GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI

Samankaltaiset tiedostot
Biopankit ja Big Data terveydenhuollossa: onko open science magic bullet?

Biopankit ja Big Data terveydenhuollossa: onko open science magic bullet?

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Case-esimerkki: geenitietojen hyödyntäminen kansantautien ehkäisyssä, P5.fitutkimushanke. Yksilöllistetty riskinarvio klinikkaan

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?

Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalaiset vahvuudet

Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Sustainable well-being

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Labquality Days Jaana Leiviskä

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

METELI-projekti lopetuskokous

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Elämänkulku ja vanheneminen

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt Yleislääkärit

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Terveyden edistämistä molemmin puolin rajaa

Henkilökohtainen lääketiede missä olemme nyt, entä 5 vuoden kuluttua?

Onko testosteronihoito turvallista?

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Shadrin et al Auro et al Koskela et al Hirschhorn et al Palotie et al. FinnGen...

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Renewing Health Projekti, Eksote. Tuula Karhula

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Towards the Implementation of Genetic Testing for Antipsychotic-Induced Weight Gain

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm

The role of adiposity in cardiometabolic traits: A Mendelian randomization analysis

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Alzheimerin taudin ehkäisy

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

April 21, FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

make and make and make ThinkMath 2017

Verenpaineen genetiikka

Accommodation statistics

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Transkriptio:

GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI LT Kirsi Auro 17/10/2013 1

Aiheet Sydän- ja verisuonitautien preventiosta Suomessa Geneettiset riskilaskut Loppupäätelmät

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Sukupuoli (mies) Ikä Sukurasite Tupakointi Ylipaino Epäedullinen rasvaprofiili Korkea verenpaine Geenit geneettinen tausta monitekijäinen 17/10/2013 Kirsi Auro 3

Minä lähden Pohjois-Karjalaan Erkki Vartiainen

Voin käyttö leivällä (miehet iät 30-59) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province Lapland province Erkki Vartiainen

Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 35-64 vuotiailla miehillä ja naisilla ajanjaksolla 1952-2011 Mortality/ 100 000 600 500 Erkki Vartiainen 400 300 200 100 0 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

Prosenttiosuus miehistä, jotka tuntevat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi Erkki Vartiainen

Havaittu ja ennustettavissa oleva koronaaritaudin kuolleisuus miehissä % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Year Observed All risk factors Cholesterol Diastolic BP Smoking

ACS:sta hengissä selvinneiden prevalenssi >35 vuotiailla miehillä ja naisilla 17.10.2013 FINAMI / Veikko Salomaa 9

Suomi vanhenee Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja on esitetty huoli, että väestön vanheneminen voi lisätä sepelvaltimotautikohtausten lukumääriä huomattavasti tulevaisuudessa ja aiheuttaa kuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle 17/10/2013 Kirsi Auro 10

Summa summarum Ikävakioitu sepelvaltimotautikohtausten ja kuolleisuuden esiintyvyys on ollut voimakkaassa laskussa Dramaattinen muutos CVD-sairastavuudessa 1970- luvulta alkaen on selitettävissä pääosin muokattavien riskitekijöiden avulla Sydäninfarktin diagnostiset kriteerit ja infarktivauriota heijastavat biomarkkerit ovat muuttuneet jatkuvasti. 17.10.2013 Kirsi Auro 11

Teknologian riemuvoitto yksi variantti (10 0 SNP; 10 3 genotyyppiä) Yhden geenin tarkka läpikäynti (10 2 SNPiä; 10 5+ genotyyppiä) Alueen kattava tutkimus (10 4 SNPiä; 10 8 genotyyppiä) genome-wide association (GWA) (10 6 SNPiä; 10 10 genotyyppiä) Genomin resekvensointi (10 8 SNPiä / 10 12 genotyyppiä)

Familiaalinen hyperkolesterolemia - geenivirhe LDL-reseptorissa johtaa korkeaan kolesterolitasoon - Suomessa arviolta 11 000 geenivirheen kantajaa 17/10/2013 Kirsi Auro 13

Julkaistut genominlaajuiset assosiaatiotutkimukset 2012 mennessä NHGRI GWA Catalog www.genome.gov/gwastudies www.ebi.ac.uk/fgpt/gwas/

We ve Been Picking the Low-hanging fruits...and next? 17.10.2013 15

Lisätietoa tarvitaan Kliininen lääketiede Auttavatko geenilöydökset ennustamaan CVD-riskiä? Genetiikka Mitkä ovat tautia ennustavat geenivariantit? Geneettinen epidemiologia Geenien keskinäiset kytkökset ja niiden vaikutukset Tunnetut geenivariantit Solubiologia Mitkä ovat molekyylibiologiset tautimekanismit? Farmakogenetiikka Vaikuttavatko geenilöydäkset myös lääkityksen valintaan/tehoon? Epidemiologia Mitkä ovat väestötason riskit ja mahdolliset interventiot? Fysiologia Miten geenilöydökset vaikuttavat fysiologisella tasolla? Kiitokset: Mark McCarthy 17/10/2013 Kirsi Auro 16

