Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200. Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi

VUOSIKERTOMUS 2010

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200 Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Julkaisu: ISBN - 978-951-594-385-9 ISBN - 978-951-594-386-6 (sähköinen) ISSN - 0788-7051 C 133 Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011

Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 1 maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2010...4 2 yhteinen kehittämistahto...5 2.1 Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus...5 2.1.1 Luottamushenkilöhallinto...5 2.1.2 Maakunnan yhteistyöryhmä...6 2.1.3 Henkilöstö...6 2.2 Kumppanuudet ja verkostot...7 2.2.1 Yhteistyö ja jäsenyydet...7 2.2.2 Viestintä...7 2.2.3 Vuoden 2010 tapahtumia...8 3 suunnittelu ja kehittäminen...10 3.1 Maakunnan suunnittelun välineet...10 3.1.1 Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030...11 3.1.2 Maakuntaohjelma 2011-2014...11 3.1.3 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma...11 3.2 Alueiden käyttö...12 3.2.1 Maakuntakaavoitus...12 3.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus...12 3.3 Aluekehittäminen...15 3.3.1 Elinkeinot...15 3.3.2 Osaaminen ja koulutus...16 3.3.3 Työmarkkinat ja ennakointi...16 3.3.4 Luovat alat ja kulttuuri...16 3.3.5 Kehittämisrahoitus...17 3.3.6 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi...18 4 EDUNVALVONTA...19 5 talous...20 5.1 Tuloslaskelma... 20 5.2 Rahoituslaskelma...21 5.3 Tase... 22 5.4 Jäsenkuntien maksuosuudet...24 LIITTEET Maakuntavaltuusto 2009-2012 Maakuntahallitus 2009-2010 Tarkastuslautakunta 2009-2012 Henkilöstö

Vuosikertomus 2010 1 maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2010 Kansainvälinen taloustaantuma hellitti vuonna 2010 ja talouden käyrät kääntyivät takaisin kasvu-uralle myös Keski-Suomessa. Meillä taantuma alkoi jonkin verran muuta maata aikaisemmin ja erityisesti se puraisi teollisuus- ja rakennusaloja. Taantuman negatiiviset työllisyysvaikutukset ovat onneksi jääneet suhteellisen lyhytkestoisiksi, sillä keskisuomalaiset yritykset pystyivät pitämään kiinni työvoimastaan. Maakuntien välinen vertailu useilla mittareilla osoittaa, että Keski-Suomi on selvinnyt taantumasta hyvin. Moni talouden osatekijä viittaa siihen, että kasvu jatkuu lähivuosina ja jälkitaantuman todennäköisyys on erittäin pieni. Useimmat tutkimuslaitokset kuitenkin toteavat, että tämä ja ensi vuosi ovat vielä maltillisen kasvun aikaa. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta Jyväskylän seudun ansiosta. Väkimäärämme kasvoi viime vuonna noin 850 henkilöllä. Vuoden 2011 alussa asukkaita oli ennakkotietojen mukaan noin 274 000. Taloustaantuman luoma epävarmuus yleensä vähentää ihmisten muuttohalua. Myös Keski-Suomessa maassamuutto ja siirtolaisuus ovat lisänneet väkimäärää vain vähän parina edellisenä vuonna. Talousnäkymien kirkastuessa on oletettavaa, että väestön liikkuminen lisääntyy ja työvoimaa hakeutuu uusiin tehtäviin myös alueiden välillä. Viennin toipuminen ja kasvavat tilauskannat ovat helpottaneet työttömyyttä Keski-Suomessa. Lomautettuja on palannut töihin ja moni irtisanottu on löytänyt uuden työpaikan. Silti työttömiä on edelleen liikaa ja kaikki voitava on tehtävä työttömyyden alentamiseksi kaikilla seuduilla. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi taantuman aikana ja myös nuorisotyöttömyys on pysynyt valitettavan korkealla tasolla. Tehokkaiden ja oikein kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi laadittiin pari vuotta sitten Keski-Suomen työmarkkinaohjelma, Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen. Sen toteutusta jatkettiin viime vuonna ja työ jatkuu edelleen laajana yhteistyönä. Keski-Suomen liitto on määritellyt tehtäväkseen olla maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä aktiivinen edunvalvoja. Näissä tehtävissä, edellä kuvatut haasteet huomioiden, liiton toimistossa työskenteli 43 henkilöä vuoden 2010 lopussa. Työlle asettaa tavoitteet luottamushenkilöhallinto, jonka kautta maakunnan poliittinen tahto toteutuu. Vuosi 2010 oli strategioiden ja ohjelmien valmistelun aikaa. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistuivat laajassa yhteistyössä. Seuraavilla sivuilla kuvataan, mitä vuonna 2010 on tehty, että saavutettaisiin maakuntavaltuuston asettama visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

