Hankintaosaaminen kasvun tukena projekti Tietoisku: Toimittajan arviointi Ohjelma: 8:30 Aamukahvi ja avaus 8:40 Toimittajavalinnan ja arvioinnin merkitys Harri Lorentz, ma prof. & Kalle Väänänen, erikoistutkija, Turun kauppakorkeakoulu 9:15 Toimittaja-arvioinnit oston apuna Kaj von Weissenberg, DI / Master of Quality, Inspecta Sertifiointi Oy 10:15 Kahvitauko 10:30 Käytännön esimerkki toimittaja-arviointityökalun kehittämisestä ja käytöstä Marja-Terttu Syysnummi 11:00 Loppukeskustelu 11:15 Kevyt lounasbuffet
Toimittajavalinnan ja -arvioinnin merkitys Tietoisku 22.3.2013 Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projekti Harri Lorentz ja Kalle Väänänen
The ability to learn faster than your competitors, may be the only sustainable competitive advantage. Arie De Geus, Head of Planning, Royal Dutch/Shell
Kategoriakohtainen hankintaprosessi Cross (2007) Määritä kategorian spend-profiili, tarve ja spesifikaatiot kehitysprioriteetit Analysoi hankintamarkkina: trendit, toimittajat, neuvotteluasetelmat, tyypilliset sopimukset (RFI) Kehitä koko organisaation kattava KATEGORIA- STRATEGIA Tarjouspyynnöt (RFQ), neuvottelut, tarjousten arviointi, toimittajien valinta Jalkauta uudet sopimukset, prosessit, käytännöt; valitse mittarit ja seuraa suorituskykyä Toimittajan valinta (uusi, vaihto) ja jatkuva arviointi: saman tyyppiset työkalut, erilaiset tavoitteet (?)
Toimittajien valinta ja arviointi ts. organisaation ulkoisten resurssien valinta, arviointi, kehittäminen Organisaation omat resurssit: Rahoitus (esim. käyttöpääoma) Fyysiset (esim. koneet, rakennukset) Teknologia ja informaatio Henkilöstö (osaaminen) Organisaatio Ostajan rooli on hankkia sellaisia toimittajien resursseja ja kyvykkyyksiä organisaationsa käyttöön, jotka voidaan muuttaa oman kilpailukyvyn lähteiksi. (houkuttelevuus) Toimittajasuhteet toimittajan resurssit esim. Hunt & Morgan (1995); Croom (2001)
Ulkoisten resurssien valinta, arviointi ja kehittäminen lienevät haastavia tehtäviä? Koufteros ym. (2012) ovat tutkineet strategisen toimittajavalinnan vaikutuksia ostavan organisaation suorituskykyyn. INNOVAATIOkyvykkyyteen perustuva toimittajavalinta LAATUkyvykkyyteen perustuva toimittajavalinta ++ +++ Ostajan INNOVAATIOkilpailukyky Ostajan LAATUkilpailukyky Kilpailukykyvaikutus suurempi, koska näitä valintakyvykkyyksiä vaikeampi kehittää ja oppia? KUSTANNUSkvykkyyteen perustuva toimittajavalinta + Ostajan KUSTANNUSkilpailukyky Helppoa?
Ero toimittajavalinnan tavoitteiden ja käytäntöjen välillä? Tutkimusten mukaan toimittajia valitaan usein hinnan ja toimitusvarmuuden perusteella, vaikka laatu miellettäisiinkin tärkeimmäksi valintakriteeriksi. (esim. Verma & Pullman 1998) Pehmeät ja vaikeasti kvantifioitavat kriteerit kuten toimittajan strateginen sitoutuminen ostavaan organisaatioon, sekä kyky jakaa tietoa ostajan kanssa, vaikuttavat merkittävästi ostavan osapuolen suorituskykyyn, mutta ne usein mielletään toimittajavalinnassa vähemmän tärkeiksi. (Kannan & Tan 2002) Harvoilla organsiaatioilla on käytössä formaali ja pintaa syvemmälle menevä prosessi. (Simpson et a. 2006) Tarve päätöksentekoa tukeville työkaluille
Tieteellisessä kirjallisuudessa esitetyt toimittajavalinnan työkalut hyödyntävät optimointia, sumeaa logiikkaa ja tekoälyä, mutta Ryhmässä tehtävää päätöksentekoa tukevien työkalujen tulee olla osallistavia ja joustavia, sekä mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen tarkastelun. Hyvät sovellutukset perustuvat yksinkertaisiin menetelmiin, joita päätöksentekijät pystyvät ymmärtämään. Muralidharan et al. (2002)
Toimittajavalinnan kypsyysaste Toimittajavalinta perustuu kaiken yrityksessä olevan tiedon hyödyntämiseen (esim. tarpeiden yhdistäminen, toimittaja-arvioinnin tulokset jne.). Valintaprosessia päivitetään säännöllisesti liiketoimintayksikön tarpeiden mukaiseksi. Sovittua toimittajan valintaprosessia noudatetaan. Toimittajavalintaan liittyvät päätökset ovat jäljitettävissä ja ne on dokumentoi (esim. tarjousten vertailutaulukko). Toimittajan valintaprosessi on määritelty ja se on muiden toimintojen hyväksymä. Toimittajavalinta tapahtuu systemaattisesti ja sovittujen valintakriteerien mukaisesti. Toimittajan valintaprosessia ei ole lainkaan tai se on vain osittain kuvattu. Ts. kriteereinä: Järjestelmällisyys Jäljitettävyys Organisaation sisäinen yhteistyö Päivittäminen Organisaation oppiminen Schiele (2007)
Lentokoneen kokoamiseen käytetty aika (tunneissa) Oppimiskäyrät hankintatoimessa? HUOM: oppimisen aste (%) = kustannustaso kun kokemus (esim. tuotantovolyymi) kaksinkertaistuu Eräässä kemianalan yrityksessä havaittiin seuraavat oppimisen asteet (221 tuotetta): Valmistuskustannus: 97% lähtötasosta (taustalla valmistusprosessien kehittäminen) Valmistusprosessien kehittämisen ja innovoinnin tulos Raaka-ainekustannus: 88% lähtötasosta (taustalla hankinnan kehittäminen: yhdistäminen, korvaavat RA:t) Sinclair (1999) Valmistettujen lentokoneiden kumulatiivinen lkm Argote & Epple (1990), Learning Curves in Manufacturing, Science, Vol. 247, pp. 920-924.
