoulu 34
Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 - Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Johtamiskorkeakoulu 35
Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Krooninen väsymys Olen kestävyyteni rajoilla Ylikuormitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Johtamiskorkeakoulu 36
Irtiottoja työstä On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on vaikeinta työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Johtamiskorkeakoulu 37
Huolehdi puitteista fyysinen kunto: liikunta bodaa aivojakin ja muistia riittävä uni unen tarve vaihtelee yksilöittäin keskim. 7-9 tuntia väsyneenä on ärtynyt, keskittymiskyvytön, suunnittelematon ja vähemmän luova elämän tasapaino, muutakin kuin työtä riittävät ihmissuhteet Johtamiskorkeakoulu 38 38
Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua mikroelpymishetket työssä virkistävät jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Johtamiskorkeakoulu 39
Työnilonjulistus 2012 Julistuksella haastamme mahdollisimman monet työpaikat työhyvinvointitalkoisiin. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia. Ymmärtäkäämme työhyvinvointi laajasti työyhteisön toimivuudeksi, siksi sitä pitää suunnitelmallisesti johtaa Ottakaamme käyttöön myös uudenlaisia tunnuslukuja, joilla voimme ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä. Hyvä johtaminen on vastavuoroista, esimiehen optimismi siirtyy työntekijöihin Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Yhteisöllisyys vie huipulle. Järjestäkäämme hautajaiset Jollekin Muulle Ole oman elämäsi ohjaksissa ja pidä itsestäsi huoltokirjaa. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä- tee joka päivä jotakin kivaa Tampere 10.1.2012 www.uta.fi/jkk/synergos Johtamiskorkeakoulu 40
Lisätietoa Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. www.uta.fi/jkk/synergos Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Johtamiskorkeakoulu 41