Keski-Suomen Liitto 2 yhteinen kehittämistahto 2.1 Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus 2.1.1 Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011-2014. Lisäksi maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille sekä käsitteli vuoden 2011 talousarvion laadinnan perusteet. Syyskokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjavesiä ja luontoarvoja. Myös taloussuunnitelma 2011-2013 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 hyväksyttiin. nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2011 laati valtiovarainministeriölle esityksen maakunnan klustereita tukeviksi valtion alueellistamistoimiksi käynnisti Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun käsitteli Keski-Suomen Pohjavesien suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan Poski-projektin tulokset käynnisti maakunnallisen ilmastostrategian laadinnan siirsi koulutusosaamisen viennin liiketoiminnan EduCluster Finland Oy:lle hyväksyi Keski-Suomen liitolle uudet hankintaohjeet Maakuntahallitus kuuntelee tarkalla korvalla pohjoisen Keski-Suomen asioita 27.1.2010. Tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden alussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati maakuntavaltuustolle arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto kiitti Keski-Suomea pitkään palvellutta kehittämisjohtaja Martti Ahokasta, joka jäi eläkkeelle 2011. Maakuntahallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 11 kokoukseen. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Pihtiputaalla järjestetyssä kokouksessa tutustuttiin myös Pihtiputaan, Viitasaaren ja Kinnulan asioihin ja vierailtiin Rupon teollisuusalueella. Jyväskylässä kokoustettiin kerran Kuokkalan kartanossa ja kerran Jyväskylän Paviljongissa. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011-2014 valmistelua ja hanketoimintaa, mm. Laajakaista kaikille -hanketta ja hallinnollisia päätöksiä. Maakuntahallitus antoi vuoden aikana 45 lausuntoa ja kannanottoa sekä mm. myönsi kehittämistoimenpiteille avustuksia EU:n rakennerahastoista, valtion rahoituksesta sekä Keski-Suomen kehittämisrahastosta yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa Tarkastuslautakunta Länsi-Suomen tarkastuslautakuntien opintomatkalla Brysselissä ja Luxemburgissa 14.-17.4.2010. 5

Vuosikertomus 2010 2.1.2 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Merkittävimpiä MYRrin käsittelemiä asioita olivat Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma 2011-2014 ja sen toteuttamissuunnitelma sekä ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Yhteistyöryhmä päätti, että elinkeinojen kehittäminen jatkuu lähivuosina kolmella tutulla teemalla: Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klustereiden organisointia päätettiin selkeyttää ja klusteriohjelmien tavoitteita terävöittää. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan 2011. Päätöksellä kohdennettiin lähes 24 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski- Suomen kehittämiseen. Suurin osa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä 23. - 24.3.2010. Keski-Suomen liitto järjesti seminaarin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Osallistujia oli noin kaksi sataa. Elokuun tulevaisuusfoorumissa pohdittiin, millainen Keski-Suomi on taantuman jälkeen. Foorumissa tarkasteltiin kahta suurta muutosvoimaa: teollisuuden merkitystä ja ihmisten ikääntymistä. Marraskuun lopulla yhteistyöryhmä teki opintomatkan Ylä-Itävaltaan. Matkalla perehdyttiin klustereiden kehittämiseen, energiatehokkuuden ja bioenergian käytön lisäämiseen sekä alueellisen osaamiskeskittymän rakentumiseen. Clusterland Oberösterreich GmbH:n järjestämää ohjelmaa pidettiin erinomaisena. Yhteistyöryhmä piti neljä kokousta. Lokakuun kokous oli ensi kertaa yhteistyöryhmän ja ELY-keskuksen neuvottelukunnan yhteinen. MYR sai ryhmäkuvaansa ylimääräisiä jäseniä Schönbrunnin linnan kuusenjuurella. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama osaamis- ja työllisyystyöryhmä käsitteli osaamisen ja työllisyyden kasvulle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ennakoi osaamistarpeita. Toimivat työmarkkinat -ohjelman vuoden 2010 painopisteitä päivitettiin. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin (YVA) työryhmä arvioi 12 hanketta. Keskeisimpiä YVA-ryhmässä käsiteltyjä asioita olivat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma sekä pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä koskeva vaihemaakuntakaava. Maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä. 2.1.3 Henkilöstö Keski-Suomen liiton henkilöstömäärä oli 43 vuoden 2010 lopussa. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii kolmessa tiimissä: alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja. Sen sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Henkilöstöasioita käsiteltiin henkilöstöpalavereissa neljä kertaa vuodessa ja henkilöstön suunnittelupäivinä kaksi kertaa vuodessa. Toimiston työskentelyä ohjaavat henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Tiimit allekirjoittavat vuosittain maakuntajohtajan kanssa tiimisopimukset, joissa tiimien tavoitteet ja tehtävät sovitaan. 6

Keski-Suomen Liitto 1. Assembly of European Regions (AER), EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntien yhteistoimintaorganisaatio (jäsenyys) 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDERANE (jäsenyys) 3. Itämeren maiden Interreg-ohjelma Henkilöstön virkistyspäivänä tutustuttiin Konneveden asioihin. Retkilounas maistui Haukisaaressa. 2.2 Kumppanuudet ja verkostot 2.2.1 Yhteistyö ja jäsenyydet Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja kansanedustajien kanssa. Muita tärkeitä sidosryhmiä olivat rahoittajaviranomaiset, EU-toimielimet, hankkeet ja niitä toteuttavat organisaatiot, tiedotusvälineet sekä ministeriöt. Keski-Suomi kuuluu yhdessä Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Sen tehtäviä ovat edunvalvonta ja asiantuntijayhteistyö, sekä kansainväliset yhteydet. Painopiste edunvalvonnassa on ollut EU-ohjelmakauden 2007-2013 alueja rakennepolitiikassa ja EU:n erillisohjelmissa, kuten Itämeren alueen ohjelmassa. Muita keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat olleet liikenneohjelma TEN-T sekä tietoyhteiskunta ja innovaatiot. WFA-maakuntaliitoilla on yhteinen Eurooppa-toimisto Brysselissä. Keski-Suomen etuja valvottiin myös kontaktiverkolla Euroopan unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Keskipohjola-komitea on Norjan, Ruotsin ja Suomen keskisten alueiden yhteistyöelin. Komitean Suomen kanslia on Keski-Suomen liitossa. Maakunnan erityisenä kehittämiskohteena ovat itä-länsisuuntaiset liikenneyhteydet, etenkin valtatie 18 ja Jyväskylä-Seinäjoki -rata. Keski-Suomen liitolla oli strategiavalintoihin perustuva edustus tai seuranta lisäksi seuraavissa eurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä: 2.2.2 Viestintä Keski-Suomen liiton graafinen ilme uudistettiin ja sille perustuva ohjeisto otettiin käyttöön 1.9.2010. Graafinen ilme perustuu historiaan ja vakiintuneisiin käytänteisiin: metso on ollut maakuntatunnus vuoden 1954 maakuntapäivistä alkaen. Maakunnan värit, musta, punainen ja valkoinen ovat peräisin keskisuomalaisen osakunnan viiristä 1900-luvun alkupuolelta. Logo ja maakuntatunnukset ovat osa Keski-Suomen liiton yhtenäistä visuaalista ilmettä. Pitkästä aikaa laadittiin myös Keski-Suomen liiton yleisesite. Loppuvuodesta aloitettiin kotisivujen uudistus. Media- ja sidosryhmäviestinnän keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski- Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Toimintavuoden aikana lähetettiin noin 80 tiedotetta laajalla sähköpostijakelulla viestimille ja muille sidosryhmille ja ne julkaistiin myös Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista medialle ja sidosryhmille on tapana tiedottaa ennen kokouksia ja päätöksistä kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Keski-Suomen kärkiklustereiden (Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehit- 7

