Student Life toimintamallin kehittäminen Jyväskylän yliopistossa 2010-2012
1 Tehtävä ja tavoitteet 1 2 Toimijat ja resurssit 4 2.1 Toimijat 4 2.2 Student life toimintamallin kehittämiseen käytetyt resurssit 6 3 Toiminta 9 3.1 Kehittämiskohteiden identifiointi ja pilottipohjainen kehittäminen 9 3.2 Sidosryhmäyhteistyö ja tiedotus 13 4 Tulokset 15 4.1 Pilottipohjaiset tulokset 15 4.2 Student Life toimintamalli 18 5 Arviointi 20 5.1 Student Life -toiminnan tavoiteasettelu ja teemojen rajaus 20 5.2 Student Life -toimintamallin toimivuus ja pilotit 21 5.3 Vaikuttavuus 23 1 6 Student Life toimintamallin jatkokehittäminen 26 Liitteet
1 Tehtävä ja tavoitteet Miksi Student Life? Student life hankkeen lähtökohtana on, että opetuksen järjestäminen yliopiston tarjoamissa koulutusohjelmissa ei yksin riitä, olkoon opetus sisällöllisesti ja pedagogisesti miten korkealaatuista hyvänsä. Yliopiston on myös omalta osaltaan turvattava opiskelijan opiskeluedellytykset pitämällä huolta opiskelukyvystä ja opiskeluhyvinvoinnista sekä varmistettava, että yliopistossa tutkinnon suorittaneen opiskelijan osaaminen palvelee mahdollisimman hyvin hänen työelämätavoitteitaan. Käynnistys Aloitteen Student Life -toimintamallin kehittämiselle teki rehtori Aino Sallinen lukuvuoden 2009 avajaispuheessaan. Hän painotti Jyväskylän yliopiston halua toimia opiskelijoistaan huolta pitävänä yliopistona. Samalla hän kutsui mukaan sekä yliopistolaisia että yliopiston yhteistyökumppaneita luomaan toiminta- ja palvelumallia, jonka keskiössä ovat yliopiston opiskelijat. Aloitteella oli yliopiston hallituksen tuki. Yhteistyökutsuun tarttuivat mm. Jyväskylän kaupunki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja Likes -tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen koordinoimalla ESR -projektilla Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella oli merkittävä rooli Student Life toimintamallin kehittelyssä, sillä valtakunnallisen projektin tavoitteet opiskelijoiden opintopolun tukemisessa olivat hyvin samansuuntaiset rehtorin avauksen kanssa. Projektin henkilöresursseista yhden suunnittelijan työpanos kohdistettiin Student Life -toimintamallin kehittämiseen. Student Life -suunnittelija Tapio Anttonen aloitti työnsä 1.2.2010. 1 Rehtorin järjestämässä kick-off -tilaisuudessa 15.12.2009 sidosryhmien edustajat, yliopistotoimijat ja opiskelijat ideoivat yhdessä kehittämisen kohteita ja kehittämisaiheita. Tilaisuudessa luotiin pohja kumppanuusyhteistyölle, jonka jälkeen rehtori Aino Sallinen nimesi ohjausryhmän ja sen tehtävät asettamiskirjeessään tammikuussa 2010 (liite 1). Ohjausryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin vararehtori Helena Rasku-Puttonen. Student Life konseptin ja tavoitteiden määrittely Student Life -konseptin yleisenä tavoitteena Jyväskylän yliopistossa on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja kasvua hyvinvoiviksi ja eheiksi yksilöiksi sekä monipuolisiksi osaajiksi. (Ohjausryhmän asettamiskirje 2010)
Toiminta-ajatus on uusi ja tehtäväkenttä erittäin laaja. Ensimmäisen kerran yliopistoopiskelijaa itseään, hänen opiskeluaan ja opiskeluun liittyvää tukea tarkastellaan kokonaisuutena. Tehtävän ainutlaatuisuutta lisää se, että aihetta työstämässä ei ole yksistään sen prosessiomistaja, Jyväskylän yliopisto, vaan mukana on laaja ryhmä alueellisia toimijoita sekä varsinainen kohderyhmä, opiskelijat. Student Life toimintamallin kehittämisessä on lähtökohtaisesti toteutettu kokonaisarkkitehtuuriajattelua, jossa toimintoja ja niiden välisiä suhteita tarkastellaan isona kompleksisena kokonaisuutena. Ohjausryhmä hahmotteli Student Life konseptin käsittämät toiminnot ja toimintatavat kahteen pääryhmään: 1. Akateemisen opiskelun tuki 2. Opiskelijan kehittymistä ja kasvua tukevat toiminnot ja opinnot akateemisen opiskelun rinnalla Akateemisen opiskelun tukea voidaan pitää opiskelun ja oppimisen infrastruktuurina. Paradoksaalisesti sen voi sanoa toimivan parhaiten silloin, kun opiskelijat eivät kiinnitä siihen mitään erityistä huomiota. Opiskelun tuki tulee selkeimmin näkyväksi silloin, kun sen ei katsota olevan riittävää tai sen ei koeta toimivan tyydyttävästi. Akateemisen opiskelun tukeen kuuluvat ainakin seuraavat toiminnot: Tutorointi (johdatus yliopistossa opiskeluun, opastus yliopiston tarjoamiin palveluihin, asumiseen ja liikkumiseen Jyväskylän seudulla, ylioppilaskunnan ja alueen palveluihin), Mahdollisuuden tarjoaminen vertaistukeen/mentorointiin opiskelun eri vaiheissa, Riittävien ja tarkoituksenmukaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarjonta (tärkeätä hallita opiskelijoita koskevat erityiskysymykset), Tuki oppimistaitojen kehittämiseen ja ratkaisujen löytämiseen oppimiseen liittyvien ongelmien osalta (luetun ja kuullun ymmärtäminen, omaan oppimiseen liittyvien rajoitusten ymmärtäminen, kuulusteluihin valmistautuminen ja niihin vastaaminen, ajankäytön suunnittelu, jaksamisen ja motivaatio-ongelmien kysymykset), Ohjaus oman osaamisen ja ajattelun kehittymisen arviointiin, tavoitteiden asettamiseen, urasuunnitteluun (portfoliotyöskentely) ja harjoittelu/työpaikan löytämiseen, Oppimista ja opiskelua tukevat innovatiiviset oppimisympäristöt (sekä fyysiset ympäristöt kampuksilla että opiskelua edistävä teknologia), Tuki fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi (mm. liikunta, kulttuuripalvelut, muut harrastustoiminta), Edellistä laajemmin: Tuki terveellisen elämäntavan omaksumiselle, Tuki sosiaalisten ja terveydentilaa koskevien ongelmien ratkaisemiseksi, Riittävien ja tarkoituksenmukaisten liikenneyhteyksien tarjonta, Riittävä asianmukaisten asuntojen tarjonta, Terveellisen ravinnon tarjonta. 2
Kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet on otettava erityisesti huomioon. Jotta heille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun ja oppimiseen, he tarvitsevat usein erityisjärjestelyjä ja mahdollisuuden saada tieto ja palvelut vieraalla kielellä (englanniksi) niin kampuksella kuin alueella yleisesti. Monet akateemisen opiskelun tukeen kuuluvat toiminnot, kuten opiskelijoiden yksin ja ryhmissä toteuttamat aktiviteetit, edistävät opiskelijan kehittymistä ja kasvua. Tällainen opiskelijoiden omaehtoinen toiminta ei ole vain tärkeätä säilyttää, vaan sitä pystytään tukemaan yliopiston ja sen kumppanien toimesta. Toiminta tunnetaan niin sanottuina cocurriculum aktiviteetteina. Co-curriculum aktiviteetit ovat tyypillisesti opiskelijoiden itse organisoimaa ja ylläpitämää toimintaa. Jotta tässä hankittu osaaminen tulisi tunnistetuksi ja tunnustetuksi, vaatii tämä osaamistavoitteiden määrittelemistä sekä suoritusten hyväksymiseen liittyvien menettelyiden sopimista ja lisäksi yliopiston tai muiden toimijoiden ohjaustukea. Nämä aktiviteetit toteutetaan suunnitelmallisesti ja niiden puitteissa järjestetty toiminta tehdään mahdolliseksi siten, että niille määritetään koulutuksellinen rakenne ja osaamistavoitteet. Tavoitteiden muodostaminen auttaa opiskelijaa arvioimaan toimintaansa osana oman osaamisensa kehittymistä. Yliopisto voi myös tunnustaa näin hankitun osaamisen myöntämällä osaamisensa näyttäneelle opiskelijalle erillisen tunnustuksen tai todistuksen. 3
2 Toimijat ja resurssit 2.1 Toimijat Student Life toimintamallin kehittämisessä on ollut mukana sekä yliopiston yksiköitä että Jyväskylässä toimivia kumppaneita, joille yliopiston opiskelijat ovat jollakin tavalla erityisen tärkeitä. Yhteistyöverkoston avulla toimintoja haluttiin koota yhteen ja uudistaa olemassa olevia palveluita opiskelijoita paremmin tukeviksi. Student Life -hankkeella on ollut rehtorin nimeämä ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ollut vastata Student Life -konseptin kehittämisestä, siihen liittyvien toimintojen suunnittelusta sekä etenemisen seurannasta. Ohjausryhmän toimintakausi oli 18.1.2010-31.7.2012. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut vararehtori Helena Rasku-Puttonen. Jäseninä ohjausryhmässä olivat kaupunginjohtaja Markku Andersson (varalla yhteysjohtaja Marketta Mäkinen ja viestintäjohtaja Helinä Mäenpää), johtaja Eino Havas, dekaani Marjatta Lairio, ylilääkäri Pirjo Paajanen, strategiajohtaja Kari Pitkänen, joka on vastannut ohjausryhmässä olevien asioiden valmistelusta, sekä JYY:n hallituksen puheenjohtajat (Johanna Pietiläinen vuonna 2010, Joonatan Virtanen vuonna 2011 ja Kalle Jokinen vuonna 2012). Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut suunnittelija Tapio Anttonen. Kokouksiin on osallistunut myös toinen Student Life- suunnittelija Hanna Ahola. Suunnittelijat ovat auttaneet asiantuntijaryhmiä ideoinnissa sekä pilottien käynnistämisissä. He ovat toimineet yhteistyön koordinoijina ja tiedonvälittäjinä asiantuntijaryhmien sekä ohjausryhmän välillä. 4 Ohjausryhmän puheenjohtajan vararehtori Helena Rasku-Puttosen kokoamana Student Life - projektiryhmä ( työrukkanen ) on valmistellut ja suunnitellut Student Life -toimintoja, työstänyt asiantuntijaryhmien pilottiesityksiä ja valmistellut asioita ohjausryhmän kokouksia varten. Projektiryhmään ovat hänen lisäkseen kuuluneet strategiajohtaja Kari Pitkänen, dekaani Marjatta Lairio, projektipäällikkö Leena Penttinen, JYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Jokinen vuonna 2012, sekä suunnittelijat Tapio Anttonen ja Hanna Ahola. Ohjausryhmä nimesi Student Life -toimintamallin kehittämiseen teemojen mukaisesti neljä asiantuntijaryhmää, joissa on ollut yliopiston edustajien ja opiskelijoiden lisäksi mukana Jyväskylän yliopiston keskisuomalaisia yhteistyökumppaneita. Asiantuntijaryhmät ovat valinneet keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Asiantuntijaryhmien tavoitteena on ollut toimia mahdollisimman lähellä opiskelijaryhmää. Tehtävänä on ollut ideoida erilaisia pilotteja toiminnan kehittämiseen ja toimintamallien kokeiluun. Asiantuntijaryhmiä on kannustettu kutsumaan kokouksiinsa yliopiston sisä- ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
Asiantuntijaryhmien jäsenet ja tehtävät: INNO - Innovatiivisten opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä suunnitteleva ryhmä (pj. kehittämispalvelujen päällikkö Antti Auer, ks. liite 2). Tehtävät: Suunnitella ja tehdä kehittämisesityksiä oppimista tukeviksi ja edistäviksi oppimisympäristöiksi. Edistää opetusta ja opiskelua tukevien innovatiivisten opetusteknologisten ratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä. HYVO Opiskelijan hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä suunnitteleva ryhmä (pj. lehtori Kaili Kepler-Uotinen, ks. liite 2). Tehtävät: Suunnitella ja tehdä esityksiä siitä, miten yliopisto yhdessä sen kumppaneiden kanssa voi tukea opiskelijoiden fyysisen, henkisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämistä ja kehittämistä. Suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla opiskelijoita kannustetaan terveellisten elintapojen kehittämiseen, sekä selvittää mitä tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää. OSAAJAKSI - Opiskelijan kasvu monipuoliseksi osaajaksi ryhmä (pj. varadekaani, professori Hanna-Leena Pesonen, ks. liite 2). 5 Tehtävät: Suunnitella ja tehdä esityksiä siitä, miten yliopisto yhdessä kumppanien kanssa voi tukea akateemisen opiskelun rinnalla opiskelijoiden kehittymistä ja kasvua monipuolisiksi osaajiksi ja elinikäisiksi oppijoiksi. Erilaisten aktiviteettien tuen rinnalla työryhmä auttaa kehittämään rinnakkaisia opetussuunnitelmia (co-curriculum). Ryhmän tehtävänä on myös kehittää yhteisöllisyyttä osana opiskelijan elämää; olemassa olevan yhteisöllisyyden konkretisoimista, osallistumista ja aloitteellisuutta edistäviä toimenpiteitä. VENE Vertaistuen sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistä suunnitteleva ryhmä (pj. uraohjaaja Annamari Rovamo, ks. liite 2). Tehtävät: Suunnitella ja tehdä esityksiä siitä, minkälaisia tarpeita on erilaisille opiskelijoiden vertaistuelle perustuville toiminnoille, yliopiston ja sen kumppaneiden neuvontapalveluille sekä ohjauspalveluille. Tehdä esitys siitä, miten nämä toiminnot kustannustehokkaasti ja järkevästi toteutetaan.
Student Life -hankkeessa on toiminut Jyväskylän yliopiston tiedekuntien lisäksi lukuisa joukko kumppaneita, jotka ovat olleet mukana ohjausryhmässä, asiantuntijaryhmissä tai pilottien toteuttamisessa. Näitä kumppaneita ovat olleet: Jyväskylän kaupunki Jyväskylän seurakunta Jyväskylän TE-toimisto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Keskisuomalainen Keski-Suomen Liikunta ry. Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö KOAS Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Metso Paper Oy Suomen yrittäjät Nuorten yrittäjien valiokunta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Yrityspalvelukeskus Luotsi 2.2 Student Life toimintamallin kehittämiseen käytetyt resurssit Kehittämiseen pyydettiin mukaan laaja asiantuntija- ja toimijaverkosto, yhteensä kaikkiin ryhmiin kutsuttiin mukaan yli 50 henkilöä. Asiantuntijaryhmien kokoonpanoa täydennettiin havaitun tarpeen mukaan ja lisäksi asiantuntijaryhmät kutsuivat vierailevia asiantuntijoita kokouksiinsa. Asiantuntijaryhmien osallistujien aktiivisuus vaihteli hyvin suuresti. 6 Kehittämishanke on ollut ajankäytöltään erittäin merkittävä ja työmäärällisesti hyvin mittava. On tärkeää huomioida se, että suunnittelu ja kehittäminen on tehty suurelta osin talkoovoimin, joten verkoston hankkeeseen resursoiman työpanoksen merkitys on erittäin suuri. Yksinomaan suunnittelukokouksia pidettiin noin 100 (ks. tarkemmin taulukko 3). Tämän lisäksi työaikaa on käytetty runsaasti pilottien tukityöstämiseen. Kokonaistyömäärää on näin ollen vaikea arvioida tarkasti. Palkatun henkilöstöresurssin määrä on yhteensä 45 henkilötyökuukautta, joka koostuu kahden suunnittelijan työpanoksesta. Tästä rahoitettiin yliopiston ulkopuolelta 26,5 henkilötyökuukautta (noin 60%), joten ulkopuolisen hankerahoituksen osuus on hyvin merkittävä. Taulukko 1. Palkatun henkilöstön työpanos rahoituslähteittäin henkilötyökuukaudet osuus (%) Kokonaistyöpanos 45 100 OHTY (ESR) -hanke 23 51,1 Jyväskylän yliopisto 18,5 41,1 YTY (ESR) -hanke 3,5 7,8
Ohjauksen ja työelämän kehittäminen korkea-asteella -OHTY (ESR) -hanke on rahoittanut 23 henkilötyökuukautta ja Yliopistosta työelämään -YTY (ESR) -hankkeesta 3,5 henkilötyökuukautta Student Life -suunnittelijan tehtävään. Tapio Anttosen työpanos on rahoitettu Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ESR-projektista. ESR - projektilla on myös rahoitettu Student Life -toiminnan tapahtumia ja koulutuksia. Yliopisto on maksanut toisen suunnittelijan palkan toukokuusta 2011 lähtien, sekä puolet toisen suunnittelijan palkasta 1.1.2012 lähtien. Rehtorin myöntämät varat pilottien toteutukseen Rehtori Aino Sallinen myönsi tukea Student Life -pilottien toteuttamiseen ja toisen suunnittelijan työtehtävään vuonna 2011 110 000 euroa ja vuonna 2012 170 000 euroa. Omalla erillisrahoituksellaan toimivia, mutta Student Life -kehitykseen kytkettyjä hankkeita ovat: eportfolio. Toteuttajana Tietohallintokeskus/IT-palvelut (Jyväskylän yliopiston erillisrahoitus) Agoran 2000-luvun oppimistila. Toteuttajana Agora Center (TEKES RYM/SHOKrahoitus) Liikunnan tutkiva oppimisympäristö, toteuttajina Liikuntatieteen tiedekunta, Tietohallintokeskus/IT-palvelut (rahoittajina Suomen Akatemia, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Jyväskylän yliopisto) Opiskelijan kompassi; opiskelijan verkkoauttamismalli, toteuttajana psykologian laitos (Jyväskylän yliopiston erillisrahoitus) 7 Näiden hankkeiden työ vielä jatkuu. Myönnetyn pilottirahoituksen käyttö Pilottitukea myönnettiin kahdessa erässä, 27.4.2011 sekä 27.4.2012. Ensimmäisen pilottikauden rahoitusta on käytetty yhteensä noin 70 000 euroa (ks. taulukko 2). Yksi aloitettavaksi suunniteltu pilotti (Ohjaussivusto) siirtyi käynnistettäväksi vuoden 2012 rahoituksesta. Lisäksi laitokset ovat laskuttaneet kulujaan hitaasti. Vuoden 2012 pilottivarojen käyttöä ei ole vielä aloitettu.
Taulukko 2. Pilottirahoituksen käyttö 8
3 Toiminta Asettamiskirjeen mukaisesti toiminta on rakentunut vahvasti asiantuntijaryhmien aktiivisuudelle. Asiantuntijaryhmien, jotka nimettiin neljälle osa-alueelle, erityisenä tehtävänä on ollut etsiä ja muotoilla tarpeellisia ja vaikuttavia kehittämiskohteita omilta aihealueiltaan tai yhteisesti tärkeäksi koetuista aiheista. Näistä konkretisoitui rahoitettaviksi esitetyt pilotit vuosina 2011 ja 2012.Asiantuntijaryhmien tehtävänä ei ollut toimia pilottien varsinaisina toteuttajina, vaan pilottien tuottajina ja ohjaajina. Pilottien toteutukseen on käytetty palkattua työvoimaa ja asiantuntijoita. Sidosryhmien rooli on ollut ensisijaisesti toiminnallinen, mutta myös viestinnällinen. Asiantuntijaryhmiin kutsuttiin mukaan sidosryhmien edustajia heidän yhteistyökiinnostuksensa ja toimintakokemuksensa mukaisesti. Toisaalta sidosryhmien edustajien toivottiin vievän tietoa Student Life toimintamallin kehittämisestä omiin organisaatioihinsa. Ohjausryhmän rooli on ollut kaksitahoinen; yhtäältä se on ohjeistanut asiantuntijaryhmiä ja työstänyt esille nostettuja pilottiaihioita asiantuntijaryhmien kanssa yhteisissä pilottipajoissa. Toisaalta ohjausryhmän tehtävänä on ollut osallistua pilottihakemusten käsittelyyn ja rahoitusesityksen tekemiseen yliopiston rehtorille. Ohjausryhmän päätöksenteon tukena ovat olleet ylioppilaskunnan kannanotot pilottiesityksiin molempina hakuvuosina 2010 ja 2011 sekä opiskelijalähettiläiden kommentit pilottiesityksiin vuonna 2011. Projektiryhmä on ohjeistanut asiantuntijaryhmiä esitysten teossa ja hakemusten laadinnassa sekä valmistellut asioita ohjausryhmää varten. 9 3.1 Kehittämiskohteiden identifiointi ja pilottipohjainen kehittäminen Asiantuntijaryhmät kartoittivat kehittämiskohteita oman pääteemansa mukaisesti yhteistä kokemuspohjaa sekä eri tietolähteitä hyväksikäyttäen (SYL:n ja YTHS:n selvitykset ja tutkimukset, Jyväskylän yliopistossa tehdyt opiskelijatutkimukset ja kyselyt jne.). Ryhmät tuottivat runsaasti erilaisia kehittämisideoita, joista ne siivilöivät ja työstivät tärkeimmät pilottisuunnitelmiksi. Pilottiesitysten valinta rahoitettaviksi hankkeiksi eteni oheisen prosessin mukaisesti.
