4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen tarpeiden tyydytyksensä (eli hyötynsä) maksimoituu tämä näkyy siten, että hän valitsee sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen maksuhalukkuutensa vastaa markkinahintaa tällä hinnalla jokainen tuottaja (eli yritys) tuottaa sellaisen määrän tuotetta, jolla voitto maksimoituu yritys valitsee tuotannon tason siten, että rajakustannus vastaa markkinahintaa Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti 1 1

Hyötyfunktio ja hyvinvointifunktio Edellä nähtiin, että kuluttajan tuotannosta saamaa hyötyä kuvaa hyötyfunktio U(x) ja yritysten tuotantokustannuksia kustannusfunktio C(x). Hyvinvointifunktio (welfare function) on mittari yhteiskunnan tuotannosta saamalle kokonaishyvinvoinnille, ja sen arvo riippuu yksittäisten toimijoiden hyvinvoinnin mittareista. Taloustieteen menetelmin voidaan löytää vastauksia kysymykseen, millaisin keinoin hyvinvointifunktio voidaan maksimoida, muttei kysymykseen, miten hyvinvointifunktio valitaan. Sen valinta on yhteiskuntafilosofinen kysymys! 2

Missä mielessä markkinatasapaino maksimoi hyvinvoinnin? Seuraavaksi perustelemme kahdella tavalla, että markkinatasapaino maksimoi hyvinvoinnin. Ensin perustelemme, että hyvinvointi maksimoituu, kun kuluttajan hyötyä mittaa hyötyfunktio U(x) ja yritysten tuotantokustannuksia mittaa funktio C(x). Kuten edelläkin, valitsimme hyötyfunktion U(x) niin, että tasapainossa MU=P (eli tuotteen hinta). Käytämme hyvinvointifunktiona kuluttajien saaman hyödyn ja yrittäjien saaman voiton summaa. Tämä tarkastelu on ominainen valitsemillemme hyötyja hyvinvointifunktioille (eikä siis välttämättä päde muille funktioille!) Toinen, kuluttajan ja tuottajan ylijäämään perustuva tarkastelu on yleisempi. 3

4.1 Miten toimisin, jos olisin hyväntahtoinen diktaattori? Oletetaan, että olen hyväntahtoinen (eli vain yhteiskunnan parasta ajatteleva) diktaattori, joka saa määrätä, kuinka paljon tuotetaan ja kulutetaan Oletetaan ensin, että kansantaloudessa on vain yksi kuluttaja ja yksi yritys kuluttaja kuluttaa, yritys valmistaa kuluttajan hyötyfunktio on U(x) ja yrityksen kustannusfunktio on C(x) Yhteiskunnan nettohyvinvointi on silloin W(x) = U(x) C(x) se maksimoituu pisteessä x*, jossa MU(x*) = MC(x*) eli sillä tuotannon ja kulutuksen määrällä, jolla kuluttajan rajahyöty = yrityksen rajakustannus jos tiedän U:n ja C:n, määrään yrityksen tuottamaan x* ja kuluttajan kuluttamaan x* 2 4

Kuviona: U(x), C(x) kulmakerroin = MU(x) = du(x)/dx U(x) C(x) W(x) = U(x)- C(x) kulmakerroin = MC(x) = dc(x)/dx Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = MC(x*) x 3 5

Entä jos kuluttajia on kaksi, A ja B? pitää ensin miettiä, mikä silloin on yhteiskunnan hyvinvointi oletetaan tässä, että se saadaan laskemalla A:n ja B:n hyvinvoinnit yhteen Yhteiskunnan nettohyvinvointi W = U A (x A ) + U B (x B ) C(x A +x B ) maksimoituu kun määrään kokonaistuotannon x = x A + x B ja jaan sen kuluttajille siten, että MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC(x A +x B ) tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuria tuotannon taso valitaan siten, että rajakustannus = rajahyöty 4 6

Entä jos yrityksiäkin on kaksi, 1 ja 2? Yhteiskunnan nettohyvinvoinniksi tulee W = U A (x A ) + U B (x B ) C 1 (q 1 ) C 2 (q 2 ) jossa q 1 = yrityksen 1 tuotos ja q 2 = yrityksen 2 tuotos. Optimiehdoksi tulee (ei johdeta tässä): MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC 1 (q 1 ) = MC 2 (q 2 ) x A + x B = q 1 + q 2 tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuret ja yrityksille siten että rajakustannukset ovat yhtä suuret 5 7

Diktaattorin käytännön ongelma: miten saa selville hyödyt U ja kustannukset C Suomessa on 2,5 milj. kotitaloutta ja 320 000 yritystä kysyttäessä ihmiset eivät kerro preferenssejään totuudenmukaisesti jos hyötyvät tiedon salaamisesta Mikä neuvoksi? Taloustieteen neuvo: luo markkinat et tarvitse tietoa hyödyistä etkä kustannuksista kuten luvussa 3 opittiin, kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! 6 8

Yhden hyödykkeen tapaus kuviona: U(x), C(x) U(x) kulmakerroin = MU(x) = P C(x) W(x) = U(x)-C(x) U(x)-Px Px Px-C(x) Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = P = MC(x*) kulmakerroin = MC(x) = P x 7 9

Hyvinvointifunktio, kuluttajan ylijäämä, tuottajan ylijäämä Kirjoitetaan äskeinen hyvinvointifunktio muotoon W = U(x) C(x) U(x) Px + Px C(x) Kohta näemme, että: Px C(x) mittaa tuottajan ylijäämää, ja valitsemallamme hyötyfunktiolla U(x) Px mittaa kuluttajan ylijäämää. Siksi markkinatasapainossa hyvinvointi maksimoituu, kun hyvinvointia mittaa kuluttajien ja tuottajien ylijäämän summa. Tämä tulos on yleisempi (eikä riipu valitsemastamme hyötyfunktiosta U!) ja tämä tulos on oppikirjan perustelu sille, että markkinatasapaino maksimoi hyvinvoinnin. 10

4.2 Kuluttajan ylijäämä (consumer surplus) Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä mittaa kyseisen kuluttajan maksuhalukkuutta tuotteesta (eli rajahyötyä) ja tuotteen hinta kuvaa sen ostamisesta kuluttajalle koituvia menoja Yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus miinus hinta, jonka maksaa Huom: maksuhalukkuus voi olla suurempi kuin hinta esimerkiksi ensimmäiseltä yksiköltä Esimerkiksi ensimmäinen tuoppi olutta Kuluttajat eroavat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen Seuraavan sivun esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjan edellisestä painoksesta (ss. 132-133) 11

Esimerkki maksuhalukkuudesta (willingness to pay) ja kysyntäkäyrästä Ostaja Maksuhalukkuus Hinta Ostajat Määrä > 100 ei ketään 0 John 100 80 100 John 1 Paul 80 70 80 John, Paul George 70 50 70 John, Paul, George Ringo 50 50 kaikki 4 4 2 3 10 12

Kysyntäkäyrä Hinta 100 Johninmaksuhalukkuus 80 Paulinmaksuhalukkuus 70 Georgen maksuhalukkuus 50 Ringon maksuhalukkuus Kysyntä 0 1 2 3 4 Määrä 11 13

Hinta = 80: - vain John ostaa - hänen kuluttajan ylijäämänsä = 100-80 = 20 koska hän oli halukas maksamaan 100 mutta saa 80 eurolla Hinta $100 80 70 50 Johnin kuluttajan ylijäämä ( 20) Kysyntä 0 1 2 3 4 Määrä 12 14 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Hinta = 70 - sekä John että Paul ostavat - Johnin kuluttajan ylijäämä on nyt 100 0 = 0 - Paulin ylijäämä on 80 70 = 10 koska Paul valmis maksamaan 70 - ylijäämä on yhteensä 40 euroa Hinta 100 80 70 Johnin kuluttajan ylijäämä ( 30) Paulin kuluttajan ylijäämä ( 10) 50 Kuluttajan ylijäämä yhteensä ( 40) Kysyntä 0 1 2 3 4 Määrä 13 15 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Kuviossa 4.1 tarkastellaan hinnan muutoksen vaikutusta kuluttajan ylijäämään kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta eli heidän rajahyötyään kysyntäkäyrän alla oleva alue 0BACQ 1 kuvaa kuluttajien hyötyä U(Q 1 ) kulutuksesta Q 1 tämä perustellaan vasta kansantaloustieteen syventävillä kursseilla kuluttajien menoja P 1 Q 1 mittaa alue 0BCQ 1 nettohyötyä U(Q 1 ) P 1 Q 1 kuvaava kuluttajan ylijäämä on siten alue ABC kuluttajan ylijäämä on nettohyödyn euromääräinen mitta 14 16

