TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA



Samankaltaiset tiedostot
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Toiveikkuus voimavarana Mitä se on? Miten lisätä?

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua

Työn ja elämän hyvinvointi

Työnilo ja tuottavuus

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Työnilosta tulosta miten?

Työhyvinvoinnin kehittäminen

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Löydä työnilo miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Työhyvinvoinnista tulosta

Työnilo. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Alueseminaari V. Marja Liisa Manka. Tampereen yliopisto, HyWin Työhyvinvointi 1

Ihmisiksi työelämässä

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

Työnilo voimavarana. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Hyvällä mielellä työssä

Työhyvinvointi ja tuottavuus palveluyrityksessä

Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Aloitustilaisuus

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

Henkilöstöjohtamisen haaste iloa työhön

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Työnilo miten huolehdin jaksamisestani?

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Onnen ohjeita. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työnilo pää(n)asia. - Myönteisyys voimavarana - Mitä työhyvinvointi on? - Reseptiikkaa. Dosentti Marja-Liisa Manka

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

RATKAISUKESKEISYYS, TYÖN ILO JA IMU

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Ke Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Psykologinen ja sosiaalinen pääoma työssä jatkamisen edistäjinä

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Kuntoutuspäivät Psykologinen pääoma työelämässä. -Meillä ei mene huonosti verrattuna -Psykoginen pääoma, mitä se on? -Voiko sitä oppia?

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Opintoasiainpäivät

Työnilo pää(n)asia Mitä työyhteisön jäsenenä voin tehdä?

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Sisällys. Liikkeelle... Perinteinen ja positiivinen psykologia... Hyvän mielen taidot... Hyvä mieli jokamiestaidoksi...

Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin?

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?

Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot

Mielenterveys voimavarana

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Sosiaalinen ja psykologinen pääoma työntekijän ja työyhteisön voimavaroina

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Työyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys

Transkriptio:

TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA - Professori Marja-Liisa Manka Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Eva: Hyvä henki tärkeintä työpaikalla "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä 82 % oli sitä mieltä, että töissä mennään jo ylikierroksilla ja moni palaa loppuun työpaikan hyvä henki, työn mielenkiintoisuus ja hyvä pomo tärkeimmät viihtyvyystekijät EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

Miten työt muuttuvat.. Fyysisestä työstä Ei intensiivisestä työrytmistä Työn ja kodin erottamisesta Yksilöllisestä työstä Elinikäisistä työpaikoista Pysyvyydestä Mentaaliseen ja tunnetyöhön Kiihtyvään työrytmiin Työn ja kodin sekoittumiseen Tiimityöhön Epävarmuuteen Jatkuvaan muutokseen ja joustavuuteen Schaufeli 2009 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. - Martin E. P. Seligman Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

Työhyvinvoinnin käsitteen historia Yksilön sairaus Työyhteisön toimivuus Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä! 1900-luvun alku 2010 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

Työhyvinvointi strategisesti johdettua? työhyvinvointi suunnitelmallisesti johdettu vain 1/3:ssa organisaatioista esimiehille on määritelty rooli 37 %:ssa perinteiset asiantuntijatoiminnot hyvässä kunnossa keskimäärin työhyvinvointiin käytettiin 789 euroa henkeä kohti vuodessa. henkilöstön koulutus 392 työterveyshuolto 223 virkistys- ja kulttuuri 132, liikunta 73, projektit 43 ja viestintä 15 valtio ja liike-elämän palvelut satsaavat henkilöstöönsä eniten, kunnat ja kuljetusala vähiten. Aura O, Ahonen G & Ilmarinen J. 2009. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

Menestyksen uusi perusta menestystä ei voida enää perustaa niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknologisille resursseille, vaan kilpailuetu löytyy inhimillisistä tekijöistä yhteisöllisyys sosiaalinen pääoma yksilön voimavarat psykologinen pääoma kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Tampereen yliopisto, Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos, HyWin- Marja-Liisa Manka Työhyvinvointi Tampereen yliopisto 7

Sosiaalinen pääoma = yhteisöllisyys työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski sosiaalinen pääoma: vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Kouvonen ym. 2006; Oksanen 2009 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä. vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa psykologinen pääoma: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Seligman M. 2008. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

Psykologinen pääoman ulottuvuudet Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne Toivo: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. Sitkeys, joustavuus, palautumiskyky: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

Henkisen hyvinvoinnin malli työpaikalla Työn voimavarat Johtamistapa Oikeudenmukaisuus Innovatiivisuus Työn hallinta Sosiaalinen tuki Yksilön voimavarat Itseluottamus Toivo Optimismi Sitkeys Kokemukset ja asenteet liittyen työhön Flow Työn imu Työn merkityksellisyys Sitoutuneisuus Tulokset yksilön ja organisaation näkökulmasta Jatkuvuus Tulokset Hyvinvointi Toipuminen Terveys mukaellen Christensen 2009 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

Flow ja tuloksellisuus nettikysely norjalaisille pankkityöntekijöille (n=360) vastausprosentti 51%, 52% naisia ja 48% miehiä tutkimustulosten mukaan työn voimavaroilla (sosiaalinen tuki, työn kontrolli) ja yksilön voimavaroilla (optimistisuus) oli positiivinen vaikutus flow-tilaan, jolla oli puolestaan positiivinen vaikutus työn tuloksellisuuteen. flown vaikutus työn tuloksellisuuteen oli suhteellisen voimakas. flow -kokemusten tukeminen työpaikalla samalla kun työn voimavaroja vahvistetaan näyttää olevan hyvä strategia pyrittäessä vaikuttamaan työntekijöiden työsuoritukseen. (Christensen 2009) Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