10 Pilottien kehittäminen on tehty lähes pääosin asiantuntijaryhmissä ja Student Life - projektiryhmässä. Koska kyse on uuden laajan toimintakokonaisuuden hahmottamisesta, tärkeiden kohteiden paikallistamisesta, osin uusien yhteistyöverkkojen rakentamisesta sekä osin uusien työtapojen luomisesta, suunnittelu on vaatinut runsaasti aikaa. Keskimääräinen kokousväli on ohjausryhmällä ollut noin kaksi kuukautta, projektiryhmällä puolitoista kuukautta ja asiantuntijaryhmillä kaksi viikkoa (kokous jollakin neljästä asiantuntijaryhmästä). Taulukko 3. Kokoustyömäärä ryhmittäin Kokoukset ryhmittäin 2010 2011 2012 yhteensä Ohjausryhmä 5 6 3 14 Projektiryhmä 4 9 6 19 Asiantuntijaryhmät yhteensä 19 40 9 68 Inno-ryhmä 4 6 1 11 Hyvo-ryhmä 5 10 3 18 Osaajaksi-ryhmä 5 13 4 22 Vene-ryhmä 5 11 1 17 Kaikki yhteensä 28 55 18 101
Pilottipohjainen kehittäminen Asiantuntijaryhmien tehtävänä oli etsiä, tuottaa ja ohjata pilottikohteita. Pilottimalli valittiin, koska sen avulla voidaan kokeilla uusia toimintoja rajatusti; uudessa tilanteessa kokeilut ja testaukset nähtiin tärkeiksi, haluttiin päästä rivakasti liikkeelle, se motivoi ja osallistaa ryhmien jäseniä. Kehittämiskohteita ja pilottiesityksiä kertyi runsaasti. Ryhmät esittivät seuraavia pilottiaihioita (suluissa vuosi, jolloin esityksestä tehtiin päätös): Inno -ryhmä Sosiaalinen media opiskelun välineeksi (2011) Verkkopalvelujen mobiilikäyttö opiskelijan arkeen (2011) etätentti Verkkotenttiminen kampuksen ulkopuolella (2012) LUOVA - Lukiolaisen osuvammat valinnat tutustumiskursseilla näkymä yliopisto-opiskeluun ja työelämään (2012) Student Life kokonaisuuteen haluttiin kytkeä myös seuraavat hankkeet, jotka kytkeytyvät tiiviisti Innoryhmän asiantuntemusalueeseen: eportfolio ohjauksen välineeksi (2011, Tietohallintokeskus, nyk. IT-palvelut) Liikunnan tutkivan oppimisen ympäristö (2011, Suomen Akatemia, Suomen yliopistokiinteistöt, Jyväskylän yliopisto) Agoran 2000-luvun oppimistila (2011, Tekes/SHOK) 11 Nämä hankkeet toteutetaan omilla erillisrahoituksillaan ja niiden työ vielä jatkuu. Hyvo -ryhmä Hyvis hyvinvointineuvoja opinto-ohjauksen työparina (2011) HyVo jatkopilotti Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen tukeminen (2012) Osaajaksi -ryhmä Työelämävalmiuksien kehittämisyksikkö (2011) PLUS Co-curriculum -mallin kehittäminen Jyväskylän yliopistoon (2011) Työelämärelevanssi Jyväskylän yliopiston menestystekijänä (2011) Alumnius (2012)
VeNe -ryhmä Ohjauksen sivusto (2011) HOPS-ohjaajakoulutus ja ohjaajien vertaistukiverkoston luominen (2011) epofon kytkeminen osaksi ohjausjärjestelmää ja opetussuunnitelmatyötä (2012) Akateemisten opiskelu- ja viestintätaitojen ohjaus ja tuki Jyväskylän yliopistossa. Ohjausrastit ja Oppimisen Kompassi ohjausmalli (2012) Ryhmien ulkopuolelta, kuitenkin niiden kanssa yhteistyössä laadittuja pilottisuunnitelmia esitettiin lisäksi kaksi: Adult Student Life (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) VIVO - virtuaalia voimaa - Yhteisöllisyys opintojen ja työllistymisen tukena (Liikunnan- ja terveystieteiden tiedekunta) Näistä ehdotuksista rehtori Aino Sallinen hyväksyi Student Life ohjausryhmän esityksen pohjalta seuraavat: pilottihankkeiksi Kevät 2011 1. Hyvis-hyvinvointineuvoja HOPS-ohjaajan työparina Uudenlaisen matalan kynnyksen toimintamallin kehittäminen laitoksille 2. PLUS Co-curriculum Rinnakkaisopinto-ohjelman suunnittelu opiskelijalle opintojen ulkopuolella kertyvän osaamisen suunnitteluun ja näkyväksi tekemiseen 3. HOPS-ohjaajakoulutus HOPS-ohjaajina toimivien valmennuskoulutus 4. eportfolio ohjauksen välineeksi eportfolion suunnittelu ja toteutus Jyväskylän yliopistoon 5. Liikunnan rakennuksen tutkivan oppimisen ympäristö Fyysisen, sosiaalisen ja virtuaalisen oppimisympäristön kehittäminen (osa 2000-luvun oppimistila -hanketta) 6. Sosiaalinen media opiskelijan arkeen Verkkotyövälinekoulutus opetushenkilöstölle ja opiskelijoille Mobiilisovellus opetustilojen helppoon paikallistamiseen Korppipalvelun avulla 12 Sekä myöhemmin valmisteluvaiheen jälkeen käynnistyviksi hankkeiksi: Agoran 2000-luvun oppimisympäristö Uusiin opetusmenetelmiin, -välineisiin ja -materiaaleihin erikoistunut oppimistila/tutkimuslaboratorio, jossa voidaan tutkia eri välineiden käyttömahdollisuuksia (osa 2000-luvun oppimistila -hanketta) Ohjaussivusto Olemassa olevien ohjaussivustojen yhdistäminen ja uudistustyö opiskelijakäyttäjälähtöiseksi
Kevät 2012 1. HyVo jatkopilotti Hyvinvointineuvojien eli ns. hyvisten jatkokoulutus, verkkomateriaalien loppuunsaattaminen, opiskelukykykurssi sekä Hyvis -toimintamallin laaja käyttöönotto 2. Alumnius Toiminnallisen opiskelija-alumni yhteistyömallin pilotointi viidessä oppiaineessa 3. etätentti ( Kotitentti ) Opiskelujoustavuuden parantaminen valvotun henkilökohtaisen etätenttijärjestelmän avulla (tekninen toteutus) 4. Adult Student Life Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen Toiminnan suunnittelu ja toteutus, toimintatutkimus, Kotitentti-järjestelmän pegagoginen toteutus sekä aikuisopiskelijoiden kansainvälistymisen kehittäminen Co-curriculum - ohjelmassa 5. Ohjausrastit ja Oppimisen Kompassi ohjausmalli sekä ohjaussivusto Käyttäjälähtöisen opastavan ohjaussivuston luominen, erityisesti oppimisvaikeudet huomioiden Lisäksi tehtiin tukivaraus seuraavia pilottihankkeita varten: 6. eportfolion kytkeminen osaksi ohjausjärjestelmää ja opetussuunnitelmatyötä epofon käytettävyyden suunnittelu ja in situ -testaus ohjauksessa ja opetuksessa 7. etätentti-järjestelmän esteettömyys Erityisohjelmistojen hankinta 13 3.2 Sidosryhmäyhteistyö ja tiedotus Erilaisten tilaisuuksien avulla on pyritty lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja samalla edistämään avointa tiedon kulkua. Pilottipajoissa on työstetty pilottiteemoja asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän edustajien kesken. Seminaarien tehtävänä on ollut tiedottaa toiminnasta kaikille kiinnostuneille ja kutsua heitä mukaan yhteiseen suunnitteluun ja ideointiin. Erityisesti on yritetty tavoittaa opiskelijoita, mutta heidän saamisensa seminaarityyppisiin tilaisuuksiin osoittautui haasteelliseksi. Sen sijaan yliopiston henkilökunta on ollut työstä hyvin kiinnostunut. Pilottipajat asiantuntijaryhmille Asiantuntijaryhmä kickoff 5.5.2010 Pilottipaja vuodelle 2011 (Ideamylly) 19.10.2010 Pilottipaja vuodelle 2012 10.1.2012 Alumnius -pilottipaja (projektien toteuttajille) 15.5.2012 Seminaarit henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille Sykähdysseminaari 15.4.2010 Student Life pilottiseminaari 29.11.2010 Student Life Concept Workshop 8.3.2011 Theme: Thinking Shapes, Structures (and Shadows)moderator prof. James P. Sampson, Florida State University
Tervetuloa takaisin! lukuvuoden avajaispiknik kaikille opiskelijoille, 14.9.2011 (tulossa: Lukuvuoden 2012 avajaispiknik 4.9.2012) Yhteistyötapaaminen; yhteistyöteemat ja kumppanuussopimus, 29.11.2011, mukana seuraavien yksiköiden johto: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaskunta, Jyväskylän kehittämisyhtiö JYKES Oy. Ensimmäisen vuoden aikana ulkoinen tiedotus Student Life toiminnasta pidettiin tarkoituksellisesti vähäisenä, sillä työ haluttiin saada hyvin käyntiin ja riittävän pitkälle. Tällä haluttiin suojata pioneerityötä. Student Life -työtä esiteltiin seuraavissa lähteissä: Jylkkäri 15/2010, 15/2011, 01/2012, 7/2012 Keskisuomalainen Nettilehti 14.9.2011 Tiedonjyvä 1/2010, 4/2010, 7/2010, 1/2011, 3/2011 Human Tech Center Finland -lehti Spring/2012 ulkoiset kotisivut www.jyu.fi/studentlife sisäiset kotisivut ohjausryhmän kokouksista Jyväskylän yliopiston kotisivu Confluence Wiki ympäristö asiantuntijaryhmille Näiden lisäksi työtä esiteltiin myös muun muassa lukuisissa kokouksissa, Jyväskylän yliopiston opintoasioiden päivillä 2011 ja 2012, tutor-koulutuksessa, Opinto-ohjauksen maisteriopintoohjelmissa ja useiden tapahtumien aulatilaisuuksissa. 14
