VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014

Kansikuva: Pirjo Niemi

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

SISÄLLYSLUOTTELO 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT... 1 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI... 2 2.1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN... 2 2.2 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOONOTTAMINEN... 3 2.3 MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 8 2.4 MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 9 2.5 KAAVAN SUHDE NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOITUKSEEN... 10 2.6 KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN... 11 2.7 KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI... 11 3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU... 14 3.1 0-VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA... 14 3.2 VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2... 14 3.3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 14 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 15 4.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN... 15 4.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 16 4.3 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN... 18 4.4 VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN... 19 4.5 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ENERGIATALOUTEEN... 21 4.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 22 4.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 25 4.7 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN... 29 4.8 TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET... 32 4.9 POHJANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 TOTEUTTAMISEN KOKONAISVAIKUTUKSET ARVIOITUNA MRA 1 :N MUKAISESTI... 33 Kuva 1: Näkymä Vaasan Sundomin kylästä. Kuva: Pirjo Niemi

Kuva 2: Tuulivoimala Sundomissa. Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA RKY W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt Watti on tehon yksikkö (1 Kilowatti, kw = 1000 W, 1 Megawatti, MW = 1000 kw, 1 Gigawatti, GW = 1000 MW, 1 Terawatti, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö

1 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavayva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttöja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, laadittua selvitystä tuulivoima-alueiden vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin sekä tuulivoimapuistohankkeiden YVA-menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia alusta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti 21.12.2010 vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön.

2 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mukaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin.

3 2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin ja jakautuvat yleisiin tavoitteisiin ja erillistavoitteisiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman rakentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, valtakunnan voimansiirtoverkko, alueelle sijoittuvat suurmuuntoasemat (Kristiinankaupunki ja Tuovila) ja olemassa olevat sähköasemat sekä ja rannikon suuret satamat luovat hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Maakunnan sähkönsiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat kulkevat myös rannikkoa pitkin. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on kuitenkin maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaasan seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää.

4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyy. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja, etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät voimansiirtoverkostojen laajennukset ja uudet suurmuuntoasemat edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen ja turkistarha-alueisiin on jätetty riittävä suoja-etäisyys. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä.

5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Tuulivoimalaalueet on mm. rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Kaikki alueet on sijoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaisema-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutuessaan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon, Närpiönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, erityisesti lintuihin.

6 Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seuraillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Linnustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alueiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustoselvityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikotkan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otettu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääskien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai - reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Muutamat tuulivoimala-alueet (Långskogen, Gunilack, Naarajoki, Kattiharju, Flatbergen, Långmarken, Peninkylä ja Kullen) sijoittuvat alueelle, jonne maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakuntakaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 (päivitys 2012) ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteut-

7 tamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita energiantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu 2 000 MW vuonna 2020. Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin 1500 1800 MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 250 km 2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 430 km 2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittävästi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maatuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pinta-alaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajojen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut suurmuuntoasemat ja voimansiirtojohdot. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kantaverkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvallisuudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuulivoimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatieto-mallinnuksella. Suunnittelumääräyksissä sanotaan myös, että lentoliikenteen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kuva 3: Nykyinen infrastruktuuri luo hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen toteuttamiselle. Pirjo Niemi Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.

8 Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maankohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien kasvusuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista sukkessiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa Pohjanmaan energiaomavaraisuuden Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa sen, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialähteitä hillitään ilmastonmuutosta Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnettavuutta uusiutuvan energiateknologian arvostettuna osaamiskeskittymänä, mikä lisää seudun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan imagoon positiivisesti

9 Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoimateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Kaavaratkaisu luo omalta osaltaan edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia, geoterminen lämpö jne.) Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa sähkön ja lämmöntuotannon osalta Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmien ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteet. 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 (päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisärakentamista, 150 200 MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50 70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyttöönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Vaihemaakuntakaava luo omalta osaltaan hyvät edellytykset Pohjanmaan näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pohjanmaan ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan (v. 2014) laatimassa. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle. Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin 1500 1800 MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudutaan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km 2, jolloin vaihtoeh-

10 doille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007 2013 Länsi-Suomen ympäristöstrategia (uuden ympäristöstrategian luonnos v. 2014 alussa) on Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotannosta aiheutuvia ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida, kun fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. 2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, II vaihe 29.11.2007 ja III vaihe 8.2.2012. Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 23.5.2005. Etelä-Pohjanmaan vaihekaavan I Tuulivoima luonnos 28.5.2012 oli nähtävillä kesällä 2012. Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus oli nähtävillä 1.-30.11.2012, jolloin maakuntahallitus päätti jatkaa kaavaehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan eteläosassa, jossa vaihemaakuntaka avoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle.

11 MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 4: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat. 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa. 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n 11 mukaisesti 27.10.2009. Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat ympäristöministeriöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 14.10. 13.11.2009, ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kuntien ja viranomaisten lausuntoa.

12 Kaavaa varten laadittu selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui marraskuussa 2010. Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotannossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, Naturaarvioinnin tarveharkinnan, selvitys Finavian lentoestealueista, maisema-analyysin sekä kaavaratkaisun veden alaisten, taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alueet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi, joka valmistui joulukuussa 2012. Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyysit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.12.2011 asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä 15.1.2012 16.2.2012. Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 18.2.2013, minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville 11.3. 9.4.2013. Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui 27.7.2013. Natura-arviointi oli nähtävillä 5.8.2013 5.2.2014, jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELYkeskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana. 6.11.2012 järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-yva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituk-

13 sesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin workshop 4.10.2012. Workshopissa arvioitiin vaihemaakuntakaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, energiahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä aikaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan ja linnustolle. Kuva 5: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto (v. 1991) Bredskärillä. Kuva: Pirjo Niemi

14 3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa vaihemaakuntakaava on vaihtoehto 1 kokonaismaakuntakaava 0-vaihtoehto. 3.1 0-vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat merkinnät: Voimansiirtojohdon yhteystarve Maakaasujohdon yhteystarve Energiahuollon alue Voimansiirtojohto Tuulivoimaloiden alue 21.12.2010 vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen. 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2 Koska Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kaavoitusprosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.9.2008. Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti päätettiin samalla ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Vaihemaakuntakaava 2 päivittää Pohjanmaan maakuntakaavaa energiahuollon osalta, ja sen tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km 2.. 3.3 Vaihtoehtojen vertailu Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu kaksi merituulivoimaloiden aluetta ja yksi maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mahdollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi.

15 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 4.1 Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusprosessin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimalaalueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lähiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Naturaalueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maankäyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. PUSKURIN LEVEYS Natura-alueet Suojeluohjelma-alueet Harjut Pohjavesialueet Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet Maailmanperintöalue IBA ja FinIba Perinnebiotoopit Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) Asunnot em. ulkopuolella Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) Virkistysalueet maakuntakaavassa Virkistyskohteet maakuntakaavassa Lentokentät ja niiden suoja-alueet 500 m 200 500 m 100 m 100 m 100 m 500 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntaan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laajempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimala-alueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaavaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (30 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityk-