2 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot Valtion hallinnassa olevista tievalaistuksista noin 25 % perustui elohopealamppuihin vuonna 2009. Niistä suurimmassa osassa valaisin on jo vaihdettu suurpainenatriumvalaisimiksi. Samalla vanhentuneet pylväät on korvattu uudella. Tarpeettomimmat perusteellista korjaamista vaatineet valaistukset puretaan, jos kunta ei huoli niitä. Lisäksi tien yläpuolisista opastusmerkeistä puretaan valaistus ja niihin vaihdetaan pimeässä paremmin näkyvä liikennemerkkikalvo. Toimenpiteisiin on myönnetty vuonna 2009 rahoitus vuosille 2009-2012. Laskettu energiansäästö on 11 % koko tievalaistuksen silloisesta energiankulutuksesta. Tästä suurin osa on jo toteutunut. Vuoteen 2009 asti tievalaistuksen sytytystä ja sammutusta ohjattiin osin sähköverkkoyhtiöiden sähköjohtoja pitkin antamilla verkkokäskyillä osin hämäräkytkimillä. Sitten sähköverkkoyhtiöt lopettivat ohjausjärjestelmän. Nyt tievalaistusta ohjataan muuhun tekniikkaan perustuvalla uudella järjestelmällä, joka mahdollistaa tarkemman sytytysajan ja himmennysajan valinnan. Menettelyn avulla on mm. voitu aikaistaa aamun sammutusta tarkemmin valoisuuden mukaan ja vastaavasti myöhentää sytytystä illalla yhteensä 40 60 min vuorokaudessa. Tämä vastaa 3 5 % valaistuksen polttoajasta, mikä vastaa keskimäärin 4 % energiansäästöä koko tievalaistuksessa. Noin vuodesta 2005 alkaen uudet ja kunnostetut tievalaistukset on toteutettu niin, että valaistusta voidaan himmentää niin, että sähkön kulutus vähenee 35 50 % himmennetyllä osuudella himmennyksen ajaksi. Näin toteutetut tievalistukset himmennetään tavallisesti klo 00.00 05.00 ajaksi. Himmennys on mahdollinen 20 %:lla tievalaistuksesta, himmennysaika on 20 % polttoajasta, jolloin energiansäästöksi tulee noin 1,5 % koko tieverkon energiankulutuksesta. Edellä kuvatuista toimenpiteistä vain yöhimmennys lisää ainakin teoriassa jonkin verran onnettomuuksia, koska yöhimmennyskin voi vaikeuttaa jonkin verran jalankulkijan, hirvieläimen tai vastaavan näkemistä. Merkitys on hyvin pieni, koska valoa kuitenkin on käytössä. Näiden toimenpiteiden jälkeen vuonna 2010 valtion hallinnassa olevan tievalaistuksen energiaan ja sähkön siirtoon kului noin 20,5 milj. euroa vuodessa. Laskutuksesta noin 19,5 milj. euroa riippuu kwh-kulutuksesta, loput sulakkeen koosta. Kun energian kulutus vähenee 10 %, sähkölasku pienenee teoriassa 9,5 %. Käytännössä energian tai sähkön siirron hintojen yksikköhintojen vuotuiset korotukset syövät osan säästöstä.
Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 3 2 Uudet energiansäästökeinot 2.1 Himmennys lumisena aikana Mikäli valaistuksessa on säätömahdollisuus, teho alennetaan viikoiksi, joina tien pinta on pääosin luminen. Ajourien ei tarvitse olla lumisia. Lumisella tienpinnalla saavutetaan jalankulkijan tai tien vieressä olevan hirvieläimen helppoon havaitsemiseen vaadittava tien pinnan luminanssi, vaikka valaistuksen teho pienennetään puoleen. Tätä voidaan hyödyntää vuoden 2005 aikana tai sen jälkeen toteutetuissa tievalaistuksissa aamulla ja illalla, kun yöllä himmennys on muutenkin käytössä. Luminen aamu- ja ilta-aika on noin 12 % valaistuksen polttoajasta lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alustava arvio säästömahdollisuudesta on 0,5 1 % koko tieverkolla riippuen talven lumisuudesta. 2.2 Yösammutus Valtion hallinnassa olevista maanteiden valaistuksista sammutetaan kello 00-05 tai 01-04 ajaksi 20 % koko maan valaistuksista. Eri ELY-keskusten alueella yösammutus kattaa 10 40 % sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella on valaistu taajamien ulkopuolisia teitä, joiden liikennemäärä on alle 3000 ajon/vrk. Liikennemäärien perusteella on alustavasti saatu seuraavat kertoimet: UUD 0,5; KAS 0,6; PIR 0,7; POP 1,3; LAP 2,0 ja muut 0,9, jolla koko maan tavoite 20 % kerrotaan. Tievalaistuksen sammuttaminen kokonaan yöaikaan vähentää kyseisen tieosuuden energian kulutusta keskimäärin 20 %,, kun sammutusaika on 01-04 ja 35 %, kun sammutusaika on 00-05. Jos yösammutusta sovelletaan 20 %:lla valtion hallinnassa olevaa tievalaistusta, säästö on noin 6 %. Yösammutus lisää aina onnettomuuksia autoliikenteen ja kevyen liikenteen määrästä riippumatta. Yöllä liikennemäärä on merkittävästi päiväliikennettä pienempi, suorite on vain 3 4 % vuorokauden autoliikenteen suoritteesta, mutta yöllä kuljettajien ja kevyen liikenteen vireystila on alentunut, ja onnettomuusaste siksi moninkertainen. Lisäksi yösammutus voi aiheuttaa valaistun ja pimeän tien rajakohtia, joissa silmät eivät ehdi sopeutua muutokseen kunnolla. Tieverkolta on kuitenkin löydettävissä tapauksia, joissa melko vähäliikenteisiä teitä on valaistu, vaikka tiellä ei ole erityisiä vaaranpaikkoja tai yöllä kevyt liikenne on hyvin vähäistä. Niissä onnettomuudet lisääntyvät vain vähän. Yösammutuksen sijasta käytetään yöhimmennystä, kun se on mahdollista. Yösammutus lisää onnettomuuksien lisäksi väkivaltaa, turvattomuutta, meluesteiden ym. töhrimistä ja muuta ilkivaltaa sekä aiheuttaa kuljettajan väsymistä ja viivytystä. Osa kevyestä liikenteestä siirtyy pimeältä ajalta valaistulle ajalle.
4 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 Useat kunnat ovat päättäneet vähentää katujensa valaistusta yöaikaan taajamissa taajamakeskustojen ulkopuolella. Useissa tapauksissa kansalaismielipide tai ilkivalta on johtanut siihen, että päätökset on peruttu ainakin toistaiseksi. Kunnat omistavat myös osan maanteiden valaistuksista. Niiden osalta kuntien tulisi noudattaa tätä ohjetta. Yösammutus lisää aamulla ja illalla käytetyn sähkön osuutta valtion sähkölaskussa ja sähkön kilpailutuksessa. Sähkön kysyntä on yleensäkin suurinta aamulla ja illalla, mistä seuraa se, että se on silloin kalleinta, jos sähkö hinnoitellaan tunneittain. Tämä voi nostaa keskimääräistä sähkön hintaa välillisesti myös muissa hinnoittelumuodoissa.
Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 5 3 Yösammutuskohteiden valinta 3.1 Yleistä Vuonna 2006 julkaistussa Tievalaistuksen toimintalinjat julkaisussa on todettu, että valaistuksen rakentaminen on kannattavaa H/K-suhteella 2, kun taulukossa 1 esitetyt liikennemäärärajat ylittyvät. Nykyisellä sähkön hinnalla H/K-suhde on hiukan alempi. Liikenneturvallisuuden perusteella vähiten kannattavia valtion hallinnoimia tievalaistuksia voidaan etsiä ensisijaisesti tieosuuksilta, joiden liikennemäärä on taajaman ulkopuolella alle 6000 ajon/vrk (1750 km, josta 22 %:lla jk+pp-tie) keskikaiteellisilla teillä alle 10 000 ajon/vrk taajamien ulkopuolisilla moottoriteillä alle 40 000 ajon/vrk (200 km). Suluissa on esitetty suurimpien ryhmien pituus. Se on yhteensä vajaa puolet kaikesta valtion tievalaistuksesta. Näistäkin monella tieosuudella on paljon öistä kevyttä liikennettä, vaikeasti hahmotettavia liittymiä, suojateitä tai vastaavia vaaranpaikkoja, joissa yösammutus aiheuttaisi suuren onnettomuusriskin. Yösammutuksen piiriin otetaan siksi vain 20 % valtion hallitsemista tievalaistuksista. Sen jälkeen on tärkeä seurata yösammutuksen vaikutuksia. Kohteiden valinta voidaan aloittaa esimerkiksi merkitsemällä kartalle valaistut tiet liikennemääräluokittain (alle 1000; 1000 3000, 3000 6000; yli keskikaiteelliset ja kaksiajorataiset tiet 10 000 ja 40 000 ajon/vrk) taajamat eroteltuna. Tältä pohjalta selvitetään eri osuuksien kevyen liikenteen olosuhteet, merkittävät liittymät ja sähkökeskusten perusteella rajakohdat, joista sammutus voidaan aloittaa. Sammutuksen aika on 00-05 tai 01-04. Kumpaakin ajoitusta voidaan käyttää yhtä yleisesti. Pidempi aika soveltuu tilanteisiin, joissa sammutuksen perusteet ovat selkeät, tai kun kunta käyttää samaa sammutusaikaa viereisillä osuuksilla. Seurannan tulosten perusteella ajoitusta voidaan muuttaa sopivammaksi. Jos yöaikainen kevyt liikenne tai autoliikenne liittyy virkistyspaikkaan tai työpaikkaan, yösammutus on ehkä järkevää vain joinakin viikonpäivinä, tai yösammutuksesta luovutaan. Sammutuskohteiden valinnassa on hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan selvitetään kuntien suunnitelmat käyttää yösammutusta omalla tieja katuverkollaan ja omistamissaan valaistuksissa maanteillä. Kunnilla on tieto kohteista, jotka synnyttävät liikennettä aamuyöllä. Yhteistyö on tärkeää myös silloin, kun kunnan ja valtion hallinnoimat valaistukset liittyvät toisiinsa tai kunta omistaa maantien valaistuksen. 3.2 Tilanteet, joissa ei sammuteta Yösammutusta ei käytetä avattavien siltojen, liikennevaloliittymien, rautatien tasoristeysten, raja-asemien eikä lossirantojen ja -laitureidenkohdalla. Myöskään kiertoliittymiä tai vaikeasti hahmotettavia liittymiä ja vilkkaasti käytettyjä kevyen liikenteen ylityspaikkoja ei pimennetä öisin. Eritasoliittymän valaistuksen sammuttaminen tulee kysymykseen melko harvoin.