4 Tulokset Student Life toimintamallia on kehitetty käytännön näkökulmasta ja siksi pilottihankkeilla on ollut merkittävä rooli. 4.1 Pilottihankkeiden tilanne ja tulokset Innovatiivisten opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä suunnitteleva ryhmä (INNO) Sosiaalinen media opiskelijan arkeen Osa 1: Sosiaalinen media opiskelun välineeksi. Google/ISAsähköpostijärjestelmän mukana tulleiden työvälineiden käyttökoulutus opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle toteutettu syksyllä 2011 Osa 2: Verkkopalvelujen mobiilikäyttö opiskelijan arkeen pilotti toteutettu ja käyttöönottovalmiudessa osoitteessa http://navi.preview.jyu.fi/. Opetustilojen paikkatietojen mobiilipalvelun käyttöönotto edellyttää vielä tilatietojen päivittämistä ennen sovelluksen käyttöönottoa. eportfolio ohjauksen välineeksi eportfolion testiversio toteutettu uudessa jatkopilotissa kehitetään sen käytettävyyttä ohjauksen ja koulutuksen työvälineenä asiantuntijaryhmien välisenä yhteistyönä (Inno ja VeNe) mukana kehitystyössä kolme pilottilaitosta; kielten laitos, musiikin laitos sekä taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Liikunnan rakennuksen tutkivan oppimisen ympäristö etenee erillisen suunnitelman mukaisesti liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan johdolla Agoran 2000-luvun oppimisympäristö etenee erillisen suunnitelman mukaisesti TEKESin RYM/SHOK - rahoituksella, käynnistys syyskuussa 2011 15 etä/kotitentti toteutus käynnistetty toukokuussa 2012 yhteistyössä IT-palveluiden ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa; ensin mainittu vastaa teknisestä toteutuksesta, jälkimmäinen vastaa etätentin pedagogisesta suunnittelusta
Opiskelijan hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä suunnitteleva ryhmä (HYVO) Hyvis-hyvinvointineuvoja HOPS-ohjaajan työparina pilotti toteutettu, Hyvis -toiminta käynnistetty ja sitä laajennetaan vuoden 2013 aikana laaja tukimateriaalipaketti Hyvis -neuvojille valmistumassa tiivis yhteistyö YTHS:n ja psykologian laitoksen kanssa psykologian laitoksen luoma verkkointerventio liitettiin osaksi Hyvis - toimintamallia. Tällä hetkellä viidellä laitoksella on hyvis -hyvinvointineuvojat, yhteensä kahdeksan yliopistomme henkilökuntaan kuuluvaa opettajaa ja amanuenssia. Laitoksista ovat mukana kielten laitos, kemian laitos, tietotekniikan laitos, tietojenkäsittelytieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos. Lyhyesti kuvattuna hyvikset ovat tarjonneet opiskelijalle keskusteluapua mieltä painavan möykyn purkamiseksi sekä ohjanneet opiskelijoita tarvittaessa eteenpäin ammattilaisten puheille ja tiedottaneet erilaisista vertaisryhmätoiminnoista. Tämän lisäksi hyvikset ovat pitäneet jokaisella laitoksella kaksi pienryhmätapaamista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, joissa teemoina ovat olleet hyvinvointiin liittyvät asiakokonaisuudet (mm. ajan- ja stressinhallinta, mielenhyvinvointi ja sosiaaliset suhteet). Pilotin aikana hyviksille on järjestetty yhteensä viisi koulutusta, joissa on tarjottu valmiuksia opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen yksilö- ja ryhmänohjauksessa. Tämän lisäksi osa hyviksistä on osallistunut HOPSkoulutukseen (kevät 2011-syksy 2011), Campus Conexuksen tarjoamaan Haastavat ohjaustilanteet- luentoon (helmi 2012), sekä henkilöstökoulutuksena järjestettävään masennus- luentoon (touko 2012). Syksyllä 2012 hyvisten koulutuksia jatketaan: haastavat ohjaustilanteet (29.8.-30.8.2012) ja opiskelijan hyvinvoinnin kompassin käyttöönotto- koulutus (lokakuu 2012). Pilotissa on työstetty työkalupakkia, joka toimii Hyviksien työvälinenä ja jolla voidaan tukea opiskelijoiden hyvinvointia sekä sitä edistävää toimintaa. 16 Psykologian laitoksella tehty verkkointerventio, jolla on tarkoitus ennaltaehkäistä kasaantuvia ongelmia ja luoda mielenterveyttä tukevia toimintamalleja. Psykologian laitoksen Student Life hanketta tukevan projektin tarkoituksena on kehittää verkkopalvelu ja -interventio, jonka avulla voidaan parantaa Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä stressiä, ahdistusta ja mielialaongelmia. HyVo jatkopilotti jatkopilotti käynnistynyt (hyvisten jatkokoulutus) 1. vuosikurssin opiskelijoille suunnattu HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä - kurssi toteutetaan pilottilaitoksilla loka 2012- toukokuussa 2013
Opiskelijan kasvu monipuoliseksi osaajaksi ryhmä (OSAAJAKSI) PLUS Co-curriculum pilotti käynnistyi vuoden 2012 alussa Student Life -työnä erillisen Yliopistosta työelämään ESR hankkeen tuella opettajankoulutuslaitoksen koordinoimana testikäyttöönotto syyslukukauden 2012 alussa yhteistyössä ovat mukana yliopistopalveluiden strateginen kehittäminen - vastuualue sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Alumnius pilotti käynnistyi huhtikuussa Alumnius -kipinätuki projektihaulla kahdestatoista hakemuksesta valittiin viisi projektia, jotka toteutetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Mukana projekteillaan ovat: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kansainväliset maisteriohjelmat Viestintätieteiden laitos, ainejärjestöt ja alumniedustajat Jyväskylä University School of Business and Economics, Avance ja Pörssi ry Liikuntabiologian laitos ja ainejärjestö Sporticus ry Kielten laitos ja Yhdistyneet kieltenlukijat (YK). Alumnius-pilottihanke alumnitoiminnan kehittämiseksi on käynnistymässä. Ryhmä sai 7.5.2012 päättyneessä hankerahoitushaussa 12 hakemusta. Pilottiin valittiin viisi hanketta, joista kullekin myönnettiin rahoitusta 5.000 euroa. Aktiivisuus hankerahoituksen haussa osoittaa, että alumnitoiminnan kehittämiselle on tarvetta yliopistossa laajasti. Vaikuttaisi myös siltä, että tämäntyyppinen lyhytaikainen ja kevyesti hallinnoitu tukimuoto valitun yhteisen teeman kehittämiseen on yliopiston eri toimijoiden kannalta kiinnostava toiminnan kehittämisen väline. Pilotti toteutetaan syksyllä 2012 ja tulokset kootaan yliopistoyhteisön käyttöön vuoden 2012 lopussa. 17 Vertaistuen sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistä suunnitteleva ryhmä (VENE) HOPS-ohjaajakoulutus pilotti toteutettu touko syyskuu 2011 välisenä aikana koulutus koettu hyvin tarpeelliseksi ja sen vuoksi sitä on haettu osaksi yliopiston henkilöstökoulutusta Koulutus koostui 3,5 päivästä kevät-syksy 2011. Tavoitteena oli tukea hops - ohjaajia oman osaamisensa kehittämisessä. Tapaamiskerrat koostuivat seuraavista sisällöistä 1) Opiskeluprosessi ja hops -käytänteet JY:n eri laitoksilla, 2) ohjauskeskustelu ja ryhmäohjauksen menetelmät, 3) ohjaustahojen verkostoyhteistyö sekä 4) sivuainevalintojen ohjaaminen. Koulutus toteutettiin
ohjaajien vertaistukea vahvistavalla pedagogiikalla, jolla pyrittiin tukemaan keskinäistä kokemusten jakamista ja verkostoitumista. Vapaaehtoiseen kaikille hops -ohjaajille tarjolla olleeseen koulutukseen osallistui 22 opettajaa. Näistäkin vain pieni osa pystyi osallistumaan kaikkiin tapaamiskertoihin. Osallistujilta kerätyn palautteen pohjalta koulutuksen työskentelytapa koettiin mielekkäänä. Sisällöistä keskeisimpinä pidettiin ohjauksen menetelmiä (ohjauskeskustelu ja erityisesti ryhmäohjaus). Ohjaustahojen verkostoyhteistyöpäivä sai myös erittäin paljon hyvää palautetta. Ohjaussivusto sekä Ohjausrastit ja Oppimisen Kompassi ohjausmalli pilotti käynnistetty toukokuussa 2012 TVT-suunnittelijan rekrytointi käynnissä (kesäkuu 2012) epofon kytkeminen osaksi ohjausjärjestelmää ja opetussuunnitelmatyötä pilotti käynnistetty toukokuussa 2012 työresurssi yhdistetty em. Ohjaussivusto-pilotin suunnittelijan tehtävään TVT-suunnittelijan rekrytointi käynnissä (kesäkuu 2012) Muut pilotit Adult Student Life Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen pilotti käynnistetty huhtikuussa 2012 yksikkö vastaa etä/kotitentin pedagogisesta suunnittelusta yksikkö osallistuu Co-curriculum ohjelman kansainvälistymisosan suunnitteluun ja toteutukseen. 18 4.2 Student Life -toimintamalli Vaikka käsite Student Life on yliopistomaailmassa jo entuudestaan hyvinkin tuttu, tässä työssä sitä käytetään uudessa, aiemmasta käsiteperinteestä eroavassa merkityksessä. Aiheen uutuudesta johtuen on hieman vaikeaa tehdä tarkkaa sisältömääritelmää. Se voidaan rajata ja määritellä osana yliopiston koulutusrakennetta oheisen kuvan mukaisesti (kuva 1). Student Life -otsikon alle voidaan katsoa kuuluvaksi kaikki ei-opintohallinnolliset tukitoiminnot ja -palvelut, joiden kohteena, käyttäjänä tai tarvitsijana opiskelija on.