Kansainväliset konsortiot yhdistävät voimia ENGAGE, Genetic prediction for type 2 diabetes (T2DM) ENGAGE, genotyping flagship project, Large-scale genotyping of selected causal variants (BMI, HDL, LDL, CHOL, TG, DBP, SBP) CHARGE, FTO/MC4R, Diet and Obesity (dietary intakes, BMI) GIANT, bodyshape GWAS (Weight, Height, BMI, WHR, waist, hip) GIANT, body fat percentage (BFP) GIANT BSA* CHARGE, Diet Score, GIANT SNPs, and BMI, WHR (Dietary intakes, BMI, WHR) CHARGE, GWAS for Fish intake, (Fish and EDA + DHA intakes) GIANT, interaction between genome-wide snp data and physical activity (physical activity) GIANT(?), GWAS of Leptin & Leptin-to-Adiponectin Ratio (Leptin, adiponectin) ICBP (International Consortium for Blood Pressure),Replication and Fine Mapping Experiments for Blood Pressure Traits (SBP, DBP) CARDIoGRAMPlus, Replication of SNPs from the Discovery Studies (MI, CAD) GIANT, Replication of GIANT GWA findings with MORGAM metabochip genotype data (BMI, WC, WHR, HEIGHT, WEIGHT, extreme obesity) ADIPOGen, GWAS of adiponectin, (apidonectin) CHARGE, Drug-Gene GWAS Consortium, UAZ CERT-Classified, QT-Prolonging Drug-Gene Interactions and QT (QT-interval, medication) CHARGE, PharmacoGenetics Workgroup, PhGx QT interval Diuretics use (QT-interval, medication) SUMMIT, diabetic complications, (T1DM, T2DM) CARDIoGRAMPlus, Gene-smoking intearctions in CAD risk (smoking, CAD) Heart Rate Consortium: pulssi MAGIC gender specific: fasting insulin + glucose MAGIC gene-bmi interaction: fasting insulin + glucose + homa-ir + homa-b ENGAGE telomere flagship project: telomere length CHARGE urate: serum urate 17.10.2013 Kirsi Auro 17

17/06/2010 Kirsi Auro 18

CARDIoGRAMplusC4D Consortium 60 000 koronaaritautista ja 130 000 kontrollia 46 uutta sydäntautilokusta 17/10/2013 Kirsi Auro 19

17/10/2013 BIG BIOLOGY / LR2010 / Markus Perola 20

28 lokusta, 24 000 ihmistä Cardiogram-tutkimuksen merkitsevimmät löydökset 12 vuoden seuranta 1 093 koronaaritautitapausta, 1 552 CVD-tapausta, 731 akuuttia koronaarisyndroomaa 17/10/2013 Kirsi Auro 21

Riskialleelien kantajuus 17/10/2013 Kirsi Auro 22

Koronaaritaudin riski desiileittäin 17/10/2013 Kirsi Auro 23

Estettyjä kuolemia? Jos 10-20% riskin omaavia, mutta geneettisesti alttiita hoidettaisiin statiineilla, arviolta 135 koronaarikuolemaa 14 vuoden aikana estyisi 17/10/2013 Kirsi Auro 24

mmol/l -1.0-0.8-0.6-0.4-0.2 0.0 Arvioitu vaikutus seerumin kolesteroliin (Finriski) Medication effect Dietary effect Medication+dietary effect Observed S-Chol 1982 1992 2002 2007 Year

Geenitestien käsite ja merkitys muuttuu nopeasti Erilaisten geenitestien käytännön merkitys on dramaattisen erilainen ja riippuvainen ihmisen elämänvaiheesta

Mikä on hyvä (geeni)testi Pelkkä tieto ei riitä: tiedon tulee hyödyttää myös kliinisesti, tarjota parempaa hoitoa, tarkempaa diagnostiikkaa, ennustetta yms. Osoitus vaikuttavuudesta puuttuu useimmilta geenitesteiltä Turha tieto luo turhaa tuskaa tai valheellista suojauskoa

Translational medicine demands more than an advertisement and an information leaflet. Multifaceted evaluation of genetic tests for clinical applications will be a major effort, not only focusing on the test properties but also on the clinical utility Genetic knowledge relevant for daily practice was insufficient in many health-care workers just a few years ago, before the advent of the genome-wide association studies 17/10/2013 Kirsi Auro 28

10/17/2013 29

Onko aika kypsä geenitesteille koronaaritaudissa? Mielenkiintoisia tutkimustuloksia, joilla voi olla tulevaisuudessa merkitystä yhtenä sydäntautityökaluna Interventiotutkimukset vielä puuttuvat Ei ole itsestäänselvää, miten geenitiedon antaminen muokkaa käyttäytymistä muiden riskitekijöiden suhteen. Ennen kuin varauksettomaan kliiniseen käyttöön rynnätään, on syytä tehdä mainittuja interventiotutkimuksia. Voimalaskut vaativat ISON materiaalin kallista 17/10/2013 Kirsi Auro 30