KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tilinpäätössäännökset 1 2. Tilinpäätösasiakirjat 1 2.1. Tasekirja 1 2.2. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 1 3. Toimintakertomus 1 3.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset 1 3.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2 3.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus 2 3.2.2. Kaupungin hallinto- ja siinä tapahtunet muutokset 4 3.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 3.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 3.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 17 3.2.6. Kaupungin henkilöstö 17 3.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 17 3.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 18 3.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 19 3.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 19 3.4.2. Toiminnan rahoitus 20 3.5. Rahoitusasema ja sen muutokset 22 3.6. Kokonaistulot ja menot 23 3.7. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 24 3.7.1. yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 3.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus 24 3.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 25 3.7.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 37 3.7.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 38 3.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 42 3.8.1. Asiaa koskeva sääntely 42 3.8.2. Tilikauden tuloksen käsittely 42 3.8.3. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 42 4. Talousarvion toteutuminen 44 4.1.Käyttötalouden toteutuminen 44 Hallinto-osasto 44 Sosiaali- ja terveysosasto 56 Sivistysosasto 69 Tekninen osasto 87 4.2. Tuloslaskelman toteutuminen 99 4.3. Investointien toteutuminen 101 4.4. Rahoitusosan toteutuminen 106 4.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 107

4 5. Tilinpäätöslaskelmat 109 5.1. Kemijärven kaupungin tuloslaskelma 109 5.2. Kemijärven kaupungin rahoituslaskelma 110 5.3. Kemijärven kaupungin tase 111 5.4. Konsernituloslaskelma 113 5.5. Konsernirahoituslaskelma 114 5.6. Konsernitase 115 6. Tilinpäätöksen liitetiedot 117 6.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 117 6.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 117 6.3. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 118 6.4. Tasetta koskevat liitetiedot 120 6.4.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 120 6.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 124 6.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 126 6.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 127 6.7. Tilintarkastajan palkkiot 127 6.8. Liitetietojen erittely 128 7. Eriytetyn tilinpäätökset 130 7.1. Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset 130 8. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 133 9. Allekirjoitukset ja merkinnät 133 Käytetyt kirjanpitokirjat 134

5 1. Tilinpäätössäännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi ja sen laatii kunnanhallitus. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on kunnassa selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 2. Tilinpäätösasiakirjat Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. 2.1. Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, luettelot ja selvitykset sekä allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Talousarvion toteutumisvertailu on osa kunnan toimintakertomusta. Toteutumisvertailussa esitetään erikseen käyttötalouden ja investointien toteutuminen ja tuloslaskelma- ja rahoitusosien toteutuminen. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja konsernitase. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Lisäksi liitetiedoissa esitetään liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden tilinpäätöslaskelmat. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. 2.2. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. 3. Toimintakertomus 3.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ).

