Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin 7. 9.7.2013 Kukkiva puna-apilakasvusto Matkaraportti xx.2013 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jukka Saarinen Jaana Laurila Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1
Nurmisiemenmatkalle osallistui 21 viljelijää tai muuta siementuotannon asiantuntijaa sekä kaksi edustajaa Satafoodista. Lisäksi vierailukohteissa oli mukana osa- tai kokoaikaisesti kolme matkajärjestelynsä itse hoitanutta viljelijää. Matka toteutui täydellisesti tämän raportin lopussa olevan matkaohjelman mukaisesti. Koko matkan ajan viimeistä kohdetta lukuun ottamatta vierailukohteissa oli mukana myös järjestäjien puolesta Magnus Karlsson Lantmänneniltä. Matkakohde oli Vätternjärven itäpuolella oleva Itä-Götanmaan maakunta. Alueella on hyvin intensiivistä maataloutta, erityisesti kasvintuotantoa. Aluetta kutsutaankin kultaiseksi kolmioksi. Alue on lievästi kumpuilevaa ja peltoalueet kymmenien hehtaarien suuruisia. Liki kaikki pellot olivat viljelyssä. Maat ovat hyviä savimaita. Alueen pääkasvi on syysvehnä, jonka sato menee suurimmaksi osaksi alueella Norrköpingissä sijaitsevaan etanolitehtaaseen (500 000 t/v). Muita viljelykasveja ovat ohra, syysrapsi, öljypellava, peruna ja ruisvehnä. Alueella on runsaasti myös tuulimyllyjä. Ne esiintyivät 3-6 myllyn ryppäissä peltojen keskellä. Tuulimyllyistä on tullut tiloille yksi tulonlähde. Alueella on myös teollista tuotantoa. Koko Ruotsin nurmisiemenala on 13 000 ha. Suurimmat lajit pinta-alaltaan ovat timotei (4 000 ha), nadat (3 500 ha) ja puna-apila (3 000 ha). Maanantai 8.7.2013 Ensimmäinen vierailukohde oli Vikbolandetissa Ystad Gård. Tilakokonaisuus on kolmen veljeksen hoitama. Sitä olivat esittelemässä Thomas Fahlgren veljensä kanssa. Thomas Fahlgren on Itä- Götanmaan kylvösiemen ja öljykasvituottajien puheenjohtaja. Tilakokonaisuus käsittää 375 ha. Puolet peltopinta-alasta on syysvehnällä. Reilu 10 % alasta on nurmisiementuotannossa, pääasialla timoteillä. Yksi lohko oli myös ruokanadan luomusiementuotannossa. Tilan pellot ovat pääasiassa jäykkiä savimaita, jotka on helppo tiivistää väärillä työtavoilla. Veljesten mukaan viljelyssä onnistutaan, mutta sadon markkinointiin ei olla tyytyväisiä, koska hintavaihteluita ei hallita. Nurmisiemenkasvit sekä pellava ja öljykasvit ovat olleet kannattavia lajeja viljellä Syysvehnäsadot vaihtelevat 6-8 t/ha ja syysöljykasveilla vaihtelua on 2,5-4 t/ha. Tällä hetkellä viljelyssä olivat timoteilajikkeista Switch ja Ragnar. Kylvömäärät ovat 7-8 kg/ha. Syysvehnää pidettiin timotein parhaana suojakasvina. Timotei kylvetään tavallisella kylvökoneella (Rapid) vasta seuraavana keväänä pellon pintaan. Jollakin lohkolla suojakasvina oli kevätrapsi. Typpilannoitusta timoteille annetaan 110 kg/ha ja fosforia 20 kg/ha. Timoteille annetaan osa ravinteista sianlietteen muodossa. Tärkeänä pidettiin typpilannoituksen jakamista syksyn ja kevään kesken. Timoteille annetaan satovuosina myös kasvunsäädekäsittely. Se on joko Moddusta (esim. 2 l/ha) tai CCC:tä. Lehtilaikkutauteja torjutaan tarpeen mukaan Amistar-valmisteella. Sadonkorjuussa tilalla käytetään luo olle niittoa ja siitä puintia. Timotein satotasot vaihtelevat yleensä 600 1000 kg/ha, viime vuonna sato oli ollut 820 kg/ha. Kunnostetun timotein hintataso on tällä hetkellä 18 19 kr/kg. Päälle tulevat mahdolliset laatulisät. Ruokanatalajike oli Swaj. Peltolohko oli vasta siirtynyt luomuun. Kasvusto oli perustettu ohran kanssa, joka oli vielä tavanomaisessa tuotannossa. Kasvusto oli rikkaruohoton, mikä selitettiin suojakasvi ohran voimakkaalla rikkakasvitorjunnalla. Luomukasvustoa oli lannoitettu sianlietteellä sekä syksyllä että keväällä (N 40 60 kg/ha ja N 70 kg/ha). Ensimmäisen vuoden ruokonatasato on yleensä heikko. Ruokonadan keskimääräinen satotaso on noin 800 kg/ha. Nähdyn luomulohkon sato-odotus oli 550 600 kg/ha. Ruokonatakasvuston puinti oli tulossa heinäkuun lopulla. Kun kas- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2
vusto lopetetaan, sen jälkeen siihen kylvetään syysrapsi. Isännät uskoivat, että tällä keinolla syysrapsista saadaan hyvä sato. He uskoivat myös, että luomuöljykasville on kysyntää. Luomuruokonatakasvusto. Ruotsissa on yleistä, että siemenviljelysten ympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3
Timotein kuivaamisesta tavallisessa viljankuivurissa on tilalta vaihtelevia kokemuksia. Siksi nurmisiemenet kuivataan halliin rakennetussa piensiemenkuivurissa, joka oli kuulemma itägötanmaalainen versio. Noin 50 m 2 tilan lattia on tehty pienireikäisestä ritilästä, jonka kautta puhalletaan kuivausilmaa siemenmassan läpi. Lattian alla ovat ilmakanavat. Siemenet kipataan peräkärrystä kuivurin lattialle. Nadan siemenet pysyvät ritilän päällä, mutta timoteille on laitettava ritilän päälle kangas. Kuivauksen aikana siemenmassaa sekoitetaan pariin kertaan traktorin etukuormaimella, paitsi timotei käsin lapiolla. Ilmanpainemittarilla (luftmätare, Berggren Maskiner Ab) tarkistetaan, että ilmaa menee riittävästi ja tasaisesti siemenmassan läpi. Tällä tilalla lisälämmön käytöstä loppukuivauksen aikana ei ole koettu saatavan hyötyä. Loppusyksystä kuivuria käytetään herneen ja härkäpavun kuivaukseen. Kuivurin hinta (300 000 kr) herätti epäuskoisen keskustelun. Piensiemenkuivurissa timotei laitetaan maksimissaan punaisen katkoviivan korkeudelle ja ruokonata harmaan seinän yläreunaan asti. Toinen vierailukohde oli Fornåsassa, Boberg Västergårdin tila. Se on 230 ha osakeyhtiöitetty tila, jota Albin Gunnarson pitää isänsä kanssa. Nurmikasvien siementuotannon lisäksi tilalla on öljykasvien siementuotantoa. Syysvehnää (tärkkelyslajike Nimbus) (7 200 kg/ha), ohraa (5 600 kg/ha), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4
pellavaa (1 500 kg/ha) ja hernettä (4 000 kg/ha) on myös viljelyssä. Suluissa ovat tilan viimeisen vuoden keskisadot. Tilan pellot ovat suurimmaksi osaksi kevyitä maita. Osa maista on vuokrattuja. Pellon omistamista tärkeämpänä Albin Gunnarson piti peltojen toimivaa peruskunnostusta sekä kasvukuntoa. Piensiemenlajien kylvöä tilalla on pohdittu paljon. Norjalaisten tutkimusten mukaan piensiemenet pitää saada vantaiden kautta maahan. Tilalla onkin rakennettu Biodrilliin omat vannasversiot. Biodrill oli yhdistetty peltojyrään, minkä eteen oli tehty siemenvantaat Väderstadin varaosista. Tilalla ei ole käytössä kylvölannoitinta. Biodrilliin on rakennettu vantaat, joiden kautta siemenet menevät maahan. Nähty nurminatapelto (lajike SW Revansch) oli kylvetty 2.4.2012. Aikainen ja pienellä siemenmäärällä kylvetty 2-tahoinen ohra oli suojaviljana. Vuosi 2012 oli suosiollinen kaikille kasveille, paitsi puna-apilalle. Huolimatta pienestä siemenmäärästä ohran olkea korjattiin ennätysmäärä