Akatemiatutkija Mari Kira Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden laitos mari.kira@tkk.fi 11.4.2011



Samankaltaiset tiedostot
Mari Kira ja Elina San Aalto yliopiston perustieteiden korkeakoulu

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto , Eeva Raita

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

Suomalaisen työelämän tutkimustarpeet - uudet avaukset?

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

WORKING COMMUNITY SKILLS

Psyykkinen toimintakyky

pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1

Mielenterveys voimavarana

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Elämänhallinta mitä se on ja miten sitä voi edistää?

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Työn muutokset kuormittavat

Well-being through work

Alakouluhanke Workshop

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Co-Design Yhteissuunnittelu

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Mikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos.

Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Lotta Uusitalo-Malmivaara

Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. for Health, Kuopio

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Luonteenvahvuudet oppimisen pohjalla

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Kansalaisuuden kynnykset

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen

Sulkevat ja avaavat suhteet

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Mielenterveys voimavarana

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen

Työelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Urheiluvammojen psykososiaaliset. kautta käytäntöön

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT Eija Kaasinen, VTT

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla. Paula Asikainen Hallintoylihoitaja, dosentti, emba

Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?

Transkriptio:

Akatemiatutkija Mari Kira Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden laitos mari.kira@tkk.fi 11.4.2011

Luennon rakenne Hyvinvointi työssä? Voimavarat Miksi keskittyä niihin? Mitä ne ovat? Positiivinen organisaatio oppi (POS). Esimerkkejä avainvoimavaroista ja voimavaraprosesseista POS:issa. Identiteettilähtöinen työhyvinvointi? Yhteenveto. HUOM! Esitelmässä fokus yksilön omissa voimavaroissa!

Näkemyksiä hyvinvointiin Subjektiivinen hyvinvointi (Diener ym., 2005): Yksilön tiedollinen (kognitiivinen) ja tunnetason (affektiivinen) arvio omasta elämästä, joka sisältää paljon myönteisiä tunteita, vähän negatiivisia mielialoja ja tyytyväisyyden elämään. Hedonistinen näkökulma (Ryan ja Deci, 2001)? Hyvinvointi liittyy tyytyväisyyteen tai onnellisuuteen.

Näkemyksiä hyvinvointiin Subjektiivinen hyvinvointi (Keyes ja Lopez, 2005): Emotionaalinen hyvinvointi (vs. masennus, depressio) Positiivinen toimintakykyisyys (vs. lamautuneisuus, yli- tai alisyöminen). Elinvoimaisuus (Deci ja Ryan, 2000). Eudaimoninen näkökulma (Ryan ja Deci, 2001)? Oman todellisen luonnon toteuttaminen. Daimon todellinen luonto tai minuus.

Hyvinvointi: Positiivinen toimintakykyisyys (Keyesja Lopez, 2005) Psykologinen hyvinvointi Itsensä hyväksyminen. Henkilökohtainen kasvu. Merkityksellisyyden kokemus. Osaamisen ja hallinnan tunne. Autonomisuus. Kykeneväisyys myönteisiin ihmissuhteisiin. Sosiaalinen hyvinvointi Toisten hyväksyminen. Usko yhteiskunnan kasvuun. Kokemus, että voi tehdä myönteisen kontribuution. Tunne, että ymmärtää yhteiskuntaa. Kuuluvuuden tunne.

Terveys ja hyvinvointi Terveys on hyvinvoinnin oire (Keyes and Lopez, 2005). The World Health Organization: Health is a state of complete physical, mental and social well-beingand not merely the absence of disease or infirmity. Antonovsky(1979): Terveys ja sairaus muodostavat jatkumon, jota pitkin ihmiset liikkuvat. Salutogeeninen lähestymistapa: Miten tukea ihmisiä siirtymään lähemmäs jatkumon terveyspäätä?

Mistä hyvinvointi kumpuaa? (Dienerym., 2005) Tarve- ja tavoiteteoriat: Hyvinvointi kumpuaa tarpeiden täyttymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Esim. perustarpeiden tyydyttyminen: autonomisuus, yhteenkuuluvuus, osaaminen (Deci ja Ryan, 2000) Prosessi- ja aktiviteettiteoriat: Hyvinvointi kumpuaa toiminnasta. Esim. flow-tunne(csikszentmihalyi, 1990). Geneettiset tekijät ja persoonallisuus. Yksilön tavanomainen tapa suhtautua ja kokea maailma.

Työhyvinvointi? Työ ja hyvinvointi Työ Tukee myönteisten tunteiden kokemista. Tukee myönteistä näkemystä elämästä. Tukee psykologisen ja sosiaalisen toimintakykyisyyden kasvua. Työ ja hyvinvointiteoriat Työ tyydyttää perustarpeet. Työssä on toiminnallisia prosesseja, jotka luovat hyvinvointia.