Vuosikertomus 2010 tyvä asuminen) viestinnän välineinä olivat omat internetsivut ja säännöllisesti ilmestyneet sähköiset uutiskirjeet. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi kolme kertaa yhteistuotantona Kaupunkitutkimuksen ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista 2007-2013 julkaistiin keväällä. 2.2.3 Vuoden 2010 tapahtumia Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä 23. - 24.3.2010. Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä eri puolilta Suomea. Neuvottelupäivillä keskusteltiin maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen muutoksista ja niiden vaikutuksista maakuntien kilpailukykyyn maakuntien yhteistyöryhmien roolista uudessa aluehallinnossa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteista vuoden 2013 jälkeen. Monikulttuurinen Keski-Suomi tarjosi kävijöilleen tietoa ja kulttuuria. Jyväskyläläiset museot järjestivät omia Keski-Suomen päivän tapahtumiaan, Loiskis-orkesteri lastenmusiikkikonsertin ja Palokan Pelimannitalolla esiteltiin Saarijärven pelimanniperinnettä. Kirjallisuus oli esillä Keuruulla ja Keski-Suomen Kirjailijatalossa Jyväskylässä. Korpilahdella ja Jämsässä oli omat tapahtumansa, samoin Joutsassa ja Saarijärvellä. Keski-Suomen liitto koordinoi tapahtumat, laati yhteisen käsiohjelman ja vastasi käsiohjelmien, ilmoitusten ja julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja tuotannosta. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä, 13.7., Keski- Suomen liitto järjesti yhdessä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen kanssa Agorassa kutsuvierasseminaarin, jonka teemana oli hyvinvointi ja kilpailukyky. Seminaariin osallistui 80 kutsuvierasta. Ilmastoprofessori Atte Korhola haastoi myrriläiset ajattelemaan tulevaisuutta. Keski-Suomen päivää vietettiin huhtikuun 18. päivänä monin tavoin. Tapahtumista mittavin oli Monikulttuurinen Keski-Suomi -päivä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Keski-Suomen liitto tuotti sen yhteistyössä useiden monikulttuurista toimintaa ylläpitävien tahojen kanssa. Mukana olivat mm. Monikulttuurikeskus Glorian eri ryhmät, Lastenteatteri Feeniks, Musiikkikampus, Zonta-järjestö, Suomen Unifem, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän opetustoimi. Vuoden 2010 pakolaisnainen Nazima Razmyar oli Kesä-seminaarin puhujia. 8

Keski-Suomen Liitto Neste Oil Rallin yhteydessä 30.7 kutsuttiin yhteistyökumppaneita ja muita tärkeitä sidoshenkilöitä kuulemaan ajankohtaista asiaa teemasta Energinen Keski-Suomi. Perinteisesti ohjelmaan kuului myös yleisöerikoiskokeen seuraaminen Laajavuoressa ja illallinen Paviljongin VIP-teltassa. Kutsuvieraspäivä järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jykes Oy:n kanssa. Itämeren alueen ohjelman (Baltic Sea Region Programme 2007-2013, BSR) konferenssi 30.11.- 1.12.2010 kokosi Jyväskylään yli 300 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Aiheina olivat Euroopan unionin suuraluestrategiat ja tulevaisuuden koheesiopolitiikka. Myös BSR-ohjelmasta rahoitettuja hankkeita esiteltiin konferenssin yhteydessä. Ohjelman 200 miljoonan euron rahoituksesta oli syksyyn mennessä sidottu hankkeisiin noin 170 miljoonaa euroa. Itämeren alueen ohjelmassa on mukana 11 valtiota. EU- jäsenmaita on niistä kahdeksan: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. EU:n ulkopuolelta mukana ovat Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ohjelma pyrkii edistämään innovaatiotoimintaa, Itämeren alueen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta, yhteisiä resursseja sekä kaupunkien ja alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kutsuvieraat tutustuivat Neste Oil Rallin hermokeskukseen Paviljongin alueella. Keskipohjola-komitea järjesti syyskokouksensa ja luovan talouden seminaarin Jyväskylässä 16. - 17.11.2010. Osallistujia oli noin 60 Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli myös design-tori, jossa keskisuomalaiset luovan alan yrittäjät esittelivät tuotteitaan. Seminaarin osallistujat vierailivat myös Grafiikkakeskuksessa sekä Kallioplanetaariossa. Komitea totesi mm., että luovan alan kehittäminen kärsii rahoituksen ja laajakatseisuuden puutteesta. Keski-Suomi esitteli konferenssissa bioenergiaosaamistaan. Elinkeinoministeri, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen avasi BSR-konferenssin Jyvväskylän Paviljongissa. Norjalainen May-Britt Hägg hymyilee Keskipohjolakomitean puheenjohtajien keskellä vastaanotettuaan Pohjolan Vihreä Vyöhyke -energiapalkinnon, 30 000 kruunua. 9