syyskuun lopulla. Silloin nadalle annettiin myös typpeä 50 kg/ha. Pellolla oli ollut aiemmin ongelmia ohdakkeen kanssa, siksi Ariane S oli käytetty sekä ohralla että nurminadalla. Pienannosaineiden (sulfonyyliureat) kanssa ollaan varovaisia rikkakasvien resistenssiriskin takia. Huhtikuun alussa natakasvusto lannoitettiin 40 kg/ha typpeä. Lisäksi myöhemmin keväällä kasvusto sai lisätypen, joka levitettiin Yaran N-Sensorin avulla. Silloin keskimääräinen levitysmäärä oli N 19 kg/ha. Kasvunsäädettä (Moddus) annettiin 26.5.2013. Tilalla oli kokemus, että sateisina vuosina kasvunsääde pitää kasvuston noin viikkoa kauemmin pystyssä. Tavoitteena kasvunsääteen käytössä on myös se, että jos kasvusto lakoutuu, että se tapahtuu koko kasvustossa samaan aikaan. Jos kasvustossa näkyy lehtilaikkuja, ne torjutaan Amistarilla. Yleensä kasvusto on valmis puitavaksi 28 vuorokauden kuluttua Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5
kukkimisesta. Nurminata puidaan tilalla leikkuupuimurilla suoraan. Nadan puinti on yleensä helppo. Aikaa 15 ha lohkon puimiseen menee 1½ päivää. Aikaisemmin puintijäte syötettiin lihakarjalla, mutta sitä ei ole enää tilalla. Nytkään olkea ei silputa, vaan paalataan pois. Tavoitteena on myydä olkipaalit, joskin niistä saatva hinta on vaatimaton. Tärkeintä on, että olki lähtee pellolta pois. Lokakuussa naapurin karjatila korjaa vielä odelman pois. Kasvusto lisälannoitetaan yleensä vasta syyskuussa, jotta kasvusto ehtii toipua korjuusta ennen sitä, jos kasvusto näyttää kuitenkin huonolta, lannoitusta aikaistetaan. Tilalla on myös käytettävissä kananlantaa naapurista lannoitukseksi. Albin Gunnarson arveli, että nähty kasvusto puidaan kahden viikon kuluttua ja satoarvio oli vähintään 1 000 kg/ha. Yleensä nadan jälkeen lohkolle kylvetään syysrapsi. Albin Gunnarson (vas.) esitteli nurminatakasvustoaan. Puna-apilakasvusto (lajike Yngve) oli kylvetty 1.4.2012, ohra suojakasvina. Puna-apilan kylvömäärä oli 4 kg/ha. Rikkakasvien torjuntaan ohralla oli käytetty seosta Gratil ja MCPA (15 g/ha + 0,75 l/ha). Ennen on käytetty Expressiä ja MCPA:ta, mutta Albinilla on käsitys, että Express saattaa vaurioittaa puna-apilaa. Basagrania voidaan käyttää apilalla rikkakasvien torjuntaan, mutta Albinin mielestä se on tehoton ja kallis aine. Ohran korjuun jälkeen, lokakuun lopussa, kun kasvukausi on päättynyt, apilakasvusto ruiskutetaan Reglonella (3-3,5 l/ha). Reglone-käsittely kannattaa tehdä mahdollisimman myöhään, jotta rikkakasvit ehtivät kasvaa mahdollisimman pitkälle. Rikkakasvit kuolevat ja apilakasvustokin ruskettuu, muttei kuole. Apilakasvusto oli saanut tuholaistorjunnan kärsäkästä vastaan 21.6.2013 (Mavrik). Samalla annettiin myös booria. Amistaria käytetään tarpeen vaatiessa lehtilaikkutauteja vastaan. Tämä viivästyttää hiukan tuleentumista. Kasvunsääteiden käyttö apilalla ei ole sallittua. Norjassa se on kuulemma mahdollista. Albinilla oli harkinnassa hakea ensi kesäksi koelupa kasvunsääteiden kokeilemiseksi. Tavoitteena on ennen kaikkea helpottaa puintia. Lähimaatilalla on mehiläisiä, joiden toivotaan auttavan apilan pölytyksessä. Meille esitettiin nyrkkisääntö, kuinka arvioida sadonkorjuun aikaa. Viiden viikon kuluttua puna-apilan täyskukinnasta ja täyspölytyksestä (kun surina suurimmillaan) aletaan tarkkailla säätä. Jos sää on hyvä, kasvusto voidaan puida noin viikon kuluttua. Jos on luvassa vain huonoja kelejä, kasvusto päätetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 6