Kuva 1. Student Life osana yliopiston koulutusrakennetta Student Life -työn tavoitteena on toteuttaa kokonaisarkkitehtuuriajattelua, jossa toimintoja ja niiden välisiä suhteita tarkastellaan isona kokonaisuutena. Näin pystytään muodostamaan kokonaisvaltaisempi kuva ja toiminnallinen malli, jossa asioille ja toiminnoille voidaan osoittaa omistaja. Student Life -työn tässä vaiheessa toimintamallin kokonaisuuden luominen on jäänyt käytännön työn ohella vähemmälle. Seuraava vaihe onkin kokonaismallin kehittäminen tehdyn työn pohjalta. 19 Student Life -konseptin tulee olla kattokäsite, jonka alle lähdetään hahmottamaan ja luomaan opiskelua, opiskelukykyä ja opiskelijahyvinvointia tukevia toimintoja. Mainitut toiminnot joko ovat jo olemassa tai ovat rakenteilla Student Life -työssä tai muissa kehittämishankkeissa. Kokonaisuus täydentyy sitä mukaa, kun uusia toimintoja ja palveluita voidaan siihen liittää. Kumppanuuksia lisäämällä ja olemassa olevia kehittämällä toimintoja voitaisiin jo nykyisellään lisätä. Opiskelijan suuntaan avautuvaa Student Life -näkymää on hahmotettu liitteessä 4 (Student Life -toimintamallin kuvaus).
5 Arviointi Tehtyä työtä arvioitiin itsearviointina, johon ovat osallistuneet Student Life -ohjausryhmän lisäksi jokainen asiantuntijaryhmä sekä ylioppilaskunnan edustaja. Ryhmiä pyydettiin tarkastelemaan Student Life -toimintamallia kokonaisuutena, ryhmän omaa toimintaa, työn vaikuttavuutta sekä jatkokehittämistä. Ohjausryhmän jäseniltä pyydettiin arviointia samalla rakenteella, paitsi ryhmän toiminnan arvioinnin sijaan heiltä pyydettiin näkemystä omasta roolistaan ohjausryhmätyössä oman yksikkönsä edustajana. Student Life hanketyön tavoite on: Student Life -konseptin yleisenä tavoitteena Jyväskylän yliopistossa on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja kasvua hyvinvoiviksi ja eheiksi yksilöiksi sekä monipuolisiksi osaajiksi. (Ohjausryhmän asettamiskirje) Seuraavissa luvuissa esitetään itsearvioinnin tuloksia siten, että kunkin aihealueen alussa on lyhyt tiivistelmä tärkeimmistä esille nousseista kohdista. 20 5.1 Student Life -toiminnan tavoiteasettelu ja toimintateemojen rajaus Tiivistelmä Saaduissa arvioissa todetaan aiheen laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus, joka toisaalta on vahvuus (kokonaisuuden käsittely ilman tiukkaa ennakkorajausta), toisaalta haaste (tehtäväkentän rajaus ja fokusointi). Tavoiteasettelu neljään aihealueeseen on koettu osuvaksi, ja sen uudistamiseen ei ole noussut tarvetta. Opiskelujoustavuuden kehittäminen sen sijaan nousi esille uutena teemana. Arvioiden ja kokemusten perusteella voidaan todeta, että tehtäväkentän jäsennys ja tavoiteasettelu oli lähtökohdiltaan toimiva, vaikkakin hyvin laaja, jopa haastava. Luonnollisesti kokonaiskuva aihealueesta on prosessin aikana tarkentunut ja täsmentynyt.
Ohjausryhmän arvioinnit Student Life on kokonaisuutena hyvä, jonka avulla saadaan asioita ja palveluja näkyväksi ja lisätään toimijoiden välistä yhteistyötä. Tämän toimintamallin avulla lisätään tietoisuutta muiden tarjoamista palveluista. Hahmottamalla asiakokonaisuuksia, voidaan paremmin löytää myös mahdolliset puutteet, jotka kaipaavat kehittämistä. Student Life hanke on erinomainen, jonka jatkojalostaminen ja vahvistaminen on toivottavaa myös sidosryhmien näkökulmasta. Kokonaistavoite on monipuolinen. Tavoiteasettelussa huomio kohdennettiin laaja-alaisesti opiskeluun, oppimiseen ja opiskelijan kehittymiseen monipuoliseksi osaajaksi. Toiminnan pääalueet ja asiantuntijaryhmien teemat ovat hioutuneet ja kirkastuneet prosessin aikana asiantuntijoiden työskentelyn pohjalta. Jatkossa kokonaistavoitetta voisi terävöittää ja toimintateemojen rajauksessa voitaisiin myös pyrkiä aktivoimaan toiminnassa alun perin mukana olleita kumppaneita. Koska kyseessä on opiskelijaelämää kehittämään aloitettu konsepti, tarvitaan nykyistä enemmän opiskelijanäkökulmaa. Asiantuntijaryhmien arvioinnit Konsepti otsikoituu isoksi ja voimaperäiseksi. Konseptin puitteissa toteutettu toiminta ja sen aikaansaamat toimintatapojen muutokset näyttävät vielä tällä hetkellä yksittäisiltä. Varsinaiseksi Student Life:ksi tämä muuttuu laajetessaan opiskelijaa tukevaksi järjestelmäksi, joka tavoittaa suuren osan opiskelijoista. 21 Student Lifen tavoitteet ja ajatusmalli ovat perusteltuja, jotka kattavat laajasti opiskelijaelämän eri osa-alueet. Toimintaan tulisi saada tiiviimmin mukaan yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Tällainen verkostoyhteistyö tiivistyy ajan kanssa ja erilaisten yhteisten toimintojen myötä, jossa eri toimijat ovat motivoituneita yhdistämään voimavaransa. 5.2 Student Life -kehittämismallin toimivuus ja pilotit Tiivistelmä Rakenne monine ryhmineen koettiin jossain määrin raskaaksi, tosin sen vastapainona todettiin, että kokonaisuuden jako asiantuntijaryhmien tehtäväkenttiin koettiin selkeyttäväksi. Aktiivisen alun jälkeen sidosryhmien rooli väheni merkittävästi, johon osasyyksi koettiin pilottihankkeiden vahva yliopistopainotteisuus. Myös opiskelijoiden osuutta ja mukanaoloa toivottiin vahvistettavan. Työmallin katsottiin soveltuvan hyvin juuri uusien ideoiden synnyttämiseen. Niiden toteutus on toinen asia; pilottirahoitus koettiinkin ratkaisevaksi tekijäksi, jolla hankittiin työaikaa. Sidosryhmien aktivointi on iso haaste. Opiskelijoiden osallistamiseen ja osallistumismahdollisuuksiin nykyistä enemmän tulee löytää uusia, keveitä ja monimuotoisia keinoja. O.t.o. -rakenne, joksi asiantuntijaryhmissä toimiminen jossain määrin koettiin, on
