PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA LAUSUNTOJEN VASTINEET

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA LAUSUNTOJEN VASTINEET Maakuntahallitus 30.1.2006 Maakuntavaltuusto 20.2.2006

SISÄLLYSLUETTELO 1... 5 1.1 ARTJÄRVEN KUNTA... 5 1.2 ASIKKALAN KUNTA... 6 1.3 HARTOLAN KUNTA... 7 1.4 HEINOLAN KAUPUNKI... 8 1.5 HOLLOLAN KUNTA... 12 1.6 HÄMEENKOSKEN KUNTA... 14 1.7 KÄRKÖLÄN KUNTA... 15 1.8 LAHDEN KAUPUNKI... 16 1.9 NASTOLAN KUNTA... 23 1.10 ORIMATTILAN KAUPUNKI... 24 1.11 PADASJOEN KUNTA... 26 1.12 SYSMÄN KUNTA... 28 1.13 MÄNTSÄLÄN KUNTA... 29 1.14 HAUSJÄRVEN KUNTA... 30 1.15 HÄMEEN TIEPIIRI... 31 1.16 HÄMEEN-UUDENMAAN METSÄKESKUS... 39 1.17 METSÄHALLITUS, ETELÄ-SUOMEN LUONTOPALVELUT... 41 1.18 RATAHALLINTOKESKUS... 43 1.19 VR-YHTYMÄ OY... 44 1.20 MERENKULKULAITOS/JÄRVI-SUOMEN MERENKULKUPIIRI... 45 1.21 MUSEOVIRASTO... 47 1.22 HÄMEEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUS... 52 1.23 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS... 57 1.24 PUOLUSTUSMINISTERIÖ... 68 1.25 LÄNTISEN MAANPUOLUSTUSALUEEN ESIKUNTA... 69 1.26 HÄMEEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNTA... 70 1.27 HÄMEEN RYKMENTTI... 71 1.28 PVMATLE... 72 1.29 SENAATTI-KIINTEISTÖT... 74 1.30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS... 75 1.31 HÄMEEN LIITTO... 76 1.32 ITÄ-UUDENMAAN LIITTO... 77 1.33 UUDENMAAN LIITTO... 78 1.34 KESKI-SUOMEN LIITTO... 80 1.35 ETELÄ-SAVON LIITTO... 81 1.36 LAHDEN HISTORIALLINEN MUSEO/PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEO... 82 1.37 LAHDEN KAUPPAKAMARI... 86 1.38 LAHDEN KAUPUNKISEUDUN SEUTUHALLINTO... 90 1.39 MTK-ETELÄ-HÄME... 93 1.40 MTK:N HÄMEENKOSKI (YHDISTYSTEN SIHTEERIT)... 95 1.41 ETELÄ-SUOMEN METSÄNOMISTAJIEN LIITTO... 96 1.42 METSÄTEOLLISUUS RY/ UPM-KYMMNE OYJ... 99 1.43 METSÄNHOITOYHDISTYS ITÄ-HÄME... 101 1.44 PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY... 103 1.45 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY... 105 1.46 LAHTI VESI OY... 106 1.47 FINGRID-YHTIÖT... 107 1.48 KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY... 108 1.49 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY... 109 1.50 JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY... 110 1.51 TURVETEOLLISUUSLIITTO RY... 111 2 (194)

1.52 VAPO OY... 112 1.53 GASUM OY... 114 1.54 LINJA-AUTOLIITTO RY... 115 1.55 LAHDEN KESKUSTAEHEYTYS RY... 116 1.56 VALTAKUNNALLINEN VALMENNUS- JA LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI... 117 1.57 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY/ETELÄ-HÄMEEN LUONNONSUOJELUPIIRI RY... 118 1.58 HOLLOLA YMPÄRISTÖYHDISTYS RY... 124 1.59 ITÄ-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY... 127 1.60 SALPAUSSELÄN LUONNONYSTÄVÄT RY... 128 1.61 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK... 132, JOISSA EI HUOMAUTETTAVAA... 133 1.62 KUHMOISTEN KUNTA... 133 1.63 LUHANGAN KUNTA... 134 1.64 JOUTSAN KUNTA... 135 1.65 PERTUNMAAN KUNTA... 136 1.66 MÄNTYHARJUN KUNTA...137 1.67 JAALAN KUNTA... 138 1.68 IITIN KUNTA... 139 1.69 LAPINJÄRVEN KUNTA... 140 1.70 MYRSKYLÄN KUNTA... 141 1.71 PUKKILAN KUNTA... 142 1.72 LAMMIN KUNTA... 143 1.73 LUOPIOISTEN KUNTA... 144 1.74 KUHMALAHDEN KUNTA... 145 1.75 KESKI-SUOMEN TIEPIIRI... 146 1.76 KAAKKOIS-SUOMEN TIEPIIRI... 147 1.77 UUDENMAAN TIEPIIRI... 148 1.78 METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO... 149 1.79 METSÄHALLITUS, LÄNSI-SUOMEN ALUE, METSÄTALOUS... 150 1.80 METSÄHALLITUS, LÄNSI-SUOMEN LUONTOPALVELUT... 151 1.81 HÄMEEN MAASEUTUKESKUS... 152 1.82 ILMAILULAITOS... 153 1.83 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS... 154 1.84 HÄMEEN MAANMITTAUSTOIMISTO... 155 1.85 MERENKULKUHALLITUS... 156 1.86 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ... 157 1.87 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ... 158 1.88 SISÄASIAINMINISTERIÖ... 159 1.89 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ...160 1.90 KYMENLAAKSON LIITTO... 161 1.91 PIRKANMAAN LIITTO... 162 1.92 LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ LAKES OY... 163 1.93 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJÄT... 164 1.94 HEINOLAN SEUDUN YRITYSPALVELUKESKUS... 165 1.95 LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY... 166 1.96 PÄIJÄT-HÄMEEN OSAAMISKESKUS... 167 1.97 LAHDEN ALUEEN ALUEKESKUSOHJELMA... 168 1.98 SALPAUSSELÄN METSÄNHOITOYHDISTYS... 169 1.99 METSÄNHOITOYHDISTYS OMA... 170 1.100 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS RY... 171 1.101 ORIMATTILAN VESI OY...172 1.102 VATTENFALL VERKKO OY... 173 1.103 FORTUM OYJ... 174 1.104 ASIKKALAN VOIMA OY...175 1.105 LAHTI ENERGIA OY... 176 1.106 OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA... 177 3 (194)

1.107 KESKO OYJ... 178 1.108 TRADEKA OY... 179 1.109 SUOMEN SPAR OY... 180 1.110 KAUPPAKESKUS TRIO... 181 1.111 SUOMEN URHEILUOPISTO... 182 1.112 PÄIJÄNTEEN VIRKISTYSALUEYHDISTYS... 183 1.113 PADASJOEN LUONNONYSTÄVÄT RY... 184 1.114 ASIKKALAN LUONNONYSTÄVÄT RY... 185 1.115 NASTOLAN LUONNONSUOJELU RY... 186 1.116 KESKI-HÄMEEN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY... 187 1.117 KÄRKÖLÄN LUONNONYSTÄVÄT RY... 188 1.118 SAK:N HÄMEEN ALUEPALVELUKESKUS... 189 1.119 AKAVA-HÄME... 190 1.120 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO... 191 LAHDEN ETELÄISTÄ OHITIETÄ KOSKEVA VASTINE... 192 4 (194)

1 1.1 Artjärven kunta ARTJÄRVEN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 4 Postitoimipaikka: 16201 Artjärvi 29.11.2005 Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen ja päätti siten esittää Artjärven kunnan lausuntona Päijät- Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa: 1. Maakuntakaavaehdotuskartassa taajamatoimintojen aluetta tulisi Artjärvellä laajentaa Kirkonmäen alueella siten, että seurakunnan omistamat pelto-alueet tulevat sen piriin. Liitekartta seurakunnan omistamista peltoalueista ( Liite 1 ) 2. Artjärvi-Orimattila siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon linjaus tulee korjata toteutettavan linjauksen mukaiseksi. Liitekartta toteutettavasta johtolinjauksesta ( Liite 2 ). 3. Yhdystie Porlammin as.-suurikylä (1732) tulisi merkitä maakuntakaavaan merkittäväksi yhdystieksi. Tätä tietä pitkin kulkee koulukuljetukset Artjärveltä Porlammin yläasteelle ja siltä on yhdys- liikennettä kuutostieltä Kausalaan päin eli se on jatkoa maakuntakaavassa merkityille yhdysteille Suurikylä-Kinnari (1734 ) ja Kansanmäki-Artjärvi ( 1731 ). 4. Lahti-Loviisaradan kehittämisellä on merkitystä Artjärven ja Myrskylän rajalle esitetyn teollisuusalueen rakentumiselle. Kaavakartassa tulisi näkyä yhdysradan linjaus Artjärven ja Myrskylän rajalla. 5. Artjärven järvien ja jokireittien kautta kulkevalla kanoottireitillä on Koskenkylänjoen kautta yhteys mereen. Meriyhteys tulisi jollakin merkinnällä osoittaa kaavakartassa. 6. Valtatie 12 linjauksen osalta Artjärven kunta kannattaa Renko-mäen linjausta. Se tuo valtatie 12 liittymän lähemmäksi Orimattilaa ja parantaa samalla liikenneyhteyksiä Orimattilan ja Artjärven suuntaan. Pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin tämän asiapykälän osalta heti kokouksessa. Liite 1: Liitekartta seurakunnan omistamista peltoalueista Liite 2: Liitekartta toteutuvasta johtolinjauksesta Artjärven Kirkonmäelle esitetty laajennus sopii luonteeltaan maakuntakaavan yleispiirteiseen esitykseen ja pienimuotoinen laajennus tukeutuu olemassa olevaan rakennuskantaan. Maakuntakaavassa on esitetty lähinnä kyläverkostoa tukevat yhdystiet. Palataan melontareittien yhteensovittamisasiaan ylimaakunnalliset ulkoilu- ja luontomatkailureitit hankkeen yhteydessä seuraavilla kaavakierroksilla Korjataan Kirkonmäen rajausta esitetyllä tavalla. Valtatien 12 Lahden eteläistä ohitietä koskeviin lukuisiin lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan yhdellä liitteenä olevalla selvityksellä, jossa viitataan tehtyihin selvityksiin, esitetään tarkennuksia maakuntakaavaselostukseen, tai esitetään perusteet maakuntakaavaan ehdotettavalle Lahden eteläisen ohitien Launeen linjauksen valinnalle. 5 (194)

1.2 Asikkalan kunta ASIKKALAN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 6 Postitoimipaikka: 17201 Vääksy Ehdotus: Kunnanhallitus antaa maakuntakaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Maakuntakaava ehdotuksessa esitetyt Asikkalan kunnan maankäytön suunnittelun linjaukset täyttävät sille esitetyt tavoitteet asumisen, palveluiden, teollisuuden ja virkistystoiminnan osalta. Liikenneteknisiltä linjauksiltaan Asikkalan kunta pitää välttämättömänä, että VT 24 esitetään Länsi-Päijänteen alueen ja Asikkalan kunnan kehittymisen takia maakuntakaavassa kehitettävänä valtatienä/kantatienä eikä nyt esitetyn kaltaisena kehittämättömänä tienä. Muilta osin ei Asikkalan kunnalla ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Keskustelun kuluessa Vilho Laakso esitti lisättäväksi Asikkalan kunnan lausuntoon seuraavan tekstin: Maa- ja metsätalouden harjoittamista ei saa vaikeuttaa tulevaisuudessa kaavan liiteaineistossa esiin tulleilla luontoselvityksillä ja vastaavilla muilla rajoittavia toimia sisältävillä selvityksillä. Nina Riukka kannatti Laaksoa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Laakson esittämän tekstin lisättäväksi kunnan lausuntoon. Keskustelun kuluessa Vilho Laakso esitti, että Vesivehmaan ampumarata-alue tulee merkitä maakuntakaavaan. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Laakson esittämän tekstin lisättäväksi kunnan lausuntoon. Päätös: Kunnanhallitus päätti antaa maakuntakaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Maakuntakaava ehdotuksessa esitetyt Asikkalan kunnan maankäytön suunnittelun linjaukset täyttävät sille esitetyt tavoitteet asumisen, palveluiden, teollisuuden ja virkistystoiminnan osalta. Liikenneteknisiltä linjauksiltaan Asikkalan kunta pitää välttämättömänä, että VT 24 esitetään Länsi-Päijänteen alueen ja Asikkalan kunnan kehittymisen takia maakuntakaavassa kehitettävänä valtatienä/kantatienä eikä nyt esitetyn kaltaisena kehittämättömänä tienä. Maa- ja metsätalouden harjoittamista ei saa vaikeuttaa tulevaisuudessa kaavan liiteaineistossa esiin tulleilla luontoselvityksillä ja vastaavilla muilla rajoittavia toimia sisältävillä selvityksillä. Vesivehmaan ampumarata-alue tulee merkitä maakuntakaavaan. Muilta osin ei Asikkalan kunnalla ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Kaavateknisesti liitekartta on lisätietoa, eikä sillä ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Oikeusvaikutukset syntyvät varsinaisesta maakuntakaava-kartasta ja merkinnöistä sekä määräyksistä. Liitteet eivät siis rajoita maankäyttöä vaan on informaatiota jatkosuunnittelua varten. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on esitetty merkittävästi parannettavan valtatien merkinnällä runkotietasoiseksi toteutettavat väylät, joilla jatkuva ohituskaistaratkaisu edellyttää liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjä. Valtatien 24 kehittäminen on tärkeätä, mutta sitä ei esitetä runkotieluokkaan, vaan sellaisina parantamiskohteina joilla on vaikutusta maankäyttöön. Ampumaurheilu on merkittävää järjestäytynyttä toimintaa, joka on lupamenettelyn piirissä. Kaavaan on merkitty merkittävimmät muuhun maankäyttöön vaikuttavat ampumaradat ja liitekartalla on esitetty kaikki kuntien tiedossa olevat ampumaradat. Lausunto ei anna aihetta muutokseen. 6 (194)

1.3 Hartolan kunta HARTOLAN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 16 Postitoimipaikka: Hartola 29.11.2005 Lausuntonaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta kunnanhallitus esittää seuraavaa: Hartolan kunta on periaatteessa tyytyväinen Päijät-Hämeen maakuntakaavassa esitettyyn maankäyttöön. Kunnanhallitus toistaa kuitenkin toivomuksensa nelostien merkitsemisestä moottoriliikennetienä, koska Keski-Suomen puolella nelostie moottoriliikennetienä maakuntakaavaan. Hartolalle on tärkeää, että Hartolan liittymään on merkitty eritasoliittymä. Pohjolan ja Kalhon kyläalueiden sekä Onkiniemen kylän ja nelostien risteyksen seudun merkitseminen maaseudun kehittämisen kohdealueiksi (MK) on Hartolan eteläosien kehityksen kannalta merkityksellistä. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi esitetty Ameriikanniemen alue on vastoin juuri vahvistunutta rantayleiskaavaa, joten kunta esittää sen poistamista. Hartolan kunta haluaa lisäksi puuttua muutamaan yksityiskohtaan: - lähi- ja palvelukylistä puuttuu kyläkeskusten merkintä ja kylän nimi - golfalueen ja virkistysalueen välillä oleva viheryhteystarpeen merkintä on epäselvä - seudullinen ulkoilureitti tulee johtaa taajaman virkistysalueelle saakka. Kaavateknisesti liitekartta on lisätietoa, eikä sillä ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Oikeusvaikutukset syntyvät varsinaisesta maakuntakaava-kartasta ja merkinnöistä sekä määräyksistä. Liitteet eivät siis rajoita maankäyttöä vaan on informaatiota jatkosuunnittelua varten. Maakuntakaavaan merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia ja esittävät ulkoilureittien yhteystarpeita taajamien ulkopuolella Yleispiirteiset aluevaraukset on esitetty vain tiiviiden kyläalueiden osalta AT merkinnöin. Maaseutu- ja hajaasutuskylien osalta on esitetty yleispiirteinen sijainti. Amerikanniemen kehittämisen kohdealue poistetaan. Viheryhteystarvemerkintöjen ja viherverkoston kuvausta tarkennetaan kaavaselostuksessa. Kylien nimet lisätään kaavakartalle. 7 (194)