6 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 3.3 Sammutettavien osuuksien valinta 3.3.1 Harvaanasutut alueet Harvaanasutut alueet ovat ensisijaisia kohteita etsittäessä yöksi sammutettavia tievalaistusosuuksia. Maaseudun moottoritiet ja muut vain autoliikenteelle tarkoitetut kaksiajorataiset tiet voidaan sammuttaa liittymien välinen osuus, jos sillä on eri keskus kuin liittymien ja risteävien teiden valaistuksilla, ja autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat. voidaan sammuttaa liittymien välinen osuus ja samasta keskuksesta sähkönsä saavan eritasoliittymän valaistus, kun liittymä on muodoltaan ja viitoitukseltaan risteävän tien puolella hyvin selkeä, ja autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat. valaistun ja valaisemattoman osuuden rajakohtaan tehdään normaalisti sopeutumisalue, jossa kaksirivisen valaistuksen toinen rivi saa sopeutumisalueella sähkönsä eri keskuksesta kuin toinen Maaseudun valta- ja kantatiet, joiden varressa on vain vähäistä asutusta eikä merkittäviä virkistys- tai työpaikkoja eikä kevyen liikenteen väylää voidaan sammuttaa, kun autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat. sammuttaa ei kuitenkaan pitäisi merkittävien liittymien eikä tärkeiden kevyen liikenteen risteämispaikkojen eikä keskikaiteen aloituskohtien valaistusta Taulukko 1: Liikennetaloudellisesti kannattavan tievalaistuksen liikennemäärät. Tieluokka Moottoritie keskikaista > 12 m keskikaista < 12 m Moottoriliikennetie KVL (ajon/d) 40 000 18 000 13 000 Perusverkon tiet Keskikaiteellinen tie Muut päätiet vain autoliikenne Sekaliikenne Liittymätiheys (kpl/km) 0 2 5 12 000 10 000 8 000 8 000 6 000 5 000 4 000 Muut maantiet sekaliikenne 5 000 3 000 Maaseudun tiet, joiden varressa on kevyen liikenteen väylä tai rinnakkaistie, mutta asutusta on harvassa
Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 7 voidaan sammuttaa, jos kevyen liikenteen väylä on jatkuva, ja mahdollinen asutus on pääosin samalla puolella tietä tai risteämisiin on alikulkuja, minkä lisäksi autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat, eikä yöaikaiselle kevyelle liikenteelle ole erityistä lähdettä tai määrä on muuten pieni. Maaseudun tiet, joiden varressa ei ole kevyen liikenteen väylää eikä rinnakkaistietä, ja asutusta on harvassa voidaan sammuttaa, kun autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat. Maaseudun pienet asutustihentymät, joissa valaistus on tehty lähinnä viihtyvyyden tai läheisen koulun vuoksi voidaan sammuttaa, jos autoliikenteen määrä alittaa taulukossa 1 annetut rajat, eikä yöaikaiselle kevyelle liikenteelle ole erityistä lähdettä.. 3.3.2 Taajamien lähistöt Taajamien lähistöt ovat toissijaisia kohteita etsittäessä sammutettavia osuuksia. Yösammutus voi tulla kysymykseen lähinnä taajaman ulkoreunalla, kun kevyt liikenne käyttää muita tieyhteyksiä ja tien liikennemäärä alittaa taulukossa 1 annetut rajat. Taajamassa olevan moottoritien tai muun kaksiajorataisen tien valaistusta ei sammuteta, koska autoliikennettä ja liittymiä on tavallisesti paljon, ja ympäristön häiriövalo haittaa tiellä näkemistä. 3.4 Yösammutuksen edellyttämät tekniset muutokset Moottoriteillä ja muilla nopean liikenteen teillä (talvellakin 100km/h) on normaalisti huolehdittava, että yöksi sammutetun ja sammuttamattoman osuuden rajakohdassa on riittävä sopeutumisalue. Se voidaan toteuttaa siirtämällä kaksirivisessä valaistuksessa rajakohdassa kolmen valaisinpylvään valaisimet toisessa ajosuunnassa eri keskuksen sähkönsyötön piiriin. Tapauksesta riippuu, miten helposti tämä on toteutettavissa. Myös muilla nopean liikenteen teillä sopeutumisalue on suositeltava. Tarvittaessa liittymän tai rampin valaisimet voidaan siirtää tietylle vaiheelle, jotta päätien valaistus voidaan toteuttaa pimentämättä liittymää tai ramppeja. Tapauksesta riippuu, miten helposti tämä on toteutettavissa.
8 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 3.5 Yösammutuksen aloittaminen ja seuranta Ennen yösammutuksen aloittamista yösammutusta tulisi kokeilla. Kokeilun aikana todetaan pimeän aikana ajamalla, kuinka helppo tai vaikea liittymissä on ajaa, haittaako ympäristön valo tiellä ajamista, syntyykö rajakohtia, joissa ei ole riittävää sopeutumisaluetta silmille. Kokeilun jälkeen tiedotetaan sammutuksesta medialle ja kunnille, joiden valaistuksen kanssa yösammutukset on sovitettava yhteen. Yösammutuksen jälkeen seurataan onnettomuustilannetta sekä tienkäyttäjien ja ympäristön asukkaiden palautteita.