Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015

Opetussuunnitelmien arviointi yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Kevät 2015 Heikkilä Sara Ignatius Jaana Järvinen Marjo-Riitta Kuisma Pirjo Kullaslahti Jaana Mäkelä Eija Nieminen Leena

SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Ops-arvioinnin valmistelu ja -arviointipäivän toteutus... 2 2.1 Ops-arvioinnin valmistelun vaiheet... 2 2.2 Ops-arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus... 3 3 Keskeiset tulokset... 5 4 Palaute ja itsearviointi... 9 4.1 Osallistujapalaute... 9 4.2 Ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi... 10 5 Johtopäätökset... 13 6 Lopuksi... 15 Lähteet... 16 Liite 1 Liite 2 Itsearviointiraporttipohja Arviointipäivän kutsu/ohjelma

1 1 Johdanto FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut toteuttavat yhteistyössä opetussuunnitelmien (myöhemmin ops) arviointia. Opsien arvioinneilla edistetään osaltaan liittouman jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien auditointiin valmistautumista vuonna 2016. Yhtenä auditointikohteena ovat tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt. Näytöt tulee antaa tutkintoon johtavien kokonaisuuksien suunnittelusta, toteutuksesta ja laatutyön vaikuttavuudesta. Näihin tekijöihin paneudutaan osin opsarvioinnin toteutusten eri vaiheissa. Jäsenkorkeakoulujen keskinäinen ops-arviointikokonaisuus on kolmivaiheinen. Arvioinnin ensimmäinen vaihe; opetussuunnitelmatyön arviointi toteutettiin jäsenkorkeakoulujen henkilöstön välisenä ristiinarviointina syksyllä 2014. Arvioinnin loppuraportti on luettavissa liittouman Internetsivuilla. Arvioinnin toisessa vaiheessa keväällä 2015 osallistettiin jäsenkorkeakoulujen sidosryhmätoimijoita ja alumneja sekä koulutuksen edustajia arvioimaan työelämässä yhteisesti tarvitun osaamisen, työelämäkompetenssien, näkymistä opseissa. Arvioinnin kolmannessa vaiheessa syksyllä 2015 jäsenkorkeakoulujen opiskelijat arvioivat opetussuunnitelmien toteutusta. Tässä raportissa esitettään ops-arvioinnin toinen vaihe; FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi - yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi. Raporttiin on koottu arviointiprosessi ja keskeiset tulokset sekä arviointiin osallistuneiden osallistujapalaute ja opsarvioinnin projektiryhmän itsearviointi toteutuksesta. Raportin lopussa on esitetty johtopäätökset työelämäkompetensseista suhteessa työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi raportin lopussa esitellään lyhyesti ops-arvioinnin toisen vaiheen tulosten hyödyntämisestä ja opsarviointiprosessin etenemisestä sen kolmanteen vaiheeseen.

2 2 Ops-arvioinnin valmistelu ja -arviointipäivän toteutus Seuraavissa kappaleissa on esitetty keskeiset opsien yhteisten kompetenssien arvioinnin valmisteluvaiheet ja arviointipäivän kulku. 2.1 Ops-arvioinnin valmistelun vaiheet Arvioinnin suunnittelun lähtökohtana oli saada selville, miten yhteiset työelämäkompetenssit näkyvät opseissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on antanut suositukset kaikille aloille yhteisestä työelämäosaamisesta. Arenen suosituksia on hyödynnetty opsien kehittämisessä, joskin työelämäkompetensseja on muokattu korkeakoulukohtaisesti. Ops-arviointiin valittiin seuraavat kompetenssit: Työyhteisöosaaminen (HAMK ja LAMK)/ viestintäosaaminen (Laurea) Elinikäisen oppimisen taidot (HAMK)/ Oppimisen taidot (LAMK)/ Reflektio-osaaminen (Laurea) Eettinen osaaminen Innovaatio-osaaminen FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen asiantuntijat tuottivat etukäteismateriaaliksi itsearvioinnit kompetenssien näkymisestä opseissa (itsearviointipohja liitteessä 1). Arviointiin osallistuivat seuraavat koulutukset: HAMK: liiketalouden koulutus ja maaseutuelinkeinojen koulutus LAMK: sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) ja konetekniikan insinöörikoulutus Laurea: sairaanhoitajakoulutus ja liiketalouden koulutus Opsien arvioinnin suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli myös opsien arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa esille noussut kehittämiskohde; liittouman yhteinen toimintamalli ennakointityöhön - ennakointitiedon systemaattinen hyödyntäminen. Kehittämistoimenpiteeksi määritettiin, että opsarvioinnin toisessa vaiheessa toteutetaan opsien työelämäarviointi, jonka yhteydessä järjestetään kaikille avoin tulevaisuuspaneeli. Ensimmäinen yhteinen kaikille avoin tulevaisuuspaneeli toteutettiin ops-arvioinnin toisen vaiheen yhteydessä. Ops- arviointi toteutettiin seuraavien vaiheiden ja aikataulun mukaisesti.

