Kaava N 120. Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos. Perusselvitykset ja tavoitteet. Kate

Kaava N 120 Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos Perusselvitykset ja tavoitteet Kate

Asia 418/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Teija Hallenberg, maankäyttöteknikko Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti teija.hallenberg@vihti.fi puh. (09) 4258 3136 Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti miia.peratalo@vihti.fi p. (09) 4258 3437 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 4.12.2013 105 Kate liite 1 Vireilletulokuulutus 12.12.2013 Perusselvitykset Kate ate Valmisteluaineisto Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Viistokuvat Vihdin kunta Raportin on laatinut Teija Hallenberg. Sisältö 1. Perus- ja tunnistetiedot 3 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 12 2

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos Kaavanumero: N 120 Pinta-alaltaan suunnittelualue on noin 1,7 hehtaaria ja se kuuluu Härköilän (406) kylään.. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kenttälän teollisuusalueella Nummelassa ja se kattaa Lohjantien ja Asemantien risteysalueelle moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi 116 asemakaavoitetun alueen sekä sitä ympäröivät katu- ja viheralueet. Suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitsee rivitalojen korttelialuetta sekä idässä viheralueen takana omakotialuetta. Muilta osin aluetta ympäröi teollisuuskorttelialueet. 1.3 Kaavan tarkoitus Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut, eikä siinä oteta huomioon pohjavesimääräyksiä eikä sitä voi sellaisenaan enää toteuttaa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamista liike- ja toimistorakentamisen tarpeisiin alueen ominaispiirteet huomioiden. Alueen suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kaavatyön tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen tilatarpeita ja yhteyksiä. Asemakaavan muutos koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: 927-406-2-408 Rajapuisto, 927-406-2-409 Kerttula, 927-406-2-385 Kalkkimäki. Näkymä Ojakkalan koulu- ja päiväkotialueelle. 3

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 4.12.2013 ja kaava kuulutettiin vireille 12.12.2013. Suunnittelualue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1 km länteen, Kenttälän teollisuusalueella. Kaavaalue käsittää moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi 116 asemakaavoitetun alueen ja sitä ympäröivät katu- ja viheralueet. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosaltaan viheralueen kautta rivitalokortteleihin, itäosaltaan Lohjantiehen, eteläosaltaan Asemantiehen ja lännessä viheralueen kautta Kenttälän teollisuustontteihin. Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Kenttälä-Rajanummi-Vanha-Nummelan rakennuskaavan muutos, kaava nro 27, Kalkkimäen rakennuskaavan muutos, kaava nro 31, Kenttälä-Kalkkimäki-Hiidenmäki rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos, kaava nro 57. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kaavassa alue on yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Maakuntakaavassa (2006) suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualue on rakentamaton osa 1960-luvulta alkaen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta. Lohjantien ja Asemantien risteysalueella sijaitseva suunnittelualue on paikoin pusikoitunutta havumetsikköä. Alue sijaitsee pohjavesialueella, jolle ei ole tarkoituksenmukaista perustaa voimassa olevan asemakaavan osoittamaa moottoriajoneuvojen huoltoasematoimintaa. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Alueen läpi kulkee Gasumin Oy:n kaasuputki. Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Asemantien katualue on valtion omistuksessa. Kaava-alueen alustava rajaus (rajattu punaisella) ilmakuvalla. Kaava-alueen alustava rajaus (rajattu punaisella) ilmakuvalla.. 4

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Suunnittelualue osana Kenttälän teollisuusaluetta kuuluu Nummelan taajamaan. Kenttälä on Nummelanharjun lounaisrinteen ja Hanko-Hyvinkää -rautatien väliselle alueelle, Asemantien varteen rakentunut teollisuusalue. Suunnittelualueen alustava rajaus kattaa moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen 116 (AM) ja sitä rajaavat katu- ja viheralueet. Kenttälä on Nummelanharjun kainaloon 1960-luvulta alkaen rakentunut teollisuusalue. Alueelle johtavat Asemantie ja Lohjantie sekä kattavat kevyen liikenteen reitit. Nummelan pisteeltä, Asemantien, Vihdintien ja Meritien risteyksestä, matkaa suunnittelualueelle on noin 2 kilometriä. Pohjoisessa ja idässä suunnittelualue rajautuu puistoalueen kautta rivitalokortteleihin. Etelässä ja lännessä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella ja sen läpi kulkee Gasumin Oy:n kaasuputki. Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Asemantien katualue on valtion omistuksessa. Kaava-alueen sijainti Nummelan taajamarakenteessa (ympyröity punaisella). Opaskartta. Vihdin kunnan mittaustoimi. 5

