JOENSUUN ALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS 2013 YHDISTYMISSOPIMUS

1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN ALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS 2013 YHDISTYMISSOPIMUS Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Liperin kunta, Outokummun kaupunki ja Polvijärven kunta KUVA: PANORAMIA GROUP

2 Sisällysluettelo 1. Joensuun alueen kuntien yhdistymissopimus... 4 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 4 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 4 2. Strateginen yhdistyminen... 4 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen... 5 2.2. Yhdistymisen arvot... 5 2.3. Yhdistymisen visio... 5 2.4. Yhdistymisen tavoitevuodet... 6 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen... 6 2.6. Uusi Joensuu - Vahva verkostokaupunki... 6 2.7. Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen... 6 2.8. Henkilöstöhallinto korostuu... 6 2.9. Yhdistymisen arviointi... 7 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset... 7 4. Uuden kunnan perustaminen... 8 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna... 8 4.2. Yhdistymishallitus... 8 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano... 9 4.3. Yhdistymisen eteneminen...10 5. Uuden Joensuun rakentaminen... 10 5.1. Verkosto-Joensuun toimintaperiaate...11 5.2. Lähidemokratia...12 5.3. Yhdistymisen valmistelun toteutuksen seuranta...13 6. Hallinnon periaatteet... 13 6.1. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa...14 6.2. Luottamushenkilöorganisaatio...15 6.3. Kunnanjohtajien asema...14 7. Henkilöstöhallinto... 15 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille 2017 2021...15 7.2. Henkilöstöohjelma palvelusuhdeturva...16 7.3. Palkkojen harmonisointi...16

3 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet...16 7.5. Henkilöstön muutostuki ja henkilöstöohjelma...17 7.6. Henkilöstön sijoittamisen periaatteet...17 7.7. Henkilöstötyöryhmä...17 8. Palveluiden periaatteet... 18 8.1. Monikanavainen palveluverkosto...18 8.2. Lähipalveluilla keskeinen merkitys...19 9. Uuden Joensuun kaupungin talous... 20 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä...20 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö...21 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet...21 10. Yhdistymisen muut järjestelyt... 22 10.1. Sopimusjärjestelyt...22 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen...22 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat...22

4 1. Joensuun alueen kuntien yhdistymissopimus Alueen kunnat ovat Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Liperin kunta, Outokummun kaupunki ja Polvijärven kunta. 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Joensuu. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen 27. 01.2014 tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Joensuu aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017 31.12.2021 välisen ajan. Lisäksi henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. 2. Strateginen yhdistyminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan 1.1.2017, jolloin edellytykset strategisen monikuntaliitoksen toteuttamiselle ovat olemassa kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistyminen ajoittuu valtuustokauden vaihteeseen. Yhdistymisen tarkoituksena on toteuttaa viiden kunnan monikuntaliitos. Näin vältetään yhtenäisellä työssäkäyntialueella mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttamisen haitat.

5 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan uuden kunnan valmistelua vuosina 2014 2016 ja uuden kunnan toimintaa vuosina 2017 2019 sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan. 2.2. Yhdistymisen arvot Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: vastuullisuus, yhteistyökyky, luottamus, tasa-arvoisuus ja älykäs uudistuminen. Vastuullisuus merkitsee sitä, että koetaan vahvaa yhteisvastuuta koko alueesta ja kaikista sen asukkaista mutta myös uuden Joensuun taloudesta. Yhteistyökyky merkitsee alueelle välttämättömän verkottumisen edistämistä ja työskentelyä kumppanuusverkoston rakentamiseksi mutta myös asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamista. Keskinäinen luottamus merkitsee avoimuutta ja halua sitoutua yhteisiin tavoitteisiin sekä sitä, että sopimukset pidetään. Tasa-arvoisuus merkitsee sitä, että kaikkia uuden kunnan asukkaita ja alueita kohdellaan yhtenäisin perustein. Älykäs uudistuminen merkitsee kykyä ja tarmoa tarttua alueen elinvoiman kehittämiseen ja yhdistymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. 2.3. Yhdistymisen visio Uuden Joensuun visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Joensuu on itäisen yhteistyöverkoston keskus (johtaja). Se on kestävästi kasvava, vahva, elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, houkutteleva sekä älykkäästi uudistuva, viihtyisä ja turvallinen verkostokaupunki, joka tukee asukkaittensa hyvinvoinnin kasvua järjestämällä laadukkaat palvelut.