Kuvio 4.1 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Hinta A (a) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 1 P 1 Kuluttajan ylijäämä B C kysyntä 0 Q 1 Määrä 15 17 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Kuvion 4.1 (b)-osassa hinta laskee tasolta P 1 tasolle P 2 kuluttajan ylijäämä kasvaa alueen DBCFE verran alue DBCE koituu alkuperäisten kuluttajien hyväksi eli niiden, jotka ostivat tuotetta jo hinnalla P 1 alue ECF koituu uusien kuluttajien hyödyksi eli niiden, jotka ostavat vasta kun hinta putoaa P 2 :een 16 18

Kuvio 4.1 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Hinta A (b) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 2 P 1 Alkup. kuluttajan ylijäämä B C Ylijäämä uusille kuluttajille P 2 0 D Ylijäämän lisäys alkuperäisille kuluttajille E Q 1 F Q 2 Kysyntä Määrä 17 19 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

4.3 Mitä olemme oppineet kuluttajan teoriasta tähän mennessä? 1) Sen, minkä maallikkokin tietää, eli että tuotteen hinnan laskiessa sen kysyntä kasvaa 2) Lisäksi sen, että kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kulutuksesta koituvaa hyvinvointia tätä ei maallikko osaa 3) Tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja sen nousu vähentää hyvinvointia tätä ei maallikko tiedä 18 20

4.4 Tuottajan ylijäämä (producer surplus) Tarjontakäyrä kuvaa tuotteen valmistuksen rajakustannusta ja tuotteen hinta sitä tuloa, jonka valmistaja saa yhden yksikön myymisestä Tuottajan ylijäämä mittaa sitä hyötyä, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta Tuottajat eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen seuraavan sivun esimerkki on Mankiwin ja Taylorin kirjan edellisestä painoksesta (s. 137-138) 21

Esimerkki 4 talomaalarin palvelujen kustannuksista ja tarjontakäyrästä Myyjä Kustannus Hinta Myyjät Määrä Millie 900 900 kaikki 4 4 Julie 800 800 900 Julie, Georgie, Nana Georgia 600 600 800 Georgia, Nana Nana 500 500 600 Nana 1 < 500 ei ketään 0 3 2 20 22

Maalauspalvelujen tarjontakäyrä 23

Hinta = 600: - vain Nana tarjoaa palveluja - hänen tuottajan ylijäämänsä on 600-500 = 100 Hinta Tarjonta 900 800 600 500 Nanan tuottajan ylijäämä ( 100) 0 1 2 3 4 Maalattujen talojen määrä 22 24 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Hinta = 800: - sekä Nana että Georgia tarjoavat - Nanan tuottajan ylijäämä on 800-500 = 300 ja Georgian 800-600 = 200 => ylijäämä yhteensä on 500 Hinta 900 800 Tuottajan ylijäämä yhteensä ( 500) Tarjonta 600 500 Georgian tuottajan ylijäämä ( 200) Nanan tuottajan ylijäämä ( 300) 0 1 2 3 4 Maalattujen talojen määrä 23 25 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Kuviossa 4.2 tarkastellaan hinnan nousun vaikutusta tuottajan ylijäämään tarjontakäyrä kuvaa tuottajien rajakustannuksia sen alle jäävä alue kuvaa tuottajien kokonaiskustannuksia tämä perustellaan tulevilla kansantaloustieteen kursseilla kun hinta on P 1 ja myydään määrä Q 1, niin tulot ovat P 1 Q 1 eli alue 0BCQ 1 kuviossa kustannukset ovat alue 0ACQ 1 ylijäämä on siten näiden erotus eli alue ABC Kuvion (b)-osassa hinta nousee tasolta P 1 tasolle P 2 tuottajan ylijäämä kasvaa alueen BDEFC verran alue BDEC koituu alkuperäisten tuottajien hyväksi eli niiden hyväksi, jotka olivat markkinoilla jo hinnalla P 1 alue CEF koituu uusien tuottajien hyväksi eli niiden, jotka tulevat markkinoille vasta kun hinta nousee 24 26