Viistokuvaa Kenttälästä vuodelta 2005. Asemantietä Nummelasta kohti kehätie 25. Kadun molemmin puolin eri-ikäisiä teollisuus- ja yritystoimitiloja. Suunnittelualue sijaitsee kuvan ulkopuolella lounaassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemaa rajaa pohjoisessa Nummelanharju, joka on osa Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa. Salpausselkä kerrostui viimeisimmän jäätiköitymisen sulamisvaiheessa, jolloin jäätikön sulamisvesivirrat kerrostivat jäätikön reunalle hiekkaa ja soraa. Kenttälän teollisuusalue on rakentunut Nummelanharjun hiekkavaltaiselle reunavyöhykkeen lounaisreunalle, Suunnittelualue sijaitsee Nummelanharjun metsäisellä reuna-alueella, Kenttälän teollisuusalueen itäosan ja Vanha-Nummelan pientaloalueen saumakohdassa. Suunnittelualueen pääasiallisena puulajina on mänty. Kenttälän teollisuusalueen rakennusprofiili on melko tiivistä ja matalaa. Alueen suurimmat yritykset sijoittuvat Hiidenmäentien varrelle, esim betoni- ja pakkaustehdas. Alueen läpi kulkee Gasum Oy:n kaasuputki. Maaperä ja rakennettavuus Maaperä on järvilaaksojen pohjalla kerrostunutta savea ja selänteiden kohdalla pääasiassa moreenia. Salpausselän alueella maaperä on soraa ja alarinteessä hiekkaa. Suunnittelualueen maaperä on soraa. Maaperäkartta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity oranssilla. Sora Kallio, jonka päällä alle 1 m. maakerros Hiekkamoreeni Hieta/hiekka Savi 6

Luonnonolot Suunnittelualue on havupuuvaltaista metsikköä.. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Suunnittelualue on havupuuvaltaista Nummelanharjun reuna-aluetta, rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta. Sunnittelualueella ei ole todettu vaarantuneeksi luokiteltuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Luonnon monimuotoisuus Näkymä suunnittelualueelta kehätie 25 suuntaan.. Luontotyypit Nummelanharjualueen maaperä on pääosin moreenia ja alarinteissä soraa ja hiekkaa. Maaperä suosii havupuita, erityisesti mäntyjä. Harjun rinteet ovat metsäisiä. Nummelanharjun virkistyskäyttö on suurta, mikä on osittain kuluttanut harjualueen aluskasvillisuutta. Suunnittelualue sulautuu osaksi Nummelanharjun rinteen metsäaluetta. Pienilmasto Ilmastollisesti Nummelan alue sijoittuu suotuisaan Länsi- Uudenmaan keitaaseen. Pienilmastollisesti erityisen suotuisia alueita ovat Salpausselän reunamuodostuma sekä viljelytasangolta kohoavat metsäiset kumpareet. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen. Enäjärvi on Siuntionjoen vesistöalueen latvajärvi. Järven valuma-alue on pinta-alaltaan 3 400 hehtaaria. Enäjärven vedenlaatu on välttävä. Järven tilan huonontumiseen vaikuttivat aikanaan säännöstelypato ja Nummelan taajaman jätevesien lasku järveen. Säännöstelypato korvattiin vuonna 1993 kiinteällä pohjapadolla ja jätevesien lasku järveen lopetettiin vuonna 1973. Järveä on kunnostettu vuodesta 1993 alkaen. Maatalouden ja viemärijätevesipäästöjen kuormituksen sijaan uudeksi ulkoista kuormitusta aiheuttavaksi uhaksi on noussut Nummelan ja Ojakkalan kasvavien taajamien hulevesien aiheuttama kuormitus sekä taajamista ajetut lumet. Suunnittelualueella risteilee polkuja. Taustalla Kenttälän yritysrakennuksia. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. 7