6 Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja niiden perusteella tehdyistä keskeisistä johtopäätöksistä. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 3.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Kemijärven kaupungin elinvoimaisuuden kannalta positiivinen vuosi. Rovaniemi-Kemijärvi radan sähköistäminen toteutui ja sähköjunan saapumista juhlittiin kansanjuhlalla 10.3.2014 Kemijärven rautatieasemalla. Juhlapuheen piti liikenneministeri Merja Kyllönen ja asema oli täynnä iloisia kemijärveläisiä ja itälappilaisia yöjunan ystäviä. Keitele Groupin/Lappi Timberin sahalaitoksen ja liimapuuhallin rakentaminen edistyi lähes aikataulussa ja sahaustoiminta käynnistyi koesahauksin loppuvuonna. Radan sähköistämisestä Isokylälle ja logistisen keskuksen toteuttamisesta saatiin investointipäätökset ja toteutus käynnistyi myös ratatöiden ja rakentamisen osalta. Investointien suuruus tähän saha-, liimapuutuotanto- ja logistiikkakeskuskokonaisuuteen on kaiken kaikkiaan yli 50 miljoonaa euroa, mikä näkyy osaltaan myös Kemijärven aluetaloudessa paikallisten yritysten saamina alihankintatöinä ja työllisyytenä. Hotelli Kemijärven omistajanvaihdos toteutui syksyllä ja tukee kansainvälisen matkailun kehittymistä täydentäen majoitus- ja hotellipalvelutarjontaa. Kemijärvi kiinnostaa uusia yrityksiä ja alueella jo toimivia yrityksiä toiminnan laajentamisen osalta, mikä kuvaa vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja kaupungin palvelutarjontaan ja asiakasvirtoihin. Tästä esimerkkinä mm. Koillismaan osuuskaupan tekemä S-marketin rakentamispäätös. Kunnat antoivat SOTE-lakiluonnoksesta lausuntonsa ja lakiluonnoksen mukaista valmistelu käynnistyi sekä Lappi-tasoisena että koko Pohjois-Suomi-tasoisena valmisteluna. Itä-Lapin ammattiopiston toiminnan ja henkilöstön siirtymisneuvottelut ja päätökset liikkeenluovutuksena tapahtuvaan siirtoon Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen toteutuivat vuoden 2014 aikana ja siirto tapahtui 1.1.2015. Kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät laativat yhteisen valtuustosopimuksen ja linjasivat yhteisiä kehittämisja talouden tasapainottamistavoitteita kuluvalle valtuustokaudelle. Korkein hallinto-oikeus purki 22.12.2014 antamallaan päätöksellä (KHO 2014/186) hallinto-oikeuden päätöksen kehitysvammaisten ateriamaksuista. Hallinto-oikeus oli aiemmin hyväksynyt edunvalvojan tekemän valituksen ja vaati kaupunkia kumoamaan maksuunpannut ateriamaksut ajalta 1.1.2004-29.9.2009 muilta osin kuin ruuan materiaalikustannusten osalta. Kaupungin valitus korkeimmalle oikeudelle oli siten perusteltu ja todensi kaupungin toimineen maksujen osalta laillisesti ja oikein. Kaupungin talouden kannalta vuosi 2014 oli vaativa vuosi. Valtionosuusuudistus toteutui Kemijärven kannalta murskaavana leikaten valtionosuuksia 235 euroa / asukas neljän vuoden portaittaisen siirtymäkauden jälkeen alkaen vuodesta 2015. Alkuperäinen esitys 400 euron leikkauksesta asukasta kohden saatiin vesivoimalaitoskuntien edunvalvontatyöllä estettyä ja voimalaitosten kiinteistöveron leikkaus poistettua valtionosuusmuutosesityksestä. Jo vuoden 2014 valtionosuudet toteutuivat ennakoitua pienempinä oppilasmäärän ja väestömäärän vähentymisen vuoksi. Talousarvio 2014 oli laadittu kaupungin palvelutaso ja palvelurakenne huomioon ottaen -1 183 100 euroa alijäämäiseksi, mutta koska talouden ohjaus ja määrärahojen käyttö ei toteutunut toivotulla tasolla, alijäämä

