1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan luokilla 1 9 Espoo Internationalin tiloissa Suurpellon Opinmäessä. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Lukiolaiset osallistuvat Nuori-yrittäjyys -projektiin. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Espoossa on useita Vihreälippu -kouluja ja kestävää kehitystä edistetään vuonna 2016 tekemällä yksikkökohtaiset kestävän kehityksen yhteiskuntasopimukset. Digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään sekä kouluissa että lukioissa monin tavoin. Asukkaat ja palvelut Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan mm. lisäämällä koulussa tarjottavien kerhojen määrää ja harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Perusopetuksen aluepäälliköt koordinoivat oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita.
2 Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, joissa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun tiloissa taiteen perusopetuksen parissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Koulu on aloitteellinen ja rakentaa yhteistyötä huoltajien kanssa. Keskustelua käydään oppilaan oppimisesta ja sen tukemisesta. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Vuonna 2014 käynnistettyä maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen. Perusopetuksessa maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan ja lukiokoulutuksen valmistava koulutus mitoitetaan Espoossa asuvien valintakriteerit täyttävien hakijoiden mukaan. Opiskelijahuoltolaissa mainitut määräajat palveluun pääsystä toteutetaan, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on tuonut palveluun paineita. Vuodelle 2016 on saatu yksi psykologin toimi toisen asteen palveluihin. Muu palvelun tarpeen kasvu tarve toteuttamaan määräaikaisen palveluna. Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksia parannetaan kielitietoista opetusta hyödyntämällä. Koulujen ja oppilaiden johtamisessa sekä oppilaiden kanssakäymisessä luodaan käsitys arvostavasta kohtaamisesta. Luodaan malli Tunti liikuntaaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi sekä peruskouluun että lukiokoulutukseen. Lisäksi ollaan aktiivisesti mukana Liikkuva koulu -verkostossa. Uudet kuntakohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytään perusopetukseen ja lukiokoulutukseen ja koulut tekevät omat opetussuunnitelmansa osallistavin menetelmin kevään 2016 aikana. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastaen 1.8.2016. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 8.2.2016 tilanteen mukaan 26 714 oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 859. Luokilla 1 6 on 17 931 oppilasta, luokilla 7 9 on 7 869 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 55 opiskelijaa. Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa.
Syyslukukauden 2016 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla ja yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335 eli 53 % kasvusta. Perusopetuksessa tärkein kehittämistyö tulee olemaan koulukohtaisten opetussuunnitelmien valmistelu osallistavin menetelmin kevään aikana sekä niiden hyväksyttäminen johtokunnissa siten, että ne ovat käytössä 1.8.2016 alkavana lukuvuonna 2016-2017. Syksyllä 2016 kehittämisen painopiste siirtyy opetussuunnitelmiin perustuvien toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutokseen. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen mahdollisuus ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että pääsääntöisesti luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Toisiin kuntiin on sosiaali- ja terveystoimen päätöksellä sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärää pyritään laskemaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät. Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteita tarkistettiin syksyn 2014 aikana niin, että tarkistetut periaatteet tulivat voimaan syyslukukauden 2015 alusta alkaen. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Lukuvuonna 2015 2016 iltapäivätoimintaa järjestetään 3769 oppilaalle, joista 2 388 (63 %) on 1. luokan oppilaita, 1 320 (35 %) 2. luokan oppilaita ja 61 (2 %) ylempien vuosiluokkien erityisoppilaita (26.1.2016 tilanne). Lukuvuonna 2015 2016 iltapäivätoiminnasta peritään asiakasmaksuna kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta 120 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 3