3 Toimenpiteet Aikataulu Vastuutoimijat Arvioinnin suunnittelu helmi-huhtikuu HAMK: Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma teemat 2015 LAMK: Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä tavoitteet Laurea: Leena Nieminen malli FUAS: Jaana Ignatius, Sara Heikkilä Itsearvioinnin materiaalien laadinta jäsenkorkeakouluissa. Työelämäedustajien ja alumnien haaviointi. Itsearviointiraporttien toimittaminen arviointipäivään osallistuville kutsu/ohjelma ohjeistus Arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus Ops-arvioinnin tulosten käsittely ja raportin laadinta maalis-huhtikuu 2015 Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä Leena Nieminen yhteistyössä koulutuksista opetuksesta vastaavien toimijoiden kanssa 14.2.2015 Jaana Ignatius, Jaana Kullaslahti 22.4.2015 Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Leena Nieminen, Jaana Ignatius, Sara Heikkilä + kutsut koulutuksen vararehtorit, koulutusten edustajat, työelämäedustajat, alumnit sekä ulkopuolinen asiantuntija: Antti Kauhanen, ETLA. huhti-toukokuu 2015 Taulukko 1. Ops-arvioinnin ja tulevaisuuspaneelin toteutus 2.2 Ops-arviointipäivän ja tulevaisuuspaneelin toteutus Jaana Kullaslahti, Pirjo Kuisma, Marjo-Riitta Järvinen, Eija Mäkelä, Leena Nieminen, Jaana Ignatius, Sara Heikkilä Ops-arviointi ja sen yhteydessä pidettävä tulevaisuuspaneeli toteutettiin 22.4.2015. Arviointi toteutettiin kiertävänä työpajatyöskentelynä, johon oli ennakkoon kutsuttu jäsenkorkeakoulujen koulutusten vararehtorit, koulutusten edustajia, työelämäedustajia, joista osa oli alumneja. Työpajoihin osallistuneiden nimet on esitetty kutsussa/ohjelmassa (liite 2). Arviointipäivä aloitettiin seuraavilla alustuksilla: FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään sijoittumisseurannan tuloksia Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja yhteiset kompetenssit Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuivat työpajaryhmiin kompetenssien - 1) oppimisen taidot (vetäjänä Jaana Kullaslahti), 2) työyhteisöosaaminen (vetäjänä Jukka Korhonen), 3) innovaatioosaaminen (vetäjinä Pekka Lavikainen, Lea Heikinheimo), 4) eettinen osaaminen (vetäjinä Erja Annola, Kirsi Ronkainen, Leena Nieminen) mukaisesti. Jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus osallistua kolmeen työpajaan. Työpajoissa käytiin työpajojen vetäjien toimesta 35 minuuttia keskustelua opsien työelämärelevanttiudesta seuraavien kysymysten pohjalta: Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot Millaisia uusia kompetensseja näette tulevaisuudessa tarvittavan?

4 Työpajan tulokset koottiin yhteen ja tuloksia esitettiin iltapäivällä toteutetussa tulevaisuuspaneelissa. Tulevaisuuspaneelin alusti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen teemasta Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Paneelin puheenjohtajana toimi Jaana Kullaslahti ja sihteerinä Sara Heikkilä. Panelisteina toimivat Antti Kauhanen/ETLA, Jukka Korhonen/HAMK, Petri Kymäläinen/Dieffenbacher, Kirsi Ronkainen/Laurea, Juha Urkko/Kesko, Tuuli Vahla/opiskelija, Laurea, Sirkku Vesa/Jousivesa, Pekka Lavikainen/LAMK. Tulevaisuuspaneelia oli mahdollisuus seurata etäyhteyden välityksellä. Alle on koottu Antti Kauhasen alustuksen ja tulevaisuuspaneelin keskeiset sisällöt. Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla Alustuksessaan Kauhanen nosti keskeisiksi muutosvoimiksi globaalien arvoketjujen muutoksen sekä informaatio ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehityksen. Kauhasen mukaan arvoketjujen muutokseen ovat vaikuttaneet suuresti kuljetus- ja informaatiokustannusten alentuminen ja siitä seurannut mahdollisuus hajauttaa eri toiminnot maantieteellisesti laajallekin alueelle. Kun sekä tavaroiden, ihmisten että ideoidenkin siirtäminen on halpaa, tuotantoprosessinkin tehtävät voidaan ostaa sieltä, mistä ne saadaan kustannustehokkaammin. Siksi Suomessa kannattaa tehdä niitä työtehtäviä, joita pystytään täällä tuottamaan globaalisti kustannustehokkaasti. Kauhanen uskoo satsauksen korkean arvonlisän tehtäviin, kuten tutkimukseen, kehitykseen, suunnitteluun, rahoitukseen, markkinointiin ja huoltoon kannattavan, mutta toteaa työmarkkinoilla olevan tilaa myös matalan arvonlisän tehtäville esimerkiksi hoiva-alalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla. Tulevaisuudessa jokaisen tuleekin miettiä, kuinka pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja mitä on se osaaminen, jota ei voi korvata tietotekniikalla. Kauhasen mukaan opiskelijoiden kannattaa ottaa vastuu omasta kilpailukyvystä ja keskittyä etenkin oppimistaitojen, vuorovaikutustaitojen, luovan ongelmanratkaisukyvyn ja itsensä johtamisen kehittämiseen. Tulevaisuuspaneeli Keskustelussa korostui korkeakoulujen hyvinä käytänteinä toteutetut monialaiset projektimaiset opinnot, joissa opiskelijat työskentelevät läheisessä kontaktissa työelämän edustajien kanssa. Työelämän edustajat painottivat, että juuri ongelmanratkaisutaitojen osaaminen korostuu tulevaisuuden työelämässä, johon tietotekniikan kehitys tuo mahdollisuuksia automatisoida rutiinitöitä. Ongelmanratkaisutaidon lisäksi tarvitaan prosessimaisen ajattelun sisäistämistä ja taitoa kehittää omaa toimintaansa yhä tuottavammaksi. Kiristynyt taloustilanne ja kilpailun globalisoituminen nostavat tuottavuuden kehittämisen keskeiseksi osaksi työelämää. Panelistit totesivat tuottavuuden kehittämisen edellyttävän työntekijältä mm. uuden oppimisen taitoa, innovatiivisuutta ja työyhteisöosaamista. Panelistit toivoivat korkeakouluilta opiskelijoiden innostamista itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja kertoivat onnistuneesta täydennyskoulutusprojektista, joka oli suunnattu muutaman vuoden työelämässä olleille insinööreille. Näin tuetaan substanssiosaamisen ja yleisten työelämäkompetenssien muodostaman kokonaisuuden kehittymistä. Puheenjohtaja tiivisti, että on muistettava elinikäisen oppimisen periaate. Korkeakoulut saivat vahvistusta kansainvälisyysosaamisen tärkeydestä, kun panelistit kertoivat konkreettisia esimerkkejä, kuinka kansainvälistyminen on tullut osaksi niin maatalousmyyjien kuin hoitajien arkea. Keskustelussa todettiin, että kansainvälisyysosaaminen korostuvan kulttuurisensitiivisyytenä työyhteisössä sekä kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Puheenjohtaja tiivisti tulevaisuuspaneelin keskustelun annin sanoin: on innostettava opiskelijat oppimaan uutta rohkeasti yhdessä.