7 kasvoi lisätalousarviot ja määrärahaylitykset mukaan lukien yhteensä -1 999 445 euroa alijäämäiseksi. Tämä tulos on kaupungin aiemmat alijäämät huomioon ottaen todella raskas taakka ja vaatii tulevilta vuosilta sitovia päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Investointien nettototeutuma oli talousarviossa varattuja määrärahoja 2,2 miljoonaa euroa pienempi. Osa investoinneista on toteutunut arvioitua pienempinä ja osa on jäänyt toteutumatta kokonaan. Myös rakennusten myynnistä saatu tulo pienensi nettoinvestointimenoja. Kaupunkiorganisaatiossa toteutettiin kaupunginhallituksen asettaman taloustyöryhmän esityksen ja kaupunginjohtajan vetämän dreamteamin johdolla palvelurakenne- ja palveluverkkouudistukseen ja tavoiteorganisaatiotyöhön liittyvät valmistelutyöt ja esittelyt. Tausta-aineistoina valmistelussa hyödynnettiin Nordig Healthcare Groupin (NHG) ja Finnish Consulting Groupin (FCG) tekemiä selvityksiä ja toteuttamisehdotuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoiteorganisaatiotyön jatkamisen kokonaisvaltaisen uudistamisen pohjalta kokouksessaan 18.8. Valtuusto toteutti valtuustokauden ensimmäisen seminaarimatkan 9.9.-12.9. Helsinkiin ja perehtyi matkallaan päivähoito- ja kouluverkkotyöryhmän työstämään aineistoon ja eri toteutusvaihtoehtoihin, tutustui Järvenpään palvelu- ja organisaatiorakenneuudistukseen sekä osallistui kuntamarkkinoille. Päivähoito- ja kouluverkkoa koskevan valmistelun aikana pidettiin kuntalaistilaisuuksia ja kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin kiinnitettiin muutoinkin erityistä huomiota. Kaupungin nettisivuille avattiin kuntalaisten kysymyksiä varten palveluverkko- ja palvelurakenneuudistusta koskeva kysymys-vastauspalsta, jonne sai jättää nimettömänä kysymyksiä ja niihin vastattiin vähintään kahdesti viikossa. Kysymyksiä saatiin erityisesti päivähoito- ja kouluverkkoa koskien lähes 150. Myös henkilöstölle avattiin kaupungin intraan oma kysymys- vastauspalsta. Henkilöstön kysymykset koskettivat erityisesti sotepalvelujen ja sairaala Lapponian toiminnan muutoksia. Palveluverkkoa ja rakennetta koskevat esitykset käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 15.12.2014. Päätös kouluverkkoa koskien tehtiin tällöin ja sen mukaisesti lukiokoulutus siirtyy Hillatien koulun yhteyteen ja Sepänmäen koulu osaksi Särkelän koulua lukuvuoden 2015-2016 alusta. Tukipalvelujen osalta tehtiin päätökset laitoshuoltajien ja varastopalvelujen tehtävien ja henkilöstön siirtymisestä teknisen osaston alaisuuteen. Tavoiteorganisaatiotyö ja talouden tasapainottaminen jatkuvat vuonna 2015. Omasta ja kaupungin puolesta kiitän henkilöstöämme, yrittäjiämme, kuntalaisiamme, yhteistyökumppaneitamme ja luottamushenkilöpäättäjiämme hyvästä yhteistyöstä ja mieleenpainuvasta vuodesta 2014. Tuula Kuvaja kaupunginjohtaja

8 3.2.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallinto-organisaatio

9 Tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat seuraavien toimielinten jäsenet: kaupunginhallitus keskusvaalilautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta sivistyslautakunta tekninen lautakunta rakennuslautakunta Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat osastoittain seuraavat viranhaltijat: Hallinto-osasto Kaupunginjohtaja Talous- ja kehittämisjohtaja Hallintosihteeri Salminen Olli-Pekka 31.7.2014 saakka Kuvaja Tuula 1.8.2014 alkaen Kuvaja Tuula Pauna Liisa Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysjohtaja Talouspäällikkö Tulosaluejohtajat Johtava ylilääkäri Päivähoidon johtaja Vammaispalvelujohtaja Hoiva- ja hoitotyönjohtaja Johtava sosiaalityöntekijä Kilpeläinen Auvo Pekkarinen Marjatta Alaräisänen Timo Pekkala Kaisa Myllykangas Antero Hautsalo Aulikki 30.6.2014 saakka Risto Hurnanen ajalla 1.7.-30.9.2014 ja Rauni Maaria Kesälahti 1.10.2014 alkaen Korkiakangas Mirja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Lukion rehtori Ammatillinen koulutuksen rehtori Kansalaisopiston rehtori Musiikkiopiston rehtori Kirjastonjohtaja Ruokapalvelupäällikkö Narkilahti Juha Maijala Merja 31.8.2014 saakka Ruotsala Saana Pikkuvirta Sirkka Kostamo Tapio Paananen-Vitikka Pirkko Kulpakko Inkeri Paavola Outi Tekninen osasto Tekninen johtaja Kaupungingeodeetti Kunnallistekniikan päällikkö Toimistopäällikkö Kankaanranta Markku Pöyliö Tapio Koivisto Markku Ruuskanen Anja Luottamushenkilöorganisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO puheenjohtaja Nivala Heikki, Kesk 1. varapuheenjohtaja Pikkarainen Juha, Vas 2. varapuheenjohtaja Kangas Esa, Perussuomalaiset 3. varapuheenjohtaja Harju Markku, Sdp 4. varapuheenjohtaja Aato Pirkka, KD