Reglonella. Kasvusto puidaan suoraan leikkuupuimurilla. Luomuviljelijät saattavat puida apilan luo olta. Puna-apilasta otetaan vain yksi sato. Albinilla oli kokemusta puna-apilan tuotannon oikullisuudesta. Hyvännäköisestä kasvustosta ei tule siementä, mutta vastaavasti huononnäköisestä kasvustosta on saattanut tulla kohtuullinenkin sato. Sadonkorjuun jälkeen kasvinjätteet murskataan, mahdollisesti jopa paalataan pois. Maa kynnetään ja tarvittaessa myös kultivoidaan ennen kyntöä. Syysapilan jälkeen lohkolle kylvetään yleensä syysvehnä. Viime vuonna syysvehnän kylvöt tapahtuivat lokakuun puolessa välissä. Puna-apilakasvusto oli täyskukinnassa lohkon kuivassa yläosassa. Loput saunakukat kitketään siemensaannon maksimoimiseksi käsin pois. Tilan vanhaan navettaan oli rakennettu piensiemenkuivuri. Lattiaosassa vuorottelevat betoni- ja ilmakanavaosuudet. Ilmakanavien syvyys on 40 cm. Kuivuriin voidaan laittaa metrin paksuinen natakerros kuivumaan. Ilmakanavista avataan vain ne, joiden päällä on siementä. Kuivuriin mahtuu kerralla 25 t nurminadan siementä kuivumaan. Lämpömittarilla tarkistetaan, etteivät siemenet lämpene liikaa. Kuivurin puhallin on automatisoitu. Automatisoinnista on hyötyä varsinkin loppukuivauksessa. Automatiikka käynnistää puhaltimen vain silloin, kun ilman suhteellinen kosteus on riittävän alhainen siementen kosteuteen nähden. Automatisointi maksoi 500 600. Kosteiden syksyjen varalta järjestelmässä on myös lisälämmön käyttömahdollisuus. Lisälämmön avulla siemenet saadaan kuivattua loppukosteuteen hankalissakin kuivausolosuhteissa. Piensiementen kuivauksen ja siirron jälkeen kuivuria käytetään talven ajan viljavarastona. Etuseinään laitetaan pystyyn metallipalkit, joiden väliin ladotaan hirsiä seinäksi. Kuivurit täytetään viljalla katosta tulevan putken avulla. Järjestelmään mahtuu 600 t viljaa. Vilja peitetään, vaikka se ei ole siemenviljalle pakollista. Puna-apilan siemenet kuivataan vaunuissa, joiden välipohjissa ovat ilmakanavat. Puhallin on vaunun takaosassa. Vaunut ajetaan sisälle lämmitettyihin halleihin, jolloin kuivausilma on lämpimämpää kuin ulkoilma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7
Tila oli lähes omavarainen lämmitysenergian suhteen. Tilalla oli toteutettu investointi olkilämmitysjärjestelmään, joka oli pienentänyt kiinteistöjen lämmityksen ja sadon kuivauksen öljynkulutuksen aivan olemattomaksi aiempaan verrattuna, vaikka samaan samaan aikaan lämmitettävien neliöiden ja viljelypinta-alan koko oli kasvanut. Kuvassa (vas.) on nähtävissä piensiemenkuivurin lattia ja seinämateriaalia. Kevyellä, siirrettävällä ilmanpainemittarilla (oik.) mitataan siemenmassan päältä, että piensiemenkuivurissa on joka paikassa riittävä ilmanvirtaus. Päivän viimeinen opinto-osuus oli Gunilla Larssonin, Ruotsin kylvösiemen ja öljykasvituottajista (SFO) pitämä esitelmä projektista Vallfrö 10 000. Projekti oli käynnissä vuosina 2008 2010. Tavoitteena oli tuplata vuoden 2007 nurmisiemenala (12 000 ha), nostaa vuosittainen nurmisiementen tuotantomäärä 10 000 tonniin ja Ruotsin tulla johtavaksi luomunurmisiementuottajaksi maailmalla. Projektin aikana järjestettiin kymmeniä maatilakokeita ja pidettiin paljon peltopäiviä, joissa paneuduttiin erityisesti sadonkorjuuseen. Erityisesti keskityttiin