EURAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA EURAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915

1 (18) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 2 3 Suunnittelun tavoitteet... 11 4 Olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset... 13 5 Osayleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset... 13 6 Vaihtoehdot... 13 7 Osalliset, vuorovaikutuksen järjestäminen ja tavoiteaikataulu... 13 8 Tiedottaminen... 16 9 Vaikutusten arviointi... 16 10 Yhteystiedot... 17

1 (17) EURAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssaneuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 2 1 Suunnittelualue ja tehtävä Kaavoitustyössä laaditaan Euran keskustan osayleiskaava ja siihen liittyvät tarvittavat selvitykset suunnittelualueen oloista, kuten liikenneverkkoselvitys, kunnallistekniikan selvitys sekä hulevesiselvitys. Yleiskaavan pohjaksi laaditaan väestökehitysarvio ja meluselvitys koskien valtatie 12 ja kantatie 43 melualueita. Kaavatyön kuluessa on tullut tarpeelliseksi laatia myös lisäselvityksinä kaupallinen selvitys, Natura-tarvearvio, maisemaselvitys ja viherverkkotarkastelu. Kaavoitettavan alueen kokonaispintaala on noin 48 km 2. Suunnittelualueesta noin 15 km 2 on ennestään kaavoittamatonta. Alueen sijainti ja aluerajaus on esitetty oheisessa kartassa. Euran kulttuuriympäristöohjelmassa kunnan yhdyskuntarakennetta on kuvattu seuraavasti: Euran keskustaajama on rakentunut kaksikeskuksisena; toisena keskuksenaan Euran Kirkonkylä ja toisena Kauttua. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen voi- 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 64

2 (17) makkaan rakentamisen seurauksena taajamarakenne muuttui voimakkaasti. Kirkonkylää ja Kauttuaa pyrittiin kasvattamaan yhteen rakentamalla taajamien välistä aluetta. Keskuksia yhdistävä päätie sai kuvaavan nimen Yhdystie (nyk. Satakunnankatu) ja sen varrelle rakennettiin useita julkisia ja kaupallisia rakennuksia. Muilta osin Kirkonkylän ja Kauttuan väliset peltoaukeat rakennettiin pääasiassa pientaloalueiksi. Samaan aikaan tapahtunut taajaman reunoilla vilkastunut rakentaminen aiheutti kuitenkin yhdyskuntarakenteen hajaantumista. 1970-luvulla aloitettu keskusten yhteen nivominen on taajamakuvallisesti edelleen kesken, eikä keskusta hahmotu yhtenäisenä. Taantuva Kauttuan keskus ei ole saanut kaipaamaansa piristysruisketta, kun taas Euran suunnalta katsottuna keskustatoimintojen alue on levittäytynyt tarpeettoman laajalle. Nykyinen kasvupaine kohdistuu erityisesti keskustaajaman alueelle ja liepeille. Huomattava osa Euran keskustan nykyisestä osayleiskaava-alueesta kuuluu merkittäviin kulttuuriympäristöihin tai muinaismuistoalueelle tai niiden lähituntumaan. Euran vuosisatainen maanviljelymenneisyys näkyy myös keskustaajaman liepeillä sitä rajaavina laajoina peltoaukeina. Viljelyalueet avautuvat tärkeinä saapumisnäkyminä pääteitä pitkin keskustaan saavuttaessa. Sorkkisten kylä ja sitä ympäröivät pellot muodostavat maisemallisen kokonaisuuden, joka hallitsee saapumisnäkymiä Euran keskustaajaman alueelle. Maisema-alueen sisään rajautuu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia, jotka esitellään tällä aukeamalla. 3 2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja niiden tarkistamisesta 13.11.2008. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 3 Euran kulttuuriympäristöohjelma/ Iida Kalakoski (toim.) 2011, s. 68 71

3 (17) Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suunnittelualueeseen sisältyy kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä 4 : Euran kirkkoympäristö Euran kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset, kirkko, pappila, koulu ja seurantalo Euran Pirtti muodostavat historiallisen saarekkeen kirkonkylän halki kulkevan raitin varrelle. Pirtti on ulkoasultaan ja interiööreiltään kokonaistaideteos ja maamme edustavimpia seurantaloja. Pappilanmäellä historialliset rakenteet yhdistyvät ajallisesti syväksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Nuoranteen talot Ylivahenkylän Yli-Nuoranteen ja Ali-Nuoranteen 1800-luvulta periytyvät talot muodostavat vaikuttavan porttiaiheen vanhaan kirkonkylään konkreettisena muistomerkkinä vauraan satakuntalaisen maanviljelyskulttuurin yhä harvinaisemmaksi muuttuneesta perinteisestä rakennuskannasta Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta Kauttuan teollisuusalue on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja monipuolinen kokonaisuus, joka on edelleen teollisessa käytössä. Asutushistorian vanhimmat, ruukinkartanoa edeltäneet, kerrostumat löytyvät luoteisosasta, jossa on jokivarressa useita kivi- ja rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä Kauttuan kylän autioitunut kylätontti. Alueen rakennetun ytimen muodostavat ruukinkartano puistoineen ja talousrakennuksineen, nauhamaisessa rivissä jokirinteen maastonmuotoja seurailevan Sepäntien varrella olevat seppien talot sekä asuintalot vanharivi ja pitkärivi. Nykyistä paperitehdasta edeltäneestä ruukkivaiheesta on säilynyt osittain vanha hiilisuuli 1870-luvulta ja saharakennus 1900-luvun alkupuolelta. Koskipaikassa olleet 1600- ja 1700-luvulla rakennetut alapaja, nippuvasarapaja ja myllyt ovat purettu. Paperitehtaan ensimmäinen vaihe rakennettiin kartanoa vastapäätä joen varteen 1906. Tehtaaseen liittyvät useat paperitehtaan johtajien ja työväen asuinrakennukset. Paperitehtaan toiminnan laajeneminen näkyi 1930- ja 1940-luvulla uusina työväestölle ja toimihenkilöille tarkoitettuina asuinalueina. Yksi suunnittelijoista oli Alvar Aalto, jonka suunnitelmista toteutui mm. terassitalo, pientalot Varkaudenmäessä, naisvirkailijoiden asuintalo, Tipula (nyk. Villa Aalto) ja Lohiluoman yli-insinöörin asunto. Jokirannassa on lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelma Ahlströmin henkilökunnan sauna- ja pesularakennus. Kohteeseen sisältyy kartano, muinaisjäännös, puisto, kaksi puunjalostustehdasta ja työväen asuintalo. 4 Museovirasto, RKY (www.rky.fi)

4 (17) Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Tuolloin voimassa ollut seutukaava tarkistettiin ja ajantasaistettiin uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Euran keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Keskustaa ympäröivät palvelujen alueet (P) sekä taajamatoimintojen alueet (A). Teollisuus- ja varastoalueet (T) sijoittuvat valtatien pohjoispuolelle, Kauttuan alueelle ja Turuntien (mt 204) varteen. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto, vahv. 30.11.2011, ei mittakaavassa). Osayleiskaavoitettava alue osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella. Palvelujen alueena (P) on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon

5 (17) kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita ja kohteita. Merkinnällä osoitetaan lähinnä taajaman ulkopuolisia palvelujen ja hallinnon alueita sekä taajamissa alueellisesti laajoja ja alue- tai yhdyskuntarakenteen kannalta erityisen merkittäviä palvelun ja hallinnon alueita. Tällaisia ovat useampaa kuntaa palvelevat sairaalat, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset sekä paljon tilaa vaativan kaupan alueet. Taajamatoimintojen aluetta (A) on osoitettu keskustan pohjoispuolelle Sorkkistentien varteen, kantatien 43 molemmin puolin valtatien liittymän eteläpuolella ja keskustan itäpuolella ja kunnan Säkylän puoleisella rajalla rajoittuen maantiehen 204. Kirkon lähistölle on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoa (MA). Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokkaat viljelyalueet, jotka sijaitsevat keskeisesti taajamarakenteessa ja kuuluvat olennaisesti alueen kulttuurimaisemaan avoimena alueena. Keskustatoimintojen aluetta (C) koskee suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen, jalankulku-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu ja liiketilatarjontaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen myös eheyttävän suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee suunnitella siten, että ne arkkitehtuuriltaan ja sijoitukseltaan sopeutuvat ympäristöön ja mitoitukseltaan täydentävät keskustan palvelutarjontaa. Taajamatoimintojen aluetta (A) koskee suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Teollisuus- ja varastoaluetta (T) koskee suunnittelumääräys:

6 (17) Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta tai muusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle sekä mahdollisille pohjavesialueille aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen säilymiseen avoimena ja sen merkitykseen taajama- ja kulttuurimaisemassa. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk) sekä matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv2). Kk-merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä Euran lähialueen monikeskuksiset aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Mv2 merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet, suunnittelualueella tällainen alue on Pyhäjärvi-Köyliönjärvi Euran, Säkylän ja Köyliön alueilla. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk) koskee suunnittelumääräykset: Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologiset kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskustaalueiden kehittämistä ja palvelujen saavutettavuutta. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä sekä liikenne- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta alueellisena kokonaisuutena. Matkailun kehittämisvyöhykettä (mv2) koskee suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kh1-merkinnällä perustuen RKY 1993 tietoihin. Näitä ovat Euran kirkonkylä ja viljelysaukeat (05001, 2795 ha) ja Kauttuan historiallinen teollisuusalue ja asuntoalueet (05002, 82 ha). Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kolme RKY 2009 -kohdetta (mainittu edellä sivulla 3).

7 (17) Euran kirkonkylän ja viljelysaukeiden valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyvät maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja -alueet ovat: Euran kirkko (050001), Euran kirkon ympäristö (050002), Euran pirtti (050003), Euran pappila (050004), Sorkkisten kylä ja kulttuurimaisema (050005), Osmanmäki Euran kirkonkylässä (050006), Isovahenkylä (050007), Euran Käräjämäki (050008), Soupas (050014), Iso-Lähteenoja ja Lähteenoja (050015), Euraniitun kulttuurimaisema (050016) (osin suunnittelualueella) ja Vaaniin kartano ja kulttuurimaisema (050017, suunnittelualueen ulkopuolella). Kauttuan historiallisen teollisuusalueen ja asuntoalueen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyy maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue Kauttuan ruukinalue. Muita maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohde- ja aluemerkintöjä ovat Toipilaskoti, Kauttua (050010), Insinööritalo, Lohiluoma (050012) ja Kännön koulu (050013). Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Suunnittelualueeseen kuuluu pohjavesialuetta (pv, 0205001, Kauttua, 93 ha) ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta (Pyhäjärvellä). Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu myös muinaismuistoalueita (sm), sähköasema (en-z), vedenottamo (etv) sekä jäteveden puhdistamo (et-j). Kaavoitettavan alueen halki länsi - itä suunnassa kulkeva valtatie 12 (Raumantie, Lauttakyläntie) on maakuntakaavassa osoitettu vt -merkinnällä. Valtatielle on osoitettu kolme uutta eritasoliittymän varausta. Harjavallasta Laitilaan Euran ohi kulkeva kantatie 43 on osoitettu maakuntakaavassa kt -merkinnällä. Lauttakyläntieltä Säkyläntielle kääntyvä seututie 204 (Ohikulkutie) on merkitty maakuntakaavassa seututienä st - merkinnällä. Lisäksi maakuntakaavassa on yhdysradan/sivuradan merkintä Säkylään johtavalla pistoraiteella. Maakuntakaavaan on osoitettu uusia ohjeellisia voimalinjan yhteystarpeita valtatien pohjoispuoliselle alueelle. Maantien 204 itäpuolelle on osoitettu lentoliikenteen alue kohdemerkinnällä.

8 (17) Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Maakuntakaavatyöhön liittyen valmisteilla on Satakunnan vaihemaakuntakaava 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksessa osoitetaan 18 maakunnallisesti merkittävää tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta. Näistä kuhunkin on mahdollista sijoittaa vähintään noin 10 voimalaa, ja yhteensä niiden teoreettinen tuottavuus 200 metrin korkeudelta arvioituna on 3,5 terawattituntia (TWh). Vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 13.12.2013/30. Vaihemaakuntakaavassa 1 suunnittelualueelle ei ole osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin ympäristöministeriölle määräaikaan mennessä viisi valitusta. Ympäristöministeriö ratkaisee tehdyt valitukset vahvistamiskäsittelyn yhteydessä. Ympäristöministeriö on pyytänyt valituksiin Satakuntaliiton vastineet. Yleiskaava Euran keskustaan on laadittu vuonna 1994 kunnanvaltuuston hyväksymä Euran keskustan yleiskaava 2010. Yleiskaavan tavoitevuosi 2010 on ohitettu ja nyt laadittava oikeusvaikutteinen osayleiskaava tulee sujuvoittamaan alueen tulevaa asemakaavoitusta. Nyt kaavoitettava alue sijoittuu pääosin valtatie 12 eteläpuolelle laajentaen voimassa olevaa yleiskaava luoteessa Harjavallantien (mt 43) varressa pohjoiseen ja etelässä Laitilantien (mt43) varressa kohti etelää. Valtatien 12 varressa Fankkeen teollisuusalueen läheisyydessä aiemmin laadittua yleiskaavaa laajennetaan hieman itään. Euran keskustan yleiskaavassa 2010 on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C, kartalla punaisella) kunnan kaupalliseen keskustaan valtatien 12 eteläpuolelle sekä Kauttuan liikekeskustaan. Pääosa julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY) sijoittuu Sorkkistentien varteen valtatien 12 pohjoispuolelle ja keskustatoimintojen alueen eteläpuolelle Laitilantien (mt 43), Eurantien ja Yhdystien varsille sekä Kauttuan liikekeskustan tuntumaan. Teollisuusalueet sijoittuvat pääasiassa Kauttualle, Neitsytmäkeen ja siitä Ohikulkutien (mt 204) suuntaisesti kohti Säkylää sekä Fankkeen alueelle valtatien 12 varteen. Kerrostalovaltaisia asuntoalueita on osoitettu aivan ydinkeskustaan Eurantien varteen sekä Kauttuan keskustan tuntumaan. Kyläasutuksen alueita (AT) on osoitettu Sorkkisiin ja Inkimäelle kaava-alueen pohjoisosiin, muutoin asumisen alueet on osoitettu pääasiassa pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AP). Laajimmat virkistysalueet (VU, VL, VR, VV) sijoittuvat keskustassa Eurajoen varteen ja muualla yleiskaavoitetulla alueella Pyhäjärven rantaan sekä Korkiatkallioiden ja Sikasuonkallioiden alueille. Laajimmat peltoaukeat, pääasiassa kaava-alueen pohjoisosassa, on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu luonnonsuojelualueita (SL), rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaa aluetta (SR), muinaismuistoaluetta (SM), erityisalueita (ET yhdyskuntateknisen huollon aluetta, EH hautausmaaaluetta) sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M), vesialuetta (W, Eurajoki) sekä liikennealueita (LR, LL ja LV). Vesiliikenteen alueet (LV) sijoittuvat Pyhäjärven rannalle ja lentoliikenteen alue (LL) mt 204 itäpuolelle lähelle Neitsytmäkeä. Yleiskaavassa 2010 on huomioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvoja osoittamalla suojeltavia rakennuksia suojelukohde -merkinnöin ja osoittamalla aluevarauksiin liittyen

9 (17) alueita, jolla ympäristö on säilytettävä (/s -merkinnällä). Muinaismuistoalueet on osoitettu sm-tunnuksin osa-alueina. Euran keskustan osayleiskaava 2010 ja uuden yleiskaava-alueen likimääräinen aluerajaus punaisella (ei mittakaavassa).

10 (17) Asemakaava Liike- ja hallintokorttelit sijoittuvat Euran keskustassa valtatie 12 ja kantatie 43 varrelle sekä niiden välissä kulkevan satakunnankadun varteen. Teollisuusaluetta on sijoitettu valtatie 12 varteen Euran keskustasta itään ja yhdystie 2054:n molemmille puolille seututie 204:n läheisyydessä. Suunnittelun edetessä tarkastellaan asemakaavojen toteutuneisuus. Asemakaavayhdistelmä, vanha osayleiskaava-alue mustalla, nyt osayleiskaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus punaisella (ei mittakaavassa).

11 (17) 3 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteena on laatia Euran keskustan osayleiskaava ohjaamaan alueiden tulevaa asemakaavoitusta. Osayleiskaavan tarkoituksena on vastata kunnan tulevaisuuden maankäyttötarpeisiin huomioiden alueen rakennetun kulttuuriympäristön-, maiseman ja luonnon arvot. Osayleiskaavan tavoitteet asetetaan seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuvalle kehitykselle. Seudulliset tavoitteet Euran ja sen lähialueiden yhdyskuntarakenteen kehittäminen erityisesti palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi työpaikka-alueiden tasapainoinen kehittäminen alueen paikalliskeskuksissa niiden asutusrakennetta eheyttämällä alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Yleiset tavoitteet taajamarakenteen eheyttäminen ja hallittu laajeneminen rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonympäristön arvojen vaaliminen ja näin kunnan ominaispiirteiden vahvistaminen uusien asuin- ja työpaikka-alueiden ja muiden maankäytön tarpeiden huomioiminen ja kunnan vetovoimaisuuden lisääminen ikärakenteen muutoksen huomioiminen taajamatoimintojen sijoittelussa, keskustapalveluiden turvaaminen ikärakenteen (huoltosuhteen) muuttumiseen varautuminen lisäämällä edellytyksiä lapsiperheiden osuuden kasvattamiseen (kunnan kasvustrategia) luoda yleiskaavalliset puitteet keskustan toimivuuden, turvallisuuden, viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden parantamiselle kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Kuntatason tavoitteet Työssä laaditaan osayleiskaava, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta. Osayleiskaavan tavoitteet asetetaan seuraavien 15 20 vuoden aikana tapahtuvalle kunnan kehitykselle. Asuminen Eura on Pyhäjärviseudun keskus ja Rauman seudun itäinen palvelukeskus, jossa tulevaisuudessa palvellaan seudun noin 20 000-25 000 asukasta. Yleiskaavassa varaudutaan kunnan sisäisen muuttoliikkeen aiheuttamaan asuntokysyntään, nähtävissä on, että iäkkäät muuttavat kunnan muista osista keskustaan. Asuntotuotannossa on varauduttava myös vuokra-asuntojen kysyntään.

12 (17) Yleiskaavaa laadittaessa selvitetään keskustan yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdollisuudet. Samalla on pystyttävä tarjoamaan vetovoimaisia asuinpaikkoja myös omakotiasujille. Uusia asuntoalueita tavoitellaan Kauttuanmetsän lisäksi Kiperin suuntaan. Haja-asutusta ohjataan tiestön varsille olemassa olevaa haja-asutusta täydentäen. Liikenne Yleiskaavan liikenteellisissä ratkaisuissa keskitytään maanteiden ja Eurajoen estevaikutuksen poistamiseen erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneverkko on jo nykyisellään varsin kattava (ml. kevyen liikenteen verkko), yleiskaavassa arvioidaan uusien yhteyksien tarve Pysäkkitien päästä Fankkeen alueelle ja Yhdystieltä maantielle 204 (Ohikulkutie). Käyttämättömän, osin jo puretun pistoraiteen varauksen tarve selvitetään yleiskaavatyön aikana. Palvelut ja elinkeinot Osayleiskaava-alueen julkinen ja yksityinen palveluvaranto mahdollistaa väestönkasvun. Osayleiskaavoitettavalle alueelle ei sijoitu uhanalaisia julkisia palveluita. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisellään pääasiassa valtatien 12 eteläpuolelle Euran liikekeskustaan ja noin 2 km:n etelämmäksi Kauttuan keskustaan. Uusia kaupallisia palveluita tavoitellaan valtatien ja kantatien liittymään. Matkailun tarpeet liittyvät Eurajokivarteen, Kauttuan Ruukin alueelle ja Pyhäjärven ympäristöön. Työpaikka- ja teollisuusalueet keskitetään Fankkeen alueelle, Kauttualle ja Neitsytmäkeen. Virkistys ja vapaa-aika Virkistykseen liittyvät reitistöt ovat nykyisellään sattumanvaraisia, virallisella statuksella oleva reitistön puuttuu. Pururata sijoittuu kantatien 43 länsipuolelle Korkiatkallioiden alueelle. Muut urheilutoiminnot sijoittuvat Eurajokivarteen ydinkeskustan eteläpuolelle. Muuta Vesilaitoksen toiminta-aluetta ei ole tavoitteena merkittävästi laajentaa. Tiedossa on tulevia verkoston peruskorjaustarpeita. Kunnan jätevesihuollon selvitystyö on käynnissä puhdistettujen jätevesien purku Eurajoesta tulisi siirtää joko Kokemäenjokeen tai mereen. Kaava-alueella on tarpeen selvittää maakaasujohtolinjojen varaukset, alueellisten ja valtakunnallisten sähköverkkoyhtiöiden tulevaisuuden tarpeet. Osayleiskaavatyössä huomioidaan yksityisen toimijan mahdolliset tuulivoimarakentamisen tavoitteet lähellä Biolanin tuotantolaitosta valtatien 12 varressa. Mikäli tavoitteet ovat niin laajoja, että ne vaativat tuulivoimaosayleiskaavan laadintaa, tehdään se erikseen.

13 (17) 4 Olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat: Euran kunnan maapoliittinen ohjelma 2006-2012 Euran kunnan asuntopoliittinen ohjelma (2006) Euran kunnan kulttuuriympäristöohjelma 2011 Kauppa Satakunnassa selvitys (2009) Satakunnan aluerakenne 2008 selvitys RKY-inventointi / Museovirasto Muinaisjäännösinventoinnit / Museovirasto Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma 2009-2015 Maaperän tilan tietojärjestelmä (entinen PIMA-rekisteri) / Ympäristöhallinto 5 Osayleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset Osayleiskaavan yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Luontoselvitys Rakennuskannan inventointi Muinaisjäännösinventointi Maisemaselvitys Liikenneverkkoselvitys Meluselvitys valtatie 12 ja kantatie 43 Kunnallistekniikan selvitys Hulevesiselvitys Viherverkkotarkastelu Natura-tarvearviointi Kaupallinen selvitys 6 Vaihtoehdot Kaavatyössä ei varsinaisesti laadita eri maankäyttövaihtoehtoja osayleiskaavaluonnokseksi asti, mutta kaavatyön alussa voidaan tehdä alustavia vaihtoehtotarkasteluja eri osa-alueista. Kaavaluonnosaineisto pidettiin nähtävillä 21.2. 24.4.2014, josta saadun palautteen perusteella laadittiin kaavaehdotusaineisto. 7 Osalliset, vuorovaikutuksen järjestäminen ja tavoiteaikataulu Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt.

14 (17) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Euran osayleiskaavan osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat alueen yrittäjät, yrittäjäyhdistykset kuntalaiset paikallisyhdistykset Euran kunnan eri hallintokunnat naapurikunnat alueen kunnallistekniset toimijat (energiahuolto, jätehuolto, sähkönjakelu) Varsinais-Suomen ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ja liikenne vastuualue) Satakuntaliitto Satakunnan Museo Satakunnan Aluepelastuslaitos Naapurikunnat Liikennevirasto muut mahdolliset osalliset

15 (17) Työvaiheet ja tavoiteaikataulu TYÖVAIHE AIKATAULU / TAVOITEAIKATAULU Työn käynnistäminen 01-09/2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Vireilletulokuulutus aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 22.2.2013 Valmisteluvaihe 03/2013-07/2014 alustavan kaavaluonnoksen laatiminen erillisselvitysten laatiminen alustavan luonnoksen esittely ohjausryhmälle työneuvottelu viranomaisten kanssa alustavasta luonnoksesta 09/2013 luonnoksen täydentäminen saadun palautteen perusteella luonnoksen esittely kaavatoimikunnassa luonnoksen esittely kunnanvaltuustolle luonnoksen avoin esittelytilaisuus yleisölle, nähtävilläolo 21.2. 24.4.2014 vastineiden käsittely kaavatoimikunnassa 30.6.2014 vastineiden käsittely viranomaistyöpalaverissa 1.7.2014 Ehdotusvaihe 08/2014-06/2015 lisäselvitysten laatiminen kesän 2014 aikana valmistuneiden lisäselvitysten ja kaavaehdotusluonnoksen läpikäynti kaavatoiminnassa viranomaisneuvottelua varten 27.10.2014 viranomaistyöpalaveri ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa 1.12.2014 ja 12.3.2015 ehdotuksen hyväksyminen kaavatoimikunnassa julkista nähtävilläoloa varten 30.3.2015 kaavaehdotuksen esittely kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen avoin esittelytilaisuus yleisölle nähtävilläolo 30 vrk lausuntopyynnöt viranomaisille ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Hyväksymisvaihe 07-08/2015 vähäiset muutokset kaavaehdotukseen ennen hyväksymiskäsittelyä Työ päättyy 09/2015 hyväksymispäiväysten lisääminen kaava-asiakirjoihin asiakirjojen ja arkistokappaleiden luovuttaminen tilaajalle

16 (17) 8 Tiedottaminen Euran kunta tiedottaa virallisista ilmoituksistaan ja kuulutuksistaan Ala-Satakunta lehdessä, kuntatiedotteessa, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetissä. Työtä varten perustetaan tilaajan ja konsultin edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua muita asiantuntijoita. Kaavan valmistelusta vastaa kaavatoimikunta ja kaavatyötä johtaa kunnanhallitus. Euran kunnan yhteyshenkilönä kaavatyössä on tekninen johtaja Kimmo Haapanen. Maanomistajien kyselyihin vastaa tekninen johtaja Kimmo Haapanen. 9 Vaikutusten arviointi Kaavatyöhön sisältyy MRL:n 9 :n ja MRA 1 :n mukainen ympäristövaikutusten selvittäminen. Arvioinnin pohjana käytetään viranomaisten kannanottoja, yleiskaavan perusselvityksiä ja suunnittelijoiden maastohavaintoja. Vaikutusten arvioinnin perusteena määritellään eri alueille sopivat maankäyttöperiaatteet ja mitoitukset. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavatyön kuluessa. Arvioinnissa määritellään vaikutukset: vesioloihin kasvillisuuteen ja eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen maisemaan ja maaperään luontoarvoihin yhdyskuntarakenteeseen yhdyskuntatalouteen kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön virkistyskäyttöön

17 (17) 10 Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Euran kunnanhallitukselle kulutuksessa mainittuna määräaikana: Euran kunnanhallitus, PL 22, 27511 Eura. Maanomistajien kyselyihin vastaa kunnan suunnittelua ja tavoitteita koskevissa kysymyksissä tekninen johtaja Kimmo Haapanen ja kaavateknisissä asioissa FCG Suunnitte ja tekniikka OY, työstä vastaava suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä. Euran kunta Sorkkistentie 10, PL 22 27511 Eura Tekninen johtaja Kimmo Haapanen puh. 044 730 7418 kimmo.haapanen@eura.fi Kaavanlaatijana toimii: Pyhäjärvenkatu 1,33200 Tampere Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-506 Puh. +358 44 704 6267 maritta.heinila@fcg.fi Mari Seppä (äitiyslomalla toistaiseksi) projektipäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-505 Minttu Kervinen suunnittelija, arkkitehti SAFA