1.4 Heinolan kaupunki HEINOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO Postiosoite: Rauhankatu 3 Postitoimipaikka: 18100 Heinola 12.1.2006 (KV 19.12.2005) Tekla 346 TEKNISEN TOIMEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa: Maakuntakaava on tarkentunut ehdotusvaiheeseen luonnosvaiheessa annetun lausunnon ja virkamiesneuvottelujen pohjalta. Pääkohdat ovat kunnossa mutta seuraavat yksityiskohdat ja karttamerkinnät edellyttävät tarkistamista: Maakuntakaavakartta: Ratamerkintä Vierumäeltä Heinolaan tulee muuttaa merkittävästi parannettava rataosa-merkinnäksi. Juustopolku-ulkoilureitti Heinola -Vuolenkoski tulee lisätä karttaosaan ohjeellinen ulkoilumerkki-merkinnällä. Vierumäen Korkee-kylä tulee lisätä karttaan haja-asutuskylä-merkinnällä. Mömmö-saaren käyttötarkoitus-merkintä RA tulee muuttaa A-merkinnäksi jo tapahtuneen käyttötarkoituksen perusteella. Hevossaaren virkistysaluemerkintää tulee täydentää maa-ainesten ottoaluemerkinnällä (eo-merkintä). Lusin ohjeellinen kehitettävä päävesihuoltolinja-merkintä tulee muuttaa päävesihuoltolinja-merkinnäksi seuraten vanhaa 5-tien viertä Lusin koululle asti, joka merkintä jatkuu vanhan 5-tien viertä Koskenmyllylle asti, jonka jälkeen kulkee valtatie 5 viertä kaupunginrajalle karttaesityksen mukaisesti. Lusissa valtatie Lusi -Vaajakoski tien ja AT-merkintäalueen väli tulee merkitä työpaikka-alueeksi (TP-aluemerkintä). Koskenmylly ja Paaso tulee merkitä haja-asutuskylä-merkinnällä. Merkinnät ja määräykset asiakirja: kk8 ja kk9 merkintöjen toteuttamiskuvaukseen tulee lisätä teksti: kohdealueiden käyttötarkoitusten aluerajaukset tulevat täsmentymään laadittavan vireilläolevan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. kk8-merkinnän kuvaus tulee muuttaa muotoon Heinolan -Tähtiniemen - Hevossaaren kehittämisen kohdealue. Keskusta sana poistetaan vähittäiskaupan suuryksikön ja tilaa vaativan kaupan palveluiden sijoittamisalueena. kk9-merkinnän toteuttamiskuvausosasta tulee poistaa maininta saha-alueen maaperän puhdistamisesta, koska puhdistustyö on meneillään. Selostuksen liiteosa: Äänimaisemakartasta ( liite 26) puuttuu Heinolan ampumaratamerkintä Valtakunnalliset suojeluohjelmat-kartasta tulee poistaa kansallinen kaupunkipuisto-merkintä, koska kyseessä ei ole suojelualue ja korvata merkintä erillisellä kansallista kaupunkipuistoa esittävällä liitekartalla. Koska valtatie 12 linjausratkaisun vaikutukset koskevat useampaa Päijät-Hämeen kuntaa ja vaikuttaa koko Etelä- Suomen liikennejärjestelmään sekä vaikeuttaa kaupunkiseudun maankäytön, tieverkoston kehittämistä sekä yritysten sijoittumisratkaisuja, on tärkeätä saada päätös valtatie 12 linjauksesta. Muilta osin ei lautakunnalla ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotukseen. PÄÄTÖS: Teknisen toimen johtaja täydensi keskustelun aikana päätösehdotustaan siten, että Hevossaaren virkistysaluemerkintää tulee täsmentää maa-ainesten ottoaluemerkintä rajauksella ja Sulkavankosken aluetta täydennetään RM-kohde merkinnällä. Hyväksyttiin teknisen toimen johtajan täydennetty päätösehdotus. KHAL 887 Kaupunginarkkitehti Hartti Hämäläinen on lähettänyt 8.11.2005 seuraavan lisäyksen lausuntoehdotukseen kaupunginhallitukselle: "Aikataulusyistä esitetään, että kaupunginhallituksen ehdotus lausunnoksi kaupunginvaltuustolle lähetetään tiedoksi Päijät-Hämeen liittoon huomautuksella, että kaupunginvaltuusto antaa Heinolan kaupungin lopullisen lausunnon kokouksessaan 19.12.2005. Asiasta on sovittu Päijät-Hämeen liiton suunnittelupäällikkö Riitta Laitisen kanssa." Kaupunginarkkitehti Hartti Hämäläinen on kokouksessa asiantuntijana kuultavana. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle lausuntoehdotuksenaan Päijät- 8 (194)

Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta edellä mainitun, teknisen lautakunnan hyväksymän lausunnon. Lisäksi kaupunginhallitus lähettää lausuntoehdotuksen tiedoksi Päijät-Hämeen liitolle huomautuksella, että kaupunginvaltuusto antaa Heinolan kaupungin lopullisen lausunnon kokouksessaan 19.12.2005. PÄÄTÖS: Kaupunginarkkitehdin alustuksen ja käydyn keskustelun jälkeen vs. kaupunginjohtaja muutti päätösesitystään seuraavalla tavalla: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle lausuntoehdotuksenaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta edellä mainitun, teknisen lautakunnan hyväksymän lausunnon lisättynä seuraavilla muutoksilla: Merkinnät ja määräykset: kk9 Heinolan kirkonkylän kehittämisen toteuttamiskuvausosiossa seututie 48 tulee olla kantatie 46 (Kouvolantie). Liitekartta: Liitekartan 20 Jyrängön vedenottamo-merkintä tulee poistaa, koska vedenottamo on poistettu käytöstä. Maakuntakaavakartta: Laajalahden valkoinen kartta-alue tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi vireillä olevan kaavatarkastelun perusteella. Vuohkallion kehittämisaluerajauksen sisäpuolella olevan alueen T-merkintä tulee muuttaa TP-merkinnäksi. Heinolan kansallinen kaupunkipuisto Kaavamerkintä Kansallisen kaupunkipuiston alue, lisäys: Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Konniveden saarten osalta MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus ei ole voimassa. Kaavaselostus Heinolan kansallista kaupunkipuistoa on käsitelty kohdassa VIRKISTYS. Kulttuuriympäristöjä ja kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita sekä kulttuuriympäristövyöhykkeet on puolestaan käsitelty kohdassa MAASEUTU ja SUOJELU. Liitekartassa 22 / Valtakunnalliset suojeluohjelmat on osoitettu Heinolan kansallisen kaupunkipuiston rajaus. Kansallinen kaupunkipuisto on tarkoitettu kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan, kansallista merkitystä omaavan alueen luonnon-, kulttuuri- tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseen ja hoitamiseen. Kansallista kaupunkipuistoa koskeva järjestelmä täydentää toisaalta luonnonsuojelulain suojelualueita, erityisesti kansallispuistoja, ja toisaalta taajama-alueiden puistoja koskevia säännöksiä. Nimityksestä päättää ympäristöministeriö. Muutoksena/täydennyksenä edelliseen: "Kansallinen kaupunkipuisto" -järjestelmän merkitys on kansallinen, joten sen tulisi näkyä myös maakuntakaavan lähtökohdissa ja tavoitteissa. "Kansallinen kaupunkipuisto" -järjestelmä ei ole suojeluohjelma, joten sitä pitää käsitellä joko omana kokonaisuutenaan tai sitten erikseen aluemerkinnän mukaisesti kohdissa TAAJAMAT, VIRKISTYS ja SUOJELU. Muita tarkennuksia ja lisäyksiä maakuntakaavaluonnokseen: Teollisuus- ja työpaikka-alueita tulisi lisätä huomattavasti moottorien ja maantie 140 varteen erityisesti Vierumäen ja Lusin alueella. Lusissa Koskenmyllyn kylän kohdalla Savontien ratalinjausta tulisi tarkastaa, jotta rata ei pirstoisi kylää. Vierumäen kehittämisen kohdealuerajausta tulisi laajentaa rata-alueen ja seututien eteläpuolisella alueella. Kirkonkylässä Sulkavankosken matkailupalvelu-kohdemerkinnän tulee koskea koko Sulkavankosken aluetta. Kaavakarttaan tulee lisätä Sulkavankoskelle melontareitti-merkintä. Vs. kaupunginjohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus esitti Launeen linjausta toteutettavaksi, mikä saatetaan evästyksenä Maakuntahallituksessa Heinolan kaupunkia edustaville. KVAL 276 KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginvaltuusto päättää esittää lausuntonaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta edellä mainitun, kaupunginhallituksen hyväksymän lausunnon. 9 (194)