5 3 Keskeiset tulokset Seuraaviin taulukkoihin on koottu ops-arviointipäivän työpajoissa ja tulevaisuuspaneelissa esiin nousseita vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Taulukot on koottu kompetensseittain ja viimeiseen taulukkoon on koottu päivän aikana mainittuja tulevaisuuden työelämässä tarvittavia kompetensseja. Eettinen osaaminen Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - eettiset periaatteet on melko kevyesti kuvattu - osin epätarkkoja ilmaisuja (esim. kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen, kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen, tasa-arvoisuuden periaatteiden soveltaminen ja kollektiivinen etiikka ) - yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen tason etiikan huomiointi tärkeää - arviointi haasteellista, koska vain näkyvä toiminta voidaan arvioida - osaamisen tasot eivät näy tavoitteista (ensin tunnistetaan, sitten sovelletaan jne.) Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - työntekijöiden ja toiminnan arviointia myös asiakkaiden toimesta - opiskelijan epäeettiseen toimintaan tulee tarttua jo opintojen aikana - työelämän näkökulmasta eettisessä osaamisessa keskityttävä erityisesti ammattietiikkaan - eettinen osaaminen on kivijalka kaikelle koulutukselle ja toiminnalle - eettiset toimintatavat on huomioitava, kun opinnoissa toteutetaan työelämäprojekteja ja tki-toimintaa - tutkimuseettiset periaatteet -ohjeen tärkeys - kansainvälisyys tulisi huomioida paremmin eettisissä periaatteissa Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - kestävän kehityksen periaatteet koskettavat kaikkia aloja ja koko prosessin ymmärtäminen on erityisen tärkeää - pitäisikö tämä nostaa kokonaan uudelle tasolle? - eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa globaalissa työelämässä - eettisyyden tulkintaan vaikuttavat mm kulttuuriset seikat - kulttuurisensitiivisyys ja monikulttuurisuusosaaminen vahvemmin osaksi eettistä osaamista - etiikan rooli kasvaa esim. liike-elämässä, sosiaali- ja terveysalalla sekä julkishallinnossa - eettinen johtaminen nouseva trendi esim. julkishallinnossa - kiristyvä taloustilanne nostaa eettisen toiminnan arvoa - esim. sosiaali- ja terveysalalla toteutettava priorisointia, kun palveluja ei pystytä tarjoamaan kaikille samalla tasolla - miten toimia, kun ei resurssipuutteiden vuoksi voi toimia omien eettisten periaatteidensa mukaisesti? Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - liiketaloudessa on omia eettisiä periaatteita esim. juridisissa tehtävissä ja tilintarkastuksessa - liikekumppanin toiminnan eettinen arviointi - eettisen osaamisen tavoitteet ja sisällöt elintärkeitä sosiaali- ja terveysalalla - vaikutetaan toisen ihmisen elämään - ensimmäiset sairaanhoitajan kollegiaaliset ohjeet julkaistu 2014 - erityisesti yksilötason toiminta korostuu - arvioidaan jo työharjoittelun aikana - insinööritieteissä etiikka on usein taka-alalla eikä yleensä kirjoitettuna auki osaamiskuvauksissa Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - eettistä osaamista vaikea arvioida arvosanalla - etiikka kuuluu osana jatkuvaan ammatilliseen kasvuun - jo opintojen alussa pitää osata erottaa, mitä asioita voi ottaa esille missäkin yhteydessä. Esim. sosiaalinen media tuo haasteita - opiskelijan oma eettinen asenne on kaiken perusta - miten tätä opetetaan vai voiko tätä opettaa?