syytä tarkastella huolellisesti. Perusta osallistumiseen on motivaatio, mikä koskee kaikkia toimijatahoja; sidosryhmien edustajia, henkilökuntaa ja opiskelijoita. Ohjausryhmän arvioinnit Kehittämismalli on toiminut melko hyvin, vaikka rakenne on hieman raskas. Eri ryhmien - ohjausryhmä, projektiryhmä, asiantuntijaryhmät ja pilotit välinen yhteydenpito on ollut pääasiassa suunnittelijoiden varassa, mutta tieto on kulkenut asiantuntijaryhmistä ja piloteista ohjausryhmälle. Asiantuntijaryhmien puheenjohtajien raportointi ohjausryhmälle olisi lisännyt kaivattua vuorovaikutusta. Ohjausryhmän työskentelylle olisi ollut hyväksi useampi yliopiston ulkopuolinen sidosryhmän edustaja. Ohjausryhmän työskentely keskittyi paljolti yliopiston sisäisiin asioihin. Asiantuntijatyöryhmien toimiminen oman toimen ohessa on ilmeisesti raskasta, jos työskentelyn ei koeta hyödyttävän omaa työtä tai kiinnostuksenkohteita. Jatkossa tähän motivaatiotekijään tulee kiinnittää huomiota. Kokouksiin osallistumista tulisi helpottaa vaihtoehtoisilla työskentelymenetelmillä, jolloin ryhmän kokouksiin satunnaisesti pääsemättömät voisi aktivoida hyödyntämällä esimerkiksi sähköisiä ryhmätyöskentelymahdollisuuksia. Pilotit keskittyivät yliopiston sisäisiin, opiskelua ja opiskelijoita auttaviin järjestelyihin. Siihen nähden, että on kyse uudesta asiasta ja lähestymistavasta ja että aikaa oli käytettävissä rajoitetusti, on päästy hyvin eteenpäin. Asiantuntijaryhmien useat pilottiaihiot ovat toteuttamisen arvoisia. HYVO -ryhmän pilotti on onnistunut lisätessään matalan kynnyksen palveluita. Pilotti tukee oikeasti opiskelijan hyvinvointia ja hyvis -toiminta tulee saada lähivuosina kaikille laitoksille, kuten tuleva rehtori on luvannut. Samoin HYVO -ryhmän hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva oppimistaitokurssi on tärkeä. Korkeakoulukiusaamiseen puuttuminen on myös tärkeä avaus. INNO -ryhmässä pedagogisten oppimisympäristöjen sijasta on keskitytty paljon teknisiin ratkaisuihin. Vaikka nämä ovat tärkeitä, tarvittaisiin mukaan myös yliopiston pedagogista opettajanäkökulmaa huomiomaan tarpeet sekä käyttöönottoon liittyvät haasteet. 22 Opiskelijoiden ja työelämäyhteyksien kehittäminen jäi ohueksi. Jatkossa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta tulisi kehittää systemaattisesti. Aikaisemmin hankitun osaamisen näkökulmaa ja osaamisen tunnistamista helpottavia työkaluja tulee edelleen pitää esillä. Yhteiskuntaan avaavia väyliä ei syntynyt. Asiantuntijaryhmien arvioinnit Asiantuntijaryhmät hyvä ja toimiva idea, joka auttaa rajaamaan muuten hyvin laajaa kokonaisuutta. Student Lifen asiantuntijaryhmissä on ollut mukana suuri joukko yliopiston henkilöstöä ja sidosryhmiä, tosin sitoutuminen ryhmän työskentelyyn on vaihdellut. Asiantuntijaryhmien puheenjohtajien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä tulisi lisätä, jolloin tehtävänjako olisi vieläkin selkeämpää ja kokonaisvaltaista.
Opiskelijoiden panos konseptin suunnittelussa ja avauksien toteuttamisessa olisi saanut olla huomattavasti suurempi. Siten päästäisiin nopeammin ja osuvammin käsiksi niihin ongelmakohtiin, jotka kaipaavat ensimmäistä puuttumista. Varsinkin tulevaisuudessa, kun avausten pohjalta aletaan muuttaa vallitsevia käytäntöjä, on opiskelijoiden panos korvaamaton. Tätä voisi luontevasti toteutua ylioppilaskunnan valiokuntien avulla. Ideointiin ja toiminnallisiin avauksiin konsepti sopii hyvin. Yliopiston kokonaisrakenteessa toimivan yhteistyöverkoston avulla voidaan tarkastella kokonaisuutta objektiivisesti. Suurempia rakenteita muutettaessa ja luotaessa tarvitaan yliopiston organisaation ja johdon suurempaa sitoutumista ja aivan toisen mittakaavan resursointia. Student Life -kehitystyö ei ole mahdollista ilman sille määriteltyjä resursseja. Pilotit tuntuisivat olevan hyvä tapa tukea yliopiston valittuja kehittämisteemoja. On erittäin tärkeää varmistaa se, kuka ottaa vastuun ja omistajuuden pilottien jälkeen. 5.3 Vaikuttavuus Tiivistelmä Vaikuttavuuden arviointi osoittautui haastavaksi, etenkin kokonaisvaikuttavuuden hahmottaminen. Pilottien vaikuttavuus todettiin toisaalta olevan hyvin konkreettista ja yksilökohtaista (esim. Hyvis, Korpin mobiilisovellus, eportfolio ohjauksessa), toisaalta välillistä (HOPS -ohjaajakoulutus). Lopullista vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkasti vasta nyt työn alla olevien pilottien valmistuttua, ja niiden aiheuttamien uusien käytänteiden vakiintumisen jälkeen. 23 Student Life kehittämistyö on herättänyt laajaa kiinnostusta ja suuriakin odotuksia yliopiston sisällä. Tietoisuus on laaja ja ajatuksen vastaanotto on ollut myönteinen. Yliopistojohdon vahva sitoutuminen ja tuki on luonnollisesti on edesauttanut tätä. Siten henkinen pohjatyö on tehty. Seuraavaksi tarvitaan pilottien kokemusten laajaa käyttöönottoa, jotta Student Life saadaan juurrutettua käytännöksi. Hyvis -toiminnan onnistuneella laajentamisella voi olla erittäin merkittävä opintojen sujuvuutta edistävä vaikutus. Eräiden suurten pilottien (ohjaussivustouudistus, eportfolio ohjauksen työvälineenä) vaikuttavuus voi olla myös erittäin merkittävä, sillä ne koskevat hyvin suurta osuutta opiskelijoista ja sen lisäksi myös valtaosaa ohjaushenkilöstöstä. Ohjausryhmän arvioinnit toteutuneista piloteista Piloteissa on joiltakin osin onnistuttu luomaan hyviä käytänteitä ja verkostoitumaan, joiden merkitys tehostuu, kun nämä saadaan vakiintuneiksi käytänteiksi. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea arvioida Student Life toiminnan vaikuttavuutta sidosryhmän edustajan näkökulmasta. INNO -ryhmän tekemän työn vaikuttavuus paranee, kun esimerkiksi uuden sähköpostijärjestelmän ja sen mukana tulleiden työkalujen maksimaalinen hyöty varmistetaan ja työ saatetaan loppuun asti. Eportfolion jalkauttamiseen tarvitaan lisätyötä ja tämä kehitystyö etenee VENE -ryhmän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Etätentein voidaan