PÄÄTÖS: Valtuutettu Tiainen esitti valtuutettu Sepän kannattamana, että sivulla 21 "Mömmön-saaren käyttötarkoitus -merkintä RA tulee muuttaa A -merkinnäksi jo tapahtuneen käyttötarkoituksen perusteella" poistetaan. Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston äänin 33 vastaan 8 (1 tyhjä) hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen asiassa. Valtuutettu Hoffren esitti valtuutettu Riutan ym. kannattamana, että lisäys Launeen linjauksesta poistetaan Heinolan kaupungin lausunnosta. Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston äänin 27 vastaan 14 (1 tyhjä) hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen asiassa. Savonradan linjaus perustuu alustavaan yleissuunnitelmaan, joka tarkentuu seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Melontareitin lisäämistä pidetään perusteltuna. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa Heinolan kansallisen kaupunkipuistoa koskeviin määräyksiin. Sulkavan kosken ympäristö kuuluu Heinolan kirkonkylän kehittämisen kohdealueeseen. Kehittämiskohdealueen kuvaukseen lisätään myös matkailun kehittäminen. Todetaan, että Mömmön alueella muutosprosessi on käynnistynyt ja aluevarauskysymys huomioidaan tulevilla kaavakierroksilla kulloistenkin tilanteiden edellyttämällä tavalla Seutukaavassa ollut Hevossaaren maa-ainesten ottamisalue virkistysalueen päällä on jäänyt virheellisesti merkitsemättä. Lisätään seutukaavan mukaiseksi. Laajalahdessa maaseutumaisen alueen merkintä mahdollistaa pienialaisen asuntoalueen toteuttamisen. Työpaikka sekä teollisuus- ja varastointialueita on lisätty vahvistettuun seutukaavaan nähden Vierumäellä, Myllykylässä ja kirkonkylällä. Lusiin korjataan luonnosvaiheen jälkeen puuttumaan jäänyt TP-alue valtatie 4 ja seututie 140 liittymäalueen läheisyydessä. Viranomaisneuvottelun ja Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on Vierumäellä muutettava moottoritien länsipuolisten T- ja TP-alueiden rajauksia ja kirkonkylässä TP-rajausta (pohjavesialueilla). Taajamatoimintojen alueiden ja asutuksen läheisyydessä oleva alue soveltuu paremmin TP-alueeksi, joten muutetaan TP-alueeksi moottoritien itäpuoliset T-alueet Vuohkalliossa. Vierumäen kehittämisen kohdealueen kk 7 merkintä on periaatteellinen merkintä ja todellinen kehittäminen tapahtuu alemmanasteisen kaavoituksen sekä kehittämishakkeiden kautta, jolloin varsinainen kehittämisen kohteena oleva aluekin tarkentuu. Lisätään Juustopolku ohjeellisena ulkoilureittinä kaavakartalle. Lisätään Korkee, Koskenmylly ja Paaso uusina haja-asutuskylinä kaavakartalle. Hevossaaren maa-ainesten ottamisalue mukaiseksi korjataan seutukaavan mukaisesti. Lusin ohjeellinen kehitettävä päävesihuoltolinja-merkintä muutetaan päävesihuoltolinja-merkinnäksi. Lusiin korjataan luonnosvaiheen jälkeen puuttumaan jäänyt TP-alue valtatie 4 ja seututie 140 liittymäalueen läheisyydessä. Kk8 nimi muutetaan muotoon Heinolan Tähtiniemen Hevossaaren kehittämisen kohdealue ja lisäksi teksti kuvaukseen: kohdealueiden käyttötarkoitusten aluerajaukset tulevat täsmentymään laadittavan vireillä olevan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Keskusta sana pois kaupan yksiköiden sijoittumisalueena. Kk9 teksti kuvaukseen: kohdealueiden käyttötarkoitusten aluerajaukset tulevat täsmentymään laadittavan vireillä olevan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Maininta saha-alueen puhdistamisesta pois. Korjataan toteuttamiskuvaukseen kk9 kantatie 46 eikä seututie 48. Lisätään Sulkavankoskea koskevaan kehittämiskohdekuvaukseen sana matkailun kehittäminen. Tarkennettu aluekuvaus tulisi kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: Ranta- ja loma-asumisen, matkailun, työpaikkatoimintojen ja 10 (194)

liikenteen kehittämisalue Äänimaisemakarttaan ( liite 26) lisätään puuttuva Heinolan ampumaratamerkintä. Liitekartan 20 Jyrängön vedenottamo-merkintä poistetaan, koska vedenottamo on poistettu käytöstä. Valtatien 12 Lahden eteläistä ohitietä koskeviin lukuisiin lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan yhdellä liitteenä olevalla selvityksellä, jossa viitataan tehtyihin selvityksiin, esitetään tarkennuksia maakuntakaavaselostukseen, tai esitetään perusteet maakuntakaavaan ehdotettavalle Lahden eteläisen ohitien Launeen linjauksen valinnalle. Vuohkalliossa muutetaan TP-alueeksi moottoritien itäpuoliset T-alueet. Tarkistetaan liitteiden otsikointia niin, että niistä käy selkeästi ilmi kansallisen kaupunkipuiston asema ja että se ei ole suojeluohjelmiin kuuluva alue. Lisätään melontareitti Konnivedeltä Ala-Rievelille. 11 (194)

1.5 Hollolan kunta HOLLOLAN KUNNANVALTUUSTO Postiosoite: Virastotie 3 Postitoimipaikka: 15870 Hollola 19.12.2005 Maakuntakaavatyön alkuvaihe tehtiin samanaikaisesti ja yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Tämä loi hyvät lähtökohdat suunnittelutöiden yhteensovittamiselle, kuntien näkemysten huomioon ottamiselle sekä päällekkäisyyksien välttämiselle kummassakin työssä. Maakuntakaavan ja rakennemallin valmistelun keskinäinen koordinointi onnistui kireästä aikataulusta huolimatta hyvin. Maakuntakaavan ehdotuksen laadintaan on kuntien edustajilla ollut mahdollisuus vaikuttaa eri yhteistyöryhmissä ja keskinäisissä neuvotteluissa. Kuntien näkemykset ja luonnoksesta annetut lausunnot onkin otettu hyvin huomioon lopullista ehdotusta tehtäessä. Yhdyskuntarakenne ja mitoitus Maakuntakaavaehdotuksen osoittama yhdyskuntarakenne perustuu pääosin Lahden kaupunkiseudun rakennemallissa esitettyyn ratkaisuun. Maakuntakaavaehdotus perustuu voimakkaan kasvun vaihtoehtoon ja noudattaa siten Hollolan valtuuston 27.9.2004 ilmaisemaa kannanottoa. Hollolaan esitettyä 12 %:n ja koko Päijät-Hämeeseen esitettyä 9 % väestönkasvua vuoteen 2020 voidaan pitää riittävänä. Tuleva kehitys voi toki poiketa esitetyistä suunnitteista, mutta erilaisiin kehityshaasteisiin tulee varautua. Tärkeää on jatkossa löytää yhteistyössä sellaiset toteuttamisen menettelytavat, joilla voidaan sopia seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien alueiden käyttöönoton ja niihin liittyvien investointien järjestyksestä koko rakenteen kannalta edullisella tavalla. Kehittämisen kohdealueet Kehittämisen erilaisina kohdealueina Hollolasta on maakuntakaavaehdotuksessa esitetty Hollolan, Lahden ja Orimattilan raja-alueille merkitty Miekkiön - Renkomäen - Pennalan alue, Nostavan - Kuntakeskuksen - Messilän alue, Paimelan - Vesivehmaan alue Asikkalan ja Hollolan rajalla, sekä maaseudun kehittämisen kohdealueina Pyhäniemen ja Heinlammin alueet. Kehittämisen kohdealuemerkintä tarkoittaa, että ko. alueiden toteuttaminen edellyttää useiden eri tahojen pidempiaikaista yhteistyötä ja yhteistyössä tehtäviä hankkeita. Hollolan kunnan ja Lahden seudun kehittymisen kannalta ko. alueet ovat keskeisiä ja niiden esittäminen maakuntakaavassa on perusteltua. Kaupan kysymykset Vähittäiskaupan suuryksiköitä tarkoittavia kohdemerkintöjä maakuntakaavaehdotuksessa ei ole esitetty Hollolaan. Sen sijaan VT-12 ja KT 54 risteykseen Soramäkeen on esitetty laaja palvelujen alue, joka mahdollistaa mm. tilaa tarvitsevan kaupan sijoittumisen alueelle. Kuntakeskuksen osalta keskustatoimintojen aluetta on laajennettu aiempaan seutukaavaan verrattuna itään ja kaava mahdollistaa mm. vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen tälle alueelle. Keskustatoimintojen ja kaupan osalta maakuntakaavaehdotuksen aluevarauksia ja merkintöjä voidaan pitää riittävinä ja hyväksyttävinä. Valtatien 12 linjausvaihtoehdot Valtatie 12 osana valtakunnan runkoverkkoa on erittäin tärkeä Lahden seudulle ja koko Päijät-Hämeelle. VT 12 on E 18-tien valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä rinnakkaisyhteys Länsi-Suomen ja Pietarin välillä. Tie palvelee myös seudun sisäistä liikennettä. Siksi on erittäin tärkeää, että sen eteläisestä linjauksesta saadaan lopullinen ratkaisu, jonka pohjalta päästään valmistelemaan tien rakentamista. Maakuntakaavaehdotuksen kumpikin vaihtoehto tähtää siihen, että valtakunnallinen liikenne saadaan pois nykyiseltä, Hollolan ja Lahden alueilla kokonaisuudessaan pohjavesialueella kulkevalta ja liikenteestä tukkeutuvalta väylältä. Vaihtoehtoja on selvitelty ja tarkasteltu päätöksen teon kannalta riittävän perusteellisesti. Vaihtoehdoista ja niiden vertailusta on laadittu erilliset selvitykset. Selvityksestä ilmenee myös, että vaihtoehtojen liikenteen hyötykustannussuhde Launeen vaihtoehdossa on 2,1 ja Renkomäen vaihtoehdossa 1,2. Kun valtiovalta asettaa tiehankkeita tärkeysjärjestykseen, on hyötykustannussuhteella suuri merkitys. Launeen vaihtoehdon hyötykustannussuhteen perusteella se on mahdollista saada hankkeena myös toteuttamisohjelmiin, sen sijaan Renkomäen hankkeen nopea toteuttaminen on erittäin vaikeaa. Renkomäen huono hyötykustannussuhde johtuu mm. siitä, että liikennettä ei siirry riittävästi kehätielle. Liikenne jää si- 12 (194)

