Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Transkriptio

1 Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT Osaava työvoima Liiketoimintaosaaminen 1

2 Klustereiden kehittämistulokset YRITYSKOHTAISET TUET yritysten lkm avustus yritysten osuus % kokonaiskustannukset UKL ,8 % BEV ,5 % KAS ,7 % yhteensä ,5 % KLUSTEREIDEN KEHITTÄMISHANKKEET hankkeiden lkm avustus yritysten osuus % kokonaiskustannukset UKL ,4 % BEV ,7 % KAS ,1 % YHTEISET ,9 % yhteensä ,6 % Klusterityön tavoitteet Toiminnan tavoitteeksi asetettiin 2007: käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko maakunnassa resursoida päätoimiset klustereiden vetäjät synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa Keski-Suomeen yhdenmukaistaa kehittämistapaa auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin varmistaa osaltaan elinkeinotoiminnan uudistaminen ja kilpailukyky

3 Klustereiden asemoituminen Trible Helix -mallissa Yritykset UKL BEV Tutkimus- ja oppilaitokset KAS Yhteiskunta Klusterityön tavoitteet Toiminnan tavoitteet 2007: - Klusterisuunnittelusta on siirryttävä valituissa klustereissa klusteritoimintaan sekä löydettävä toimijoita kiinnostavat konkreettiset projektiaihiot ja haettava kokemuksia tätä kautta. - Yrityskentän johdon sitouttaminen on ehdotonta menestykselle - Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä näiden välisten verkostojen, roolien ja valmiuksien kehittäminen - Laajemman rahoituksen hakeminen hyville aloitteille Keski- Suomen ulkopuolelta - Viestinnän käynnistäminen ja avoimen vuorovaikutuksen ylläpitäminen toimijoiden välillä - Toiminnan johtamiseen liittyvien käytäntöjen ja prosessien sisäänajo 3

4 Ylhäältä alas alhaalta ylös Klusterivalintojen aikataulu MYR käy lähetekeskustelun elinkeinojen kehittämismallista, kriteereistä ja tavoitteista huhtikuussa. VTT arvioi valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (energia, ICT, paperinvalmistus, nano ja matkailu) kevään 2010 aikana. Arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi Keski- Suomen omissa klusterivalinnoissa. Tuloksia esitellään MYRissä Aikajana 1/2010 julkaistaan Erityisteemana Keski-Suomen viennin rakenne. Yritysten kehittämisrahoituslinjausten sopiminen yhdessä ELY keskuksen kanssa ja vuoden 2011 yhteistyöasiakirjan valmistelu kevät-kesä

5 Klusterivalintojen aikataulu Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma hyväksytään maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010, prosessin aikana kertynyttä tietoa ja näkemystä käytetään hyväksi arvioinnissa ja jatkopäätösten valmistelussa. Maakuntaohjelmassa esitetään klusterimallin jatkamista. Aikajana 2/2010 julkaistaan elokuussa, teemana teollisuuden merkitys Keski-Suomessa Klusterimallin jatkopäätös, valittavat klusterit, toiminnan organisointi, johtaminen sekä rahoitus MYRrissä syksyllä Samalla päätetään millä tavalla uusia avauksia rahoitetaan sekä millä mallilla niitä kehitetään. Klustereiden valintakriteereitä Kehittämistyön yrityslähtöisyys ja yritysten sitoutumien yhteiseen kehittämistyöhön Klustereiden kasvupotentiaali vuosina Uudet vientimahdollisuudet Yritysten kyky kehittää kaupallisesti hyödynnettäviä uusia tuote- ja palveluideoita 5

6 LIIKETOIMINTALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Liiketoimintalähtöinen malli korostaa hyvinvoinnin luomista, vanha sen jakamista. Uuden mallin perusta on yksityinen sektori, vanhan valtion ja kuntien organisaatiot Uusi malli korostaa kannattavaa liiketoimintaa, vanhassa tuettu liiketoiminta on vahvasti läsnä. Uudessa mallissa yritykset ovat vientiin orientoituneita, vanhassa yritykset palvelevat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. Uudessa mallissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, vanhassa julkisen toiminnan kehittämisellä on suurempi huomio. Uudessa mallissa toteuttamisesta vastaa yksityisen sektorin toimintaorganisaatiot, vanhassa mallissa yhteiskunnan ylläpitämät organisaatiot Keski-Suomen tulevaisuuden elinkeinokärjet 6