10

11 jäsenet Hannola Jaana, Perussuomalaiset Hietanen Matti, Kok Imporanta Aulikki, Kesk Jaakkola Kauko, Vas Jaakkola-Räisänen Hannele, Sdp Junttila Maarit, Sit Jussila Janne, Sdp Juujärvi Tuulikki, Kesk Kaisanlahti Janne, Kesk Kaisanlahti Tarja, Kesk Kerkelä Mauno, Kesk Kostamovaara Teemu, Kesk Kotilaine Jarkko, Vas Laurila Pirjo, Kesk Nampajärvi Suvi, Kesk Niemimuukko Tiina, Perussuomalaiset Niemelä Veikko, Kesk Kalliokoski Tuomas, Perussuomalaiset Ojala Arto, Kok Ojala Jukka, Kesk Perälä Tarja, Kesk Poropudas Pertti, Kok Ruokamo Anita, Kesk Räisänen Kari, Sdp Sipovaara Kyösti, Perussuomalaiset Sipovaara Sanna,Kok Soppela Lea, Kesk Tikkanen Jani, Vas Tohmola Teija, Kesk Vanhala Riitta, Vas KAUPUNGINHALLITUS puheenjohtaja Ojala Arto, Kok 1. varapuheenjohtaja Soppela Lea, Kesk 2. varapuheenjohtaja Sipovaara Kyösti, Perussuomalaiset jäsenet TARKASTUSLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Imporanta Aulikki, Kesk Jaakkola Kauko, Vas Junttila Maarit, Sit Ojala Jukka, Kesk Ruokamo Anita, Kesk Räisänen Kari, Sdp Harju Markku, Sdk Perälä Tarja, Kesk Hietanen Matti, Kok Kalliokoski Tuomas, Perussuomalaiset Vanhala Riitta, Vas KESKUSVAALILAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Majava Eino, Kok Moilanen Eeva, Kesk Kosonen Maritta, Perussuomalaiset Somppi Alvar, Vas Kouri Hannu, Sdp

12 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kotilaine Jarkko, Vas Laurila Pirjo, Kesk Hannola Jaana, Perussuomalaiset Huczkowski Raimo, KD Juujärvi Tuulikki, Kesk Kerkelä Mauno, Kesk Kuittinen Kauko, Sdp Sipovaara Sanna, Kok Särkelä Jorma, Kesk SIVISTYSLAUTAKUNTA puheenjohtaja: varapuheenjohtaja jäsenet TEKNINEN LAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Nampajärvi Suvi, Kesk Jussila Janne, Sdp Alatarvas Helena, Kesk Juujärvi Onni, Kesk Haapalinna Ilkka, Kok Niemelä Veikko, Kesk Niemimuukko, Tiina, Perussuomalaiset Ylätalo Antero, Perussuomalaiset Suorsa-Varrio Paula, Vas Kostamovaara Teemu, Kesk Kangas Esa, Perussuomalaiset Alaluusua Teuvo, Kesk Hannola Jaana, Perussuomalaiset Jaakkola-Räisänen Hannele, Sdp Kaisanlahti Tarja, Kesk Ojala Kirsti, Sit Poropudas Pertti, Kok Tikkanen Jani, Vas RAKENNUSLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kangas Esa, Perussuomalaiset Tohmola Teija, Kesk Luttinen Lauri, Vas Niemistö Sami, Kok Pöyliö Miia, Sdp 3.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Lapin elinkeinoelämässä on viime vuosina eletty hyvin haastavaa aikaa. Globaali taloustilanne ja raaka-aineiden hintakehitys ovat pysäyttäneet useimmat kaivoshankkeet. Myöskään matkailussa ei ole nähty suuria investointeja takavuosien malliin. Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta ja kaivostoimintaa edustavat yritykset, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Lapin yrityksistä suurin osa on alle 10 henkeä työllistäviä pkyrityksiä. Monet yrityksistä ovat vasta totuttelemassa maan rajojen ulkopuolelta tulevaan kilpailuun. Osa on pioneerihenkisiä ja valmistautuneet jo vuosia kansainväliseen toimintaan. Kuluvan vuoden aikana on saatu merkittäviä avauksia esimerkiksi ympäristöliiketoiminnan ja rakentamisen aloilla. Toimivat kaivokset ovat investoineet ja kaksi kolmesta laajentaa toimintojaan. Myös matkailuyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ulkomaisten matkailijoidenosuus lisääntyy ja kasvaa. Lapissa on tehty pitkäjänteistä ja voimakasta työtä uusienmarkkinoiden löytämiseksi mm. Aasiasta,