6 2.4. Yhdistymisen tavoitevuodet Viiden kunnan yhdistymisen tavoitteet asetetaan pitkällä aikajänteellä siten, että työ alkaa heti yhdistymisesityspäätöksistä valtioneuvostolle vuoden 2014 alkupuolelta ja ulottuu vähintään kahden valtuustokauden päähän ainakin vuoteen 2024. 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Joensuun alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Joensuusta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä että huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. 2.6. Uusi Joensuu - Vahva verkostokaupunki Uusi Joensuu vahvistaa asemaansa verkostoitumalla itäisen alueen keskusten kanssa myös yli valtakunnan rajan. Sisäisesti verkostokaupungin toimintamalli turvaa koko alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tässä sopimuksessa esitettyjen arvojen mukaisesti. 2.7. Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Kuntarakenteen muutos mahdollistaa kehittää ja uudistaa palvelurakennetta ja palveluprosesseja sekä yksittäisiäkin palveluita. Strategisen kehittävän yhdistymisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hyödyntää niin rakenteisiin kuin palveluihinkin liittyvä selvityksessä (Taloustyöryhmän loppuraportti) osoitettu kehittämispotentiaali. 2.8. Henkilöstöhallinto korostuu Henkilöstöllä uudessa kunnassa on erittäin tärkeä rooli. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa

7 erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä viiden kunnan henkilöstömäärä on noin 7050 työntekijää. 2.9. Yhdistymisen arviointi Kuntien yhdistymisen hyvällä toteutuksella on keskeinen merkitys. Strategisen kehittävän yhdistymisen ja sen asianmukaisen etenemisen varmistamiseksi on tärkeää toteuttaa määräajoin ulkopuolinen evaluointi. Sen perusteella tehdään yhdistämisprosessin mahdollisesti tarvitsemat korjaustoimenpiteet. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjä toteaa omassa esityksessään, että yhdistymissopimusehdotuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja viisi kuntaa muodostavat varsin selkeän ja kiinteän työssäkäyntialueen sekä toiminnalli-

8 sen kokonaisuuden, joka on riittävän suuri vastaamaan tulevaisuuden niin demograafisiin kuin taloudellisiinkin haasteisiin. 4. Uuden kunnan perustaminen Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2017. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Joensuun kaupunki kuuluu vuonna 2013. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Joensuu. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyisen Joensuun kaupungin vaakuna. 4.2. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2016 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu.

9 Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2014-2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 20 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Joensuulle tulee 10 paikkaa, Kontiolahdelle 3 paikkaa, Liperille 3 paikkaa, Outokummulle 2 paikkaa ja Polvijärvelle 2 paikka. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon viiden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle ja Suomen keskustalle tulee kuusi paikkaa kummallekin, Kansalliselle kokoomukselle ja Perussuomalaisille kolme paikkaa kummallekin, Vihreälle liitolle sekä Vasemmistoliitolle yksi paikka kummallekin. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan joensuulaisen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustajat valitaan henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Jotta yhdistymishallituksen jäsenten paikat ja varapaikat saadaan jaettua sujuvasti sekä kunnittain että puolueittain, käydään sitä varten valmistelevat neuvottelut kuntajakoselvityksen työvaliokunnan luottamushenkilöjäsenten johdolla heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle.

10 Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa viiden kunnanjohtajan tiimi. Tämän kunnanjohtajatiimin puheenjohtajana toimii nykyisen Joensuun kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen. 4.3. Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa lähes kolme vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kaupunkiin siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina 2014-2016. Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta 1.1.2017, käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Joensuun kaupunkia. 5. Uuden Joensuun rakentaminen Uuden Joensuun strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa, niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina 2014 2016 ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2017. Tässä strategiatyössä panostetaan erityisesti uuden Joensuun asukkaiden osallistumiseen valmistelutyöhön lähidemokratian ja verkostokaupunki-idean mukaisesti. Kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoiman säilyttämistä tuetaan. Joensuun alueen maankäytön osalta kehittämistoimintaa ohjaa vuonna 2008 alueelle hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Vuoteen 2020 tähtäävän yleiskaavan mukaisesti asuntotuotanto ohjataan ensisijaisesti uudessakin kunnassa asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Yleiskaavan toteuttamisessa huolehditaan siitä, että yhdyskuntarakenne ei kohtuuttomasti hajaannu. Uuden Joensuun