6 - kuinka pitkälle amk voi opettaa opiskelijoita etiikassa? Mitä on ydinosaaminen? - opintojen yhteydessä tulee olla tilaisuuksia käydä turvallisesti ja luottamuksellisesti keskustelua eettisistä kysymyksistä - myös amk:n pitää ottaa huomioon eettiset periaatteet kumppanien valinnassa (esim. millaista liiketoimintaa harjoittaa ja miten toimii) Taulukko 2. Koontitaulukko, eettinen osaaminen Elinikäisen oppimisen taidot (HAMK)/ Oppimisen taidot (LAMK)/ Reflektio osaaminen (Laurea) Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - huomioitava, että kompetenssin nimeen liittyy vahvasti kuvattava osaamisen taso - hierarkia kapeammasta laaja-alaisempaan ja syvällisempään osaamiseen olisi oppimisen taidot -> reflektio-osaaminen -> elinikäinen oppiminen - tavoitteena tulisi olla, että valmistuva opiskelija osaa myös työelämässä kehittää itseään jatkuvasti ja pitää huolta omasta (ryhmänkin) osaamisesta - kompetenssin tulee näkyä opseissa koko opintopolun ajan - näkyi tarkastelluissa tradenomin, agrologin ja sairaanhoitajan opseissa - tavoitteet tulisi ilmaista konkreettisesti ja kohdennetummin, jotta opsit ymmärrettävämpiä Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - kompetenssi on tärkeä ja sen kehittyminen vaatii paljon opastusta sekä keskustelua - huomioitava ettei opiskelija tule koskaan valmiiksi tätä sanomaa tulee viedä opiskelijoille paremmin jatkuvaa kasvua ja kehitystä, joka jatkuu työelämässä - työelämä ja opiskelijakunta tulee osallistaa vahvemmin kompetenssin kehittämiseen - työelämän osallistaminen kuvaamaan ja kertomaan, miten työelämässä pidetään omasta ja muiden osaamisesta huolta - monet kompetenssin osatavoitteet kehittyvät opiskelijakunnan toiminnassa ja ne tulee saada näkyväksi - erityisesti monialaiset projektit sekä työelämäyhteydet haastavat opiskelijaa ja kehittävät kompetenssiin liittyvää osaamista - pari haastavaa projektia vuodessa ja työelämän tapainen toiminta valmentaa työelämän haasteisiin - tavoitteesta puuttui tärkeä työelämän tarve: oman osaamisen kuvaaminen ja sen näkyväksi tekeminen oman osaamisen sokerointi Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - opiskelijan omaksuttava oman itsensä ja työnsä jatkuvan kehittämisen ajattelu - tuottavuuden kehittäminen keskiössä työelämässä Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - konetekniikan opsissa oppimisen taidot näkyivät kevyesti, pääosin vain ensimmäisenä vuotena Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - omaa osaamista on oleellista hahmottaa osana kokonaisuutta ja osana työryhmää: mitä minä osaan ja mitä muut? miten voin hyödyntää muiden osaamista? - työelämässä kompetenssi on paitsi yksilön, niin entistä enemmän yhteisön ja työryhmän ominaisuus. - elinikäinen oppiminen edellyttää vaativaa, haasteellista ja innostunutta toimintaa - tavoitteena oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja ammattiylpeys Taulukko 3. Koontitaulukko, oppimisen taidot

7 Työyhteisöosaaminen (HAMK ja LAMK)/ Viestintäosaaminen (Laurea) Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - työyhteisössä toimimisessa innokkuus ja aktiivisuus tärkeitä - tunnettava työyhteisön pelisäännöt - esim. työajan noudattaminen, alaistaidot - ymmärrettävä merkityksensä osana työpaikan prosesseja ja lisäarvon tuottamista - viestintä ja vuorovaikutustaidot hyvin keskeisiä - Suomessa pitää osata toimia suomenkielellä - osattava viestiä tilanteen vaatimalla tavalla - neuvottelutaidot - tiedonhaku tärkeää ja tiedon päivitys resursoitava, esim. asiakaspalvelutyössä asiakkaalla usein enemmän tietoa tuotteesta, kuin myyjällä - monipuoliset tietotekniset taidot tärkeitä - tietojärjestelmien ymmärtäminen edellyttää rakenteellisen tiedon hallintaa ja järjestelmien kehittämiseen liittyvää osaamista - korkeakoulun työelämäyhteyksillä ja verkostoilla on merkittävä osa opiskelijan kompetenssin kehittymisessä - korkeakoulussa otettava mallia yritysten tavasta toimia (päätöksenteko, itsenäinen työskentely, johtaminen, tuottavuus, tehokkuus, taloudellinen toiminta), jotta opiskelijat sisäistävät kompetenssin - opiskelijan asenteen ja toimintatavan sisäistäminen jo korkeakoulussa - opiskelijan pystyttävä kehittämään toiminnan tuloksellisuutta Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - yrittäjämäisen toimintatavan sisäistäminen tärkeää - esim. talouden tunnuslukujen ymmärtäminen - opintojen monialaisuus voisi tuoda lisää kiinnostavuutta yrittäjyysopintoihin - kielitaito keskeinen kaikilla aloilla - harjoiteltava luontevaa kanssakäyntiä monikulttuurisissa ympäristöissä on tilanteissa - ICT-teknologian muutos korostaa tulevaisuudessa ongelmanratkaisutaitojen roolia ja prosessimaista ajattelua - oltava valmis toimintatapojen muutokseen, jotta tuottavuus paranee Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - osaamisen arvioinnissa kuvaamisessa ja arvioinnissa tulisi hyödyntää itse- tai vertaisarviointia - kompetenssin kehittymisen kannalta jatkuva palautteen anto opiskelijalle tärkeää Taulukko 4. Koontitaulukko, työyhteisöosaaminen