rainataan ja ruokonataan, koska ne olivat viljelijöille uudempia ja vieraampia kasveja. Projektin seurauksena mm kasvunsääteiden käyttö yleistyi. Gunilla arvion mukaan 70 80 % viljelijöistä käyttää niitä tällä hetkellä. Moddus-käsittelyt nostivat rai- ja ruokanadan satoja. Kasvunsääteitä ei kannata käyttää, jos kasvit eivät ole hyvässä kasvussa. Se on tärkeäpää kuin ruiskutus oikealla kehitysasteella. Myös puna-apilalla aiotaan kokeilla kasvunsääteiden käyttöä. Tämän ensisijainen tarkoitus on varmistaa sadonkorjuuta hankalissa olosuhteissa, ei niinkään sadonlisän tavoittelu. Jotkut viljelijät käyttävät hunajakukkaa pölyttäjien houkuttelemiseksi puna-apilalla. Hunajakukkaa ei niitetä puna-apilan alkaessa kukkia, toisin kuin aiemmin oli käytäntö. Ajatus on, että mehiläiset saavat meden hunajakukasta ja siitepölyn puna-apilasta. Kaksivaiheista sadonkorjuuta tutkittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8
myös. Rainadalle 2-vaiheinen korjuu todettiin parhaimmaksi. Ylipäätään luo olle niiton pitää tapahtua 2 päivää liian aikaisin kuin 2 päivää liian myöhään. Puintia karholta käytetään, mutta harvalla viljelijällä on noukinpöytä leikkuupuimurissa. Eli käytössä on normaali leikkuupöytä. Projektin aikana ei saavutettu 10 000 t tavoitetta, mutta kasvua oli. Pinta-alat eivät juurikaan kasvaneet, joten kasvu saavutettiin satotasojen nousulla. Nurminadalla saavutettiin 13 % sadonlisä ja puna-apilalla 38 %. Luomunurmisiemenala kasvoi. Ruotsi on aika lailla tasoissa Tanskan kanssa luomusiemenen tuotossa. Gunilla ohjeet hyvälle timoteisadolle olivat: syksyllä typpeä 30 40 kg/ha ja keväisin 110 kg/ha. Lisäksi Moddus-kasvunsäädekäsittely on tarpeen. Vaikka projekti on päättynyt, pienryhmätoiminnat ja tapaamiset jatkuvat. Sivustolta www.svenskraps.se löytyvät lajikohtaiset ohjeet ja koetulokset. Projektin raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://www.svenskraps.se/vallfrotill10000/pdf/rapporter/vallfro_10000_slutrapport_2011-02- 15.pdf. Tiistai 9.7.2013 Eje ja Gunilla Sten esittelivät 13,5 ha ruokonataviljelyksensä. Heidän 220 ha tilansa sijaitsee Vädestadin Åsbyn kylässä. Puna-apilasta tilalla on 30 vuoden ja heinänsiemenistä 15 vuoden kokemus. Puna-apilasta saatiin hyviä satoja 20 ensimmäistä vuotta. Viime vuosina satotasot ovat laskeneet. Puna-apilan satovaihtelu on ollut hyvin suurta (55 1050 kg/ha). Nähdyn ruokanatakasvuston suojakasvina oli ollut ohra, joka oli kylvetty joka toisella vantaalla. Ruokonadan kylvömäärä oli 7-8 kg/ha. Ohra kylvetään Rapid-kylvökoneella ja nurmisiemenet erikseen laahavannastyyppisellä koneella. Toinen vaihtoehto on kylvää molemmat samalla koneella, jolloin ohra menisi lannoitevantaiden kautta ja nurmisiemen siemenvantaiden kautta. Ohran puinnin ja olkien korjuun jälkeen ruokonatakasvusto ajettiin vaakatasomurskaimella kaksi kertaa. Kasvustolle annetaan syksyllä typpeä 60 kg/ha ja keväällä 120 kg/ha. Ruokonadan satovuosina säilörehuun ajetaan sekä ruokanadan olki että jo ennen puintia alle kehittynyt kasvusto. Näin parannetaan säilörehun rehuarvoa. Jos odelmalle on kysyntää säilörehuna, silloin syyslannoitus annetaan heti sadonkorjuun jälkeen. Jos kysyntää ei ole, lannoitus annetaan myöhemmin. Säilörehun korjuun jälkeen odelma murskataan vielä kerran myöhään syksyllä. Ruokonata saa keväisin Modduskasvunsäädekäsittelyn. Isäntä piti näillä toimenpiteillä ruokonadan