13 Keski- ja Etelä-Euroopan maista. Tulokset näkyvät mm. joulumatkailussa kompensoiden venäläisten asiakasmäärien romahtamista. Venäjän taloudellinen tilanne säilyy vaikeana ainakin kuluvan vuoden ajan. Talouskasvu jää ennusteiden mukaan nollatason tuntumaan ja inflaatio kiihtyy hieman. Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus sekä öljyn hinnan matala taso aiheuttavat paineita matkailukysyntään. Ruplan heikentyminen ja pakotteiden nopeuttama inflaatio syövät matkailijoiden ostovoimaa. Itä-Lappi on mahdollisuuksien seutukunta. Aluetta on koeteltu kovasti viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana teollisuuden rakennemuutoksien kautta, mutta uutta teollisuutta on syntynyt. Vuonna 2015 julkistetut uutiset kertovat megaluokan mahdollisuuksista biotalouden muodossa. Lapin kaivoshankkeet ovat olleet jäissä rahoitusvaikeuksien myötä, mutta Savukosken Sokli-hanke on valtiovallan toimesta saatu viimein nytkähtämään eteenpäin. Valtio on luvannut 140 milj. euroa Soklin maantiekuljetuksen edellyttämään tieverkon parantamiseen. Sokli-hankkeen eteneminen ja sen taloudellisten vaikutusten merkitys on suuri niin Itä-Lapille kuin koko Lapille. Yhtiö tiedottaa vuoden 2015 aikana hankkeen etenemisestä. Itä-Lappiin heijastuu myös Kevitsan kaivoksen työvoimatarpeiden lisääntyminen ja mahdollinen Mustavaaran kaivoshankkeen eteneminen. Kemijärven entiselle tehdasalueelle kehitetään merkittävää raaka-aineiden kuljetusterminaalikokonaisuutta maantie- ja raidekuljetusten nivelkohdaksi. Matkailu on noussut vuosi vuodelta alueella merkittävämmäksi elinkeinoksi. Alueella on vahvuuksia perinteiseen Lapin talvimatkailuun ja venäläisten ostomatkailuun. Venäjän rajan merkitys on kasvanut. Kaupan osalta haasteeksi tuleekin ostosmatkailun kehitys. Elinkeinoelämän reipas suunnan muutos ei vielä näy väestökehityksessä tai taloudessa. Erityisenä haasteena on jatkuva väestön väheneminen. Julkisen hallinnon rakennemuutokset koettelevat kuntia ja osa kunnista on käynnistänyt yt-neuvottelut säästöjen aikaansaamiseksi. Samoin osalla yrityksistä on tarve käydä läpi säästökohteita. Itä-Lapin väestön väheneminen on jatkunut, mutta työttömyys on pysynyt silti korkealla n. 20 %:n tasolla. Lapin työttömyysaste oli vuonna 2014 lomautetut mukaan lukien 16,5 % ja koko maan 12,4 %, joten Kemijärven työllisyystilanne on ollut 4,8 % -yksikköä huonompi kuin Lapissa keskimäärin ja 8,9 %-yksikköä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 Kemijärven työttömyysaste on noussut vuodesta 2013 1,6 %-yksiköllä. Joulukuun 2014 lopussa työttömiä oli 743 (22,6 %). Kuntataloudessa näkyvät talouden tasapainottamistoimenpiteet ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi suunnitellut toimenpiteet. Kemijärven tasapainottamistoimenpiteiden jatkaminen on tärkeää, jotta jo syntynyt alijäämä saadaan katettua ja talous positiiviseksi.