8 Innovaatio-osaaminen Miten ymmärrettävästi kompetenssi ja osaamistavoitteet on kuvattu? - innovaatio sanana voidaan käsittää monella tapaa - osa osaamistavoitteista liian ylimalkaisesti kuvattu - opetussuunnitelman väljät raamit vaativat tarkemman osaamistavoitteiden määrittelyn Miten arvioitte kompetenssin relevanssia suhteessa työelämän tarpeisiin? - yrittäjämäisyyden lisääminen opetussuunnitelmiin tärkeää - hyvä käytänne: Laurean P2P: opiskelijatiimit yritysprojektien ratkaisijoina Miten kompetenssi vastaa työelämän muutoksiin? - työelämän monialaistuminen huomioitava myös opetuksessa - edellyttää eri alojen opiskelijoiden yhteistyötä ja monialaisia projekteja - projektimainen toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista ja oman osaamisen tunnistamista ja myyntiä Miten kompetenssi näyttäytyy eri aloilla? - esim. sosiaali- ja terveysalan vanhanaikainen ja hierarkkinen tapa toimia heikentää innovaatio-osaamisen kehittymistä - opittava kuitenkin haastamaan vanhoja toimintamalleja, jotta kehitys mahdollista Muut kompetenssiin liittyvät erityispiirteet ja huomiot - kompetenssin kehittyminen edellyttää sen huomiointia korkeakoulupedagogiikassa - projektimainen oppiminen, monialaisuus, lupa ajatella oudosti, erilaisuuden hyväksyminen, vanhan haastaminen, innostaminen, koordinointitaidot, - kompetenssin kehittymistä mahdollista edesauttaa osuuskuntatoiminnalla - edellyttää opetussuunnitelman väljää raamitusta - korkeakoulun asenne ja tapa toimia kokonaisuudessaan vaikuttaa kompetenssin kehittymiseen - innovointi osana oppilaitoksen arvoja - oppiminen suurempien kokonaisuuksien kautta, pois yksittäisten opintojaksojen suorittamisesta - hyväksyttävä epäonnistuminen Taulukko 5. Koontitaulukko, innovaatio-osaaminen Millaisia uusia kompetensseja näette tulevaisuudessa tarvittavan? - argumentointitaito sisällytettävä kompetensseihin - opiskelijan pitää kyetä perustelemaan valintojaan - vastuunotto omasta toiminnasta ja sen seurauksista - yrittäjämäisen asenteen oppiminen - kulttuurisensitiivisyys korostuu tulevaisuuden monikansallisessa työelämässä kaikilla aloilla - tiedon jakamisen ja saamisen helpottuessa entisestään tarvitaan osaamista sen käsittelyyn, analysointiin ja hyödyntämiseen Taulukko 6. Koontitaulukko, tulevaisuuden kompetenssit Edellä mainittujen kommenttien lisäksi, päivän aikana todettiin: - Yhteiset kompetenssit on usein kirjoitettu sisään muihin osaamistavoitteisiin eivätkä ne aina näy erillisinä osaamistavoitteina. - Kompetenssien työelämärelevanssia ja tuoreutta tulee tarkastella säännöllisesti. - Kuvauksissa tulee huomioida amk-lain mukainen korkeakoulun yhteiskunnallinen perustehtävä työelämään ja aluekehityksen osalta. - Substanssiosaamisen ja yhteisten kompetenssien yhdistäminen luo parhaan osaamisen tulevaisuuden työmarkkinoille. Ratkaisuna opsien riittävän väljät rakenteelliset ratkaisut, jotka mahdollistavat kompetenssien jatkuvan kehittymisen opintojen aikana, pois luokka > kurssi > tentti raamista. - Vaaditaanko opiskelijoilta riittävästi suhteessa työelämän haasteisiin nähden? - Miten kompetenssit näkyvät korkeakoulun arjessa ja henkilöstön tavassa toimia?

9 4 Palaute ja itsearviointi Seuraavissa kappaleissa on esitetty osallistujapalaute arviointipäivästä ja ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi. 4.1 Osallistujapalaute Ops-arvioinnin toiseen vaiheeseen osallistuneilta pyydettiin palautetta arviointipäivän onnistumisesta FUAS-tapahtumapalaute kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin yhteensä 28 päivään osallistuneelle alumnille ja työelämän ja koulutuksen edustajalle. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus 12:sta osallistujalta (viisi työelämäedustajaa, kuusi koulutuksen edustajaa, yksi ei taustatietoa). Palautteessa osallistujien kokemuksia seminaarista kartoitettiin yhteensä 18 väittämän avulla. Väittämät käsittelivät seuraavia teemoja: tilaisuuden sisältö ja toteutus, yleisarvio tilaisuuden esiintyjistä, tilaisuuden käytännön järjestelyt ja tilaisuuden anti. Vastaajat arvioivat kutakin väittämää asteikolla 1 Täysin eri mieltä - 5 Täysin samaa mieltä. Väittämien vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3,8 4,6. Huomionarvoista on, etteivät vastaajat arvioineet mitään väittämää arvosanalla 1 Täysin eri mieltä ja vain yksi vastaaja arvioi väittämiä arvosanalla 2 jokseenkin eri mieltä. Parhaiten vastaajat arvioivat esiintyjien myönteistä työotetta (KA 4,6). Lisäksi vastaajat arvioivat tilaisuuden esiintyjien valmistautuneisuutta, arviointipäivän aikataulutusta, tilojen toimivuutta, ruokailua ja kahvituksia keskiarvolla 4,5. Huonoin arviointi liittyi tilaisuuden ennakkotiedottamiseen (KA 3,8). Alle on koottu keskiarvot kunkin väittämän saamista keskiarvoista. 1.1 Tilaisuus muodosti rakenteeltaan hyvän kokonaisuuden. 4,2 1.2 Ilmapiiri oli miellyttävä ja innostava. 4,3 1.3 Tilaisuuden tavoitteet olivat tarkoituksenmukaiset. 4,3 1.4 Työskentelymenetelmät olivat sopivia. 4,5 1.5 Ryhmätyöskentely sopi tilaisuuteen ja työskentelyssä saavutettiin asetetut tavoitteet. 4,1 2.1 Esiintyjät olivat valmistautuneet hyvin. 4,5 2.2 Esiintyjien asiantuntemus tuki tilaisuuden sisältöä. 4,5 2.3 Esiintyjillä oli myönteinen työskentelyote. 4,6 3.1 Tilaisuudesta tiedotettiin ennakkoon hyvin. 3,8 3.2 Tilaisuuden ilmoittautumisjärjestelyt olivat toimivat. 4,3 3.3 Tilaisuuden aikataulutus oli hyvä. 4,5 3.4 Tilaisuuden tilat olivat toimivat. 4,4 3.5 Ruokailu ja kahvitukset olivat onnistuneita. 4,5 4.1 Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma. 4,4 4.2 Tilaisuudessa oli hyvät verkostoitumismahdollisuudet. 4,0 4.3 Pystyn hyödyntämään tilaisuuden antia jatkossa. 4,2 4.4 Opin uutta. 4,1 4.5 Kokonaisarvio tilaisuudesta. 4,1 Taulukko 7. Koonti tapahtumapalautteen väittämien keskiarvoista, asteikolla 1 Täysin eri mieltä - 5 Täysin samaa mieltä. Ns. kriittisen rajan alittavia; väittämien arvioiden keskiarvo alle 3 (arviointiasteikko 1-5) ei palautteesta tullut, joten varsinaisia kehittämiskohteita esim. seuraavan vastaavanalaisen