11 alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseutumaisen ympäristön asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseutumaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Erityisen tärkeää on turvata maatalouden toimintaympäristön säilyminen. Uuden kunnan strategia antaa pohjan toteuttamisohjelmille, joissa keskitytään elinkeinoihin ja työllisyyteen (Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti), talouteen (Taloustyöryhmän loppuraportti), palveluihin (Sotetyöryhmän ja Sivistystyöryhmän loppuraportit), yhdyskuntarakenteen kehittämiseen (Kunnallistekniika- ja maankäyttötyöryhmän loppuraportti), henkilöstöön (Henkilöstötyöryhmän loppuraportti) ja lähidemokratiaan (Demokratiatyöryhmän loppuraportti). 1 5.1. Verkosto-Joensuun toimintaperiaate Uuden kaupungin tärkeänä strategisena linjauksena on verkosto-joensuun toimintaperiaate. Se konkretisoituu sekä ulos- että sisäänpäin: 1) Työskennellään määrätietoisesti itäisen kumppanuusverkoston rakentamiseksi yhteistyössä Itä-Suomen kuntien ja Venäjän lähialueen, maakunnan viranomaisten, alueen kehittämisyhtiöiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. 2) Verkotutaan vahvasti uuden Joensuun kolmen tärkeän liikennesuunnan kehityskäytävien vahvistamiseksi, eli Värtsilä - Imatra Lappeenrannan suuntaan, Kuopion suuntaan ja Kajaanin suuntaan. 3) Hyödynnetään uuden Joensuun alueen keskusverkon, infrastruktuurin ja ympäristön vahvuuksia ja mahdollisuuksia yritysten tarpeisiin. 4) Syvennetään ja kehitetään verkottumista yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti hoivapalveluissa lisää tarvetta siirtyä monituottajamallin suuntaan, jossa korostuu kaupungin yhteistyö eri palveluiden tuottajien kanssa. 5) Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukaslähtöisesti hyödyntäen elinkaarimallia. Palvelutarjonnassa, mm. lähipalveluissa, otetaan huomioon uuden kunnan alueiden erityistarpeet ja olosuhteet. Suurta väestöpohjaa vaativat palvelut, osittain jopa koko maakuntaa koskevat, 1 Raportit on koottu yhteen nimellä Joensuun alueen kuntajakoselvitys 2013, selvitysosa.

12 tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta käyttää uutta teknologiaa ja monikanavaista palveluverkostoa. 6) Viestitään vahvasti verkosto-joensuun tunnetuksi tekemiseksi ja vahvistetaan uuden Joensuun kuntakuvaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti Venäjän suuntaan. 5.2. Lähidemokratia Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Joensuun strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu suuraluejaon pohjalle. Nykyisessä Joensuussa on viisi (Kanta-Joensuu 2 Eno, Pyhäselkä, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) suuraluetta, joiden määrää voidaan muuttaa. Muut neljä kuntaa muodostavat uudessa Joensuussa kukin oman suuralueensa. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten vapaaehtoisen osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään suuralueisiin (lakkautettuihin kuntiin / pitäjiin ) aluevaikuttajatoimijoiksi pitäjäneuvostot ja valtuuston nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto, jonka jäseninä ovat pitäjäneuvostojen puheenjohtajat. Heitä kutsutaan pitäjäneuvoksiksi. Pitäjäneuvosto järjestää mm. kuntalaisten, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä kunnan päättäjien keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joiden tuloksia käytetään kaupungin suunnittelu- ja talousarvioprosessissa. Pitäjäneuvostolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määräraha, joka osoitetaan aktiivisesti toimiville pitäjille käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan. Ikääntyvien osallistumista ja vaikuttamista varten perustetaan ikääntyneiden edustajisto (vanhusneuvosto). Sen työskentelyyn osallistuu ikäihmisistä koottu vaikuttajaryhmä, jossa on jokaiselta suuralueelta vähintään yksi edustaja. (Kts. laki ikäänty- 2 Kontiolahden Lehmo, Onttola ja Kulho sekä Liperin Ylämylly kuuluvat rakenteellisesti kanta-joensuuhun