14 Väestö, työpaikat ja työllisyys Kemijärven kaupungin väkiluku oli 31.12.2014 (ennakkotieto) 7 882 henkilöä. Väkiluku väheni vuonna 2014 101 henkilöllä (v. 2013 110 henkilöllä). Väkiluvun vähennys johtuu siitä, että syntyneitä on huomattavasti vähemmän kuin kuolleita ja lähtömuutto on tulomuuttoa suurempaa. Taulukko 1. Kemijärven kaupungin väkiluvun kehitys vuosina 1990-2014 Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väkiluku Muutos Muuttotase Syntyneiden 31.12. hlöä % enemmyys 1990 12 331-54 -0,4-102 41 1991 12 257-74 -0,6-102 20 1992 12 103-154 -1,3-154 -1 1993 12 053-50 -0,4-20 -29 1994 11 987-66 -0,5-96 26 1995 11 775-212 -1,8-181 -33 1996 11 628-147 -1,2-148 -11 1997 11 368-260 -2,2-253 -8 1998 11 036-332 -2,9-291 -50 1999 10 743-293 -2,7-249 -45 2000 10 484-259 -2,4-208 -42 2001 10 138-346 -3,3-325 -21 2002 9 936-202 -2-153 -51 2003 9 759-177 -1,8-112 -65 2004 9 529-230 -2,4-186 -44 2005 9 293-236 -2,5-133 -109 2006 9 065-228 -2,5-154 -71 2007 8 882-183 -2-122 -63 2008 8 658-224 -2,5-168 -57 2009 8 519-139 -1,6-60 -80 2010 8 418-101 -1,2-23 -78 2011 8 295-123 -1,5-31 -92 2012 8 093-202 -2,4-120 -82 2013 7 983-110 -1,4-32 -78 2014 7 882-101 -1,3-41 -60

15 Taulukko 2. Kemijärven kaupungin väestönmuutokset vuosina 2007-2014 Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Väestö 9 065 8 882 8 658 8 519 8 418 8 295 8 093 7 983 Syntyneet 36 55 41 48 50 46 50 45 Kuolleet 99 112 121 126 142 128 128 105 Synt. Ja kuoll. erotus -63-57 -80-78 -92-82 -78-60 Kuntaan muuttaneet 327 311 348 352 339 254 308 296 Kunnasta muuttaneet 449 479 408 371 370 374 340 337 Muuttotase -122-168 -60-23 -31-120 -32-41 Väestömuutos ed. vuodesta -183-224 -139-101 -123-202 -110-101 Väestö vuoden lopussa 8 882 8 658 8 519 8 418 8 295 8 093 7 983 7 882 Taulukko 3. Kemijärven kaupungin väestösuunnite ja Tilastokeskuksen trendiennuste vuosille 2014-2018 Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite ( TT 02/15 ) Kaupungin väestösuunnite Tilastokeskuksen ennuste (2012) Vuosi Väkiluku Muutos Vuosi Väkiluku Muutos 31.12. abs. % 31.12. abs. % 2014 7 882-101 -1,3 2014 7 841-139 -1,7 2015 7 800-82 -1,1 2015 7 716-125 -1,6 2016 7 750-50 -0,6 2016 7 597-119 -1,5 2017 7 700-50 -0,6 2017 7 489-108 -1,4 2018 7 650-50 -0,6 2018 7 388-101 -1,3 Taulukko 4 : Kemijärven kaupungin ikärakenne vuonna 2013 ja ennuste vuosille 2014-2018 ( 31.12 ) Lähde: Tilastokeskus 2013 ja kaupungin ennuste ( TT 02/2015) Ikäluokk a 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0-6 331 320 310 300 290 280 7-14 494 482 478 460 420 410 15-64 4 614 4 471 4 329 4 234 4 175 4 120 1 338 1 395 65-74 1 323 1 381 1 386 1 410