Mitä ovat voimavarat? Resources include the objects, conditions, personal characteristics, and energies that are either themselves valued for survival, directly or indirectly, or that serve as a means of achieving these ends. (Hobfoll, 1998) material, social, or personal characteristics that a person possesses that he or she can use to make progress towards his or her personal goals. Resources can be external possessions (e.g., money), social roles (e.g., being a chairperson), and personal characteristics (e.g. intelligence) (Diener ja Fujita, 1995).

Voimavaramalleja (Hobfoll, 2002) Avainvoimavaramallit Silver bullet Itseluottamus; Kontrollin kokemus Luontainen optimismi Sosiaalinen tuki Monikomponenttiteoriat Koherenssin tunne (Antonovsky, 1979): Luontainen kokemus elämän ymmärrettävyydestä, hallittavuudesta ja merkityksellisyydestä. Elinkaarimallit Voimavarat kasvavat ja katoavat elinkaaren aikana SOC Selection Optimization Compensation (Baltes ja Freund, 2003) Integroidut voimavaramallit Ihmisellä on monia voimavaroja Voimavaravarannot: Potentiaali hyvinvointiin Voimavaroja käytetään ja ne muokkautuvat stressitilanteessa

Voimavarat luovat hyvinvointia (psykologista ja sosiaalista toimintakykyisyyttä, tyytyväisyyttä elämään) Voimavarat ovat arvokkaita sinällään! Henkilökohtainen voimavara: Osaaminen, itsetunto. Sosiaalinen voimavara: Tuki kavereilta. Materiaalinen voimavara: Koti. Voimavarat bufferoivat haasteita (vrt. job demands job control social support malli, Karasek ja Theorell, 1990). Voimavarat auttavat tyydyttämään tarpeet ja saavuttamaan tavoitteet (Diener ja Fujita, 1995). Voimavarat tukevat yksilön kehitystä ja toimintakykyisyyttä (esim. Fredrickson, 2005): Myönteiset tunteet Kyky hahmottaa vaihtoehtoisia ajattelu-ja toimintatapoja laajasti Parempi selviytymiskyky.

Hyvinvointiteoriat ja voimavarat Hyvinvoinnin tavoite- ja tarveteoriat: Esim. avainvoimavarojen saavuttaminen (avainvoimavarat: osaaminen - itsetunto, autonomian tunne - kontrolli, yhteenkuuluvuus sosiaalinen tuki). Hyvinvoinnin prosessi- ja aktiviteettiteoriat: Voimavaroja luovat toiminnalliset prosessit. Esimerkkejä positiivisesta organisaatio-opista.

Voimavaralähtöinen työhyvinvointi Työ ja työyhteisö tarjoavat voimavaroja työntekijälle: Materiaaliset voimavarat (esim. turvallinen, miellyttävä ja inspiroiva työpaikka). Sosiaaliset voimavarat (esim. tuki työkavereilta) Työ tukee työntekijää luomaan ja kasvattamaan henkilökohtaisia ja ammatillisia voimavaroja niiden kuluttamisen sijasta (Kestävä työ!). Työssä on toiminnallisia prosesseja, joissa henkilökohtaiset ja ammatilliset voimavarat pääsevät kasvamaan.

Positiivisuus valtaa alaa: Positiivinen psykologia (Seligman, esim. 2005): Psykologien havainto: Tutkitaan ongelmia ja vaikeuksia, mahdollisuuksien ja voimavarojen asemesta. Psychology is not just the study of disease, weakness, and damage; it also is the study of strength and virtue. Treatment is not just fixing what is wrong; it also is building what is right. Tutkimuksen kohteena: Menneisyys: Positiiviset kokemukset hyvinvointi ja tyytyväisyys. Nykyisyys: Flow, ilo, onnellisuus. Tulevaisuus: Optimismi, toivo, usko. Positiiviset yksilön ominaisuudet. Ryhmien ja instituutioiden mahdollisuudet kannustaa yksilöitä parempaan kansalaisuuteen.

Positiivisuus valtaa alaa: Positiivinen organisaatio-oppi (esim. Cameron ym., 2003, Eds) Positiiviset attribuutit, prosessit ja tulokset organisaatioissa ja niiden jäsenissä. Positiiviset attribuutit, esim. työhön liittyvä itsetunto Avainvoimavarat! Positiiviset prosessit, esim. myönteiset tunteet Voimavaroja luovat prosessit! Positiiviset tulokset, esim. hyvinvointi ja tuottavauus.

