Luumäen kunta. Kaavaselostus EHDOTUS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Transkriptio

1 Kaavaselostus EHDOTUS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Kaavaselostus Sivu 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Asemakaava perusteluineen Korttelialueet Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu Toteuttamisen seuranta... 10

3 Kaavaselostus Sivu 2/10 LUUMÄEN KUNTA UUTELAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Luumäen kunnassa länsiosassa VT6 pohjoispuolella. Alue sijoittuu kahden pienehkön järven; Vainosenjärven ja Tervajärven väliselle kannasalueelle. Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan puistoaluetta (Pl) ja kahta lomarakennuspaikkaa (Rh). Tavoitteena on muodostaa rakennetun tilanteen perustella uusi tontti ja nostaa kahden rakennuspaikan oikeudet ympäröivää yleiskaavaa vastaavalle tasolle 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet

4 Kaavaselostus Sivu 3/ Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava 1 Yleiskaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Maanomistajat ovat valinneet kaavamuutoksen laatijaksi Hirvikallio Consulting Tmi nimisen yhtiön. Kaavan aloitusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin sähköpostikokouksena Kokouksesta ei jätetty kommentteja. Kaavaluonnos valmistui marraskuussa Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Asemakaavalla muutetaan modernisoidaan voimassa olevan asemakaavan Rh lomarakennuskorttelista kahden tontin rakennusoikeudet vastaavalle tasolle kuin mitä ympäröivässä yleiskaavassa on. Samalla perusteella lisätään olemassa olevien tonttien eteläpuolelle yksi lomarakennustontti lisää. Tontin rakentaminen on toteutettu poikkeamisluvalla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualue on jo ihmisen muokkaamaa aluetta. Varsinaista luonnonympäristöä ei juurikaan ole. Kaikki tontit ovat varsin puustoisia. Rannan ja rakennusten väliin on jätetty riittävästi suojapuita.

5 Kaavaselostus Sivu 4/10 Alueen puustoa Rakennettu ympäristö Rakennettuun ympäristöön kuuluu kolme lomarakennusta talousrakennuksineen. Alueen rakennuksia Liikenne Alueelle liikennöidään Väliväyläntietä, joka on valtion ylläpitämä yhdystie. Liittymätienä on Liivanlahti yksityistie Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisten omistuksessa.

6 Kaavaselostus Sivu 5/ Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Kaava laaditaan alkuperäisen asemakaavan pohjakartalle, jota on täydennetty maastotietokannannan kohteilla sekä ajantasaisilla kiinteistörajoilla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ensimmäinen vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kummassakaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta

7 Kaavaselostus Sivu 6/ Yleiskaava Suunnittelualueelle on laadittu Luumäen kunnan toimesta rantayleiskaava yleiskaava, joka hyväksyttiin valtuustossa Ranta-asemakaava-alueiden osalta yleiskaava ainoastaan toteaa maankäytön, joten yleiskaavan ei voida tulkita ohjaavan asemakaavaa Asemakaava Ote yleiskaavasta Suunnittelualueella on voimassa Uutelan ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Kymen lääninhallituksessa Asemakaavaote

8 Kaavaselostus Sivu 7/10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta. Lähialueen asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hallintooikeuteen (KuntaLaki 90 ). Ranta-asemakaavan muutoksesta järjestettiin sähköpostikokous Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Kaavaluonnoskartassa ja merkinnöissä on epäselvyyttä siitä, onko rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus 180 vai 200 k-m2. Kunnan tulee seuraavan yleiskaavan päivityksen yhteydessä muuttaa yleiskaava vastaamaan muutettu ranta-asemakaavaa. Vastine: Yhtenäistetään kaavamerkintöjä siten, että tulkintaepäselvyyttä ei tule. Kunta hoitaa tarvittavan yleiskaavamuutoksen seuraavan tarkastuskierroksen yhteydessä. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta toteaa, että rakennusoikeuden määrä, etäisyydet ja jaottelu tulisi säilyttää rantaosayleiskaavan RA paikan mukaisena. Vastine: Yhtenäistetään kaavamerkintöjä ympäröivän yleiskaavan kanssa.

9 Kaavaselostus Sivu 8/10 Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, että kaavamuutos on muuten rantaosayleiskaavan periaatteiden mukainen, mutta rakennusoikeuden määrä, etäisyydet ja jaottelu tulee säilyttää rantaosayleiskaavan RA paikan mukaisena. Vastine: Yhtenäistetään kaavamerkintöjä ympäröivän yleiskaavan kanssa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosalue muodostaa RA-korttelin numero 12 ja siinä on kolme erillistä tonttia. Kaavamuutosaluetta koskeva mitoitus esitetään ympäristöhallinnon asemakaavan seurantalomakkeella. 5.2 Asemakaava perusteluineen Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) Kaavamerkinnät ja määräykset Kullekin tontille saa rakentaa: Yhden loma-asunnon ja yhden lisärakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 130 k-m². Lisärakennuksen enimmäiskoko on 30 kerros-m² ja sen tulee olla samassa pihapiirissä loma-asunnon kanssa. Saunan, jonka enimmäiskoko on 30 kerros-m². Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 180 kerros-m2 ja rakennusten enimmäislukumäärä on 5. Korttelin 12 pinta-ala on noin m2. Rakennusoikeutta muodostuu kolmeen erilliseen tonttiin yhteensä 540 k-m2. Korttelitehokkuudeksi muodostuu noin 0,07. Kaavamääräykset perustuvat soveltuvin osin ympäristöministeriön ohjeistamiin asemakaavamerkintöihin. Määräyksiä osoitetaan seuraavasti: Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaali ja värityksen osalta. Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien-puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Lisää ohjeistusta on kunnan rakennusjärjestyksessä. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitantorjunta.

10 Kaavaselostus Sivu 9/10 Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen tonteille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja se nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kuiva- / kompostoivaa käymälää, joka tulee sijoittaa vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä mm. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Kohde on normaalia haja-asutusalueen loma-asuntoaluetta. Loma-asumisen voidaan katsoa vaikuttavan ainoastaan hyvin vähän yhdysrakenteen eheyteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella on vähän vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Asemakaavamuutos mahdollistaa hallitun lisärakentamisen tonteilla. Maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Asemakaavamuutoksella on ainoastaan vähäisiä sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka nykyinen kaava ohjasi osan aluetta virkistys- ja yhteiskäyttöön, käytän-

11 Kaavaselostus Sivu 10/ Taloudelliset vaikutukset Epävarmuustekijät nössä ko. alue oli toteutunut normaalina lomarakennuspaikkana. Tällä perusteella virkistykseen varattujen alueiden ei voida katso pienentyneen. Lähialueelle jää edelleen laajoja metsäalueita jokamiehen oikeudella virkistyskäyttöön. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Lomatonttien arvot paranevat kaavamuutoksen myötä etenkin eteläisin uusin tontti saa kaavamuutoksella todellisen rakennetun statuksen. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee alueiden käyttötarkoituksen, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään kaavamääräyksillä Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä yleiskaavan kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset täyttyvät tällä asemakaavalla. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371