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Nummela on Vihdin suurin taajama, nykyaikainen kauppapaikka. Asutusta alueella on ollut 1500-luvulta alkaen, mutta rautatien rakentaminen ja 1960 -luvun teollistumisen myötä Nummela on kasvanut varteenotettavaksi pääkaupunkiseututaajamaksi. Nummelan ydintaajama on rakennettu melko tiiviiksi. Keskustan kerrostalovaltaista aluetta ympäröi rivitaloalueet. Vanhinta omakotiasutusta sijaitsee pääasiassa Vanhan-Nummelan alueella. Muita taajaman pientalovaltaisia laajenemisalueita ovat Hiidenranta, Lankila ja Enäranta, uusin alue on Linnanniittu. Kenttälässä on ollut valtion tielaitoksen soranottoalue. Nummelanharjun soralla on rakennettu paljon maanteitä. Soranoton loputtua jäljelle jäi suuret sorakuopat. Alueen katsottiin sopivan parhaiten teollisuusalueeksi. Kenttälän ensimmäiset teollisuusrakennukset pystytettiin 1960 ja 1970 -lukujen vaihteessa. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta ja se rajautuu pohjoisessa Vanha- Nummelan pientaloalueeseen ja etelässä sekä lännessä teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksiin. Alueen asutushistorian vaiheita Nummelanharjun eteläpuolelta kulkeva Lohja-Nummela maantie on merkitty vuoden 1783 kuninkaankartastoon. Härköilän varhaisimmat asutuksen merkit ajoittuvat 1300-luvulle. Pysyvämpää asutusta alueella tunnetaan 1500-luvun lopulta. Kauppareittien solmukohtaan rakentuneen Nummelan rakennuspaikat ovat perinteisesti sijainneet vesistöjen Enäjärven ja Hiidenveden rantojen läheisyydessä. Kylätalojen sekä tilakeskusten ympärille muodostui suuria pientalotontteja siirtoväen asuttamiseen. Hanko- Hyvinkää -rautatie valmistui vuonna 1873. Rautatien tulo ja Nummelan aseman rakentaminen vauhdittivat taajaman kasvua, tällöin erityisesti aseman ympäristöön asutus tiivistyi. Alueelle asettui myös kauppiaita ja käsityöläisiä omine liiketiloineen. Pientaloasutus keskittyi pitkään Meritien ja rautatien risteysalueelle, mutta taajaman edelleen kasvaessa asutus levittäytyi myös Lohjantien vartta kohti länttä. Rivitalot ja pienkerrostalot Nummelanharjun liepeellä ulottuvat aina suunnittelualueelle saakka. Nummelan teollistuminen vauhdittui 1960 -luvulla. Ensi vaiheessa teollisuutta asettui Lankilaan ja toisessa vaiheessa Kenttälän alueelle. Alun perin Kenttälässä on ollut soranottoalue, josta on Valtion tielaitoksen tarpeisiin (TVH) kauhottu soraa. Soranotto vahingoitti Nummelanharjun reunamuodostumaa sen länsiosassa. Alueen ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu 1968. Sosiaalinen ympäristö Kenttälän teollisuusalue tarjoaa useita työpaikkoja. Alueen sijainti Nummelanharjun kupeessa tuo lenkkipolut ja marjametsät ovelle. Kenttälän länsiosalla sijaitsee frisbeerata, joka on kesäisin vilkkaassa käytössä. Muilta osin alue tukeutuu Nummelan taajaman kattaviin toimintoihin. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Kenttälän teollisuusalueella on monipuolisesti työpaikkoja niin teollisuuden kuin kaupan ja palvelujen aloilta. Alueella sijaitsee mm. betoniteollisuutta, pakkausteollisuutta, autohuolto ja katsastustoimintaa, sekä rengas-varaosaliike. Kenttälän alueella sijaitsee myös lounasravintola. Nummelan taajaman monipuoliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan, jonne suunnittelualueelta on matkaa noin 2 kilometriä. Suunnittelualue on rakentamaton. Nummelan ydintaajamassa oli asukkaita vuonna 2011 noin 9000. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Liikenne Kuninkaankartastossa 1783 on merkitty maantieyhteys Lohjalta Nummelaan, nykyisen Lohjantien linjausta noudattaen. Myös Nummelanharjun pohjoisreunalla kulkeva kehätie 25, noudattaa vanhaa maantieyhteyttä ja toimii päätieyhteytenä Lohjan, Hyvinkään ja Helsingin suuntiin. 1970-luvulla rakennettiin uusi kokoojatie Asemantie, joka sivuaa etelästä Lohjantien varteen rakentuneen Vanha- Nummelan pientaloalueen. Kevyt liikenne Kenttälän alueella on melko kattava kevyen liikenteen verkosto. Suunnittelualue rajautuu Lohjantiehen sekä Asemantiehen ja alueen läpi kulkee kevyen liikenteen yhteys. Joukkoliikenne Kenttälän kuten koko Nummelan joukkoliikenne tukeutuu linja-autoihin. Pysäkkejä löytyy kattavasti koko taajaman alueelta. Useimmat Lohjan suuntaan liikennöivistä linjaautovuoroista kulkevat Lohjantien kautta. Suunnittelualueelta on lyhyt matka Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät ja nopeat yhteydet niin Helsingin kuin Porin suuntaan. 8