2003 2008 2006 2009

Avainvoimavaroja ja integroituja voimavaroja POS:issa

Voimavarat ja POS (San, 2008; Wilber, 1996) Sisäinen maailma COGNITION -cognitive skills -pathways thinking -broadened thoughts -flexible, creative thinking -cognitive liveliness -decision-making -cognitive activities KNOWHOW -knowledge -skills -acquiring skills GOALS -goal-setting -goals (3) -interests VALUES -collective values -moral models -good intensions -self-worth FEELINGS -moral emotions -positive emotions (4) -emotional energy -positive affectivity -feeling -vitality -joviality -happiness -satisfaction -sense of engagement Tietoisuus EFFICACY -self-efficacy -belief in capability -self-assurance -agentic thinking SOCIAL FEELINGS Yksilöllisyys MEANINGS -principles -meaningfulness -positive meaning (2) -purpose -personal values -self-worth PERSPECTIVE -self-observation -self-reflection -sensitivity to moods -perceiving feelings -understanding own feelings -positive interpretation Kulttuurilliset -thankfulness towards others -empathy juuret -understanding others feelings -moral emotions ACTION -exploration (2) -action -more actions in mind -expressing feelings -applying skills ENGAGEMENT -engaging in activities -engaging in behaviour -engaging the environment -engaging challenges ACTION -social participation -prosocial behaviour -moral behaviour -social behaviour -acts producing fair outcomes -managing emotions in others -heedful relating PHYSICS -energy -physical strength -exercise, physical activity Toiminta CONTROL -efficacy -task focus -attentiveness -managing emotions in oneself RELATION -relational resources -relationships Sosiaalinen toiminta Positiiviset tunteet Kukoistus Ulkoinen maailma Yhteisöllisyys

Voimavaroja luovia prosesseja POS:issa

Positiiviset tunteet Fredrickson (2005, s. 120; myös 2001): positive emotions signaloptimal functioning. [ ] positive emotions also produce optimal functioning Negatiiviset tunteet Tietty spesifinen toimintavastine varmistamaan selviytymisen (esim. pelko pako). Positiiviset tunteet Tilaa vaihtoehtoisille ajatuksille ja toimintatavoille. Empiirisesti todennettu, rikas teoria!

Positiiviset tunteet (B. Fredrickson, ks. http://fredrickson.socialpsychology.org/#publications) Pysyvät muutokset ihmisissä, positiiviset spiraalit, esim.: Hyvinvointi ja lannistumattomuus Parempi selviytymiskyky Pysyvien henkilökohtaisten voimavarojen rakentuminen, esim.: Kognitiiviset taidot, luovuus Psykologiset voimavarat (esim. optimismi) Fyysiset resurssit (esim. kädentaidot) Sosiaaliset voimavarat Laajempi hetkellinen ajatus-toiminta vaihtoehtovalikoima (ei tarvetta fokusoitua tiettyyn toimintaan) Positiivisten tunteiden kokeminen, esim: Ilo Leikkisyys, halu kokeilla. Kiinnostus Halu kokeilla, tutkia, laajentaa itseä. Tyytyväisyys Valmius kokea syvemmin, integroida uutta itseen.

Kukoistus (Spreitzer ym., 2005)

Kukoistus (Spreitzer ym., 2005) Positiivinen psykologinen tila, jossa yksilö kokee oppimista (kognitiivinen voimavara) ja elinvoimaisuutta (tunnetason voimavara). Toimiminen omana itsenä (autonomisuus, toimijuus) johtaa kukoistamiseen: Keskittyminen tehtävään Tutkimusmatkailu tehtävän puitteissa Tarkkaavainen toisten huomioiminen

Kukoistus (Spreitzer ym., 2005) Työyhteisö voi tukea kukoistusta tarjoamalla voimavaroja: Työntekijän päätöksentekomahdollisuudet Työntekijän tiedonsaanti Luottamusta ja arvostusta viestivä yhteistyöilmapiiri Kukoistavassa työssä muodostuu voimavaroja: Tieto Työn merkityksellisyys Myönteiset tunteet Yhteistyövoimavarat

Voimavaraprosessien moottori nykypäivän työelämässä?

Työidentiteetti Kuka minä olen työssä? (Walshja Godon, 2008) Kuka minä olen yksilönä? Yksilöllinen identiteetti. Kuka minä olen ammattilaisena? Ammatillinen rooliidentiteetti. Kuka minä olen organisaation jäsenenä? Sosiaalinen työpaikkaidentiteetti. MONI- ULOTTUVUUKSINEN, DYNAAMINEN TYÖIDENTITEETTI

Työidentiteetti (Ashforth ym., 2008) ID. YDIN Kuka minä olen työssä? ID. SISÄLTÖ Mitä arvostan? Mitä haluan? Mihin uskon? Miten haluan toimia? Miten osaan toimia?

