Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 3 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.1.5 Pohjakartta... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 5 3.2.2 Yleiskaava... 6 3.2.3 Asemakaava... 6 3.2.4 Kunnallistekniikka... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3.4 Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1... 8 5.2 Kaavan kumoamisen vaikutukset... 9 LIITTEET JA OHEISMATERIAALI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet Yleiskaava
Kaavaselostus Sivu 2/8 RUOKOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KÄRINGISSÄ KORTTELI 146 LÄ-HIALUEINEEN 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelua sijaitsee Ruokolahden kunnassa Käringintien pohjoispuolella ja Puumalantie itäpuolella. Alueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Suunnittelualueen seudullinen sijainti Suunnittelualueen alueellinen sijainti pohjakarttaan sovitettuna
Kaavaselostus Sivu 3/8 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KÄRINGISSÄ KORTTELI 146 LÄ-HIALUEINEEN. Voimassa oleva asemakaava on laadittu voimakkaan liikenteen kasvun perusteella. Asemakaavaan on otettu uusia leveitä katuvarauksia. Kaava ei ole kuitenkaan toteutunut ennakoidulla tavalla. Rakennettujen alueiden oleminen kaavallisesti osana virkistysalueita ja katualueita on ongelmallista. Vaihtoehtotarkastelussa on päädytty ratkaisemaan ongelma kaavan kumoamisella. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet (ehdotusvaihe) 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava 1 Yleiskaava Taustaselvitys ja toimenpidevaihtoehdot Käringintien Iivarintien alueen kaavan muuttamiseksi. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu (khall 30.5.2016 170) on päättänyt käynnistää asemakaavan kumoamisen ns. Kataran alueella. Tekninenjohtaja on valinnut kaavan laatijaksi Hirvikallio Consulting Tmi:en. Kaavaluonnos valmistui elokuussa 2016. Kaavaluonnos oli nähtävillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Asemakaavalla kumotaan AO-kortteli 146, osa lähivirkistysaluetta (VL) ja nimetön katualue.
Kaavaselostus Sivu 4/8 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Suunnittelualue on jo pitkälti ihmisen muokkaamaa aluetta. Varsinaista luonnonympäristöä on hyvin vähän. Alueen puusto on rehevää sekapuustoa. Alueen puustoa 3.1.2 Rakennettu ympäristö Rakennettuun ympäristöön kuuluu kolme omakotitalon pihapiiriä. Ne ovat rakentuneet 50 60 luvuilla. Omakotitalo lähellä suurjännitelinjaa 3.1.3 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 3.1.4 Maanomistus Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisten ja Ruokolahden kunnan omistuksessa.
Kaavaselostus Sivu 5/8 3.1.5 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Kaava laaditaan digitaaliselle pohjakartalle. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Ensimmäinen vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.10.2015.
Kaavaselostus Sivu 6/8 Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta Maakuntakaavassa kaavamuutosalueelle osoitettu seuraavia varauksia: KAUPUNKI- / TAAJAMARAKENTEEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE 3.2.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnan laatima osayleiskaava vuodelta 2005. Yleiskaavan aluevarauksia ovat erillispientalojen alue (AO), lähivirkistysalue (VL) ja katuvaraus 3.2.3 Asemakaava Ote yleiskaavasta Alueella on voimassa vuonna 2006 voimaan tullut asemakaava.
Kaavaselostus Sivu 7/8 3.2.4 Kunnallistekniikka Asemakaavaote Asemakaavan aluevarauksia ovat erillispientalojen alue (AO), lähivirkistysalue (VL) ja katuvaraus. Alueen vesihuolto ja jätevesiverkosto on toteutettu alla olevan kartan mukaisesti. Alueen kunnallistekninen verkosto 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Asemakaavoituksen yleistavoitteena on kumota osa-alueen asemakaava tarpeettomana. Nykyiseen asemakaavaan osoitettu leveä katualue on osoittautunut tarpeettomaksi.
Kaavaselostus Sivu 8/8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Ruokolahden kunnanhallitus on kokouksessaan (khall 30.5.2016 170) tehnyt asemakaavan laatimispäätöksen. Lähialueen asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hallintooikeuteen (KuntaLaki 90 ). Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. 4.3.4 Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta Täytetään prosessin aikana 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Erillispientalojen korttelialueet (AO) Asemakaavalla kumoutuu yksi AO-kortteli ja yhteensä 2 tonttia. Korttelin pinta-ala oli noin 5 450 m2 ja rakennusoikeutta oli 800 k-m2. Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysalueita kumoutuu noin 4 750 m2. Lähivirkistysalueella on myös vanha omakotitalon pihapiiri. Katualueet Katualueita kumoutuu noin 4 070 m2.
Kaavaselostus Sivu 9/8 5.2 Kaavan kumoamisen vaikutukset Kaavan kumoaminen muuttaa alueen normaaliksi haja-asutusalueeksi. Rakennettujen AO-tonttien osalta kaavan kumoamisella ei ole vaikutusta, koska ne ovat toteuttaneet vesihuollon liittymällä kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon johtoverkostoon. Rakennuspaikat hyödyntävät jo rakennettua katuverkostoa. Alueen rakentaminen tapahtuu jatkossa kunnan rakennusjärjestyksen perusteella. Alueen yleiskaava jää edelleen voimaan. Kunta tekee seuraavan yleiskaavan päivityksen yhteydessä mahdollisesti muutoksia. Kaavan kumoaminen poistaa kunnan velvoitteet yleisten alueiden (katu ja lähivirkistysalue) toteuttamisesta. Antti Hirvikallio RI, YKS 371