10 tapahtuman osalle ei tästä palautteesta tullut. Tilaisuuksien ja tapahtumien tiedottamiseen on joskin jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomioita. 4.2 Ops-arvioinnin projektiryhmän itsearviointi Seuraaviin kappaleisiin on koottu kunkin jäsenkorkeakoulun itsearviointi ops-arvioinnin toisen vaiheen toteutuksesta. Arviointi on toteutettu projektiryhmän jäsenten toimesta. Itsearviointi, HAMK HAMKissa ops-arvioinnin toisen vaiheen itsearviointi toteutettiin samoissa koulutuksissa kuin 1.vaiheen ops-prosessin arviointi eli Liiketalouden koulutuksessa ja Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa. Arvioinnin kohteen oli em. koulutusten syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijoiden OSKUt (tutkintojen osaamiskuvaukset). Arvioinnin kohteen oli se, miten yleiset työelämäkompetenssit (elinikäinen oppiminen, työelämäosaaminen, eettinen osaaminen ja innovaatio-osaaminen) näkyvät OSKUn moduulien osaamistavoitteissa ja arviointiperusteissa sekä miten ne ajoittuvat opintopolulle. Aineiston materiaali on HAMKissa SoleOPS-järjestelmässä. Arviointikriteerit oli kirjattu Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa kaikille moduuleille 1-3-5 tasoilla, mutta liiketalouden koulutuksesta ne pääsääntöisesti puuttuivat. Kehittämispäällikkö Pirjo Kuisma kävi HAMKissa 2014 päivitettyjen yleisten kompetenssien osaamiskuvausten kanssa läpi molempien koulutusten OSKUt moduuleittain (moduulien osaamistavoitteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin ne olivat kirjattuna OSKUun) ja kirjasi vastaavuudet liittyen työelämäkompetensseihin koontitaulukkoon. Tämän jälkeen pidettiin kummankin koulutuksen edustajien kanssa palaveri, jossa käytiin tarkentavaa keskustelua työelämäkompetenssien tunnistamisesta moduulien osaamistavoitteiden perusteella. Samalla täsmennettiin moduulin sijaintia opintopolulla, joko koulutuksen rakenteen pohjalta (ydinosaaminen) tai opiskelijan HOPSin valintojen pohjalta (profiloiva osaaminen). Työelämäkompetenssit löytyivät OSKUjen moduulien osaamistavoitteista yllättävä kattavasti. Heikoin yhtymäpinta näissä koulutuksissa oli eettiseen osaamiseen, kun tarkastelun kohteena on vain OSKUjen kirjallinen dokumentaatio. Toteutussuunnitelmatasoa tässä arvioinnissa ei katsottu ollenkaan. Pääsääntöisesti työelämävalmiudet todentuvat ja vahvistuvat toteutustapojen kautta eli ne ovat enemmän toimintatapoja kuin erillisinä opittavia tai esim. luennoitavia asioita. Tästäkin näkökulmasta oli yllättävää, kuinka kattavasti yleiset työelämävalmiudet kuitenkin oli arvioinnin kohteena olevien koulutusten moduulien osaamistavoitteissa kirjattuina. Tämä lisäsi luottamusta siihen, että työelämävalmistuksien vahvistumista seurataan ja arvioidaan myös osana opiskelijan ammatillista kasvua ja osaamisen kehittymistä. Itsearvioinnin tekeminen herätti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten työelämävalmiudet pitäisi ehkä kirjoittaa tiiviimmin ja selkeäsanaisemmin, jotta ne ovat konkreettisia ja ymmärrettävästi siirrettävissä moduulien osaamistavoitteisiin ja siitä edelleen arviointikriteereihin ja osaamisen arviointiin. Arvioinnin jälkeen mietityttää se, miten tässä opittu olisi parhaiten siirrettävissä myös muihin koulutuksiin, kun HAMKissa edelleen kehitetään moduulimaista OSKUa vuodelle 2016. Itsearviointi antoi tähän työhön uusia näkökulmia ja lisäsi osaamista osaamisperustaisuudesta sekä työelämäkompetenssien käytöstä OSKU-työssä.