Vuosikertomus 2010 3 suunnittelu ja kehittäminen 3.1 Maakunnan suunnittelun välineet Maakuntien suunnittelun välineitä ovat alueelliset maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä mahdollistaa sen, että maakunnan poliittinen tahto toteutuu päätöksenteossa. Kesäkuussa 2010 maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011-2014. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011-2012 käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa syyskuussa 2010. Em. suunnitteluasiakirjojen lisäksi Keski-Suomen liitto laati itse tai oli myötävaikuttamassa useiden erillisselvitysten valmistumiseen. Näitä olivat Keski-Suomen aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä Keski-Suomen kärkihankkeet 2011 Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 2010, Kehittämisohjelma 2009-2013 OPTIIMI maakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn tukena, Arviointiraportti Koulutusosaamista maailmalle Vuosiraportti 2010 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa 2010-2030 EU:n rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan vuosiraportti 2009 Vuonna 2010 käynnistyneitä ja vuonna 2011 jatkuvia selvityksiä olivat: Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen selvittäminen Turvallinen Keski-Suomi Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiskeskittymän valmistelu Keski-Suomen ICT-strategia Keski-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoittamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Edunvalvonta Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen sopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO 10

Keski-Suomen Liitto 3.1.1 Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttamisstrategiat. Hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen ovat sen päätavoitteita. Maakunnan visio uudistettiin muotoon Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelma 2030 viimeisteltiin laajan lausunto- ja kommenttikierroksen kannanottojen mukaisesti maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 8.6.2010. Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet toimivat perustana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle sekä sen toteuttamissuunnitelmalle. Suunnitelmat laaditaan nopeasti muuttuvien asioiden, kuten esimerkiksi elinkeinojen, osalta enintään viiden vuoden päähän ja hitaasti muuttuvien asioiden, kuten liikenneverkkojen osalta, jopa 30 vuoden päähän. 3.1.2 Maakuntaohjelma 2011-2014, Keski-Suomen kasvuohjelma Toimintavuoden aikana viimeisteltiin Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 ja sen ympäristöselostus. Maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Luovan talouden hyödyntäminen ja varautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen ovat mukana toimenpiteissä. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistui mittava joukko maakunnan kehittäjiä. Ohjelma laadittiin Keski-Suomen liiton johdolla yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion aluehallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjelman valmistelussa kuultiin kattavasti seutujen edustajia. Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma. Sen tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuloksellista yhteistyötä, johon tarvitaan mukaan keskisuomalaiset yritykset, julkinen palvelujärjestelmä, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijat, kehittämishankkeiden rahoittajat, media ja muut maakunnan kehityksestä kiinnostuneet vastuulliset keskisuomalaiset. Maakuntaohjelma perustuu lakiin alueiden kehittämisestä, maakuntasuunnitelmaan ja valtakunnallisiin aluekehittämistavoitteisiin. 3.1.3 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011-2012 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovittiin sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan unionin rakennepolitiikan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. Siihen kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Toteuttamissuunnitelmassa on myös edellisen suunnitelmakauden hankkeiden toteutumisen arvioinnit, jotka tehtiin ympäristövaikutusten, tasa-arvon, yrittäjyyden ja maaseutuvaikutusten kannalta. Toteuttamissuunnitelman valmistelu oli maakunnallista yhteistyötä: Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvoteltiin kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvoteltiin alueviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Tämä mahdollisti yhteiset rahoitusesitykset maakunnan merkittävimmille hankkeille. Seuraavat neuvottelutavoitteet vietiin tulosneuvotteluihin ministeriöiden kanssa: Bioenergiakeskus - alan osaamista, tutkimusta ja tukipalveluita tuottava keskus yritystoiminnan tarpeisiin. Äänekosken biodiesellaitos - kansallinen valinta biopolttonesteen osuuden lisäämiseksi liikenteen polttoaineissa EU-sopimuksen mukaisesti. Arvoitusten Päijänne - Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen merkittävin järvialue hyödyttämään kestävästi virkistys- ja matkailukäyttöä. 11

Vuosikertomus 2010 Kehitettävät liikenneyhteydet ja erilliskohteet. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Se edistää maakunnan kärkihankkeiden toteuttamista. Suunnitelma perustuu alueiden kehittämislakiin (602/2002) ja se tarkistetaan vuosittain. 3.2 Alueidenkäyttö 3.2.1 Maakuntakaavoitus Ensimmäinen vaihemaakuntakaava (1.VMK; JÄTKÄ ) sai ympäristöministeriön vahvistuksen 16.12.2009 maakuntavaltuuston päättämässä muodossa. Kaava koskee Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelyaluetta. Kaavasta tehtiin määräajassa yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ratkaisua ei tullut vuoden 2010 loppuun mennessä. Toinen vaihemaakuntakaava (2. VMK; POSKI ), joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitusta, saatiin valmiiksi tammikuussa 2010. Kaavaa edeltävässä selvitysprojektissa tehtiin mm. maa-ainestutkimuksia, kartoitettiin harjualueiden luontoarvoja ja tehtiin pohjavesiselvityksiä. Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 26.4. - 31.5.2010. Ehdotusvaiheen kuuleminen suoritettiin 6.9. - 6.10.2010. Kaavaehdotuksesta saatiin 20 lausuntoa tai muistutusta, mikä osoittaa kaavaprosessin onnistuneen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010. Kaava on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kolmanteen vaihemaakuntakaavan (3.VMK; TUR- VA ) liittyvät kasvillisuus- ja linnustoselvitykset turvetuotantopotentiaalia omaavilla soilla saatiin suoritetuiksi. Ojitustilannekartoitusta jatkettiin ja vesistövaikutusselvitys käynnistettiin. Lisäksi kartoitettiin Keski-Suomen turvepohjaiset pellot. Kaavaa varten koottiin yhteenveto maakunnan soiden pinta-alatiedoista. Tuulivoima päätettiin liittää mukaan 3. vaihemaakuntakaavaan. Keski-Suomen liitto käynnisti keväällä 2010 tuulivoimaselvityksen yhdessä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. Kaavaselostuksen alustava luonnos valmistui vuoden aikana. Neljännen vaihemaakuntakaavan (4. VMK; PAIK- KO ) valmistelut käynnistyivät maakuntahallituksen päätöksellä 19.5.2010. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.8. 10.9.2010. Vuoden aikana päivitettiin maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, selvitettiin puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet ja toteutettiin virkistystoimintoihin liittyvä kysely kunnille ja keskeisille viranomaisille. 3.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus Keski-Suomen liitto on ollut mukana ympäristöministeriön aluesuunnittelun ja -käytön kehittämisessä sekä kansallisen turvemaastrategian laadinnassa, samoin Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 laadinnassa ja liikennejärjestelmätyössä (JYSELI). Toimintavuonna käynnistettiin maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Keski- Suomen liitto oli myös mukana suunnittelutyöryhmissä, joissa edistetään merkittäviä liikennehankkeita, kuten nopea ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Vt 4. Myös Nelostie E75 ry:n ja Pro Ysitie ry:n toimintaan osallistuttiin. Vesistöjen vedenlaadun tilaa parantavia hankkeita tuettiin ja 12