viljelyä helppona. Sadonkorjuu tapahtuu joko suorapuintina tai 2-vaiheisena. Kaksivaiheinen korjuu on oljen polttoa ajatellen parempi vaihtoehto, koska silloin kasvinjäte kuivuu paremmin, jos ilmat ovat suotuisat. Viime vuoden sateisena syksynä kasvustot piti korjata kaksivaiheisesti. Luo on annettiin kuivua 3-4 päivää ennen puintia. Nähdyn kasvuston ensimmäisen vuoden sato oli 1 500 kg/ha. Satoa kommentoitiin, että ensimmäisen vuoden sadoksi se ei voisi olla enää suurempi. Sato kuivataan aluksi kylmäilmakuivurilla ja loppukosteus otetaan pois lämminilmakuivurilla. Ruokonataa ei kuulemma pysty siirtämään elevaattorilla ennen kuin siemenen kosteus on alle 18 %. Nurminadalla ei ole samaa ongelmaa. Kun ruokonatakasvusto lopetetaan glyfosaatilla, maa kynnetään ja kylvetään syysrapsille. Seuraava kasvi on syysrapsin jälkeen on syysvehnä. Isäntä odotti pääsevänsä puimaan nähdyn kasvuston heinäkuun viimeisenä päivänä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9
Eje ja Gunilla Sten (vas.) esittelivät ruokonataviljelystään. Sjökumlassa, Motalassa monialayrittäjä Jacob Andersson esitteli koiranheinäviljelyksensä. Hän pitää tilaa veljensä kanssa. Tilalla on 320 peltohehtaaria. Lisäksi tilalla on satapäinen lihakarja, jonka lihaa he myyvät maatilamyymälästään. Lisäksi he tekevät kaivinkoneurakointia, pystyttävät Tornumin kuivureita ja rakentavat paalivaunuja. Lisäksi heillä on LVI-alan yritys. Muiden tilojen tapaan syysvehnä on tilan pääkasvi. Koiranheinän siemenviljely ei ole Ruotsissakaan yleistä. Lantmännenillä on vain viisi sopimusviljelijää, joista yksi tuottaa luomusiementä. Nähdyn kasvuston suojakasvina on ollut ohra. Koiranheinän kylvömäärä oli 6 kg/ha. Se oli kylvetty hiukan vinoon ohraan nähden. Koiranheinäkasvustoon oli jätetty ajourat lannoitteiden levitystä varten. Myös koiranheinälle käytetään Modduskasvunsäädekäsittelyä. Odotuksissa oli, että kasvusto ajetaan viikon kuluttua luo olle ja siitä viiden päivän päästä olisi puinti. Tilalla on naapurin kanssa yhteysomistuksessa leveä, tela-alustainen puimuri (11,5 m). Koiranheinä puidaan luo olta, kolme luokoa kerralla, jolloin työleveydeksi tulee kunnioitettava 42 jalkaa l. 12,6 m. Urakoitsija tekee karhotuksen. Aikaisemmin puintiin käytettiin vuokrattua noukinpöytää, mutta siitä on luovuttu. Nykyisin käytetään puimurin omaa leikkuupöytää, jonka terä on peitetty suojaputkella. Lakopiikkejä käyttäen puimurin pöytä pysyy oikealla korkeudella, jolloin kaatokela nostaa luo on helposti suojaputken yli. Koiranheinän satotasot ovat yleensä 800 kg/ha. Syksyn odelma korjataan lihakarjalle. Kasvusto lopetetaan glyfosaattiruiskutuksella. Olkia ei korjata. Peltoon ajetaan karjanlantaa ja se kynnetään. Nurmisiemenviljelyksen jälkeen tulee aina syysrapsi, sen jälkeen kaksi kertaa syysvehnä. Pellolla keskusteltiin myös hukkakauran esiintymisestä. Se ei ole ongelma, koska sitä on torjuttu pitkään ja sen esiintymistä pidettiin häpeällisenä. Myös kuningas on määrännyt, että hukkakauraa ei saa olla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10