11 Itsearviointi, LAMK Lahden ammattikorkeakoulusta ops-arvioinnin toiseen vaiheeseen valittiin mukaan konetekniikan koulutus (AMK) sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAMK). Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksen osalta yhteisiä kompetensseja arvioitiin YAMK-yliopettajien kesken. Tekniikan koulutuksen itsearviointia koostaessa kompetenssikeskusteluihin osallistui alan opettajien lisäksi myös OPS-arvioinnin projektiryhmän jäsen yliopettaja Eija Mäkelä. LAMKin opetussuunnitelmalinjausten 2014-2015 mukaan opetussuunnitelmat noudattavat Arenen kansallista suositusta yhteisistä kompetensseista. Yhteiset kompetenssit määritellään eri koulutusohjelmille yhteisiksi osaamisalueiksi, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Opetussuunnitelmalinjausten mukaisesti yhteiset kompetenssit sisällytetään integroidusti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Molempien koulutusten itsearvioinnin yhteydessä ilmeni vaikeudeksi se, että yhteiset kompetenssit integroituivat LAMKin OPS-linjausten mukaisesti moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteiden sisään ja siten niitä oli vaikeaa eritellä itsearviointitaulukon edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi konetekniikan opetussuunnitelmassa on pääosin keskitytty kuvaamaan ammatillisia kompetensseja ja yhteisten kompetenssien kuvaus on jäänyt varsin löyhälle tasolle. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen (YAMK) opetussuunnitelmassa korostuu opinnäytetyöprosessin merkitys yhteisten kompetenssien kehittymisessä. Opinnäytetyöprosessi pakottaa opiskelijaa reflektoimaan ja arvioimaan osaamistaan läpi prosessin. Yhteiset kompetenssit integroituvat muutoinkin suurelta osin kaikkiin moduuleihin - tämä korostunee siitä syystä, että kyseessä on nimenomaan kehittämiseen ja johtamiseen painottuva YAMK-koulutus, jossa työelämäkompetenssien kehittyminen on keskeisessä roolissa. Niin tutkinto-, moduuli- kuin opintojaksotavoitteisiin on pyritty sisällyttämään Arenen yhteiset kompetenssit. FUAS-ops-arvioinnin tuloksena todettiin, että jatkossa yhteisten kompetenssien näkyvyyteen LAMKin opetussuunnitelmissa tulee kiinnittää enemmän huomiota ja on tärkeää, että yhteiset kompetenssit on selkeämmin kuvattu moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteissa. OPS-arviointipäivässä työelämäkompetenssien merkitys työllistymisessä ja tulevaisuuden työelämässä vahvistui entisestään. Itsearviointi, Laurea Itsearviointiraporttia varten käytiin läpi Laurean liiketalouden ja sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmat yhteisten valittujen työelämäkompetenssien näkökulmasta. Tarkastelu vaati opetussuunnitelmien moduulien ja opintojaksojen sekä saatavilla olevien opintojaksototeutuskuvausten läpikäyntiä, sillä kaikkia työelämäkompetensseja ei oltu kuvattu moduulitasolla eikä edes opintojaksotasolla. Koska kaikkien opintojaksojen osalta ei toteutuskuvauksia vielä ole tehty (opetussuunnitelmat otettu käyttöön vasta syksyllä 2014), niin joidenkin kompetenssien osalta näkyminen opetussuunnitelmissa jäi vähän vajaaksi. Kuvaukset kompetensseista olivat myös osittain puutteellisia. Erityisen hankalaa oli saada näkemystä siihen, miten osaamisen kehittyminen eri kompetensseissa oli kuvattu ja missä kohden opetussuunnitelmaa tämä oli näkyvillä. Itsearvioinnin tuloksena voidaan todeta, että kompetenssien kuvaamiseen opetussuunnitelmissa on opetussuunnitelmia kehitettäessä kiinnitettävä enemmän huomiota. Nykyisellään kuvaukset eivät kaikilta osin ole riittäviä. Arviointiprosessi ja erityisesti ops-arviointipäivä tulevaisuuspaneeleineen osoittivat sen, kuinka tärkeitä tulevaisuuden työelämässä toimimisen kannalta yleiset kompetenssit ovat. Työelämän edustajien puheenvuoroissa tuli ilmi, että joillakin opiskelijoilla ja jo tutkinnon

12 suorittaneillakin on puutteellisuuksia näiden kompetenssien osalta. Työelämäkompetenssien kehittäminen opiskelun aikana on otettava toteutuksiin johdonmukaisemmin mukaan. Laurean toimintatapana on kehittämispohjainen oppiminen, joka perustuu kiinteään yhteistyöhön työelämän kanssa. Tällainen toimintatapa antaa hyvät edellytykset työelämäkompetenssien kehittämiseen. Kuitenkin ne on selvästi kirjattava osaamistavoitteisiin ja niiden kehittymistä on seurattava.