Keski-Suomen Liitto Ote 2. vaihemaakuntakaavasta. Keskellä Lopakankankaan muodostuma, jonka pohjoisosa on maa-ainesten ottovyöhykkeenä (eo/1 nro 40) ja eteläosa arvokkaana harjualueena (ge/2 nro 25) rahoitettiin ja oltiin mukana metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia koskevassa hankkeessa (TASO). BalticClimate-hanketta jatkettiin monikansallisena yhteistyönä. Tavoitteena on edistää asuinalueiden ja aluerakenteen ilmastoystävällistä toteuttamista, auttaa elinkeinoelämää löytämään uutta liiketoimintaa ilmastonmuutokseen liittyvillä toimialoilla sekä valmistella maakunnan ilmastostrategiaa. Hankkeessa on mukana 25 yhteistyöosapuolta kuntaa, kaupunkia, alueviranomaista ja alan asiantuntijaa kahdeksasta Euroopan maasta. Suomalaiset partnerit ovat Keski-Suomen liitto, Jykes Oy ja Keski-Suomen ELY-keskus. Keski-Suomen hankeosio vastaa ilmastonmuutoksen ja yhdyskuntarakenteen haasteisiin kehityskäytävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. BalticClimate -hanke on pääosin EU:n ja ympäristöministeriön rahoittama. Laajakaista kaikille -hanketta jatkettiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella. Hanke on osa valtioneuvoston valtakunnallista laajakaistahanketta, jonka tavoitteena on, että kansalaisilla olisi vuoden 2015 loppuun mennessä tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Tuolloin 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista olisi enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. BIOCLUS-hanketta jatkettiin niin ikään EU-rahoituksen turvin. Vuonna 2009 alkaneen hankkeen tavoitteena on edistää biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvää liiketoimintaa ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa sekä parantaa alueellista kilpailukykyä ja kasvua seuraavilla Euroopan alueilla: Keski-Suomi, Navarra (Espanja), Länsi-Makedonia (Kreikka), Slovakia ja Wielkopolska (Puola). BIOCLUS-hanke kuuluu EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaan (FP7, Regions of Knowledge). Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomessa partnereina ovat lisäksi Keski-Suomen liitto, Jyväskylä Innovation, VTT, Jyväskylän yliopisto 13

Vuosikertomus 2010 Tuuliatlaksen osoittamat Keski-Suomen tuulisimmat alueet 14

Keski-Suomen Liitto ja Benet Oy. Hankkeen toteutus jatkuu vuosina 2011-2012. Vuoden aikana annettiin 115 lausuntoa. Niiden keskimääräinen antoaika oli 35 päivää. 3.3 Aluekehittäminen Aluekehittämistoimenpiteillä pyritään osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena on maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin käytetään maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta sovitaan EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin ja valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueiden kehittämislain mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii aluekehittämisestä vastaavana viranomaisena maakunnassa. Aluekehittämistyötä tehdään yhdessä valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden kanssa. 3.3.1 Elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteita määriteltiin uudelleen vuonna 2010. Päätavoitteena on, että Keski-Suomeen saadaan uusia vientituloja vähintään miljardi euroa, jotka talouslaman myötä menetettiin. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Keski-Suomen liitto teetti selvityksen teollisuuden merkityksestä aluetaloudessa. Sen mukaan teollisuuden merkitys arvonlisäyksen muodostajana on erittäin suuri. Vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Teollisuus työllistää suoraan ja välittömästi liki 40 000 työntekijää. Teollisuuden suorista ja välittömistä palkkatuloista kertyy kunnallisveroja 320 miljoonaa euroa, mikä on 47 % kaikista kunnallisveroista. Teollisuuden merkitys ei näyttäisi juuri vähenevän lähitulevaisuudessakaan. Teollisuuden sisällä tulee suuria muutoksia, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille. Maakunnallista klusterityötä päätettiin jatkaa ja suunnata vahvasti teollisuuden kehittämiseen. Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämistyötä kolmessa kärkiklusterissa, Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klusterityön tavoitteena oli synnyttää tuotannollisiin yrityksiin uutta teknologiaa ja uudenlaisia asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita. Osaamiskeskusohjelman avulla uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä pyrittiin nopeuttamaan. Klusterityö ja osaamiskeskusohjelma organisoitiin uudelleen ja siirrettiin saman ohjausryhmän alaisuuteen. Ohjausryhmään kuuluvat kaikki seudullisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin yritysten kehittämisen johtoryhmä. Se ohjaa ja johtaa osaamiskeskusohjelman, klusterityön sekä osaamisen kehittämishankkeiden varoin rahoitettavaa toimintaa. Nykyisissä hankkeissa työskentelee n. 50-60 yritysten kehittäjää, kukin oman ohjausryhmänsä alaisuudessa. Tavoitteena on vähentää hallinnollisten ohjausryhmien määrää ja hankelähtöistä viestintää. Elinkeinojen kehittymistä on seurattu Keski-Suomen aikajana -julkaisussa, joka ilmestyi vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Kolmen kärkiklusterin lisäksi Keski-Suomen liitto on kehittänyt matkailualaa syntyvänä klusterina. Keski-Suomen matkailustrategian 2015 mukaisesti kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin. Lisäksi Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista matkailumarkkinointia. Toimenpiteitä vuonna 2010 olivat mm. yhteisosasto Matka 2010 -messuilla ja Keski-Suomen matkailun road show -kierros, jolla tavoitettiin lähes 180 Mikkelin, Lappeenrannan, Kouvolan ja Järvenpään bussimatkanjärjestäjää. Keski-Suomen matkailu oli mukana Matkailun edistämiskeskuksen valta- 15