Virkistys Nummelanharjun laella on lentokenttäalue. Muilta osin rakentamaton osa Nummelanharjun metsäisistä rinteistä on virkistyskäytössä. Harjua kiertää lukuisia polkuja sekä valaistu kuntopolku. Nummelanharjulla sijaitsee myös Nummelan uimahalli. Tekninen huolto Koko kaava-alue on kunnallistekniikan piirissä. Ympäristöhäiriöt Kenttälän teollisuusalueen läheisyydessä kulkee Hanko-Hyvinkää -junarata, joka on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla kulkee vain tavaraliikennettä. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli Lankapajan suuntaan. Gasum Oy:n kaasuputki kulkee suunnittelualueen läpi. Suunnittelualue rajautuu Lohjantiehen sekä Asemantiehen. Nopeusrajoitukset ovat Asemantiella 50 km/h ja Lohjantiella 40 km/h. Maanomistus Pääosa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli pohjoiseen. Rakennus edustaa Kenttälän uudempaa rakennuskantaa. Näkymä suunnittelualueelta pohjoiseen läheiselle rivitalokorttelialueelle. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli.. Nummelanharjun maastoa. Nummelanharjun maastoa. 9

3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen vaiheittain on parhaillaan käynnissä. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013 ja on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnittelualue sijaitsee ruskealla värillä osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. 2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Yleiskaava ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986. Yleiskaavassa alue on yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta. Suualueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. Asemakaavat Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoitettu. Pääosa suunnittelualueesta sisältyy voimassa olevan Kalkkimäen rakennuskaavaan nro 31 (LH 25.5.1981). Kaavassa alueita on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM), puistoalueeksi (P) sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuksi tieksi sekä katualueeksi. Suunnittelualueeseen sisältyy myös osa voimassa olevan Kenttälä- Kalkkimäki-Hiidenmäki rakennuskaavassa nro 51 (LH 5.6.1986) osoitettua puistoaluetta (VP). Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osa Kenttälä - Rajanummi - Vanha-Nummela rakennuskaavaan nro 27 sisältyvää katualuetta (LH 7.5.1979). Ote rakennuskaavasta nro N31. 10

Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. Pohjakartta Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavatyön yhteydessä. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kunnanvaltuusto hyväksyi 6.9.2010 Vihdin kunnan elinkeinostrategian 2010-2025. Strategiassa esitetään lyhyen aikavälin tavoitteena mm uusien perustettavien yritysten toimintaedellytysten mahdollistaminen ja yritysten kasvun mahdollistaminen yritystonttien saatavuuden avulla. Pitkän aikavälin 2010-2025 tavoitteina on yritysystävällinen kunta jossa mm. yritysinfastruktuuri on nopeaa, joustavaa ja tarkoituksenmukaista (mm yritystonttivaranto). Vihdin kunnanhallituksen asettaman ilmastostrategiatoimikunnan laatima Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020 (kv 14.6.2010) sisältää katsauksen ilmastostrategiatyön taustoihin, tavoitteet ja tahtotilan sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Strategiassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vihdin suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Ilmastostrategiassa on asetettu seuraavat toiminnalliset tavoitteet, joihin kaavoituksella voidaan vaikuttaa: Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kaavoituksen keinoin kehittämällä kevyen liikenteen väyliä taajamissa ja niiden välillä. Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Ote alueen pohjakartasta. Alueen alustava rajaus oranssilla katkoviivalla. 11

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nummela on Vihdin suurin taajama. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa 1960-luvulta alkaen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta, joka liittyy saumattomasti Nummelan asemakaavoitettuun pientaloalueeseen. Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut, eikä siinä oteta huomioon pohjavesimääräyksiä eikä sitä voi sellaisenaan enää toteuttaa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkitaan suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamista liike- ja toimistorakentamisen tarpeisiin alueen ominaispiirteet huomioiden. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kaavatyön tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen tilatarpeita ja yhteyksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos (N 120) sisältyy kunnanvaltuuston 14.11.2013, 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavoitusohjelmassa selostetaan, että kaavatyön on tarkoitus ajantasaistaa asemakaavaa työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Kaavoitus- ja tekninenlautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 4.12.2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat ja kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö kuulutettiin vireille 12.12.2013. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioonottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. - ympäristöhaittojen vähentäminen. - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 12

4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunnan asuntostrategian (2012) mukaisesti kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kunnan tavoitteena on pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen osoittamalla alueita toiminnalle, josta ei ole vaaraa pohjavesille. Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset, luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tämän asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteiden tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien yleistavoitteiden mukaan Helsingin seutua kehitetään valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Hensingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seutunkeskuksina vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutoksen (N 120) tarkoituksena on sijoittaa työpaikkarakentamista Nummelan taajaman länsiosaan, Kenttälän teollisuusalueelle. Alue sijaitsee pohjavesialueella, jolloin se asettaa rajoituksia yritysten toiminnalle. Koska kaava-alue sijaitsee pientaloalueen välittömässä läheisyydessä ja näkyvällä paikalla Asemantien varrella, on asemakaavatyön yhteydessä huolehdittava siitä, että kaavassa annetaan riittävät määräykset yritystontille sijoittuvien rakennusten ja niiden pihapiirien ulkonäöstä. 13

Vihdissä 12.2.2014 Teija Hallanberg maankäyttöteknikko Suvi Lehtoranta kaavoituspäällikkö 14

SELVITYKSET JA LÄHTEET Vihdin Enäjärvi-projekti vuosina 1998-2004. Sami Reunanen (toim.), Uudenmaan ympäristökeskus. 2005. Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020. Vihdin kunnan asuntostrategia 2012. Vihdin kunnan elinkeinostrategia 2012. Vihdin kunnan väestösuunnite. Vihdin kunta. 2010. Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Vihdin kunta, Tielaitos. 1998. Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Johanna Forsius-Nummela. 3.3.1994. Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet. Vihdin kunta, 1982. Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012. Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan I vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2010. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistamaton). Uudenmaan liitto. 20.3.2013. Alueen rakennuskaavat. Vihdin kunta. Kaavoitustarpeen ja -kohteiden arviointi. Loppuraportti. Vihdin kunta,1998. Ohjeellinen palveluverkkosuunnitelma vuosille 2009-2030. 2010. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset, 2012. Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Ramboll, 2009. Nummelan ja Ojakkalan hulevesien hallintasuunnitelma. SITO Oy, 2013. Kuuma-kuntien yhteinen kehityskuva. Pöyry Finland Oy. Kuuma-hallitus, 2012.