Isäntä esitteli myös viljankuivurinsa ja olkikattilansa. Kuivuri (2 x 230 hl), kuivaus ja viljansiirto oli uusittu ja tietokoneohjattu v. 2009. Järjestelmä maksoi 3,5 milj. kr ilman oman työn osuutta. Järjestelmä todettiin toimivaksi. Viljan alkukosteus määritetään käsimittarilla. Mittaus on tärkeä osa kuivausta ja on tehtävä tarkasti. Kuivauksen kesto määräytyy alku- ja loppupainojen mukaan. Kuivaus päättyy, kun laskennallinen viljan paino kuivana on saavutettu. Kuivurin kapasiteetti oli rajallinen ja rajoitti kuitenkin kostean viljan vastaanottoa. Kuivuria käytettiin läpi talven tilan ulkopuolisten kylmäilmakuivattujen viljaerien loppukuivaukseen. Kuivurin lämpö tuotettiin olkikattilalla. Kuivauksen aikana kattilaan pitää lisätä olkipaali joka 6. tunti. Pellava todettiin parhaimmaksi polttoarvoltaan. Olkikattila oli ostettu käytettynä ja se maksoi perustuksineen 300 000 kr. Koiranheinäviljelys oli hiukan harva johtuen siitä, että edellisen syksyn typpilannoitus oli jäänyt tekemättä ja kyseessä oli jo kolmas satokesä normaalin kahden sijaan. Magnus Karlsson korosti syyslannoituksen tärkeyttä. Syyslannoitus on hänen mukaansa jopa merkityksellisempi kuin kevätlannoitus. Jacob Andersson on kuvassa keskellä ja Magnus Karlsson oikealla. Matkan viimeinen kohde oli Skännigessä Forsbecksin siementen kunnostus- ja pakkauslaitos. Sen toimintaa esitteli toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson. Forsbecks on perheyritys, joka on ostettu sukuun 1953. Yhtiö myy lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja siemeniä. Se myös kunnostaa ja pakkaa siemeniä. Yrityksellä on kaksi toimipistettä, joista toinen on Norrköpingissä. Työntekijöitä on 35. Yritys omistaa myös 50 % umeålaisesta rehutehtaasta, johon tulee myös suomalaista kauraa. Yrityksellä on 15 % osuus Ruotsin siemenmarkkinoista. Muut siemenmarkkinoita hallitsevat yritykset ovat Lantmännen, Svenska Foder ja Skåne Frö. Laitos käsittelee vuosittain viljaa 20 000 t (2/3 kevätlajikkeita). Liki kaikki siemenet (90 %) pakataan suursäkkeihin (600 900 kg). Tekstivärit säkkien kyljessä kertovat siementen laatuluokan (pu- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11
nainen korkein luokka, musta normaali käyttösiemen, vihreä luomusiemen). Yhtiöllä on viljoilla noin 6 000 7 000 ha sopimusala. Nurmisiemenillä sopimusalaa on 1 500 ha. Timotei (600 ha), puna-apila (300 ha) ja nurminata (300 ha) ovat merkittävimmät lajit. Nurmisiemenistä luomun osuus on noin 50 %, viljoilla 20 %. Toimitusjohtajan mukaan pohjoisessa käytettävät nurmikasvien siemenet tuotetaan jatkossakin pohjoismaissa, mutta eteläisemmät lajit, kuten rainheinät, rainata tuotetaan Keski-Euroopassa. Tuottajilla on etu toimia sopimusviljelijöinä, koska heille maksetaan 20 kr/100 kg sopimuslisää. Nurmisiementen tuotantomäärät ovat laskussa, koska viljelijät ovat tyytymättömiä saamaansa hintaan. Timotein siemenestä viljelijät saavat 16 17 kr/kg, luomulisä on noin 3 kr. Puna-apilasta maksetaan 35 80 kr/kg ja luomupuna-apilasta 60 90 kr/kg. Perushintojen päälle liikkeet maksavat laatulisää. Yritysesittelyn aikana keskusteltiin myös öljypellavan tuotannosta. Ruotsin pellava-ala on 13 000 ha. Forsbecks käsittelee pellavaa 2 000 t vuosittain. Osa pellavasta menee elintarvikekäyttöön, mm. Fazer on sen asiakas. Toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson esitteli Forsbecksin toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12
Forsbecksin piensiementen kunnostusyksikkö (vas.) ja varastokontit (oik.). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13