ten rasittamaan nykyistä valtatietä ja mm. melun osalta Hollolan kuntakeskusta ja lisäksi Salpakankaan pohjavesialueita. Launeen vaihtoehto on selvästi eri vertailutekijöillä arvioiden toteuttamiskelpoisempi vaihtoehto kuin Renkomäen vaihtoehto ja se tukee selkeimmin koko Lahden kaupunkiseudun maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistarpeita. Tältä pohjalta maakuntakaavassa on perusteltua valita Launeen vaihtoehto. Logistiikkaan perustuvat alueet Logistiikkaan perustuvia yritysalueita on esitetty maakuntakaavaehdotuksessa varsin runsaasti sekä valtateiden että ratalinjojen yhteyteen. Niitä voidaan pitää kuitenkin erittäin perusteltuina Lahden seudun liikenteellisesti keskeisen sijainnin vuoksi. Hollolan Nostavan logistiikka-alue on esitetty maakuntakaavaehdotuksessa nähtävillä olevan Nostavan osayleiskaavaehdotuksen mukaisena ja vastaa siten kunnan näkemystä alueen kehittämisestä. Nostavan logistiikka-aluetta palveleva tieyhteys eteläisen kehätien ja Ala-Okeroistentien välissä on tarpeellinen, mutta linjauksen paikkaa tullaan vielä tutkimaan tarkemmin yhdessä Lahden kaupungin kanssa alueelle laadittavan Okeroisten kulttuurialuetta koskevan osayleiskaavatyön yhteydessä. Virkistys ja suojelu Maakuntakaavaehdotukseen on siirretty suoraan seutukaavan virkistysalueet, kuitenkin siten, että osa virkistysalueista sijoittuu taajamatoimintojen aluevaraukseen. Alueellisesti merkintätapa on kuitenkin kirjava ja mm. Herralaan esitetty V-alueen merkintä Hahmajärven ranta- alueella kuuluisi paremmin yleispiirteisesti sisältyä Herralan taajamatoimintojen alueeseen ( A-alue ), mikä mahdollistaisi joustavammin ko. taajaman kehittämisen. Muuten virkistys- ja suojelualueiden merkintätapaa voidaan pitää toimivampana kuin aiemmassa seutukaavassa. Tässä vaiheessa ei ole riittäviä selvityksiä Nostava-Okeroistentien tien sijainnista ja vaikutuksista jotta se voitaisiin merkitä sitovalla merkinnällä joten on perusteltua merkitä se ohjeellisen tien merkinnällä kartalle Nostava-Okeroistentien tie merkitään ohjeellisen tien merkinnällä kartalle. Valtatien 12 Lahden eteläistä ohitietä koskeviin lukuisiin lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan yhdellä liitteenä olevalla selvityksellä, jossa viitataan tehtyihin selvityksiin, esitetään tarkennuksia maakuntakaavaselostukseen, tai esitetään perusteet maakuntakaavaan ehdotettavalle Lahden eteläisen ohitien Launeen linjauksen valinnalle. 13 (194)

1.6 Hämeenkosken kunta HÄMEENKOSKEN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 4 Postitoimipaikka: 16801 Hämeenkoski 2.12.2005 Päätösehdotus (kj): Kunnanhallitus päättää lausuntonaan Päijät-Hämeen liitolle nähtävillä olleesta maakuntakaavaehdotuksesta esittää seuraavaa: Hämeenkosken kunta toteaa, että maakuntakaavaehdotus on valmisteltu Hämeenkosken kunnan aluetta koskien huolellisesti ja hyvässä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Kaavassa on huomioitu kunnan maankäyttötavoitteet ja varauduttu riittävällä tavalla kunnan keskustaajaman hallittuun kasvuun ja tehty sitä koskevat aluevaraukset. Myös liikennejärjestelyt, suojelu- ja virkistysalueita sekä kulttuurimaisema-alueita koskevat rajaukset on kaavaan tehty tarkoituksenmukaisesti. Hämeenkosken kunnalla ei ole huomautettavaa eikä muutosesityksiä maakuntakaavaehdotuksen suhteen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ei anna aihetta toimenpiteisiin 14 (194)

1.7 Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 6 Postitoimipaikka: 16601 Järvelä 28.11.2005 Maakuntakaavaehdotuksessa on Kärkölään osoitettu kaksi kehittämisen kohdealuetta kk2 (kantatien 54 varsi Järvelän kohdalla) ja kk5 (Hennan alue Orimattilan rajalla). Kehittämisen kohdealueella tarkoitetaan vyöhykettä, johon kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Taajamien aluevarausten osalta maakuntakaava ei merkittävästi poikkea kunnanvaltuuston hyväksymästä osayleiskaavasta. Marttila on merkitty kyläalueeksi sekä Hongisto ja Keituri on merkitty haja-asutuskyläksi. Osayleiskaavaan verrattuna maakuntakaavasta puuttuu Taapurin teollisuusalue Lappilan ja Järvelän väliltä ja Sirkkovierun asutusalue lautatarhan pohjoispuolella. Päijät-Hämeen maakunnan kehittymisen kannalta tärkein ratkaistava asia maakuntakaavassa on valtatie 12 linjauksen merkitseminen. Valtatie 12 linjaaminen ja rakentaminen on oikoradan ja Heinolan moottoritien valmistuttua maakunnan tärkein infrastruktuurihanke, joka tulisi saada käyntiin mahdollisimman pian. Kaikki asiassa tehdyt selvitykset osoittavat, että ns. Launeen vaihtoehto on ainoa realistinen ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Kysymyksessä ei ole pelkästään Lahden kaupungin vaan koko maakunnan intressi, joten kuntien lausunnoissa on syytä ottaa asiaan kantaa. Liitteessä nro 177/2005 on ote maakuntakaavaehdotuksesta Kärkölän kohdalta ja ote maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä. Asiakirjat ovat nähtävillä kunnansihteerillä ja osoitteessa www.paijat-hame.fi. Valmistelija: kunnaninsinööri ja kunnanjohtaja Kunnanjohtaja: Kärkölän kunnanhallituksella ei ole edellä mainittujen kahden alueen puuttumisen lisäksi huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Lisäksi Kärkölän kunta haluaa olla edelleen mukana kehittämässä Hennan aluetta yhdessä Orimattilan kaupungin Päijät-Hämeen liiton ja tarvittaessa myös Mäntsälän kunnan kanssa. Tienmutkan alueella tehtävät pohjavesitutkimukset saattavat johtaa vesihuoltoyhteistyöhön Orimattilan suuntaan. Valtatie 12 aluevaraus maakuntakaavaan tulisi merkitä ns. Launeen vaihtoehdon mukaisena. Taapurin T-aluevaraus oli vielä keväällä 2005 työkartoilla, mutta se oli hävinnyt kaavan myöhempien valmisteluvaiheiden aikana. Maakuntakaavassa on osoitettu aluerakenteen kannalta keskeiset taajamatoimintojen alueet, kaikkia pienipiirteisiä, olevassa olevia ja vähäistä lisärakentamista sisältäviä alueita ei ole osoitettu maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen. Lisätään Taapurin teollisuusalue osayleiskaavan mukaisesti. Valtatien 12 Lahden eteläistä ohitietä koskeviin lukuisiin lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan yhdellä liitteenä olevalla selvityksellä, jossa viitataan tehtyihin selvityksiin, esitetään tarkennuksia maakuntakaavaselostukseen, tai esitetään perusteet maakuntakaavaan ehdotettavalle Lahden eteläisen ohitien Launeen linjauksen valinnalle. 15 (194)