13 neen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 11, 28.12.2012/980) Jokaisella suuralueella toimii myös alueellinen nuorten vaikuttajaryhmä. Vuosittain järjestetään nuorten kaupunkikokous, johon osallistuu edustajat kaikista alueellisista vaikuttajaryhmistä. Lisäksi nuorisovaaleilla valitaan kaksivuosikausittain 20-30 jäsentä nuorisovaltuustoon, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kanssa. Nuorisovaaleissa syksyllä 2016 valitaan nuorisovaltuusto kaudelle 2017-2018. Kaikki uuden Joensuun suuralueet valitsevat siihen vähintään yhden edustajan. 5.3. Yhdistymisen valmistelun toteutuksen seuranta Uuden Joensuun perustamisen hyvän valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi käytetään apuna systemaattista ja reaaliaikaista arviointia (ulkopuolinen evaluointi) vähintään kahden vuoden välein kaudella 2014 2019. Arviointitulosten perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia korjauksia yhdistymisen valmistelu- ja toteutustyöhön. 6. Hallinnon periaatteet Uudelle Joensuulle rakennetaan selkeä yhtenäinen tilaaja-tuottaja malliin 3 pohjautuva johtamisjärjestelmä. Sillä varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. Kaupungin konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet valmistellaan yhdistymishallituksen vetämässä prosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden organisaation ja konsernirakenteen 31.5.2015 mennessä ja lopullisen päätöksen tekee uuden kaupungin valtuusto heti syksyn 2016 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. 3 Joensuussa on käytössä sovellettu tilaaja-tuottaja malli. Tämä tarkoittaa, että kaupunginvaltuusto ja hallitus määrittelevät tilatessaan minkä tasoisia palveluita, kuinka paljon ja mihin hintaan kaupunkilaisille tuotetaan. Palveluja tuottavat lautakunnat pohtivat, kuinka tilaus toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Tilaukset tehdään vuosittain talousarvion yhteydessä.

14 Vuoden 2017 alussa käynnistyvässä uuden kaupungin strategiaprosessissa arvioidaan kunnan organisaatiota, konsernin rakennetta ja sen ohjattavuutta ja tehdään mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet. 6.1. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa Uuden Joensuun palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa perustuu tilaaja-tuottaja -malliin. Asukaslähtöisyyttä korostetaan ja kuntalaisten asemaa monikanavaisessa palvelujärjestelmässä vahvistetaan. Tämä merkitsee mm. lisääntyvää valinnanvapautta ja paranevia mahdollisuuksia uusien palvelukonseptien hyödyntämiseen myös sosiaali- ja terveystoimen integraation tapahtuessa. Palveluita kootaan moniammatillisesti yhteisiksi prosesseiksi, jolloin sektorihallintokeskeisestä toimintatavasta siirrytään asukaskeskeiseen toimintatapaan ja mahdollisimman saumattomasti ja hyvin toimiviin palveluketjuihin. Palvelutuotantoa kehitetään systemaattisesti monituottajamallin suuntaan. Se lisää kaupungin tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. 6.2. Luottamushenkilöorganisaatio Uuden Joensuun kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaisesti 59 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa 2016. Uuden Joensuun kaupunginhallitus on ensimmäisellä vaalikaudella kooltaan 13 jäsenen suuruinen. Hallituksen suurehko koko vuosina 2017 2020 on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja sen alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Ensimmäisenä vaalikautena valitaan uuden kunnan kaupunginhallitukseen vähintään yksi varsinainen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan myös valittaessa eri hallintokuntien luottamushenkilöelimet.

15 6.3. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 30 :ssä ja 8 :ssä. Joensuun kaupungin nykyinen kaupunginjohtaja siirtyy uuden Joensuun kaupunginjohtajaksi. Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven nykyiset kunnanjohtajat siirtyvät uuteen kaupunkiin muutosjohtajiksi. Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman virkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja 31.12.2016 asti. Neljän muutosjohtajan tehtäväkuvat täsmennetään yhdistymishallituksen valmisteluprosessissa siten, että heidän tehtävänsä tulevat olemaan vuosina 2017-2019 strategisen yhdistymisen ydinasioihin liittyviä tärkeitä johto-, valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä. Po. muutosjohtajat siirtyvät vuoden 2020 alusta niihin uuden kaupungin tehtäviin, joista heidän kanssaan sovitaan erikseen 1.10.2019 mennessä. Jos Joensuun kaupungin organisaatiossa avautuu vuosina 2017-2019 muita tehtäviä, niin tämä sopimus ei estä muutosjohtajia hakemasta niihin tehtäviin. Mikäli siirtymistä tapahtuu, niin joka tapauksessa varmistetaan yhdistymiseen liittyvien tehtävien riittävä resursointi. 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille 2017 2021 Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.