Loppuyhteenveto Matka onnistui erinomaisesti. Sää oli suotuisa. Ruotsalaiset esittelijät kertoivat auliisti tuotannostaan ja olivat hyvin vieraanvaraisia. Kumpuileva maaseutu, siistit tilakeskukset ja isot peltolohkot olivat ilo silmälle. Matkalla tuli esille useita käytäntöjä, jotka eivät ole Suomessa yleisiä. Jos niitä haluaa kokeilla Suomessa, pitää ne suhteuttaa Suomen kasvukauteen. Vierailulla alueella kasvukausi on molemmista päistään noin kuukauden Länsi-Suomen kasvukautta pidempi. Nähdyt tilat olivat myös isoja Suomen mittakaavan mukaan. Ruotsissa käytetään rutiininomaisesti heinämäisten nurmikasvien syyslannoitusta, ml. timotei Nurmikasvustojen syyshoidon tärkeyttä korostettiin: lannoituksen lisäksi sängen niitto ja sen korjuu. Hyvän nurmisiemensadon pohja luodaan syksyllä Kasvunsääteiden käyttö nurmisiementen tuotannossa on hyvin yleistä Viljelykierrot ovat tiloilla hyvässä mallissa nurmisiemen- ja öljykasvituotannon takia Pellonympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi Piensiemenkuivureihin on satsattu Kylvö- ja sadonkorjuukalusto on monipuolista. Lisäksi niihin oli tehty tarpeen mukaan omia sovelluksia Huomioitavaa on myös, että liki kaikissa tilavierailukohteissa oli käytössä olkilämmitys. Albin Gunnarson käyttää 75 t olkea vuosittain. Sillä määrällä hän lämmittää useamman rakennuksen ja kuivattaa 230 ha sadon. Öljyä tilalla menee vain 1 500 l vuodessa. Pellava ja vehnä koettiin parhaimmiksi lämmönlähteiksi. Myös öljykasvien varret olisivat hyviä, mutta niiden ravinne- ja esikasviarvo koettiin niin hyväksi, että ne on parempi muokata maahan. Pellavaa kasvoi alueella melko paljon. Viljelijät luovuttavat kuulemma mielellään pellavanvarret polttoon, koska ne vaikeuttavat liikaa suorakylvöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14
LIITE Opintomatkan aikataulu (paikallista aikaa) Sunnuntai 7.7.2013 klo 20:55 Laiva lähtee Turun satamasta Maanantai 8.7.2013 klo 05:30 klo 06:30 klo 09:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 17:00 Buffetaamiainen alkaa, yhteinen kokoontuminen ravintolassa Laiva saapuu Tukholmaan, josta nousemme linja-auton kyytiin Tilavierailu Ystad gård, Vikbolandet Thomas Fahlgren, Itä-Götanmaan kylvösiemen- ja öljykasvituottajien puheenjohtaja sekä Stefan Bjärstad ja Per Nilsson esittelevät timotei- ja luomuruokonata-viljelyksiä sekä piensiemenkuivurin Lounas, Bergs slussar, Vreta Kloster Lounaalla tapaamme agronomi Albin Gunnarsonin, Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista, joka kertoo Itä-Götanmaasta ja sen maataloudesta. Tilavierailu Boberg Västergård, Fornåsa Albin Gunnarson esittelee tilan puna-apila- ja nurminatakasvustoja sekä tilan kuivurin Saapuminen Hotelli Klostersiin Vadstenaan Gunilla Larsson Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista esittelee Ruotsissa toteutetun Vallfrö 10 000 nurmisiemenhankkeen ja sen tuloksia Tiistai 9.7.2013 klo 08:00 klo 08:30 klo 10:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 15:30 klo 20:45 Linja-autokuljetus lähtee hotellilta Tilavierailu Åsby, Väderstad Eje Sten esittelee ruokonataviljelyksen Tilavierailu Sjökumkla, Motala Jacob Anderson esittelee koiranheinäviljelyksen Lounas, Skänninge Yritysesittely Forsbecks Skänninge, Per-Magnus Johansson esittelee siementen kunnostus- ja pakkaamolaitoksen sekä nurmisiementuotannon markkinatilannekatsauksen Linja-autokuljetus lähtee lentokentälle Arlandaan Lento Tukholma Helsinki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 15