parhaimmillaan parantaa opiskelijoiden valmistumista, joten tämän kehittämistä etenkin pedagogisista näkökulmista tulee parantaa. Tämä kehitystyö on Kokkolan Chydeniusinstituutin vastuulla. HYVO -ryhmän Hyvis -pilotti on hienoa konkretiaa, jolla on myös vaikuttavuutta. Asiantuntijaryhmien arvioinnit toteutuneista piloteista INNO -ryhmän piloteissa varsinaisella Student Life rahoituksella toteutetuissa piloteissa on jokseenkin päästy niihin tavoitteisiin, mitä niille asetettiin. Erityisesti sosiaalinen media eli Googlen välineiden käyttöönotto on tavoittanut laajat opiskelijajoukot ja opiskelijat ovat myös osallistuneet käyttöönoton toimeenpanoon. Henkilökunnan valmius on ollut toistaiseksi vähäisempi. epofo, liikunnan tutkivan oppimisen ympäristö ja Agoran oppimistila ovat pidemmän aikavälin hankkeita ja vaativat pidemmän kypsyttelyajan, jolloin niiden vaikuttavuus nähdään myöhemmin. Etätenttipilotin odotetaan myös koskettavan laajoja opiskelijajoukkoja ja tuovan kaivattua joustavuutta opiskeluun. Opiskelijan tarvitsemia verkkopalveluja on kehitetty Student Life -hankkeena niin, että verkkosivustojen, Moniviestimen ja osin Korpin palvelut ovat käytettävissä mobiililaitteilla. Opetustilojen paikkatiedon käyttöönotto edellyttää vielä tilatietojen päivittämistä. HYVO -ryhmä on toiminut tehokkaasti ja on onnistunut lyhyessäkin ajassa ideoimaan opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimintoja. Hyvät yhteistyösuhteet eri laitoksiin sekä psykologian laitoksen, YTHS:n ja OHTY -hankkeen kiinnostus Hyvo -ryhmän tematiikkaan on mahdollistanut opiskelijoiden hyvinvointia tukevan yhteistyön. Suunnittelijan Hanna Aholan rooli ja tuki on ollut välttämätön. 24 Toiminta on vaikuttavaa, konkreettista, verkostoitunutta ja innovatiivista, tutkimuksellisestikin kiehtova. Tehty työ koituu opiskelijoiden suoraviivaiseksi ja välittömäksi eduksi, kuten pitääkin. Hyvis -toiminta näkyy jo tällä hetkellä opiskelijoiden kävijämäärissä opintotuessa. Joiltakin osin vaikeat tapaukset, joilla on elämänhallinta hukassa, ovat vähentyneet. Tämä vaatii pidemmän aikavälin tutkimusta. Hyvis -pilotti on loistava idea matalan kynnyksen toiminnasta, joka on erittäin tarpeellista ja helppokäyttöistä. Sen lisäksi tiiviin yhteistyön avulla on huolehdittu opiskelijoiden jatkoohjauksesta YTHS:n kanssa. Synnytetyt avaukset kohdistuivat olennaisiin asioihin ja osuivat ryhmän tavoitteiden ytimeen. Pienillä voimavaroilla saatiin aikaan hyvää esimakua siitä, mihin tulevilla ponnisteluilla voidaan päästä, kun resursointi nousee ansaitsemalleen tasolle. Vaikuttavuutta voidaan tutkia pitkällä tähtäimellä. HYVO -ryhmän työhön on kytketty tutkimusta mm. psykologian verkkointervention avulla sekä Hyvis -toimintamallista tullaan tekemään pro gradu -tutkielma syksyn 2012 aikana (Johanna Aho, aikuiskasvatustiede). Toukokuun lopulla saadaan tuloksia psykologian laitoksella tehdystä verkkointervention vaikuttavuudesta, käytettävyydestä ja hyväksyttävyydestä. Opiskelijoiden mielialan ja hyvinvoinnin edistymistä kartoitetaan 13 erilaisella mittarilla (alku- ja loppumittaus). Ohjelman käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä selvitetään opiskelijoiden haastatteluilla (alkuja loppuhaastattelu). Kokeilun vaikuttavuutta mitataan 13 erilaisella hyvinvointimittarilla.
Tulokset raportoidaan kokeilun päätyttyä ja ne esitellään kontekstuaalisen psykologian ACBS-kongressissa Washington D.C.ssä heinäkuussa 2012. OSAAJAKSI -ryhmän esittämä malli työelämäyksiköstä ei toteutunut pilottina, mutta toisaalta yliopistopalveluiden organisoinnin yhteydessä työelämäpalveluita on vahvistettu huomattavasti. Co-curriculum pilottia ei rahoitettu, mutta sen kehittämiseen saatiin vuoden 2012 alussa rahoitusta Yliopistosta työelämään (ESR) -hankkeen osana. Co-curriculumin rinnalla ryhmä piti esillä ajatusta yliopiston tarjoamien työelämäopintojen kokoamisesta selkeästi opiskelijoiden näkyville. Tämä on otettu vahvistetun työelämäyksikön tehtäväksi, joten tämäkin tehtävä etenee nyt vauhdilla. VENE -ryhmän ohjaajakoulutuksella on suuri merkitys, sillä JY:n keskeiset strategiat ja dokumentit (mm. kielipoliittinen ohjelma, kansainvälisyys osana koulutustoimintaa työryhmän loppuraportti, korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia) nojaavat toimivaan ohjaukseen. 25
6 Student Life jatkokehitys Tiivistelmä Ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien itsearvioinnissaan esittämät kehittämisajatukset on esitetty ohessa. Student Life kehitystyö koetaan yksimielisesti arvokkaaksi ja sitä tulee jatkaa. Arvioista nousee selkeä tarve vahvistaa opiskelijoiden roolia ja yhteyttä sidosryhmiin. Työskentelymallia halutaan kehittää lähentämällä ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien yhteyttä ja uudistamalla tehtävänkuvia. Pilottitoiminta koetaan toimivaksi, mutta niistä tulisi muodostaa laajempia ja keskenään koherentteja kokonaisuuksia. Tiedotukseen halutaan enemmän panostusta. Ohjausryhmän arviointia Student Life työn jatkolle on tärkeää luoda tiiviimpi kytkös ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Sitoutunutta väkeä tarvittaisiin lisää pohtimaan keinoja ja tukitoimia opiskelijoiden valmistumisen venymisen ennaltaehkäisyyn. Student Life toimintamalli on erinomainen opiskelun tuki yliopiston sisällä ja loistava rekrytointimarkkinoinnin väline. Tiedotusta tulee tehdä jatkossa laajemmin, nyt kun Student Life toimintamalli ja toiminnot alkavat tulla näkyväksi. Student Life toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi on tärkeätä laatia mittarit. Toimintasuunnitelman laatiminen olisi hyvä työkalu jatkokehittämiselle ja arvioinnille. 26 Asiantuntijaryhmien arviointia Kokonaisuudessaan kehittämishankkeissa on tähdättävä suurempiin kokonaisuuksiin, ja kehittämistoiminnan tulee olla pitkäjänteistä sekä suunnitelmallista. Toimintaa ei tule rajoittaa vain kampuksen sisäisiin toimintoihin, vaan on pyrittävä luomaan aitoja yhteistyöhankkeita. Konseptin avulla synnytetty ideointihalu ja onnistuneet avaukset tulee siirtää osaksi yliopisto-organisaation rakennetta. Muuten uudet hyvät käytännöt tulevat entisten päälle ja niihin sitoutuminen on heikkoa. Jatkossa kehittämishankkeisiin tulee kytkeä suunnitelma siitä, miten syntyneet toiminnot nivotaan osaksi yliopiston perustoimintaa. Samalla tulee määritellä toteutuksen vastuutaho sekä omistaja. Pysyvyyden varmistamiseksi tulee miettiä, miten toiminta jatkuu, jos pilotti on toteutettu projektirahoituksella. Ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien yhteistyö ja tavoiteasettelu on saatava tiiviimmäksi. Samalla tulisi miettiä ryhmien kokoonpanoa ja toimintakenttää uudelleen. Tiedotus saisi jatkossa olla tehokkaampaa ja toimintaan tulee varata riittävästi resursseja.