Vuosikertomus 2010 kunnallisessa VisitFinland-matkailuportaalissa. Lisäksi järjestettiin vuosittainen Keski-Suomen matkailuparlamentti, opintomatka Etelä-Saksaan ja Itävaltaan sekä osallistuttiin aktiivisesti Suomen matkailuorganisaatiot, Suoma ry:n toimintaan. 3.3.2 Osaaminen ja koulutus Osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä vahvistettiin tukemalla maakunnan koulutusorganisaatioiden ja osaamisrakenteiden kehittämistä. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten keskinäistä yhteistyötä ja yhteyksiä seudulliseen kehittämiseen vahvistettiin. Koulutusliiketoiminnan kehittäminen oli yksi strategisesti tärkeistä toiminta-alueista viime vuonna. Tavoitteena on ollut kansainvälisen liiketoiminnan käynnistyminen yritysmuotoisena. Vuoden 2010 aikana perustettiinkin EduCluster Finland osakeyhtiö pääosakkaanaan Jyväskylän yliopisto ja vähemmistöosakkaina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhtiön perustamisen myötä Keski-Suomen liiton rooli koulutuksen liiketoiminnan kehittämisessä muuttui: se toimii nyt maakunnan aluekehittämisen asiantuntijana EduCluster-yhtiön erillisprojekteissa ja tukee muiden alan yritysten kansainvälistymistä. Liitolla on myös merkittävä rooli EduCluster -verkoston kansainvälisissä hankkeissa. 3.3.3 Työmarkkinoiden kehittäminen ja ennakointi Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden kehittämiseen maakunnan yhteistyöryhmän alaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmän kautta. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 2009-2013 -kehittämisohjelma integroitiin osaksi muuta aluekehittämistä ja sen painopisteet olivat läpäisseet organisaatioiden kehittämistoiminnan laajasti. Ohjelmassa nostettiin vuoden 2010 tavoitteiksi: Nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen varmistaminen uusin ratkaisuin Yrittäjyyteen pohjautuvan työllisyyden edistäminen Työllistymistä tukevien palveluiden ja paikallisten toimintamallien kehittäminen Tulevaisuuden rakentaminen yhteisen ennakoinnin avulla Toiminta oli tavoitteiden mukaista. Keski-Suomen liitto osoitti erillisen hankerahoituksen nuorten työllistymistä parantaviin paikallisiin hankkeisiin. Liitto oli mukana äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi suoritetuissa toimissa. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Keski-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan TE-toimistojen kanssa. Erityinen tehtäväalue oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Yhteistyö seutujen kanssa tiivistyi. Ennakoinnista on tullut jatkuva prosessi, jonka toimenpiteillä toimijaverkoston yhteistyötä voidaan tiivistää. Valtakunnallinen määrällinen ja koulutusorganisaatioiden aloituspaikkamääriin vaikuttava ennakointi ei osunut toimintavuodelle. Tästä huolimatta työmarkkinoiden toimintaympäristön tilannetta ajantasaistettiin ja pidettiin menetelmällinen suunnitteluvalmius kunnossa. 3.3.4 Luovat alat ja kulttuuri Vuoden 2010 aikana toteutettiin edellisvuonna alkanutta kaksivuotista Maakunnallisten luovien innovaatioympäristöjen kehittämishanketta (MAALI). Hankkeen kohteena olivat perinteisen teollisuuden yritykset, jotka eivät toistaiseksi ole hyödyntäneet luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Tavoitteena oli luovien alojen lisäarvo Keski-Suomen kärkiklustereille ja Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman klustereille (Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Uusiutuva metsäteollisuus, Nanoteknologia, Matkailu ja elämystuotanto). CREA.RE Creative Regions on kymmenen EUmaan yhteinen luovan talouden kehittämishanke. Se käynnistyi vuoden 2010 alussa saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Interreg IVC -ohjelmasta loppuvuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. 16