16 Viiden kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. 7.2. Henkilöstöohjelma ja palvelusuhdeturva Henkilöstön asemaa vuosina 2014 2016 täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki viisi kuntaa. 7.3. Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kaupungissa. Harmonisointi tehdään vuoteen 2020 mennessä tehtäväkohtaisiin palkkoihin mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat vähitellen yleisen palkkakehityksen myötä. Palkkojen harmonisoinnin tarkempi aikataulu esitetään henkilöstöohjelmassa. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla arviolta enintään 200 000 euroa. 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Viiden kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstöhakuun.

17 Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymävaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin. 7.5. Henkilöstön muutostuki ja henkilöstöohjelma Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamisen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2014 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kaupungin strategiatyöstä. 7.6. Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen lähtökohtana on se, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Henkilöstön sijoittamisessa kohdistuu muutospaineita ensi sijassa johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön, jolloin tehtävät ja työtehtävän sijainti saattavat muuttua. Uuden kunnan henkilöstöhallinnossa on tärkeää kuulla erityisesti niitä työntekijöitä, joiden tehtävä muuttuu ja sen vuoksi heiltä kerätään tietoa heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin työntekijöitä ryhdytään sijoittamaan uuteen organisaatioon. 7.7. Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä kokoontuu välittömästi kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösesitysten jälkeen valitsemaan keskuudestaan kaksi henkilöstön edustajaa, joilla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Yhdistymishallituksen nimeämä henkilöstötyöryhmä valmistelee henkilöstöasioita, niiden toteuttamista sekä niiden etenemisen seurantaa ja arviointia vuoden 2016 loppuun asti.

18 8. Palveluiden periaatteet Uuden Joensuun hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan asukaslähtöisyyden ja lähidemokratian korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistamien palveluiden käyttäjinä mm. valinnanvapautta lisäämällä. Tätä tehostaa osaltaan myös käyttäjädemokratian merkityksen korostaminen palveluiden kehittämisessä. Ennakoivia ja avohoidon palveluita sekä asukkaiden omahoitoa tukevia menetelmiä kehitetään määrätietoisesti, jotta uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Panostaminen ennakoiviin palveluihin edellyttää vahvaa, yli valtuustokauden ulottuvaa pitkän tähtäimen kehittämisotetta talouden asettamien reunaehtojen puitteissa. Uuden Joensuun hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään erityistä huomiota, koska tyytyväinen ja työssään viihtyvä henkilöstö on merkittävä tae laadukkaille palveluille ja edellytys välttämättömälle tuottavuuden lisäämiselle. Palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään aiheittain vuosina 2014 2016. 8.1. Monikanavainen palveluverkosto Uuden Joensuun tärkeäksi periaatteeksi kirjataan monikanavaisen palveluverkoston kehittäminen. Se tarkoittaa mm. lisääntyviä mahdollisuuksia uusien palvelukonseptien hyödyntämiseen. Kehitettäessä monikanavaista palveluverkostoa ja asukaslähtöisiä palveluprosesseja syntyvät edellytykset palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, kustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvään hallintaan. Palveluiden asukaslähtöisyyden merkitys korostuu, kun pyritään tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Tämä koskee myös ostopalveluita, joiden merkitys on voimakkaassa kasvussa. Selvityksessä mukana olevat kunnat käyttivät vuoden 2012 tilinpäätöksien mukaan ostopalveluihin 325,5 milj. euroa. Uusi Joensuu kehittää erityisesti ostopalveluiden kilpailuttamisen osaamista ja seuraa tarkasti palveluiden laatua sekä kustannustehokkuutta.

