Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä

Samankaltaiset tiedostot
Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa

Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 2. KAAVAVARANTOTIETOJEN YLLÄPIDON MENETELMÄ 2013

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

KAAVAVARANTO. Tiedon saatavuus kaavatasoittain 10/2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 3. KAAVAVARANNON TOTEUTUKSEN AJOITUSMENETELMÄ 2013

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Jyväskylän Kymppi R suunnittelumenetelmä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

KYMPPI R 2015 OHJELMA

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia

KH , Liite 1. Tekla , liite no 1 LAPINLAHDEN KUNTA

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

KAAVOITUSPROSESSI JYVÄSKYLÄSSÄ

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

A Asemakaavan muutos. Kärpäsen koulun tontti Kärpänen. Lahti.fi OAS A (5) D/757/ /2017. Puh.

A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Suopursunkatu 5, 7 ja 9, Möysä. Lahti.fi Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Jyväskylän asemakaavaprosessi Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari

Iso-Kauselan asemakaavan muutos A1102

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

Kemijärven kaupunki 1 (7)

PIR/182/1103/2018 YMP658/1103/2012

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

1. Kymppi R -toimintamalli

A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kankaanpäänkadun länsipuoli, Karistonselkä (Kolavan) lahti.fi

A D/3667/ /2015 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT KUNNALLISET MAAN- KÄYTÖN, KAAVOITUKSEN JA MAAPOLITIIKAN ASIA- KIRJAT Toiminnan järjestäminen ja organisointi

KYMPPI- MONI: Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessin yhteensovittaminen Kuntien nykytilanteen selvitys

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

A Asemakaavan muutos. Jalkaranta, Tapanilankatu 6. Lahti.fi OAS A (7) D/1423/ /2017. Puh.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Eteläinen kehätie; Launeen liittymän ympäristö OAS A (6) D/132/

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YT-järjestelmän pilotointi (Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmä)

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

KAAVOITUSKATSAUS

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

MATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

Taapurintien asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Koiviston asemakaavan laajennus (nro 249) Päivityshistoria Yla PIR 891/1103/2016

A Asemakaavan muutos. Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11, Kartano. Lahti.fi OAS A-2698 D/3289/ / (5)

A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Pysäkkikatu 11, Kunnas. Lahti.fi Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue

A Asemakaava. Kytölä III, Kytölä. Lahti.fi OAS A-2745 D/394/ / (5)

OSALLISTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , TÄYD

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Kirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos A24100

Tonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Millainen on tulevaisuuden tietomallipohjainen kaavaprosessi? Kuntapilotti visiotyöpaja Timo Huhtinen

Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Heinoja

HÖYHTIÖNLAHDEN, KONTANNIEMEN JA RUPONLAHDEN RANTA-ASEMA- KAAVOJEN KUMOAMINEN 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

A Asemakaavan muutos. Hämeenkatu 24, Keski-Lahti. Lahti.fi OAS A (6) D/2334/ /2016. Askonkatu Lahti

HIEKKASÄRKKIEN VAIHEITTAINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA ALUEELLA 4

Transkriptio:

Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu

Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. Kaavavarannon lähtötiedot syntyvät ja tarkentuvat suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja lähtötietoja tallennetaan eri rekistereihin. Kaavavarannon luokittelu suunnitteluvaiheen mukaan Yleiskaava suunnitteilla Yleiskaava vireillä Lainvoimainen yleiskaava Asemakaava suunnitteilla Asemakaava vireillä Asemakaavatontti Tonttirekisteritontti JURIDINEN KAAVAVARANTO JYVÄSKYLÄN MALLI

KymppiR ohjelman määrälliset tavoitteet KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 160 000 k m2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 000 k m2. OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla 50 000 k m2, josta uusille alueille 20 000 k m2 TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan 100 200 uutta omakotitonttia kaupungin maalle Määrälliset tavoitteet tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain KymppiR-ohjelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan 3. vuosikatsauksissa

Kaavavarantotietojen hallinta YT sovelluksessa Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehitetty selainpohjainen ohjelma Jyväskylän kaavakapasiteetin hallinta lainvoimainen ja tuleva kaavavaranto ominaisuus- ja sijaintitietojen ylläpito, selailu, raportointi Rajapinnat Tekla GIS- ja MapInfo-ohjelmiin.

Suunnittelualueen ominaisuustiedot ja suunnitelmat YT sovellus: käsitteet Lähtötiedot pidetään YT-järjestelmässä yllä suunnittelualueittain (kaava-alue/tilastoalue). Yhteen suunnittelualueeseen voi liittyä useita erilaisia, toisilleen vaihtoehtoisia suunnitelmia, joissa varannon määrä ja ominaisuudet vaihtelevat. Vain yksi suunnittelualueen suunnitelmista on varannon kuvaamisen näkökulmasta aktiivinen. Suunnitelmien sisältö koostuu kapasiteettiyksiköistä. Suunnittelualue Kapasiteettiyksikkö Suunnitelmatiedot

Kapasiteettiyksikkö: varannon dokumentaation peruselementti. Pääkäyttötarkoitukseltaan ja suunnitteluvaiheeltaan yhtenäinen varantoelementti. Kapasiteettiyksikkö koostuu kartalla olevasta aluerajauksesta ja siihen liittyvistä ominaisuustiedoista (mm. talotyyppiarvio, kerrosalamitoitus). Tarkimmillaan kapasiteettiyksiköt ovat rekisteritontteja, mutta myös esim. yleiskaavavaiheessa oleva varanto kuvataan kapasiteettiyksikkönä. Kapasiteettiyksikön ominaisuustiedot Hanke: suunnitelman kapasiteettiyksikköön kohdistuva rakentaminen, mikä vähentää kapasiteettiyksikön varantoa. Hanketiedot Suunnitelman Kapasiteettiyksiköt

Kaavavarannon lähtötiedot Suunnitteilla ja vireillä olevat suunnitelmat: Viralliset kuulutukset: tulevat sähköpostilla tiedoksi Aloitusvaihe: vireille tulosta ilmoittaminen Luonnosvaihe: luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe: kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymisvaihe: kaava lainvoimainen Kaasu: kaavasuunnittelupalaveri (kokoontuu n. kahden viikon välein) SILLI: sisäinen aloitus- ja kaavakokous, osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely (kokoontuu n. kerran kuukaudessa) YK-tiimi: yleiskaavatiimi (kokoontuu kerran kuukaudessa) YK-paja: yleiskaavan laadintaa varten (kokoontuu kerran viikossa) Suunnittelijat! Kaavatasku: kaikki kaavan valmisteluun liittyvä aineisto löytyy kaavoituksen verkkolevyltä sekä viimeisin virallinen versio kustakin virallisesta asiakirjasta ja kaavakartasta Kaavoituksen www-sivut: kaavan viimeisin vaihe, viralliset asiakirjat, kaavan käsittelyasiakirjat ja muu aineisto Lainvoimainen kaavavaranto Kaavarekisteri (Tekla GIS) Asemakaavatonttien varanto Kiinteistörekisteri (Tekla GIS) Rekisteritonttien varanto Rakennusluparekisteri, rakennus- ja huoneistorekisteri (Tekla GIS) Rakennuslupahankkeiden tiedot Kaavavarantotietojen kokoamisesta vastaa kaavoitustutkija

YT sovellus ja TEKLA GIS Yleis- ja osayleiskaavojen sekä suunnitteilla ja vireillä olevien kaavojen kaavakapasiteettitiedot pidetään yllä YTjärjestelmässä manuaalisesti. Kaupungin virallista kaavarekisteriä ja numeerista kaavakartta-aineistoa pidetään yllä Tekla GIS järjestelmässä. Asemakaavayksiköiden ja rekisteritonttien tiedot saadaan YT-järjestelmään Tekla GIS paikkatietojärjestelmästä, samoin tiedot vireillä olevista ja valmistuneista rakennushankkeista jäljellä olevan lainvoimaisen kaavavarannon määrän selvittämiseksi.

YT sovellus ja TEKLA GIS ajastettu eräajo YT-JÄRJESTELMÄN TIETOKANTA TEKLA GIS Tekla GIS-järjestelmästä tulleet uudet kapasiteettiyksiköt = tontit näkyvät suunnitelman kapasiteettiyksikkölistauksessa paksunnettuna. Käyttäjä käy läpi tarjolle tulleet kapasiteettiyksiköt ja hyväksyy ne, minkä jälkeen tiedot näkyvät varantotilastoissa. Samalla käyttäjä poistaa itse piirtämänsä kapasiteettiyksiköt. Kaavan sisältötiedot tulevat suoraan Tekla GIS:stä. Maanomistus- ja kunnallistekniset tiedot käyttäjä päivittää manuaalisesti. Hanketiedot päivittyvät kapasiteettiyksiköille automaattisesti kun rakennushankkeelle on suoritettu aloituskatselmus.

Maanomistustiedot Kaavavarannon ominaisuustiedoissa pidetään myös yllä tietoa maanomistuksesta (kaupungin / yksityisen). Maanomistustiedot saadaan esim. Teklan Webmap ohjelmasta (maanomistusteema).

Kaavavarantoraportit YT:n raporteista saadaan tieto mm. koko kaupungin kaavavarannosta / suunnittelualueittaisesta kaavavarannosta kaavamuodon, maanomistuksen ja asumisen käyttötarkoituksen mukaan. Listaukset tyhjistä lainvoimaisista tonteista käyttötarkoituksen ja maanomistuksen mukaan. Tiedot on siirrettävissä myös MapInfoon teemakarttatyöskentelyn pohjaksi.

AOseuranta KymppiR tavoite Tonttiosasto pitää yllä seurantaa markkinoinnissa olevista, varatuista ja luovutetuista tonteista ja kaavoitustutkija myöhemmin luovutukseen tulevista.

AK+AR seuranta KymppiR tavoite Kaavallista varantoa 12/2011 yhteensä: 367 000 k m 2 Lisäksi seurataan vuosittaisen kaavoitustavoitteen toteutumista.

Maanhankinnan yleiset periaatteet Jyväskylässä Jyväskylän maapolitiikka perustuu riittävään kaupungin maanomistukseen ja aktiiviseen maanhankintaan. Maa yritetään lähtökohtaisesti hankkia ns. raakamaana, ts. ennen alueen tarkempaa kaavoittamista. Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitusta maankäyttösopimuksin tehdään vain poikkeustapauksissa erityissyystä. Erilaisten maapoliittisten periaatteiden yhteensovittaminen kuntien yhdistyessä (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti). KymppiR maankäytön toteutusohjelma asettaa lähtökohtia maanhankinnalle. KymppiR ohjelman liitteeksi laadittu maanhankintaohjelma MAO määrittää maanhankinnan painopisteet. Kaupunki tekee aktiivista maanhankintaa MAO selvitysalueilla, mutta lisäksi maata hankitaan sopivien tarjousten ja tilaisuuksien tullen muilta strategisesti merkittäväksi katsotuilta alueilta. Raakamaan hinta on Jyväskylässä pysynyt pitkään vakaana ja tätä kehitystä pyritään jatkamaan Kaupunki osoittaa talousarviossa vuotuisen investointimäärärahan maanhankintaan Tarvittaessa maanhankintaa voidaan tehdä myös lisämäärärahalla, mikäli siihen löytyy perusteet ja valmius Maapolitiikan keinot: Vapaaehtoinen kauppa tai vaihto aina ensisijainen maanhankintakeino Etuosto Lunastus maanhankinnan viimeisenä keinona

MAO ohjelma MAO perusteet Tavoitteena saavuttaa maankäytön toteuttamisohjelman mukaisilta selvitysalueilta riittävä kaupungin maanomistus alueiden toteuttamiseksi Tarkastelujaksoksi määritetty seuraavat 3 kalenterivuotta Tavoitetta seurataan ja päivitetään vuosittain MAO menettelyperiaatteet Maanhankinta lähtökohtaisesti vapaaehtoisin kaupoin Tarvittaessa käytetään muitakin hankintakeinoja Aluerajauksia tarkistetaan suunnitelmien tarkentuessa Maata hankitaan harkitusti myös muilta alueilta budjetin salliessa MAO 2012: lähtötilanne ohjelma alueilla 50% osuus kaupungilla, tavoite 85% vuoden 2012 loppuun mennessä.