1.8 Lahden kaupunki LAHDEN KAUPUNGINVALTUUSTO Postiosoite: Pl 202 Postitoimipaikka: 15101 Lahti 17.1.2006 (ei virallinen, alustava pöytäkirjan ote) Lahden kaupunginvaltuusto 16.1.2006 Lahden kaupunginhallitus 9.1.2006 21 <2004-02570> Pöydältä: Lausunnon antaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta "Kaupunginvaltuusto päättää antaa Päijät-Hämeen liitolle seuraavan lausunnon: "Maakuntakaavan alkuvaihe tehtiin samanaikaisesti ja yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Tämä loi hyvät lähtökohdat suunnittelutöiden yhteensovittamiselle, kuntien näkemysten huomioon ottamiselle sekä päällekkäisyyksien välttämiselle kummassakin työssä. Maakuntakaavan ja rakennemallin valmistelun keskinäinen koordinointi onnistui kiireisestä aikataulusta huolimatta kohtuullisen hyvin. Maakuntakaavan ehdotuksen laadintaan on kaupungin edustajilla ollut mahdollisuus vaikuttaa eri yhteistyöryhmissä ja keskinäisissä neuvotteluissa. Kiireellinen aikataulu on vaikuttanut sen, että eräät yksityiskohdat ovat jääneet hiomatta ja asiakirjoissa ilmenee painovirheitä. Lausuntopyyntökirjeessä mainitaan maakuntakaavakarttaan jääneestä virheestä, joka koskee keskustatoimintojen merkintää: Lahdessa Launeen keskustatoimintojen alakeskuksen kohdemerkinnän sijaan pitäisi olla keskustatoimintojen kohdemerkintä c. Tämän lausunnon liitteeksi 1 on koottu epätarkkuuksia ja puutteita, jotka tulee ottaa huomioon maakuntakaava-asiakirjoja viimeisteltäessä. Valtatien 12 linjausvaihtoehdot Valtatie 12 osana valtakunnan runkoverkkoa on erittäin tärkeä asia Lahden seudulle ja koko Päijät-Hämeelle. VT 12 on E 18-tien valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä rinnakkaisyhteys Länsi-Suomen ja Pietarin välillä. Tie palvelee myös seudun sisäistä liikennettä. Siksi on erittäin tärkeää, että sen eteläisestä linjauksesta saadaan lopullinen ratkaisu, jonka pohjalta päästään valmistelemaan tien rakentamista puuttuvilta osin. Maakuntakaavaehdotuksen kumpikin vaihtoehto tähtää siihen, että valtakunnallinen liikenne saadaan pois nykyiseltä, Lahdessa kokonaisuudessaan pohjavesialueella kulkevalta ja liikenteestä tukkeutuvalta linjalta. Vaihtoehtoja on tarkasteltu päätöksen teon kannalta riittävän perusteellisesti. Viimeisimmät tarkastelut ilmenevät yhteenvetoina Tiehallinnon, Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen liiton yhdessä vuonna 2005 laatimissa yhteenvetoraporteissa "Lahden eteläinen kehätie. Renkomäen linjausvaihtoehto." ja "Lahden eteläinen kehätie. Vaihtoehtojen vertailu 2005." Lisäksi on käytettävissä Tiehallinnon ja Lahden kaupungin vuonna 2002 laatima yhteenveto "Lahden eteläinen kehätie. Yleissuunnitelma ja osayleiskaava." Esitteessä "Lahden eteläinen kehätie. Renkomäen linjausvaihtoehto" on painovirhe sivulla 2. Viimeisessä lauseessa sanotaan, että Renkomäen linjaus on ohikulkevalle liikenteelle yli 6 km nykyistä pitempi reitti. Oikea kilometrimäärä on 3 km. Vertailun kohteena ovat 1) nykyverkko, 2) parannettu nykyverkko, 3) Laune ja 4) Renkomäki + katuyhteys Launeella. Näistä laaditussa yhteenvetotaulukossa tieverkkovaihtoehdot on asetettu paremmuusjärjestykseen kunkin ympäristövaikutuksen suhteen. Yhteenvedon mukaan Launeen vaihtoehdon vaikutukset kokonaisuudessa ovat Renkomäen vaihtoehtoa paremmat. Sen mukaan: - Launeen linjaus antaa paremmat kehittämismahdollisuudet kaupungin keskustan, Kujalan ja Okeroisten alueiden kehittämiselle. Myös kaupungin keskustan ja erityisesti Mannerheiminkadun alueen maankäyttöä ja liikennetilaa voidaan muuttaa valtatien siirtyessä pois keskustasta. - Pohjaveden pilaantumisriski kaupunkiseudulla pienenee, koska liikennettä siirtyy nykyiseltä harjualueelta Launeen linjaukselle muita vaihtoehtoja enemmän. 16 (194)

- Liikenteen siirtymä Launeen vaihtoehdossa vähentää melu- ja päästöhaittoja keskustan tuntumassa muita vaihtoehtoja enemmän. - Renkomäen vaihtoehto on luonnonolojen ja maisemallisten muutosten kannalta heikompi, se koskettaa nyt rakentamatonta aluetta. - Renkomäen vaihtoehto on parempi sosiaalisten ristiriitojen määrän osalta. Vaihtoehto ei poista liikenteellisiä ongelmia nykyisen valtatien varren asutukselta eikä muulta maankäytöltä. Selvityksestä ilmenee myös, että vaihtoehtojen liikenteen hyötykustannussuhde Launeen vaihtoehdossa on 2,1 ja Renkomäen vaihtoehdossa 1,2. Kun valtiovalta asettaa tiehankkeita tärkeysjärjestykseen, on hyötykustannussuhteella suuri merkitys. Launeen vaihtoehdon hyötykustannussuhteen perusteella on mahdollista saada hanke myös toteuttamisohjelmiin, sen sijaan Renkomäen hankkeen nopea toteutuminen on erittäin vaikeaa. Renkomäen huono hyötykustannussuhde johtuu mm. siitä, että liikennettä ei siirry riittävästi kehätielle. Liikenne jää siten rasittamaan nykyistä valtatietä ja Launeen alueen katuverkkoa. Renkomäen vaihtoehdon kannattavuus on vain 0,6, jos Launeen kehäkatu jää toteutumatta. Hyötykustannussuhteen kannalta siis aivan ratkaisevaa on, että Launeelle toteutuu liikenneväylä. Alustavan rakennuskustannusarvion mukaan Launeen vaihtoehto maksaa 116 miljoonaa euroa, Renkomäen vaihtoehto 75,3 miljoonaa euroa. Renkomäen vaihtoehdossa kaupungin kustannettavaksi jää Launeelle rakennettava katuyhteys, joka sijoittuu Launeen vaihtoehdon kohdalle Uudenmaankadusta länteen. Vaihtoehtojen keskinäisessä vertailussa on vielä pohdittava eri vertailutekijöiden keskinäistä painotusta. Mikäli tehdyissä selvityksissä ja edellä kuvatussa yhteenvetoarviossa kaikkien vertailtavien tekijöiden keskinäinen painotus on samanlainen, on vaihtoehtojen paremmuuden vertailun tulos edellä kuvatun mukainen, eli Launeen vaihtoehto on vertailussa parempi. Jos sosiaalisten vaikutusten painoarvo on suurempi kuin muiden tarkasteltavien tekijöiden painoarvo yhteensä, on Renkomäen vaihtoehto vertailun perusteella parempi. Luettelo Lahden eteläisen kehätien viimeisimmistä selvityksistä on liitteenä 2. Koska kaikki vertailtavat tekijät ovat tärkeitä, ja koska arvioinneissa selvästi useamman tekijän suhteen Launeen vaihtoehto on parempi kuin Renkomäen vaihtoehto, on maakuntakaavassa perusteltua valita Launeen vaihtoehto. Kaupan kysymykset Vähittäiskaupan suuryksiköitä tarkoittavia kohdemerkintöjä maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty Lahden Launeelle, Karistoon ja Holmaan sekä lisäksi Heinolan eteläpuolelle. Lahden kaupunginvaltuuston 20.9.2004 antamassa lausunnossa korostettiin, että päivittäistavarakaupan uusille suuryksiköille ei tiedossa olevien laskelmien mukaan ole laskennallista tarvetta. Sen sijaan erikoiskaupan lisääntymiselle on luotava edellytykset ja sen sijoittuminen maakunnan pääkeskukseen tai sen kaupunkirakenteelliseen läheisyyteen on kaikkien etu. Lahden Renkomäen alue on nopeasti kehittymässä vähittäiskaupan ylimaakunnalliseksi keskittymäksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta. Erikoistavarakaupan toiminnalliset muutokset ovat suuria ja paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yhteyteen liittyy usein vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen (MRL 114 ) piiriin kuuluvaa erikoiskauppaa. Tältä osin maakuntakaavamerkinnät eivät ole riittäviä esimerkiksi kodin sisustukseen painottuvan erikoiskaupan keskuksen toteuttamiseksi. Renkomäkeen ei silti edelleenkään ole syytä esittää päivittäistavaran suuryksikköä, koska lähellä jo ennestään sijaitsee päivittäistavarakaupan suuri keskittymä Launeella. Maakuntakaavamerkintänä Renkomäen alueella tulee edellä olevan vuoksi esittää palvelujen alueelle km-merkintä ja kyseisen merkinnän selostukseen tulee tehdä vastaavat tarkistukset. Yhdyskuntarakenne ja mitoitus Maakuntakaavaehdotuksen osoittama kaupunki- ja yhdyskuntarakenne perustuu pääosin rakennemallissa esitettyyn ratkaisuun. Maakuntakaavassa on tarkennettu maankäytön osaratkaisuja pääpiirteissään oikeaan suuntaan. Maakuntakaavaehdotus perustuu voimakkaan kasvun vaihtoehtoon ja noudattaa siten Lahden kaupunginvaltuuston 20.9.2004 ilmaisemaa kannanottoa. Maakuntakaavan yleispiirteisyys 17 (194)