4 iltapäivätoiminnasta 60 euroa kuukaudessa. Kokoaikaista iltapäivätoimintaa järjestetään kello 12 17 ja osa-aikaista iltapäivätoimintaa kello 12 15. Kaupunginhallitus on päättänyt, että asiakasmaksut ovat 1.8.2016 alkaen kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta 140 euroa ja osa-aikaisesta 80 euroa kuukaudesta. Iltapäivätoiminnan asiakasperheiden on mahdollista hakea asiakasmaksuista huojennusta. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksun puolittamista tai perimättä jättämistä koskeva päätös tehdään perhekoon ja perheen hakemuksessaan ilmoittamien tulojen perusteella. Asiakasmaksuhuojennuksia on myönnetty lukuvuonna 2015 2016 yhteensä noin 220 000 euroa 330 perheelle tammikuuhun 2016 mennessä. Suomenkielinen opetus on järjestänyt kehitysvammaisten ja autististen lasten lomaajan hoitoa vuoden 2014 talvilomasta alkaen sekä aamu- ja iltapäivähoitoa lukuvuodesta 2014 2015. Hoidon järjestämisen sisäisiä prosesseja parannetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Lukuvuoden 2015 2016 aamu- ja iltapäivähoitoon osallistuu noin 220 lasta. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee vuoden 2016 alussa 4 430 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan vuoden aikana noin 10 prosenttia. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 4 300 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 kielellä. Oman äidinkielen opetus pyritään järjestämään, mikäli vähintään 6 oppilasta ilmoittautuu opiskelemaan samaa kieltä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä kuutta eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. Kulttuuritulkkien toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kolmikertaistunut Espoossa viimeisen 10 vuoden aikana. Valmistavaa opetusta järjestetään vuonna 2016 alussa 765 oppilaalle. Vuoden 2015 aikana Espooseen sijoitettiin lähes 400 yksin Suomeen muuttanutta alaikäistä, joista noin puolet on oppivelvollisuusikäisiä. Turvapaikanhakijoiden määrän jyrkän nousun takia Espooseen perustettiin syyslukukauden 2015 aikana 13 uutta valmistavaa luokkaa. Vuoden 2016 alussa Espoossa toimii 42 valmistavaa luokkaa. Esi- ja alkuopetuksen oppilaille valmistavaa opetusta annetaan myös inklusiivisesti esiluokilla ja yleisopetuksen luokilla. Valmistavaan opetukseen saadaan erillinen valtionosuus. Erityinen tuki Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityisen tuen antamista oppilaalle tarjotaan suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea. Erityisen tuen tarve tarkastetaan heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse ja viimeistään toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.
5 Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan noin 2 000 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,8 prosenttia. Heistä 1853 opiskelee erityisluokilla ja 206 yleisopetuksen yhteydessä. Erityinen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Avustajaintensiivisten erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden ja monitoimilaitteiden leasing-vuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Vuoden 2016 aikana laitehankinnoissa korvataan nykyistä leasing-laitekantaa kustannustasoltaan edullisemmilla ja keveämmillä laitteilla; tableteilla ja kannettavilla. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukuvuoden 2016 17 alusta ja ne korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa. Nykyaikaisten opiskelu- ja opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan hallinta. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 ovat ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Sähköisiin kirjoituksiin valmistaudutaan lukioiden oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee edelleen aiheuttamaan kustannuksia mm. tietoliikenteen ja siihen liittyvien aktiivilaitteiden hankinnan muodossa. Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja elinkaarivaihtoihin varaudutaan. Lukiokoulutus Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskeli vuoden 2016 tammikuussa 4 505 opiskelijaa. Lukuvuonna 2015 2016 lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 430, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta.
Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2015 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Toteutunut alin keskiarvo yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan oli 7,58. Myös lukuvuodelle 2016 2017 lukion aloituspaikkoja varataan lautakunnan päätöksen mukaisesti 61,5 prosentille perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2015 nousee 77 paikalla ollen 1507. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ollen ikäluokasta noin 67 % pääsi lukioon vuonna 2015. Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattisluonnontieteelliset aineet) ja Tapiolan lukiolla (musiikki). Etelä-Tapiolan lukiossa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on erilaisia linjoja ja painotuksia. Vieraskielisille ja maahanmuuttajille suunnattu lukiokoulutukseen valmistava koulutus käynnistyi Leppävaaran lukiossa syksyllä 2015. Koulutusta tarjottiin jo syksyllä 2014, mutta hakijamäärä oli vähäinen. Koulutukselle saattaa olla jatkossa enemmän tarvetta, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä kasvaa Espoossa nopeasti. Vuoden kestävä valmistava koulutus tukee maahanmuuttajanuoria ja luo valmiuksia aloittaa lukio-opinnot. Lukiolinjan toiminnan kehittäminen Lukiolinjan keskeisinä kehittämistavoitteina ovat opiskelijoiden osallistaminen ja oman roolin kehittäminen oppimisessa. Oppimista tuetaan opettajien koulutuksella sekä oppimisympäristöjen kehittämisellä. Lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2016. Kuntakohtaista opetussuunnitelmatyötä on tehty osallistavin menetelmin rehtorien, opettajien, opiskelijoiden ja huoltajien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lukiokohtainen opetussuunnitelma työ keskittyy keväälle 2016, ja uudet opetussuunnitelmat hyväksytään lukioiden johtokunnissa loppukeväästä. Vuonna 2016 käynnistyvään sähköiseen ylioppilastutkintoon valmentaudutaan järjestämällä sähköisiä kurssikokeita sekä ylioppilastutkinnon harjoituskokeita kaikissa lukioissa. Kaikkiin lukioihin on rakennettu sähköinen koeympäristö ylioppilaskokeita varten. Lukioilla on monipuoliset kansainväliset yhteydet ystävyys- ja kummikouluihin eri puolille maailmaa. Yhteistyö Shanghain lukioiden kanssa käynnistyi 2014 ja sitä kehitetään kaikissa lukioissa. Yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa tiivistetään mm. kehittämällä yhteisiä toimintatapoja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. Korkeakouluyhteistyön yhtenä tavoitteena on helpottaa korkea-asteen opintoihin tutustumista jo lukioaikana. Myös yliopistojen oppimisympäristöjä pyritään hyödyntämään lukio-opintojen aikana. Lukiot tekevät yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa. Syksyllä 2016 Haukilahden lukio siirtyy SaaS-hankkeen myötä Aalto-yliopiston tiloihin Otaniemen kampukselle. 6
7 Kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisissä kehittämishankkeissa painottuvat 1.8.2016 voimaan tulevan opetussuunnitelmauudistuksen teemat ja lukioiden osalta mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. Lukuvuonna 2015 2016 ovat käynnissä seuraavat hankkeet: Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustusta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen erityisopetuksen laadun kehittämiseksi (436 200 ) sekä vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen osallistumisen kustannusten kattamiseen (168 400 ). Avustuksella tuetaan lähikouluperiaatteen vahvistamista, oppilaan opetuksen järjestämisen riittävän varhaista ja oikein kohdennettua tukea sekä koulun henkilöstön työtä ja osaamista. Avustus on myönnetty vuosille 2015 2016. Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 200 000 euroa. Hankkeessa on mukana yli 90 prosenttia alakouluista ja 60 prosenttia yläkouluista. Yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseen peruskoulut ovat saaneet 2,3 milj. euroa lukuvuodelle 2015-16. Kyseinen valtioavustus on poistumassa tai muuttumassa pienennettynä osaksi muita valtionavustuksia. Talousarvioneuvotteluissa myönnettiin 0,5 M lisäraha poistuvan valtionavustuksen kompensoimiseen, mikä kattaa noin 40% tarpeesta verrattuna kuluvan lukuvuoden tasoon. 30 koululla on käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksena tasaarvorahaa 2 170 000 euroa. Tällä rahalla hakemuksessa mainitut 30 koulua voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Uusi erä tasaarvorahaa on tulossa hakuun kevään 2016 aikana. Tasa-arvorahasta rahoitetaan mm. Arvokas-pedagogiikan ja draamapedagogiikan koulutus tasa-arvokouluille. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta perusopetuksen opettajien ICT-taitojen kehittämiseen 179 300 euroa. Rahoitusta voidaan käyttää opettajille, jotka tukevat ja neuvovat toisia opettajia hyvillä pedagogisilla, uutta tekniikkaa hyödyntävillä käytänteillä. Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa, robotiikkaa ja koodaamista edistäviä malleja. Tunti liikuntaa päivässä on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja tähän sekä Liikkuva koulu hankkeeseen on tulossa haettavaksi valtion erityisavustuksia. Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka
8 tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen on käytössä opetushallituksen hankerahaa 60 000 euroa. Hankealustana toimii Niittykummun koulun autismin opetuksen yksikkö. Nuorisotoimen kanssa yhteistyössä pilotoidaan Tajua mut! -liputustoimintamallia seitsemässä lukiossa ja osassa peruskouluja. Mallissa pyritään jo varhaisessa vaiheessa ammattilaisten yhteistyöllä ehkäisemään ongelmien syntymistä. Hanketta rahoittaa Sitra sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuorisotoimen kanssa pilotoidaan myös kouluyhteistyön toimintamallia kolmessa koulussa. Nuorisotoimi on saanut hankkeelle rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Jokaisella lukiolla on Shanghaissa kumppanioppilaitos, jonka kanssa kehittää opetusta. Kanadan Yorkin alueen kanssa seitsemän vuotta tehtyä oppimisen kehittämishanketta jatketaan painopistealueena opetussuunnitelman uudistumiseen liittyen täydennyskoulutuksen rakenteiden kehittäminen. Kouluilla ja lukioilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmuskansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta tai suoraan Euroopan unionilta. Resurssit ja johtaminen Espoon valtuustokauden tavoitteessa todetaan, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Suomenkielinen opetus yhdessä sivistystoimen kanssa selvittää tilojen käyttöasteen ja tekee suunnitelman tilojen riittävästä ja tehokkaasta käytöstä. Talousarviossa pysytään ja tuottavuus paranee 1 %. Koulujen talouden seurantaan kehitetään alueellinen malli. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Henkilöstön tuottavuus paranee 1 %. Tulosyksikön prosessit on ajantasaistettu suomenkielisen opetuksen ja sivistystoimen uudessa organisaatiossa. Espoon johtamisen kehittämisen pilotti suomenkielisessä opetuksessa saatetaan loppuun. Henkilöstö ja johtaminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3250 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2016 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen, laaja-alaisen osaamisen ja oppilas- ja opiskelijahuollon lain kouluttamiseen. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön 1.8.2016. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta ja NPDL- mallin mukaisesta syväoppimisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden
9 koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Uusina virkoina saatiin 15 erityisopettajan ja 15 erityisluokanopettajan virkaa, 30 luokanopettajan virkaa ja 4 lukion lehtorin virkaa. Lisäksi saatiin yksi virkaapulaisrehtorin virka kasvavaan Saunalahden yhtenäisen perusopetuksen kouluun. Lisäksi saatiin yksi psykologin toimi toiselle asteelle. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssin lisäyksellä pyritään varmistamaan osaltaan laissa määrättyjen määräaikojen toteutuminen. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää kehitetään sivistystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä paremmin Espoon strategian mukaisesti alueellisia palveluja kehittäväksi ja koulujen johtamistyötä tukevaksi osallistumalla johtamisen kehittämisen pilotointihankkeeseen. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvio on 306 953 000 euroa ja tulotavoite on 8 469 000 euroa. Määräraha sisältää 0,6 % palkantarkistuksen (0,8 milj. euroa), sosiaali- ja eläkemaksujen korotukset 0,93 % (1,2 milj. euroa) ja oppilasmäärän kasvun (3,5 milj. euroa). Turvapaikanhakijoiden valmistavan opetuksen järjestämisen kulut tuloutetaan budjettiin sivistystoimeen varatusta resurssista. Yhden valmistavan opetuksen oppilaan kertakorvaus valtionosuutena on noin 15 000 euroa. Tämä tuottaa budjettiin noin 3,3 miljoonan lisäyksen kattamaan koulutuksen kuluja. Sisäisistä eristä toimitilavuokrien hinnankorotuksiin (7,4 milj. euroa) on varauduttu, muut sisäiset erät ovat viime vuoden tasolla. Koulukuljetusten, opiskelijahuollon ja muihin kuntiin sijoitettujen lasten määrän kasvu sopeutetaan budjetin sisältä (yhteensä 1,7 milj. euroa). Tieto- ja viestintätekniikan kulut sopeutetaan vuoden 2015 tilinpäätöksen tasolle niin, että menoja karsitaan 1,6 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtoinavustus perusopetusryhmien pienentämiseen päättyy kevätlukukauden 2016 jälkeen. Talousarvioon sisältyy 0,5 M kompensaatio tälle, mikä kattaa noin 40 % syyslukukauden 2016 tarpeesta. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotus jättää vuoden 2016 käyttötalouteen syksylle noin 320 000 euron käyttämättömän määrärahan. Osa tästä voi kulua perheiden tarveharkintaiseen maksujen korvauksiin palvelun tuottajille. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n toimintaa avustetaan 10 000 eurolla. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot tuottavat opetustoimelle vuositasolla menoja noin 500 000 euroa.
10 Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Vuodelle 2016 ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattu 2 740 000 euroa. Lintuvaaran koulun peruskorjatut tilat otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Auroran koulun uudisrakennus valmistuu kesällä 2016, samoin Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus. Pienten perusparannusten yhteydessä tarvittaviin hankintoihin ja kielten opetuksen kuuntelulaitteisiin on varattu 164 000 euroa 311 JOHTO JA KEHITTÄMINEN TOT 2015 TA 2016 Toimintamenot 16 333 16 457 - henkilöstömenot 2 702 2 809 - muut menot 478 674 - sisäiset erät 13 153 12 973 312 PERUSKOULUT Toimintatulot 10 154 8 269 Toimintamenot 251 345 255 266 -henkilöstömenot 136 063 143 610 -muut menot 20 818 20 166 -sisäiset erät 94 464 91 389 313 LUKIOT Toimintatulot 304 200 Toimintamenot 34 728 35 330 -henkilöstömenot 20 884 21 574 -muut menot 3 566 3 824 -sisäiset erät 10 278 9 932 SUOMENKIELINEN OPETUS TOIMINTATULOT 10 656 8 469 TOIMINTAMENOT 302 515 306 953 -henkilöstömenot 159 648 167 994 -muut menot 24 972 24 664 -sisäiset erät 117 895 114 295