Ulkoisten resurssien jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä Prior research has identified improvement of supplier performance as one of the most critical strategic weapons in the battle for competitive advantage. (Krause ym. 2000; Joshi 2009)
Mitä toimittajassa tulisi arvioida? KYLLÄ, vaikka vaikeaa läheinen yhteistyö jolla näkyvyys prosesseihin ja osaamisen kehittämiseen (korosta jatkuvaa oppimista) KYVYKKYYS (Kyky luoda ja kehittää organisaation prosesseja) VÄHENNÄ lisää poikkeamia, heikentää oppimista (?) PROSESSIT (Ovatko asiakkaan vaatimusten mukaisia?) KYLLÄ lisää toimittajan oppimista ja tarjoaa kannustimia toiminnan kehittämiseen TUOTOS (Saavutetaanko asiakkaan asettamat suorituskykytavoitteet?) Arviointi tilauspäätökset + / - Joshi (2009)
Toimittajakehitysohjelman tulisi pitää sisällään mm. seuraavat elementit: Säännöllinen ja formalisoitu viestintä Toimittajan valmennus, opettaminen ja vierailut Mahdollistaa oppimisen Mahdollista palautteen antaminen Kriittinen elementti on kuitenkin toimittajan sitoutuminen asiakkaaseen suhteiden hallinta, houkuttelevuuden varmistaminen Prahinski & Benton (2004)
Toimittajaarviointi ei ole järjestelmällistä. Toimittaja-arvioinnin kypsyysaste Vähemmän kuin 50% ostovolyymista hankitaan järjestelmällisesti arvioitujen toimittajien kautta (hankintatoimen omat arviointikriteerit käytössä). Yli 75% ostovolyymista hankintaan järjestelmällisesti arvioitujen toimittajien kautta. Arviointikriteerit on hyväksytty eri toiminnoissa. 50-75% ostovolyymista hankintaan järjestelmällisesti arvioitujen toimittajien kautta. Arviointikriteerit on hyväksytty eri toiminnoissa. Ts. kriteereinä: Järjestelmällisyys Kattavuus Organisaation sisäinen yhteistyö Organisaation oppiminen Schiele (2007)
Suorat työvoimakustannukset (tuntia per kuroma-auto) Jatkuva toimittajarviointi antaa toimittajalle arvokkaan mahdollisuuden oppimiseen, suorituskyvyn parantamiseen ja myynnin kasvattamiseen. Tehdas A Tehdas B Tehdas C win-win tilanne Valmistettujen kuorma-autojen kumulatiivinen lkm Argote & Epple (1990), Learning Curves in Manufacturing, Science, Vol. 247, pp. 920-924.
Yhteenvetona: Opimmeko toimittajavalinnoistamme? Hankintatoimen ulkoisten resurssien valintaosaamiseen kannattaa panostaa (ml. työkalut ja prosessit) Oppiiko toimittajamme? Ulkoisten resurssien jatkuvassa arvioinnissa tulee mahdollistaa toimittajan oppiminen ja varmistaa sitoutuminen
Miten kehitämme hankintatoimea? Axelsson et al. (2006) Hankintatoimen kilpailukykyvaikutus Kertaluonteinen toimenpide Prosessien jatkuva kehittäminen ja oppiminen Normaalitila Normaalitila Aika
Kiitos mielenkiinnosta! Harri Lorentz harri.lorentz@utu.fi, puh. 050 502 7087 Kalle Väänänen kalle.vaananen@utu.fi, puh. 050 427 0035