Maakuntakaavan rooli poikkeaa seutukaavasta siten, että maankäyttöä säätelevästä seutukaavoituksesta on siirrytty mahdollistavaan maakuntakaavoitukseen. Maakuntakaavaehdotuksessa omaksuttu seutukaavaa yleispiirteisempi esitystapa johtaa siihen, että kuntien vastuu maankäytön suunnittelusta kasvaa. Lahden kaupungin alueella on nykyään vain muutamilla osa-alueilla (Alasenjärvi-Salalampi, Salpausselkä, Ankkuri, Enonsaari) vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Suurimmassa osassa kaupunkia asemakaavoitusta seuraava ylemmänasteinen oikeusvaikutteinen kaava on jo nykyään yleispiirteinen seutukaava ja tulevaisuudessa vielä yleispiirteisempi maakuntakaava, ennen kuin näillekin alueille laaditaan yleiskaava. Yleiskaavan laadinnan aloittaminen koko kaupungin alueelle tulee harkittavaksi vuoden 2006 kaavoitusohjelmaa laadittaessa. Maakuntakaavan selostuksesta puuttuvat aluekuvaukset. Kun aluekuvauksilla on merkitystä arvioitaessa taajamien sisäistä rakennetta myöhemmin maakuntakaavaa tulkittaessa, on puute valitettava. Erityisesti tämä koskee taajamarakennetta jäsentäviä virkistysaluevarauksia, jotka maakuntakaavakartasta on jätetty pois. Virkistys ja suojelu Maakuntakaavaan on siirretty suoraan seutukaavan virkistysalueet, kuitenkin siten, että osa virkistysalueista sijoittuu taajamatoimintojen aluevaraukseen. Kun rakennettavien alueiden määrä on seutukaavaa suurempi, lisääntyy vastaavasti virkistysaluetarve. Oletettavasti lisätarve on osoitettava taajama-alueilta, mutta asiakirjoista puuttuu sitä koskevat tiedot. Tämä puute tulee korvata aluekuvauksissa. Taajamarakenteen tuntumassa olevien maisemallisesti tärkeiden peltoalueiden, ulkoilun kannalta tärkeiden metsäalueiden tai virkistyksen kannalta tärkeiden ranta-alueiden jättäminen merkitsemättä maakuntakaavassa, ellei niillä ole erityistä valtakunnallista tai seudullista merkitystä, johtaa siihen, että kyseisten arvojen huomioiminen jää kuntien vastuulle. Erityisesti alueille, joilla on rakentamispainetta, ei maakunnallinen suunnitelma anna tukea samalla tavoin kuin seutukaava antaa. Maankäytön ohjaaminen edellyttää tältä osin kunnilta ajantasaista yleiskaavaa. Seutukaavassa on esitetty maakuntakaavaa selkeämmin yhtenäisiä viherverkostoja. Lahdessa näitä on Porvoonjoen alueella, Salpausselällä sekä Pesäkallio - Kilpiäistenpohjan alueella. Niillä on myös ekologista merkitystä. Käytännössä luonnonsuojelualueilla tulee olla riittävät suojavyöhykkeet. Pesäkallio on tästä hyvä esimerkki. Maakuntakaavakartan yleispiirteisyydestä johtuen nämä eivät näy kovin selkeästi maakuntakaavakartassa, joten tarkennus jää tältä osin yleisja asemakaavoituksen tehtäväksi. Selostuksesta puuttuu maininta Salpausselän valtakunnallisesta geologisesta tunnettavuudesta. Kulttuurihistoriallisen kohteet Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita kohteita on inventoitu kaavatyön aikana. Valtakunnallisesti merkittävät kohteet pohjautuvat tehtyihin päätöksiin. Sen sijaan maakunnalliset kohteet on määritelty arvokertymäperiaatteella, jota ei asiakirjoissa ole tarkemmin esitelty. Liiton antaman tiedon mukaan tarkoitetaan kertymä-käsitteellä sitä, että pitää olla vähintään kolme arvoa, jotta kohde tai alue siirtyisi maakuntakaavakarttaan. Epätietoisuutta esiintyy siinä, mitä nämä arvot ovat ja millaisin menetelmin ne on kerätty ja arvioitu. Valtakunnalliset arvot on merkitty erikseen, kuten tuleekin. Liiton arvokertymämäärittelystä seuraa ongelmana se, että arvot - mikäli ne ovat maakunnallisia maisema- ja rakennetun kulttuurin arvoja - ovat osittain toisensa poissulkevia. Jos mukaan otetaan vielä arkeologia, tulee vielä enemmän ongelmia juuri tässä suhteessa. Arvojen yhdenvertaisuus ja toisaalta täydellinen erilaisuus eivät tule loogisella tavalla huomioon otetuiksi. Erilaisia arvoympäristöjä koskevat lisäksi erilaiset lait, jotka vaikeuttavat asioita, jos arvoalueet esitetään päällekkäin. Vaikeutta lisää tällaisen kertymän konkreettinen rajaaminen kartalle. Jos otetaan vain esimerkiksi kaikkien kolmen arvon kattama alue, voi tulla täydellisesti vääristynyt tulkinta jokaisen arvon osalta erikseen. Lahden kaupunginhallitus on antanut 19.9.2005 lausunnon museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. Lausunnossa mainitut, kaupungin esittämät kohteet tulisi näkyä myös maakantakaavassa. Maakuntakaavakartan mittakaavasta johtuen Lahden ja Heinolan keskusta-alueita koskee määräys, jossa viitataan selostuksen liitteessä ilmeneviin Päijät-Hämeen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvoihin. Kun vastaavia arvoja on myös taa- 18 (194)