13 5 Johtopäätökset Tässä kappaleessa esitetään työelämäedustajien keskeisimmät johtopäätökset ops-arvioinnissa mukana olevista työelämäkompetensseista ja niiden suhteessa työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Eettinen osaaminen Arvioinnin mukaan eettinen osaaminen on tärkeä osa ammatillista osaamista ja tämä korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen aikana tulee omaksua oman alan ammattietiikka sekä tutkimuseettiset periaatteet. Eettinen osaaminen on yhä suuremmassa roolissa muuttuvassa ja globaalissa työelämässä. Myös sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää eettistä osaamista, jotta ymmärtää, mitä asioita voi kertoa ja missä. Eettisen osaamisen nykyistä sisältöä on syytä tarkastella kriittisesti; ovatko periaatteet liian kevyesti ilmaistuja (esim. kestävä kehitys) ja puuttuuko osaamisesta jotain. Eettiseen osaamiseen pitäisi vahvemmin sisällyttää monikulttuurisuusosaaminen. Pohdintaa herätti eettisen osaamisen ja sen kehittymisen arviointi; miten arvioidaan ja millä kriteereillä. Osaamisen kehittyminen ja tunnistaminen vaatii havainnointia ja keskustelua luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ammattikorkeakoulutoimintaan sisältyvä työelämää ja aluekehitystä edistävä ja uudistava tehtävä asettaa myös ammattikorkeakoulun pohtimaan oman toimintansa eettisyyttä esim. kumppaneiden ja hankkeiden valinnassa yhteistyöhön. Oppimisen taidot Arvioinnissa todettiin Oppimisen taidot -kompetenssin olevan entistä tärkeämpi tulevaisuuden työelämässä, jossa jokaisen on jatkuvasti itse ylläpidettävä ja kehitettävä sekä omaa että ryhmänsä osaamista. Tavoitteet tulisi kuvata konkreettisemmin ja niistä puuttui yksi tärkeimmistä: oman osaamisen kuvaaminen ja sen näkyväksi tekeminen. Kompetenssin ja sen kehittymisen tukeminen tulisikin näkyä opetussuunnitelmassa koko opintojen ajan. Tavoitteiden toteutuminen vaatii haastavaa, innostavaa ja monialaista työskentelyä sekä ohjausta, jossa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän työelämäkumppanuutta ja oppilaskunnan toimintaa. Työyhteisöosaaminen Arvioinnissa työyhteisöosaamisen kompetenssin osalta korostuivat aktiivisuus työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen sekä kansainvälistyminen. Vuorovaikutustilanteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pitää osata toimia työelämässä suomenkielellä ja luontevasti kansainvälisissä yhteyksissä vähintään englannin kielellä. Pitkien raporttien lisäksi työelämässä odotetaan selkeää ja lyhyttä kirjaamista. Omatoiminen ja monipuolinen tiedonhakeminen on tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikka on muutakin kuin pelkkä Office-paketti. Työelämä odottaa opiskelijoilta rakenteellisen tiedon hallintaa sekä tieto- ja laatujärjestelmien käyttötaitoa. Innovaatio-osaaminen Innovaatio-osaamisen kannalta olennaisiksi seikoiksi arvioinnissa nousi asioiden opettaminen suurempien kokonaisuuksien kautta (pois yksittäisestä opintojakso ajattelusta), yrittäjämäisen toiminnan tukeminen sekä eri alojen opiskelijoiden yhteistyöt ja monialaiset projektit, joiden toteutus edellyttää opiskelijoiden vahvaa substanssiosaamista sekä oman osaamisen tunnistamista ja myyntiä.

14 Innovaatio-osaamisen avaintekijöiksi muodostuivat: 1) asenne, 2) tapa toimia, 3) ajatteleminen oudosti, 4) epäonnistumisen hyväksyminen, 5) pienet asiat, 6) väljät raamit, 7) vuorovaikutus, porukan samaan suuntaan meneminen, 8) johtajuus ja 9) oman osaamisen myynti.

15 6 Lopuksi Liittouman jäsenkorkeakoulujen koulutusten työelämäkompetenssien arviointi ei tuottanut liittoumalle erityisiä yhteisiä kehittämiskohteita, joita liittoumatasolla olisi syytä yhteisesti lähteä kehittämään. Arviointi tuotti pääasiassa jäsenkorkeakoulu- ja koulutuskohtaista palautetta. Liittouman jäsenkorkeakoulut käsittelevät arviointituloksia laatujärjestelmiensä mukaisesti ja määrittävät opsien työelämäkompetenssien kehittämiseksi omat kehittämiskohteensa ja toimenpiteensä. Liittoumayhteistyössä toteutettava ops-arviointiprosessissa edetään ops-työn arvioinnin (syksy 2014) ja opsien työelämärelevanssin arvioinnin (kevät 2015) pohjalta kolmanteen vaiheeseen; opsien toteutuksen arviointiin. Suunnittelu aloitetaan alkusyksystä 2015, varsinaisen opsien toteutusten arvioinnin toteutuessa 11.11.2015. Tarkastelun keskiössä ovat opiskelijoiden näkemykset ja kokemukset opsien toteutuksista ja FUAS-liittouman tarjoamista mahdollisuuksista.

16 Lähteet Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A (toim.). 2014. Osaamisperusteisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskus. Turku. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2015-2018. Kansalllinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2015:1.

LIITE 1 Itsearviointiraporttipohja Yhteiset/yleiset kompetenssit Ammattikorkeakoulu: Tutkinto: Kompetenssi: Osaamistavoitteet amk-kohtainen osatavoite Ajankohta Moduuli missä moduulissa / opintokokonaisuudessa mukana Osaamistavoitteet Arviointikriteerit

LIITE 2 Kutsu/ Ohjelma FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen opetussuunnitelmien arviointi - yhteisten kompetenssien työelämärelevanssi Aika 22.4.2015 klo 09.00 15.00 Paikka Kutsutut asiantuntijat Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurilan kampus, auditorio 3krs. B303 (Ratatie 22, 01300 Vantaa) Jäsenkorkeakoulujen sidosryhmäedustajat Jäsenkorkeakoulujen henkilöstön edustajat Antti Kauhanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Ohjelma 9:00 9:45 Tervetuloa, B303 FUAS-jäsenkorkeakoulujen tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään sijoittumisseurannan tuloksia Jaana Ignatius, vs. toiminnanjohtaja FUAS-liittouma Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja yhteiset kompetenssit Jaana Kullaslahti, tutkijayliopettaja, HAMK 10:00 12:00 Kiertävä työpajatyöskentely, B301, B302, B304 ja B306 12:00 13:00 Lounas, Amican kabinetit A121, A122 13:00 15:00 Tulevaisuuspaneeli (avoin tilaisuus), B303 Alustuspuheenvuoro: Osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla Antti Kauhanen, tutkimuspäällikkö ETLA 15:00 Tilaisuuden päätös Paneelikeskustelu: pj. Jaana Kullaslahti, HAMK Antti Kauhanen, ETLA Jukka Korhonen, HAMK Petri Kymäläinen, Dieffenbacher Kirsi Ronkainen, Laurea Juho Urkko, Kesko Tuuli Vahla, opiskelija, Laurea Sirkku Vesa, Jousivesa Pekka Lavikainen, LAMK Tulevaisuuspaneelia on mahdollista seurata myös etänä, osoitteessa: https://connect.funet.fi/laureaheikkila/