Tutkimuspropositioita Kun työn syvin olemus vastaa identiteetin ydintä: Olen oikeassa duunissa. Kun työn käytännöt vastaavat identiteetin sisältöä: Voin toteuttaa arvojani ja näkemyksiäni työssä. Voin käyttää taitojani ja harjaannuttaa niitä työssä. Seurauksia: Voimavarojen käyttö Voimavarojen harjaantuminen! Myönteiset tunteet, merkityksellisyys ja energisyys Voivat luoda muitakin voimavaroja!

Tutkimuspropositioita Työn ja työidentiteetin vastaavuus luo kukoistuksen hetkiä ja myönteisiä tunteita työssä. Kukoistus ja myönteiset tunteet luovat pysyviä yksilöllisiä voimavaroja (esim. osaamista, hyvinvointia). Nämä voimavarat luovat kestävää työkykyä!

Työhyvinvoinnin voimavaralähtöinen kehittäminen Voimavarat ovat työhyvinvoinnin lähtökohta. Työorganisaatio voi tarjota aineellisia ja sosiaalisia voimavaroja Työssä selviytymisen tueksi. Yksilön voimavarojen kehityksen tueksi. Työkokemukset voivat kehittää henkilökohtaisia voimavaroja: Avainvoimavaroja ja integroituneita voimavaroja. Voimavaroja luovia prosesseja. Yksi näkökulma työhyvinvoinnin kehittämiseen: Yksilön työidentiteetin ja työn vastaavuus. Olla ja toimia omana itsenä Voida hyvin ja kehittyä omana itsenä.

Lähteet 1 Antonovsky, A. (1979), Health, Stress and Coping. Jossey-Bass, San Francisco, CA. Ashforth, B.E., Harrison, S.H. and Corley, K. G. (2008), Identification in organizations: An examination of four fundamental questions. Journal of Management, 34, 3, 325-374. Baltes, P.B. jafreund, A.M. (2003), Human strength as the orchestration of wisdom and selective optimization with compensation. In L.G. Aspinwalland U.M. Staudinger (Eds), A psychology of human strengths. Fundamental questions and future directions for a positive psychology, pp. 23-36. Washington, DC: American Psychological Association. Cameron, K.S., Dutton, J.E. and Quinn, R.E. (2003, Eds), Positive organizational scholarship. Foundations of a new discipline. San Francisco: Berrett-Koehler Publishers, Inc. Csikszentmihalyi, M. (1990), Flow. The Psychology of Optimal Experience. New York: Harper Perennial. Deci, E.L. and Ryan, R.M. (2000), The what and why of goal pursuits: Human needs and the selfdetermination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 4, 227-268. Diener, E. and Fujita F. (1995), Resources, personal strivings, and subjective well-being: A nomothetic and idiographic approach. Journal of Personality and Social Psychology, 68, 5, 926-935. Diener, E., Lucas, R.E. and Oishi, S. (2005), Subjective well-being: The science of happiness and life satisfaction. In C.R. Snyder and S.J. Lopez (Eds), Handbook of Positive Psychology, pp. 63-73. New York: Oxford University Press. Fredrickson, B.L. (2005), Positive emotions. In C.R. Snyder and S.J. Lopez (Eds), Handbook of Positive Psychology, pp. 120-134. New York: Oxford University Press.

Lähteet 2 Hobfoll, S.E. (1998), Conservation of resources. A new attempt at conceptualizing stress. American Psychologist, 44, 3, 513-524. Hobfoll, S.E. (2002), Social and psychological resources and adaptation. Review of General Psychology, 6, 4, 307-324. Karasek, R. and Theorell, T. (1990), Healthy Work. Stress, Productivity, and the Reconstruction of Working Life. Basic Books, New York. Keyes, C.L.M. and Lopez, S.J. (2005), Toward a science of mental health: Positive directions in diagnosis and interventions. In C.R. Snyder and S.J. Lopez (Eds), Handbook of Positive Psychology, pp. 45-59. New York: Oxford University Press. Ryan, R.M. and Deci, E.L. (2001), On happiness and human potentials: A review of research on hedonic and eudaimonic well-being. Annual Rev. Psychology, 52, 141-166. San, E.S.H. (2008), The development of individuals resources at work An Integral theory approach, A M.Sc. Thesis, Espoo: Department on Industrial Engineering & Management, Helsinki University of Technology. Seligman, M.E.P. (2005), Positive psychology, positive prevention, and positive therapy. In In C.R. Snyder and S.J. Lopez (Eds), Handbook of Positive Psychology, pp. 3-9. New York: Oxford University Press. Spreitzer, G., Sutcliffe, K., Dutton, J., Sonenshine, S. and Grant, A.M. (2005). A socially embedded model of thriving at work. Organization Science, 16, 5, 537-549. Walsh, K., & Gordon, J.R. (2008), Creating an individual work identity. Human Resource Management Review, 18, 1, 46-61. Wilber, K. (1996), A Brief History of Everything, Gill and Macmillan, Dublin.