Organisaation keinoja henkisen pääoman kasvattamiseen yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

Mikä lisäisi työhyvinvointia? Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet 3. 2. Tavoiteajankohta Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle Tämä hetki Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

Johtamisen keinoja - valtuuttaminen vastavuoroisuus hyvät esimiestaidot synnyttävät hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen otetaan ajoissa puheeksi henkisen hyvinvoinnin esteet sosiaalisen tuen antaminen emotionaalista ja psykologista tukea tarjolla, minkä ansiosta työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen: menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

Kahden kauppa Oikeudenmukaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde Luottamus esimieheen Valtauttaminen mielekkyys osaaminen päätöksenteon mahdollisuus vaikuttamisen mahdollisuus Työyhteisötaidot tunnollisuus reiluus epäitsekkyys kohteliaisuus Wat &Shaffer 2005 16 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

Työyhteisön keinoja positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus kognitiiviset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

Työhön liittyviä keinoja työn suunnittelu haasteellisia tehtäviä, vaikutusmahdollisuuksia, työnkiertoa positiivisen palautteen tuottaminen saavutusspiraalit: missä on onnistuttu toisilta oppiminen sananvalta jokaisella tiimin jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, miten yhdessä työskennellään tavoitteiden saavuttamiseksi Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

Työntekijän keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen positiivisten tavoitteiden kuvittelu mielessä terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan: miiminen onnellisuus (esim. kynä huulille) Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

Psykologinen pääoma Psykologinen pääoma Toiveikkuus Optimismi Sitkeys, joustavuus Pystyvyys Myönteiset tunteet Työntekijöiden asenteet +sitoutuminen -kyynisyys Työntekijöiden käyttäytyminen +työyhteisötaidot - poikkeavuus Tietoinen läsnäolo voimistunut tietoisuus Avey, Wernsing. Luthans 2008 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20

Myönteiset tunteet pääosassa psykologinen pääoma on yhteydessä positiivisiin tunteisiin (emootioihin), jotka puolestaan olivat yhteydessä asenteisiin (innostus ja kyynisyys) ja muutosta edistävään käyttäytymiseen = työyhteisötaitoihin (OCB ja poikkeavuus) läsnäolo (mindfullnes) oli yhteydessä psykologiseen pääomaan ennustamalla myönteisiä tunteita myönteiset tunteet vaikuttivat välillisesti psykologisen pääoman, asenteiden ja käyttäytymisen väliseen suhteeseen Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

Psykologisen pääoman interventio tutkimuksen toteutus: internet-osoite kaikille, osallistujat rekisteröityvät sisään ja täyttävät kyselylomakkeen jakaudutaan satunnaisesti tutkimusryhmään ja kontrolliryhmään -> I valmennus (45 min) kaikki toteutuu verkossa viikon kuluttua toinen tapaaminen II valmennus (45 min) kolmen päivän kuluttua viimeinen kysely kummallakin ryhmällä Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

I valmennus: sitkeys ja iteluottamus esitettiin powerpoint ja flash animaatio sitkeydestä ja itseluottamuksesta yleensä ja työpaikalla, näytettiin pätkiä elokuvista (dramatisoituja tilanteita sitkeydestä ja itseluottamuksesta) mietittiin omia haasteellisia tilanteita työpaikalla, joihin oli jumiuduttu, ja joihin liittyi sitkeys tai itseluottamus ajatteluna tai toimintana pyydettiin kirjaamaan ylös tilanteita mihin ei voitu vaikuttaa ja mihin voitiin vaikuttaa, näiden kautta oli mahdollista miettiä omaa toimintaa haasteellisissa tilanteissa lopuksi toteutettiin kirjoittamalla itsereflektioharjoitus, jossa mietittiin omia aiempia ajattelutapoja, tunteita ja toimintaa sekä tulevaisuuden toimintatapoja istunto päättyi yhteenvetoon ja tiivistykseen ja muistutukseen siitä mitä on opittu ja kuinka sitä on mahdollista soveltaa työpaikalla Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

II valmennus: toivo ja optimismi lähtökohtana oli ajatus yksilön tavoitteisiin ja tehtävien suorittamiseen suuntautuneisuudesta esityksessä kerrottiin henkilökohtaisten arvojen tärkeydestä, tavoitteiden saavuttamisen realistisuudesta pyydettiin kirjaamaan ylös useita tavoitteita, jotka haluttiin saavuttaa, olivat realistisesti saavutettavissa, toteutettavissa työpaikalla ja henkilökohtaisesti arvokkaita. näistä valittiin yksi tavoite lopputyöskentelyyn. tavoite pilkottiin pienempiin osiin (osittaminen lisää toivoa ja itseluottamusta pienemmät tavoitteet helpompi saavuttaa). mietittiin miten eri tavoin voidaan päästä samaan tavoitteeseen ja keinoja esteiden ja ongelmien ratkaisuun. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

Intervention tulokset kontrolliryhmän psykologisessa pääomassa (mitatussa) ei tapahtunut muutosta (45,2%, PsyCap instrument score) koeryhmällä tapahtui intervention myötä selvä muutos (54,8%, PsyCap instrument score) => psykologiseen pääomaan voidaan vaikuttaa (aiemmin pidetty vain lahjakkaiden ominaisuutena) ryhmien koostumus oli heterogeeninen (erilaisia organisaatioita, aloja jne.), joten tuloksia voidaan yleistää Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25

Miten tästä eteenpäin? pk-yrittäjällä psykologinen pääoma on tärkeässä roolissa miten lisätä sosiaalista ja psykologista pääomaa? Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26