jama-alueilla, tulisi vastaavan määräyksen koskea myös niitä. Johdonmukaisinta olisi laatia kulttuuri- ja maisemaarvoja koskeva yleismääräys, joka kattaisi kaikki maankäyttömuodot. Maakuntakaavan yhtenäisyys Maakuntakaavan esitystavan yhtenäisyyden vuoksi Salpakankaan nykyinen, Lahden rajalla oleva teollisuusalue olisi syytä esittää taajamatoimintojen alueena. Lahden kaupungin puolella vastaavat alueet Niemessä, Sopenkorvessa ja Hennalassa on sisällytetty taajamatoimintojen alueeseen. Salpakankaan teollisuusalueen muuttuminen vähitellen asuinalueeksi on toivottavaa, koska alue sijaitsee laajan, valtakunnallisesti merkittävän Salpausselkä-Tiirismaan virkistys- ja retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä ja tärkeällä pohjavesialueella. Lahden puolella Koneharjun alueella tällainen muutos on jo meneillään. Nostavan logistiikkakeskusta palveleva liikenneväylä eteläisen kehätien ja Ala-Okeroistentien välissä on tarpeellinen, mutta linjauksen paikkaa tulee vielä tarkemmin tutkia. Asia on noussut esille Nostavan osayleiskaavoituksen yhteydessä ja neuvottelujen tuloksena Nostavan osayleiskaavaehdotuksessa kyseinen alue on rajattu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Väylän paikkaa tutkitaan Okeroisten kulttuurialuetta koskevassa, Hollolan ja Lahden alueelle yhtä aikaa laadittavassa erillisessä osayleiskaavassa. Nostavan logistiikkakeskusta palveleva liikenneväylä eteläisen kehätien ja Ala- Okeroistentien välissä tulee esittää maakuntakaavakartassa yhteystarpeena samaan tapaan kuin vastaavat yhteystarpeet on esitetty muualla. Samalla tavoin yhteystarpeena se on esitetty myös Nostavan osayleiskaavaehdotuksessa." LIITE 1 1(2) Lahden kaupungin lausuntoon Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta Lahden kaupunki esittää lausunnossa esitetyn lisäksi korjattavaksi ja huomiotavaksi seuraavat seikat: Maakuntakaavakartta: 1) Golfaluemerkintä puuttuu Takkulasta. 2) Venesatamamerkintä tulisi poistaa Myllysaaresta, venesatamalla on lähinnä paikallinen merkitys. 3) Veneväylä tulisi osoittaa laivaväylältä Niemen venesatamaan. 4) Päävesihuoltolinja tulisi lisätä välille Hämeenkoski-Sairakkala-Salpakangas. 5) Yhdysrata tulisi lisätä pääradasta Niemeen (vrt. vastaava pistoraide Heinolassa). 6) Eteläinen sisääntulotie tulisi merkitä merkittävästi parannettavaksi kaksiajorataiseksi päätieksi tai kaduksi Pohjoisen Liipolankadun ja Renkomäen risteykseen välisellä osuudella. 7) Lahden keskusta-alueen liikenneväylämerkinnät eivät ole täysin tasapainossa olevan tilanteen kanssa esimerkiksi kaksiajorataisuuden suhteen. Merkitseminen todellista tilannetta vastaavaksi peittäisi toisaalta tarpeettomasti muuta maankäyttöä. Asiasta voisi olla erillinen maininta asiakirjoissa. 8) Linnaistensuon luonnonsuojelualueen rajauksesta puuttuu pari lohkoa. 9) Maakuntakaavakartasta tulee poistaa Kariston alueen halki kulkeva voimalinja ja siirtää se jo toteutuneelle paikalle valtatien varteen. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset: 1) Taajamatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräysten kolmas kappale tulisi muuttaa muotoon:... ympäristöhäiriötä tuottavaa teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa. Varastoinnin lisäksi voi esiintyä muuta häiritsevää toimintaa. 2) Keskustatoimintojen aluetta koskevan kuvauksen toinen kappale tulisi muuttaa yleismääräykseksi, mutta jos se jää tähän, sen sanamuotoa tulisi muuttaa lisäämällä yksi sana:... ei ole esitetty kattavasti Lahden ja Heinolan... 3) Keskustatoimintojen aluetta koskeva suunnittelumääräysten toinen kappale tulisi muuttaa muotoon:... joukko- ja kevyen liikenteen toimivuus. 4) Vähittäiskaupan suuryksikön (kohdemerkintä) toteuttamiskuvaukseen tulisi esimerkkiluetteloon lisätä kuvaus siitä, että vähittäiskaupan suuryksikkö voi olla myös muu kuin päivittäistavarakaupan hypermarketti. Kuvausta on täydennettävä Ympäristöministeriön suosituksen (2000) mukaisesti: Sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus), urheilukauppa. Esimerkkitoimintana voi mainita KodinYkkönen, Tarjoustalo. 5) Kehittämisen kohdealueen kk13 merkinnän suunnittelumääräykseen tulisi lisätä:...elinkeinoelämän, asutuksen ja vapaa-ajan alueina. Kohdealueeseen sisältyy Salpausselkä-Tiirismaan virkistys- ja retkeilyaluetta ja Messilän matkailukeskus. 6) Erityiseltä pohjavedensuojelualueelta puuttuu toteuttamiskuvaus, joka lienee sama kuin seuraavassa merkinnässä. 19 (194)

7) Tärkeän vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen maakuntamääräyksien toisessa kappaleesta puuttuu otsikko: SUOJELUMÄÄRÄYS 8) Energiahuollon alueen suunnittelumääräys tulisi muuttaa muotoon:... virkistystoiminnoille on eliminoitava... Maakuntakaavan selostus: 1) Selostuksen otsikointia olisi syytä selkeyttää niin, että jokaisen kaavamerkinnän kohdalla on oma otsikko. 2) Sivulla 13 oleva otsikko Lahden kaupunkiseudun rakennemalliehdotus tulisi muuttaa muotoon: Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 3) Sivulla 13 Lahden kaupunkiseudun rakennemallista on sanottu otetuksi liitteeksi 33 vain yksi kartta, josta sanotaan epätarkasti, että kyseessä on Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -kartta. Mainitun kartan nimi on Maankäytön muutosalueet vuoteen 2040 mennessä ja kehittämisen painopistealueet. Rakennemalliin sisältyy yhteensä neljä liitekarttaa, jotka toimivat yhdessä (rakennemalliraportin s. 3). Siitä syystä selostukseen liitteeksi on otettava kaikki neljä liitekarttaa. 4) Sivu 14. Mukkulan keskus tulisi harkita nostettavaksi luokkaan 2 (monipuolinen alue- tai kuntakeskus). Sama esiintyy myös muualla asiakirja-aineistossa (esim. sivu 41). 5) Sivu 85. Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue -teksti on erilainen kuin kaavakartassa esitetty. Tekstit on yhdenmukaistettava. 6) Sivu 85. Vaikutusten arviointi. Ensimmäiseen kappaleeseen tulee tehdä tarkennus:... Pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto on ympäristönsuojelulain tärkeä... 7) Sivu 86. Toteutuminen, ajoitus ja seuranta. Toiseen kappaleeseen tulee tehdä tarkennus:... Ympäristöviranomaisten tehtävänä on valvoa ympäristönsuojelulain osalta... ja kolmanteen kappaleeseen:... Pohjavedenottamoille voidaan myös hakea ympäristölupavirastolta päätös... 8) Sivu 102. Alhaalta toinen kappale tulee korjata, koska Pulkkilanharju ei sijaitse Päijänteen ja Vesijärven välissä. Maakuntakaavan selostuksen liiteosa: 1) Liitteessä 4 on esitetty Päijät-Hämeen työpaikka-arvio vuodelle 2020. Arvio perustuu laskentamalliin, joka laskee työpaikkoja suhteessa asukasmäärään. Koko kaupungin osalta, jossa voidaan hyväksyä tietty työpaikkaomavaraisuus, malli on käyttökelpoinen, mutta pienemmällä aluejaolla se ei toimi. Esimerkiksi keskustan tavoitetyöpaikkamäärä on esitetty liki puoleen nykyisestä ja Ahtialaan sekä Jalkarantaan kolminkertainen määrä nykyiseen nähden. Työpaikkamäärät tulisi mitoittaa uudelleen. Maakuntakaavakartan aluevarauksiin tällä ei ole vaikutusta. 2) Liitekartassa 18 ja maakuntakaavakartassa on eri selitys merkinnällä Kaksiajoratainen päätie. Merkinät tulisi yhtenäistää. 3) Liite 22. Valtakunnalliset suojeluohjelmat. Seuraavat maininnat puuttuvat: - Suomen tärkeät lintualueet FINIBA - Valkoselkätikan suojeluohjelma - Arvokkaat kallioalueet - Lepolan vanhametsä Lahden Kujalassa (vanhojen metsien suojeluohjelma). Salpausselkiä on kuvattu maakuntakaavaan liittyvässä maisemaselvityksessä. Päijät-Häme jakaantuu 13 erilaiseen maisematyyppiin. Sekä I ja II Salpausselkä muodostavat omat maisematyypit. Maisemaselvitykseen, kuvauksiin maisematyypeistä, mm. I ja II Salpausselkä sekä maakunnallisiin maisemiin voi tutustua Päijät-Hämeen liiton kotisivuilla maakuntakaavaan liittyen osoitteessa www.paijat-hame.fi. Vahvistetun seutukaavan taajama-alueisiin liittyvät MT ja MY alueet sekä haja-asutusalueisiin liittyvät osaaluemerkinnät ma ja ku on käyty läpi maisemaselvitystyön yhteydessä ja maisemalliset arvot on päivitetty maakunnallisesti arvokkaisiin maisemiin, jotka ovat esitetty liitteissä ja ovat myös nähtävillä internetissä maisemaselvitykseen liittyen. Aluevarausmerkinnöissä on huomioitu kulttuuri- ja maisema-arvojen vaaliminen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, maakunnallisesti arvokkaat maisemat sekä muut aineellisen kulttuuriperinnön arvokkaat alueet ja kohteet sijoittuvat usein samoille alueille. Yhteensä niiden lukumäärä on lähes 1000 kappaletta. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja selvyyden vuoksi maakuntakaavakartalle on merkitty viivoitetulla merkillä sellaisia alueita joilla on useampia erilaisia valtakunnallisia tai maakunnallisia inventoituja arvoja. Merkinnät eivät ole toisi- 20 (194)