Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara
Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista toimintaa Strategiaa ei ole kuitenkaan yleensä hahmotettu kielellisenä toimintana!
Kuitenkin strategiatyö on Tavoitteiden kielellistä kiteyttämistä Tarinoiden kertomista eri areenoilla Kielellistä rakentamista ja purkamista Retorista peliä: suostuttelua, vakuuttamista ja vastustamista
Mitä ovat diskurssit? Diskurssi = kieli(järjestelmä) Diskurssit ovat: kuvaamisen välineitä sosiaalisen ja organisatorisen todellisuuden rakennuspalikoita Diskurssit liittyvät myös: tietynlaiseen ajatteluun (kognitiot) erilaisiin sosiaalisiin käytäntöihin
Diskursiiviset käytännöt ja syntyvä merkitys Diskursiiviset resurssit Diskurssien mobilisointi Koherenssi Lähettäjä Diskursiiviset käytännöt Viestit Syntyvä tulkinta ja merkitys Vastaanottaja Olosuhteiden vaikutus Olosuhteiden vaikutus Sosiaalinen tilanne
Strategia-diskurssin monitasoisuus Meta-taso: Strategiadiskurssin ideologiset ulottuvuudet Strategiset muodit Organisaatiotason diskursiiviset rakennelmat: Organisaation historiallinen strategia kertomuksena Kasvu- tai muutosstrategia projektina Strategiatyöhön liittyvät diskursiiviset käytännöt Mikrotaso: Strategia mikro-retoriikkana
Strategiatyö diskursiivisesta näkökulmasta Organisaation strategiatyö voidaan nähdä: Yleensä strategiadiskurssin mobilisoimisena Tietynlaisen kielen luomisena Keskeisten ajattelutapojen levittämisenä Tietynlaisten sosiaalisten käytäntöjen vahvistamisena Diskurssit kohtaavat myös vastadiskursseja: Paikalliset perinteiset suunnittelu- ja päätöksentekotraditiot Strategisen kielen ja ajettelun kyseenalaistaminen
Mistä yrityksen strategiadiskurssi koostuu? Käsitykset: Mitä strategia on? Käsitykset: Minkälainen on strategiaprosessi? Käsitykset: Mitä ovat eri toimijoiden roolit ja valtasuhteet?
Diskurssit ja niihin liittyvät sosiaaliset käytännöt mahdollistajina ja rajoitteina Jotkut diskurssit ja niihin liittyvät sosiaaliset käytännöt: Edistävät uutta ajattelua Mobilisoivat sosiaalista toimintaa Osallistavat uudenlaisia ryhmiä Mahdollistavat kriittistä ajattelua Monet vakiintuneet diskurssit ja sosiaaliset käytännöt: Rajoittavat luovuutta Uusintavat ongelmallisia käsityksiä strategiatyöstä ja strategiaprosesseista Rajoittavat osallistumista organisatoriseen päätöksentekoon Vahvistavat elitismiä
Esimerkki 1: Tietoinen uusien diskurssien luominen strategiatyössä Strategisen suunnittelun suunnittelu voi sisältää: Viitekehysten tietoista vaihtamista Osallistumista edistävien käytäntöjen kehittämistä Uudenlaisten kielipelien käynnistämistä Kriittisten näkökulmien kannustamista Strategiapuheen tärkeyden kyseenalaistamista
Esimerkki 2: Strategiatyön metaforat (Mantere & Vaara, 2005) Strategiapuhe koostuu metaforista: Matka Tiede Uskonto Sota ja urheilu Hoivaaminen Teatteri Kuri ja järjestys Suomalaisyritysten strategiapuhe usein: Uusintaa strategiatyön ja kielen tärkeyttä organisatorisessa päätöksenteossa Vahvistaa johdon valta-asemaa Estää laajempaa osallistumista Edistää maskuliinista hegemoniaa
Esimerkki 3: Strategiatyön diskursiiviset taistelut (Laine & Vaara, 2005) Yrityksissä strategiatyö voi olla diskursiivista kamppailua koskien: Strategian sisältöä Strategiaprosessin ja päätöksenteon luonnetta Organisatorisia valta-asemia ja identiteettejä Kansainvälistyneissä suomalaisyrityksissä tämä on viime aikoina usein merkinnyt: Kvartaalikapitalismin ja nostalgisen me-hengen ristiriitaa Ylhäältä alas prosessimallien ja osallistamis-retoriikan törmäystä Johdon valta-asetelman pönkittymistä Keskijohdon ja asiantuntijoiden aseman vaikeutumista
Kuka on strategian tekijä? Kieli? Strategiaretoriikan osaaja?