Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Transkriptio

1 Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Kaavaselostus Sivu 1/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleiskaava Asemakaava Hankesuunnitelma ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu Yleiskaavallinen tarkastelu Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Asemakaava perusteluineen Mastoalue Energiahuollon alue Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset ilmastoon Epävarmuustekijät... 12

3 Kaavaselostus Sivu 2/ Haitallisten vaikutusten lieventäminen Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamista havainnollistavat suunnitelma Toteuttamisen aikataulu Toteuttamista edeltävät luvat Toteuttamisen seuranta LIITTEET JA OHEISMATERIAALI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet (ehdotusvaihe) Hankesuunnitelma Taipalsaaren pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

4 Kaavaselostus Sivu 3/13 TAIPALSAAREN KUNTA KONSTUNKAAREN ENERGIALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Konstunkaaren ja Taipalsaarentien liittymäalueella. Suunnittelualueen seudullinen sijainti Suunnittelualueen alueellinen sijainti pohjakarttaan sovitettuna

5 Kaavaselostus Sivu 4/ Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Asemakaavalla varataan riittävät tilat uudelle biolämpölaitokselle ja olemassa olevalle tele/dataliikennemastolle. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet (ehdotusvaihe) 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava 1 Biolämpölaitoksen hankesuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Kaavamuutoksen tarve on tullut esille uuden biolämpölaitoksen suunnittelun takia. Tekninen johtaja valitsi Hirvikallio Consulting yhtiön kaavamuutoksen laatijaksi. Kaavaluonnos valmistui maaliskuussa Kaavaluonnos oli nähtävillä.. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Asemakaavalla muutetaan osa nykyisestä metsätalousalueesta mastoalueeksi ja energiahuollon alueeksi.

6 Kaavaselostus Sivu 5/13 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualue on jo osittain ihmisen muokkaamaa (mastoalue). Alueen puusto on sekapuuta, jossa vallitsevana lajina on mänty. Maaperä on kuivaa puolukkatyypin kangasmaastoa. Alueen puustoa Rakennettu ympäristö Rakennettuun ympäristöön kuuluu Elisa Oy:n hallinnoima tele/dataliikennemasto. Maston lisäksi alueella on pieni teleliikennetila. Verkko-operaattori on vuokrannut alueen Taipalsaaren kunnalta. Alue on aidattu. Mastoalue Liikenne Suunnittelualueen kohdalla Taipalsaarentien keskimääräinen ajoneuvoliikenne on noin ajoneuvoa/vrk.

7 Kaavaselostus Sivu 6/13 Katuverkoston osalta ajoneuvotietoja ei ole saatavilla. Kevyt liikenne: Konstunkaaren eteläpuolelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Elisa Oy hallitsee maanvuokrasopimuksella mastoaluetta. Kaava laaditaan digitaaliselle pohjakartalle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ensimmäinen vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakun-

8 Kaavaselostus Sivu 7/13 takaava jäi voimaan. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta Maakuntakaavassa kaavamuutosalueelle osoitettu seuraavia varauksia: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OH- JAAMISTARVETTA KASVUKESKUSALUEEN LAATUKÄYTÄVÄ TÄRKEÄ POHJAVESIALUE TAAJAMARAKENTEEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Yleiskaava Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista kunnan laatimaa yleiskaavaa. Alueella on voimassa Taipalsaaren kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava.

9 Kaavaselostus Sivu 8/13 Asemakaavaote Hankesuunnitelma Planora Oy on laatinut lämpölaitosta varten hankesuunnitelman rahoitusta energiatuen rahoitusta varten. Mitoituslaskelmissa on päädytty siihen, että maakaasun polttoaineena korvaavan hakelaitoksen kokoluokka tulee olla 2,5 MW. Alustava asemapiirros toimintojen sijoittumisesta alueelle (Planora Oy)

10 Kaavaselostus Sivu 9/13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Asemakaavaratkaisulla pyritään mahdollistamaan uuden biolämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Tekninen johtaja on tilannut asemakaavasuunnittelun Hirvikallio Consulting yhtiöltä. Lähialueen asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset Taipalsaaren Lämpö Oy Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu Yleiskaavallinen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hallintooikeuteen (KuntaLaki 90 ). Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. Alueen pienialaisuuden takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua ei tehdä. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaavan muutos täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee tiiviisti rakennetussa taajamakeskustassa ja hyödyntää olemassa olevia keskustarakenteita. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue liittyy olemassa oleviin katu- ja johtoverkostoihin.

11 Kaavaselostus Sivu 10/13 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutoksella tuetaan myös pientalojen mahdollisuuksia liittyä kaukolämpöverkostoon. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti kevyenliikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavamuutos edistää uusiutuvan energian käyttöä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaava-alueella ei varata alueita teolliseen toimintaan. Sen sijaan parannetaan läheisten asukkaiden mahdollisuuksia kotimaisen ympäristöystävällisen lähienergian saantiin. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos parantaa kunnan lähiyrittäjyyttä. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Mahdollisia ympäristöhaittoja lievennetään kaavamääräyksillä ja ympäristöluvan säännöksillä. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutos ei kosketa arvokkaita ympäristöjä, rakennettua ympäristöä eikä arvokkaita maisema-arvoja. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Virkistykseen varatut alueet eivät pienen kaavamuutoksen myötä Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta Täydennetään prosessin aikana. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosalueet ovat mastoaluetta (EMT) ja energiahuollon aluetta (EN). Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty liitteenä olevassa tilastolomakkeessa.

12 Kaavaselostus Sivu 11/ Asemakaava perusteluineen Mastoalue Energiahuollon alue Nykyisen maston ympärille osoitetaan m2 suuruinen aluevaraus. Uutta biolämpölaitosta varten osoitetaan noin m2 suuruinen aluevaraus Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset perustuvat soveltuvin osin ympäristöministeriön ohjeistamiin asemakaavamerkintöihin. Määräyksiä osoitetaan seuraavasti: Koko kaava-alue on I-luokan pohjavesialuetta ja sitä koskee seuraava määräys: Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa ympäristönsuojelulain mukainen maaperän pilaamiskielto ja pohjaveden pilaamiskielto sekä vesilain mukainen pohjaveden muuttamiskielto. Alueelle ei saa rakentaa laitosta tai rakennusta, joka vaarantaa pohjaveden laatua. Alueen rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen tai muuhun laitoksen toimintaan liittyvään, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Varastointi on sallittua vain tämän kyseisen alueen toimintaan liittyen. Alueen liikennesuunnittelussa on huomioitava erityisesti huoltoliikenteen vaikutukset viereisen koulukeskuksen sekä läheisen asuinalueen turvallisuuteen. 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina kaavoittajan, erikoisasiantuntijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. Kaavalla voi olla lähtökohtaisesti vaikutuksia liikenteeseen, turvallisuuteen, työpaikkoihin, pohjavesiin ja ilmanlaatuun.

13 Kaavaselostus Sivu 12/ Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutos lisää jonkin verran rahtiliikennettä biolämpölaitoksen alueelle Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Alue kuuluu Konstun - Saimaanharjun taajamarakenteeseen. Kaavalla ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset ilmastoon Epävarmuustekijät Asemakaavalla on vähän vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Mastoalueen osalta kaava ainoastaan toteaa jo olemassa olevan rakennustilanteen. Uusi lämpölaitos piippuineen vaikuttaa jonkin verran lähimaisemassa. Asemakaavamuutoksella on ainoastaan vähäisiä sosiaalisia vaikutuksia. Uuden biolämpölaitoksen rakentaminen on merkittävä yhdyskuntataloudellinen investointi. Nykyisin käytössä oleva kaukolämmön polttoaine ulkomainen maakaasu tulee korvautumaan kotimaisella puuhakkeella. Tämä luo lähiseudulle välillisesti työpaikkoja mm. energiayrittäjyyden kautta. Kuluttajien kannalta hakkeella tuotetun kaukolämmön hintavaihtelut ovat huomattavasti pienempiä kuin vastaavan maakaasutuotannon. Koko suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannata tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesialueille rakentaminen sisältää aina tiettyjä riskejä mm. onnettomuuksien ja hulevesien käsittelyn suhteen. Alueen toiminnan luonne on kuitenkin sellainen, että riskit jäävät vähäisiksi. Alueella ei käsitellä kovin paljon sellaisia aineista, jotka voisivat olla haitallisia pohjavesiin päätyessään. Suurin riski lienee työkoneiden tai autojen äkillinen öljyvuoto. Maakaasun poltosta hakepolttoaineeseen siirtyminen nostaa rikkidioksidin, typen oksidien ja pölyn päästöjä. Hiilidioksidin kannalta laskennallinen päästöosuus vähenee nollaan. Hakkeen polttaminen synnyttää toki hiilidioksidia, mutta hakkeen biopolttoaineen luonteen takia syntyvä hiilidioksidi lasketaan 100 % takaisin luontoon kierrättyväksi. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee alueiden käyttötarkoituksen, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä.

14 Kaavaselostus Sivu 13/ Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Haitallisia vaikutuksia on pyritty lieventämään kaavamääräyksillä Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset täyttyvät tällä asemakaavalla mm. ilmastonmuutoksen torjuminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamista havainnollistavat suunnitelma 6.2 Toteuttamisen aikataulu 6.3 Toteuttamista edeltävät luvat 6.4 Toteuttamisen seuranta Energiahuoltoalueen toteuttamista havainnollistaa parhaiten kohdan asemapiirros. Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Alueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakentamisen lupaprosessia. valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371