Keski-Suomen Liitto Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin syntymästä. Juhlavuoden teemana oli suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja suomalainen opetus. Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti juhlavuoden ohjelmiston suunnitteluun, ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjesti Kulttuurista hyvinvointia -juhlaseminaarin 8.11.2010. Keski-Suomen liitto järjesti ensimmäisen maakunnallisen kulttuurifoorumin Nyt puhutaan kulttuurista! 27.4.2010. Tilaisuuteen osallistui runsaat 100 osanottajaa eri puolilta maakuntaa. 3.3.5 Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liiton tuella käynnistettiin kehittämis- ja investointihankkeita lähes 11 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan alle puolet, noin 5,3 miljoonaa euroa. Talouden taantuma vähensi jonkin verran varojen kysyntää. Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski-Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytystoimenpiteitä varten. Rahoitusta maakunnan kehittämiseksi Keski-Suomen liitolla oli myönnettävissä noin 7,6 miljoonaa euroa. Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumisessa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa Saarijärven Bioenergiakeskuksen laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Yritysten kehittämishankkeista suurin oli viidentoista ICT-alan yrityksen yhteinen kasvu- ja kansainvälistymishanke KASVA 3. Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoimenpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnettiin sovitun mukaisesti. ICT -alan tulevaisuutta pohdittiin lisäksi ICT-strategiassa, joka laadittiin syksyn aikana. Hyvinvointialalla Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta käynnisti TULTE -hankkeen, jossa työstetään liikuntaa ja terveyttä edistäviä tuote- ja palvelukonsepteja. Maakunnan kehittämisrahaa kohdennettiin erityisesti nuorten työllistymisen uusia malleja etsiviin ja kokeileviin hankkeisiin. Saarijärven - Viitasaaren seudulla kehittämisvarojen hyödyntämistä tehostettiin alueella kehitetyn verkosto- ja prosessijohtamismallin avulla. Yhteistyön odotetaan lisäävän vaikuttavuutta, joustavuutta ja jatkuvuutta kehittämistyöhön. Osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ovat valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia. Vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmissa hallinnoivana viranomaisena. Keski-Suomen liiton vuoden 2010 ohjelmatyön rahoitus, euroa Keski-Suomen kehittämisrahasto - 800 000-10 % Osaamiskeskusohjelma - 600 000-8 % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma - 394 000-5 % Maakunnan kehittämisraha - 506 000-7 % EU-rahoitus - 5 267 214-70 % 17

Vuosikertomus 2010 Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat Länsi-Suomen EAKR-ohjelman väliarviointi, ohjelman rahoitus- ja maksatuspäätösten vauhdittaminen sekä uuden pääomarahaston kokoaminen. Osaamiskeskusohjelman ja maakunnallisen klusterityön arviointien perusteella maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviimmästä kehittämistyön yhteensovittamisesta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO korvasi vuoden alusta alkaen aiemmin toteutetun aluekeskusohjelman. Keski-Suomessa KOKO-hankkeita käynnistyi kaksi. Lisäksi Keuruu on mukana Ylä- Pirkanmaan hankkeessa. Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut kattavan kehittämisvyöhykkeen tavoitteena ovat yhtenäisempi aluerakenne ja hyvinvointialan uudet innovaatiot. Keski-Suomen maaseutualueiden hankkeessa tavoitteena on lisätä maaseutuasumista, maaseudun monipuolista yrittäjyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea suunnattiin muun muassa maakuntakaavoituksen selvityksiin, luovan alan kehittämiseen ja klustereiden kehittämishankkeen kuntarahoitukseen. Luovan alan siemenrahoitusta myönnettiin 16 pienelle luovan alan yritykselle. 3.3.6 Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinointi Keski-Suomen liitto vastaa Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinaatiosta. Liitto raportoi ohjelman etenemisestä seurantakomitealle kaksi kertaa vuodessa. Seurantakomitealle asiat valmisteltiin seurantakomitean sihteeristössä, joka piti vuoden aikana viisi kokousta. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman ohjausryhmä ja sen alainen koordinaatioryhmä sovittivat yhteen ja aktivoivat ohjelman toteutusta. 18

Keski-Suomen Liitto 4 edunvalvonta Maakunnan etua valvottiin ja valtion talousarvioon vaikutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liiton luottamushenkilöjohdon, maakunnan kansanedustajien, valtion aluehallinnon sekä kuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Länsi-Suomen liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen liitto tuki kuntien seutuyhteistyötä ja edisti maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa. Se toimi yhdessä jäsenkuntien kanssa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä mm. valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvässä yhteispalvelujen alueellisessa järjestämisessä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 15.4.2010 Keski-Suomen kärkihankkeet: VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Kanavuori - Haapalahti Perustienpidon rahoitustason nosto Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Äänekoski - Haapajärvi -radan perusparantaminen Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluntason kehittäminen (TASO-hanke) Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Äänekosken biodiesellaitos Muurame - Korpilahti yhdysvesijohto ja alueen runkoviemärihanke Hankasalmen jätevesihanke Laajalahden kunnostus, 2. vaihe Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin Tulevien vuosien kärkihankkeiksi listattiin seuraavat: VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki - Kyyjärvi Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Jyväskylän kehätiet Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Valtatie 4:n parantaminen välillä Lusi - Vaajakoski edistyi suunniteltua nopeammin ja uudelleen linjattu Toivakan ja Kanavuoren välinen tieosuus voitiin ottaa käyttöön etuajassa jo lokakuussa. Tiejakso valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2011. Myös Hirvaskankaan eritasoliittymä avattiin liikenteelle ennen vuoden loppua. Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantamisen ratasuunnitelma välillä Äänekoski - Saarijärvi valmistui ja työt alkavat vuonna 2011. Valtatien 4 suunnitteluvalmius parantui, kun Kirri-Vehniä välin yleissuunnitelma valmistui. Vaajakosken kohdalla käynnistettiin hankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi sekä Äänekosken kohdalla YVA-ohjelman laatiminen. Valtatien 18 yleissuunnittelua varten liitto onnistui järjestämään rahoituksen osana kansainvälistä NECL II -hanketta. Yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa aloitettiin Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rataliikenteen alustavan tarveselvityksen laatiminen siten, että työ valmistuu vuoden 2011 alussa. Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiseksi laadittiin yhteistyössä alan yritysten, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa selvitys. Raportin julkistus ja varsinaisten toimenpiteiden suunnittelu ajoittuu vuoden 2011 puolelle. Myös TASO-hankkeen rahoitusta odotetaan vuonan 2011. Päijänteen luontokeskuksen edistäminen tarkastellaan Arvoitusten Päijänne -kehittämiskokonaisuuden yhteydessä, joka laaditaan yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa. Ratkaisua biopolttonestetehtaan sijoittumispaikasta ei ole tehty. Bioenergian t&k-toimintaa on lisätty tavoitteen mukaisesti ja konkreettisena tuloksena tästä on esimerkiksi Saarijärvelle perustettu Bioenergiakeskus. 19

Vuosikertomus 2010 5. talous 5.1 Keski-Suomen liiton tuloslaskelma (ulkoinen), euroa 2010 2009 Toimintatuotot 5.669.530,47 5.470.142,28 Myyntituotot (jäsenkuntien maksuosuudet) 3.234.000,00 3.204.000,00 Tuet ja avustukset 2.154.930,92 1.835.140,01 Muut toimintatuotot 280.599,55 431.002,27 Toimintakulut - 5.707.071,35-4.737.208,35 Henkilöstökulut - 2.367.474,39-2.189.589,13 Palkat ja palkkiot -1.894.045,40-1.787.571,87 Eläkevakuutusmaksut -429.596,14-386.660,16 Muut henkilöstösivukulut - 43.832,85-15.357,10 Palvelujen ostot - 2.330.919,19-2.335.828,69 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 104.920,57-91.538,27 Avustukset - 801.548,46-27.868,44 Muut toimintakulut - 102.208,74-92.383,82 Toimintakate - 37.540,88 732.933,93 Rahoitustuotot ja kulut 13.906,41 5.537,26 Vuosikate -23.634,47 738.471,19 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä - 4.168,00-5.557,31 Tilikauden tulos - 27.802,47 732.913,88 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys 2.433,00 3.244,04 Rahastojen vähennys 754.277,83 0,00 Rahastojen lisäys 800.000,00-770.000,00 Tilikauden yli/alijäämä - 71.091,64-33.842,08 Keski-Suomen kehittämisrahaston tuloslaskelma on yhdistetty liiton tuloslaskelmaan vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Rahastosta myönnetyt avustukset näkyvät tuloslaskelman tiliryhmässä avustukset. Rahaston yhdistämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman yli-/alijäämään. Vuoden 2009 tuloslaskelmassa rahastokirjauksena oli vain rahastojen lisäys 770.000 euroa. 20

Keski-Suomen Liitto 5.2 Keski-Suomen liiton rahoituslaskelma, euroa 2010 2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate - 23.634,47 738.471,19 Satunnaiset erät (rahastosiirto) - 770.000,00 Tulorahoituksen korjauserät (avustusvaraus) - 1.040.770,94-218.568,11 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta - 1.064.405,41-250.096,92 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset - 4.830.964,66 19.572,95 Muut maksuvalmiuden muutokset 5.792.891,29-1.007.558,70 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4.830.964,66 853.514,28 Vaihto-omaisuuden muutos 281,45-4.847,38 Saamisten muutos - 220.614,54-1.787.623,31 Korottomien velkojen muutos 1.192.259,72-78.297,05 Rahoituksen rahavirta 961.926,63-987.985,75 Rahavarojen muutos - 102.478,78-1.238.082,67 Rahavarojen muutos - 102.478,78-1.238.082,67 Rahavarat 31.12. 422.442,70 4.597.340,28 Rahavarat 1.1. 524 921,48 5.835.422,95 Vuoden 2010 rahoituslaskelmassa aluekehitysvarat on esitetty toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa, eikä niitä ole huomioitu liiton rahavaroissa. 21

Vuosikertomus 2010 5.3 Keski-Suomen liiton tase, euroa Vastaavaa 2010 2009 Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 10.194,00 13.592,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2.311,00 3.081,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 12.505,00 16.673,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1.228.023,37 1.228.023,37 Pysyvät vastaavat yhteensä 1.240.528,37 1.244.696,37 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Aluekehitysvarat 3.717.111.83 3.372.418,80 Aluekehitysvarojen siirtosaamiset 10.936.103,63 6.449.832,00 Valtion toimeksiannot yhteensä 14.653.215,46 9.822.250,80 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet 3.736,02 3.857,22 Ennakkomaksut 8.366,34 8.526,59 Vaihto-omaisuus yhteensä 12.102,36 12.383,81 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 32.064,22 158,32 Muut saamiset (arvonlisäverosaamiset) 112.703,17 111.987,31 Siirtosaamiset 992.872,19 804.879,41 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 1.137.639,58 917.025,04 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 900.000,00 700.000,00 Rahat ja pankkisaamiset 222.442,70 524.921,48 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2.272.184,64 2.154.330,33 Vastaavaa yhteensä 18.165.928,47 13.221.277,50 22

Keski-Suomen Liitto Vastattavaa 2010 2009 Oma pääoma Peruspääoma 1.369.218,52 1.369.218,52 Muut omat rahastot 337.177,31 291.455,14 Edellisten tilikausien ylijäämä 119.705,27 153.547,35 Tilikauden ylijäämä - 71.091,64-33.842,08 Oma pääoma yhteensä 1.755.009,46 1.780.378,93 Poistoero Poistoero 7.300,00 9.733,00 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset (kehittämisrahasto) 0,00 1.040.770,94 Toimeksiantojen pääoma Valtion toimeksiannot 14.653.215,46 9.822.250,80 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 58.086,91 159.405,16 Muut velat 1.323.837,34 69.456,24 Siirtovelat 368.479,30 339.282,43 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1.750.403,55 568.143,83 Vastattavaa yhteensä 18.165.928,47 13.221.277,50 23