Kuvio 4.2 Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (b) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 2 Hinta Ylijäämän kasvu alkuperäisille tuottajille Tarjonta P 2 D E F P 1 B Alkuperäinen tuottajan ylijäämä C Ylijäämä uusille tuottajille A 0 Q 1 Q 2 Määrä 26 28 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

4.5 Markkinoiden tehokkuus Opimme edellä, että jos hyväntahtoinen diktaattori päättäisi tuotannosta ja kulutuksesta siten, että maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin, hän määräisi asiat niin, että kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Kokonaishyvinvointi = kulutuksesta yhteiskunnalle koituva hyvinvointi miinus tuotantokustannukset Opimme myös, että markkinamekanismi johtaa hajautetun päätöksenteon kautta tilanteeseen, jossa kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Näemme seuraavaksi, että markkinatalous myös maksimoi yhteiskunnan hyvinvoinnin, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla johtaa samaan tulokseen kuin diktaattorin politiikka Markkinat toimivat tässä mielessä tehokkaasti 27 29

Kuvio 4.3 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa Hinta A D Tarjonta Tasapainohinta Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä E Jos vaihdettu määrä olisi pienempi kuin tasapainomäärä, olisi ylijäämien summa pienempi! B Kysyntä C 0 Tasapaino- Määrä määrä 28 30 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

4.6 Mitä opimme markkinoiden tehokkuudesta? 1) Markkinat allokoivat tuotteiden kulutuksen niille kuluttajille, jotka arvostavat niitä eniten maksuhalukkuudella (eli rajahyödyllä) mitattuna 2) Markkinat allokoivat tuotteiden valmistuksen niille yrityksille, joiden tuotantokustannukset ovat alhaisimmat 3) Markkinoille tuotetaan ja siellä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämien summalla mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin 29 31

Kuvio 4.4 Markkinatasapainon tehokkuus Hinta Tarjonta Kustannus myyjille Arvo ostajille Kysyntä 0 Tasapainomäärä Määrä Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille. 30 32 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning

Markkinoiden tehokkuus käytännössä Markkinat eivät toimi tehokkaasti, jos jokin tekijä estää edellä kuvatun tehokkaan tasapainon syntymisen Esimerkkeinä verotus ja monopolit...tai jos tuotannosta tai kulutuksesta syntyy kustannuksia tai hyötyjä, jotka eivät näy hinnassa Ulkoisvaikutukset Markkinat voivat johtaa tulonjaon kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Hyvinvointiteoriassa (welfare economics) määritellään ja mitataan tuotannon hyvinvointivaikutuksia. Palaamme näihin aiheisiin osassa 6! 33

Kertausta ja tulevan ennakointia: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus 32 34

Tehottomuutta syntyy mm. epätäydellisestä kilpailusta... Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta > Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus 33 35

... tai ulkoisvaikutuksista kulutuksessa ja/tai tuotannossa Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus 34 36

Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti Henkilön 2 hyvinvointi Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Tehottomat markkinat Henkilön 1 hyvinvointi 35 37

... tai kun ne johtavat hyvinvoinnin (tulojen) epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen Henkilön 2 hyvinvointi A C B Julkisen vallan puuttuminen markkinoiden toimintaan (A B) johtaa tehokkuustappioon (B C) Henkilön 1 hyvinvointi 36 38