19 Uusi Joensuu käyttää palveluiden järjestämisessä hyväkseen suurta väestöpohjaansa ja pitää palvelutuotannon lähellä, jolloin voidaan välttyä mahdollisimman pitkälle turvautuminen vaikeasti ohjattaviin yhteistoimintaorganisaatioihin. 8.2. Lähipalveluilla keskeinen merkitys Palveluiden ja erityisesti lähipalveluiden merkitys korostuu uuden Joensuun arvoissa ja visiossa. Tavoitteena on alueeltaan moni-ilmeinen viihtyisä ja houkutteleva kestävästi uudistuva verkostokaupunki. Viihtyvyys ja houkuttelevuus liittyvät ennen kaikkea palveluihin, asumiseen ja ympäristöön. Joensuun verkostokaupungin ulkoisessa toimintaympäristössä korostuu elinkeinoelämän ja työpaikkojen merkitys. Tämä edellyttää myös monipuolisia ja laadukkaita yrityspalveluita. Vastaavasti verkostokaupungin sisäisessä toimintaympäristössä korostuvat nykyisten ja myös kasvavan alueen uusien asukkaiden työpaikat, palvelut sekä asuminen, mikä merkitsee kuntatalouden näkökulmasta olemassa olevan toimintaympäristön ja infrastruktuurin hyödyntämisen tehostumista. Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut 4. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), perustason sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotto, neuvolatoiminta, vanhusten palvelut, lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. (Kts. Uudistuvat lähipalvelut, Kuntaliiton verkkojulkaisu, 2009.) Lähipalvelut tuotetaan uuden Joensuun asukkaille talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Yhdistymishallituksen ja uuden valtuuston tulee ottaa huomioon uuden Joensuun elinvoimaan ja toimintakykyyn kiinteästi liittyvien lähipalveluiden suuri strateginen merkitys yhdistymissopimuksen aikana ja sen jälkeen. 4 Palvelun läheisyys on käyttäjänäkökulmasta subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa käyttäjän ikä, henkilökohtaiset mieltymykset, logistiset vaihtoehdot, liikuntarajoitteet jne. Objektiivisen määritelmän lähipalvelusta voi tehdä vain fyysisenä etäisyytenä tai ajallisena määreenä. (Sivistystyöryhmän loppuraportti 12.08.2013)

20 9. Uuden Joensuun kaupungin talous Uuden Joensuun kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on yhdistymisselvityksessä tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa merkittäviä säästöjä (Kts. Palveluiden odotekustannukset vuonna 2011, FCG 27.5.2013): Palvelutuotantoa kehitetään, eläkepoistumaa hyödynnetään, toimitilojen määrää vähennetään jne. Uuden Joensuun väestön ja alueen kokoa hyödynnetään siirtämällä tai luopumalla erillisten kuntien suunnittelemista uus- ja korvausinvestoinneista erityisesti silloin, kun tilatarpeet voidaan tyydyttää olemassa olevaan koko alueen kapasiteettiin turvautuen. 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kaikki viisi kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Sen lisäksi sovitaan siitä, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat ja tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2014 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2014 2016 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Tähän tavoitteeseen liittyy vahvasti myös tämän yhdistymissopimuksen kohdassa 7.4. sovitut henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet siirtymävaiheen aikana.

21 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi Joensuu saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 9 milj. euroa ( 8milj. euroa kuntarakennelain 43 :n 1 momentin mukaisesti perusosaa ja 1 milj. euroa 43 :n 2 momentin mukaisesti lisäosaa ). Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (3,6 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (2,7 milj. /v). Valtionosuudet lisääntyvät yhdistymisen myötä n. 1,2 milj. vuodessa. Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2014 2016 kirjataan erikseen Joensuun kaupungin kirjanpitoon. 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistämissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä viisi kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Yhdistymishallituksen johtamassa valmistelu- ja strategiatyössä määritellään osana uuden kunnan strategiaa taloudenhoidon periaatteet ja ne konkretisoidaan uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmissa ja vuoden 2017 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. Vuoden 2017 alusta käynnistyvässä uuden Joensuun kaupunginvaltuuston johtamassa strategiatyössä tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin.

22 10. Yhdistymisen muut järjestelyt 10.1. Sopimusjärjestelyt Viiden kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat uutta kuntajakoa vastaavaksi 1.1.2017 alkaen. 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Viiden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti.