Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja
Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen suoala) on yhteensä 440 950 ha = Ilmajoki + Seinäjoki + Lapua + Kauhava Geologista suota (turvetta yli 30 cm = 284 000 ha) Pellonraivaus vilkastui 1600 luvulla ja oli laajamittaisinta 1800 luvulla kymmeniä tuhansia hehtaareja Merkittävin muutos tapahtui 1960-70 luvuilla metsäojituksen myötä ojituksen piiriin 374 000 hehtaaria pääosa soista on nykyisin metsätalouskäytössä Ojittamattoman suoalan osuus on 8,3 % (36 500 ha) nykyinen suojelualueverkosto käsittää noin 4% (18 500 ha) soidensuojelun täydennysehdotus 1,1% (5 000 ha) 2 Autio, Toivonen & Valpola 2013
Turvetuotanto Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut viime vuosina 6 7 % välillä. Turpeen käyttö yhdessä puun kanssa lämmön ja sähkön tuotannossa on ja pysyy merkittävänä Etelä-Pohjanmaalla: sijaitsee yli kolmannes Suomen turvetuotantoalasta käytetään noin 40 prosenttia alueella tuotetusta turpeesta on teknisesti käyttökelpoisia turvevaroja yhteensä 67 000 ha (GTK) on turvetuotantoalaa yhteensä noin 24 000 hehtaaria, mihin sisältyy myös tuotannosta poistuneita alueita. vuonna 2010 energiaturpeen aktiivinen tuotantoala oli noin 14 400 hehtaaria ja ympäristöturpeen noin 740 hehtaaria (Flyktman 2012) 3
Näin suomaata on arvotettu (pinta-ala) Maa- ja metsätalous Luonto 4 % 87 % Turve 5 % 4
Vaihemaakuntakaava III lähtökohtia
Vaihemaakuntakaava III Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja kulttuurimaisemat Miksi kaavaa laaditaan? Lainsäädäntö velvoittaa ja rajaa Maakuntakaava on ainut kaavamuoto, jossa voidaan yhteen sovittaa tuotannon ja suojelun tarpeita Etelä-Pohjanmaalla yhteensovittamisen tarvetta on erityisen paljon turvetuotannolle tarvitaan merkittävästi usia alueita luonnontilaisten soiden osuus on pieni Maakuntakaavan tavoitteet (MH 10.2.2014, 19) edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita tavoitepinta-ala uudelle turvetuotannolle vähint. 15 000 ha seuraavaksi 10 vuodeksi turvata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan suoluonnon säilyminen 6
Lainsäädännöllisiä lähtökohtia Maankäyttö- ja rakennuslaki 28 Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: ekologiseen kestävyyteen, luonnonarvojen vaalimiseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin mm. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen ja toteuttamisen edistäminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat alueet ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja Turpeenoton vaikutuksia tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä 7
Lainsäädännöllisiä lähtökohtia Ympäristönsuojelulaki 13 Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut (valtioneuvoston asetus) 8
Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012) Linjauksina mm. Parannetaan suoluonnon tilaa Vähennetään soiden ja turvemaiden käytöstä aiheutuvaa vesistökuormitusta Vahvistetaan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta soiden käytön suunnittelussa Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille 9
Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012) LUONNONTILAISUUSASTEIKKO Suot jaetaan luokkiin 0-5 Kuvaa suon vesitalouden luonnontilaisuutta ja kasvillisuuden muuttuneisuutta Luonnontilaisuusasteikko apuvälineenä maakuntakaavatasoisessa maankäytön suunnittelussa 10
KUIVATUS KASVILLISUUS VEDENPINTA LUOKKA 2 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt, merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. LUOKKA 1 Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt tai alue metsittynyt/taimettunut. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut. 11 Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta.
Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012) Yleinen luonnonarvo: luonnontilaisuusluokka ja seudullinen ojitustilanne Erityinen luonnonarvo: ekologiset ja geologiset luonnonolosuhteet, luontotyypit ja lajit Turvetuotannon kohdentaminen Luokan 2 soille voidaan suunnata turvetuotantoa silloin, kun suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä kohteella ole merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. Nykyisiin turvetuotantoalueisiin välittömästi liittyviä luokan 2 soiden muuttuneita osia voidaan ottaa turvetuotantoon, jos niiden erityiset luonnonarvot eivät ole merkittäviä. 12
Seudullinen ojitustilanne Suupohja 81 % Seinäjoen seutukunta 85 % Järviseutu 85 % Kuusiokunnat 88 % Nollataso 60-75 % 13
14 Nyöreinneva / Lapua, Lappajärvi & Alajärvi
15 Karvasuo / Seinäjoki
Maakuntakaava perustuu riittäviin selvityksiin Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke (2013) Maastoinventoinnit 84 luonnonarvosuolle (ELY) Turvevaratietojen päivitys 1953 suolle (GTK) Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset (2014) Maastoinventoinnit 30 potentiaaliselle luonnonarvosuolle ja 76 potentiaaliselle turvetuotantosuolle Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi 454 suota (26 205 ha) Osa 1: Kuormitustarkastelu Nykyisten ja potentiaalisten uusien turvetuotantoalueiden kuormituslaskelmat 2. jakovaiheen valuma-alueittain (fosfori, typpi, kiintoaine, humus) Osa 2: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi Uuden turvetuotannon vesistövaikutusriskiä arvioitu vesistöjen nykytilan perusteella huomioiden mm. virkistys- ja suojeluarvoja, kalataloudellista arvoa, vesistöjen ominaisuuksia. Valuma-alueittainen indeksi vesistöjen käyttöarvolle ja herkkyydelle 2. jakovaiheen valuma-alueittain. Osa 3: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi 3. jakovaiheen valuma-alueet (38 kpl) 16
Maakuntakaavan laadinnan suuntaviivoja
Turpeenottoalue Aluevaraus- ja sitä vastaava kohdemerkintä (EOtu) Tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset, kuten turpeenoton laajuus ja sen alueellinen ulottuvuus samoin kuin turvetuotannon vaatimat muut alueet, esim. pintavalutuskenttä, on riittävällä tavalla selvitetty Aineiston muodostaminen: ELY-keskuksen ja turvetuottajien aineistot, MML:n maastotietokanta ja ilmakuvat 18
Turpeenottoon soveltuva alue Osa-alue- ja sitä vastaava kohdemerkintä (tu) Lähtötilanne 454 tuotantokelpoista suota (26 205 ha), jotka valittu vesistövaikutusten arviointeihin Tuottajilla lupakäsittelyssä/hallussa/hankinnassa olevat suot (Vapo, EPV Bioturve, Vaskiluodon Voima, Alholmens Kraft, pientuottajat) Valinnassa huomioitu luonnontilaisuusluokka 0 ja 1 + tuottajien hallussa olevia 2 luokan soita pinta-ala vähintään 20 ha sijainti suhteessa suojelualueisiin pl. tuottajien hallussa olevat suot eivät rajoitu pitkältä matkalta vesistöön tai sisällä lampia / järviä eivät sijaitse pohjavesialueella eivät sijaitse asutuskeskittymien välittömässä läheisyydessä tuotantoala koostuu korkeintaan kolmesta osasta 19
20 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lähtöaineisto (454 kpl, n. 26 000 ha)
Turpeenottoon soveltuva alue LUONNONTILAISUUSLUOKKA 2 Lisäksi voidaan ottaa mukaan luonnontilaisuusluokan 2 soita, jotka kokonaan tai osittain turvetuottajien hallussa ja hankittu ennen vuotta 2012, ja joilla ei ole selvitysten perusteella erityisiä luonnonarvoja joiden luonnontilaluokka on ilmakuvatarkastelun perusteella alentunut aiemmin määritellystä jotka liittyvät välittömästi nykyisiin tuotantoalueisiin (muuttuneet osat) 21
Turpeenottoon soveltuva alue PINTA-ALA Soiden tuotantokelpoinen pinta-ala > yhtenäiset yli 1,5 m syvät alueet Kaavassa tullaan osoittamaan pääasiassa tuotantokelpoiselta alaltaan yli 50 hehtaarin soita Myös pienempiä mukana, mm. turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä tai tuottajilla lupakäsittelyssä/hallussa/hankinnassa Muut alle 50 ha kokoiset tuotantoalat jäävät pelkän lupakäsittelyn piiriin 22
Turpeenottoon soveltuva alue VESISTÖVAIKUTUSRISKIN MONITAVOITEARVIOINTI Vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa valuma-alueet jaettu neljään luokkaan sen mukaan, miten suuri riski lisäkuormituksella on aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia huomioiden valuma-alueiden herkkyys-, suojelu- ja käyttöarvot Turvetuotannon aiheuttamia vaikutuksia tullaan tarkastelemaan kriittisemmin niillä valuma-alueilla, joilla on suurin negatiivisten vaikutusten riski Esim. suunnittelumääräyksessä voidaan tarkentaa vesistövaikutusten näkökulmaa, mm. kuormitustarkastelun tulokset, vesienhoidon toimenpideohjelmat 23
24 Tulokset perustuvat kaavaselvityksiin: EP:n turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi (osat 2 ja 3: Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi)
25 Suoluonnon säilymisen turvaaminen
26 Etelä-Pohjanmaan suojellut suot
Soidensuojelun täydennysehdotus 17 kpl, n. 5000 ha 27
Soiden luonto- ja käyttöarvojen yhteensovittaminen Suojeltua + suojelun arvoista suota = 23 500 ha Olemassa olevat suojelualueet siirtyvät nykyisestä kaavasta Soidensuojelun täydennysesityksessä uusien arvokkaiksi määriteltyjen kohteiden käsittely maakuntakaavassa on hankalaa (suo siellä, vetelä täällä) Nyt kaikki tietävät, missä arvokkaat kohteet ovat, mutta niiden hankkimiseksi valtiolle ei ole varoja, eikä uusia suojelumerkintöjä ei haluta, ellei siitä saada korvauksia, mutta Ilman suojelumerkintää korvauksia ei voida edes vaatia lopputuloksena jäätynyt konflikti 28
Lopuksi
Miltä nyt näyttää Soiden käyttö ja suoluonnon suojelu on mahdollista sovittaa yhteen Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti luonnontilaltaan muuttuneita soita (0 ja 1), joille voidaan ohjata pääosa uudesta turvetuotannosta Luonnontilaluokka 2:n suot pidetään pääsääntöisesti turvetuotannon ulkopuolella Vaikutukset pintavesiin pidetään lakien säätämissä rajoissa Maakuntakaavan merkitys lupamenettelyssä on epäselvä vuorovaikutusta AVI:n kanssa on lisättävä Uusien soidensuojelukohteiden tulevaisuus on epävarma Maakuntakaavan valmisteluaineisto on tulossa nähtäville syksyllä vuorovaikutus eri tahojen kanssa jatkuu 30