16 75-1 206 1 286 1 302 1 370 1 420 1 430 Yhteens 7750 ä 7 983 7 882 7 800 7 700 7 650 Taulukko 5. Kemijärven kaupungin väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1990 ja 2013 ( 31.12. ) Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto 1990 2013 Muutos Muutos % Koko väestö 12 331 7983-4378 -35,2 Työvoima 5 873 3292-2581 -43,9 Työlliset 5 165 2539-2526 -50,8 Työttömät 708 753 +45 +6,4, Työvoiman ulkopuolella 6 458 4691-1767 -27,4 joista: 0-14 v. 2 428 825-1603 -66,0 opiskelijat, koululaiset 1 000 428-572 -57,2 eläkeläiset 2 677 3206 +529 +19,8 varusmiehet 67 11-56 -83,6 muut 286 221-65 -22,7 Huoltosuhde 1,39 2,14 +0,75 +54,0 Huoltosuhde (elatussuhde): kuinka monta työhön osallistumatonta ( työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä) yhtä työllistä kohti. Taulukko 6: Kemijärven kaupungin työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuosina 1990 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus 1990 2012 Muuto s 1990-2012 abs. % Työssäkäyvät yhteensä 5 001 2 380 2 621-52,4 Palkansaajat 4 323 2 081 2 242-51,9 - Valtio 614 203 411-66,9 - Kunta 1 278 966 312-24,4 - Valtioenemmistöinen Oy 356 37 319-89,6 - Yksityinen sektori 2 075 875 1200-57,8 Yrittäjät 678 299 379-55,9

17 Taulukko 7: Kemijärven kaupungin työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuonna 2012 ( 31.12 ) Lähteet: Tilastokeskus Elinkeino Työpaikat 2012 % Maa- ja metsä- ja kalatalous 185 7,8 Teollisuus ja kaivostoiminta 99 4,2 Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 66 2,8 Rakentaminen 102 4,3 Kauppa 317 13,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 69 2,9 Kuljetus ja varastointi 120 5,0 Informaatio ja viestintä 34 1,4 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistötoimi 43 1,8 Ammatillinen, tekninen, tieteell. toiminta 107 4,5 Julkinen ym.hallinto, tukipalvelutoiminta 333 14,0 Koulutus 251 10,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut 528 22,2 Muut hlökohtaiset palvelut, järj.toiminta 92 3,9 Toimiala tuntematon 34 1,4 Yhteensä 2380 100,0 Taulukko 8: Kemijärven kaupungin työttömyys vuonna 2014 (tammi-joulukuu keskimäärin) Lähde: Lapin työ- ja elinkeinotoimisto lkm % Työttömät (lomautetut ml.) 701 21,3 % työvoimasta: 3285 - miehet 475 67,8 % työttömistä - naiset 226 32,2 % työttömistä - alle 25 v. työttömät 64 9,1 % työttömistä - yli 50 v. työttömät 381 54,4 % työttömistä - pitkäaikaistyöttömät 242 34,5 % työttömistä Lapin työttömyysaste on ollut vuonna 2014 lomautetut mukaan 16,5 % ja koko maan 12,4, joten Kemijärven työllisyystilanne on ollut 4,8%- yksikköä huonompi kuin Lapissa keskimäärin ja 8,9 %-yksikköä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 Kemijärven työttömyysaste on noussut vuodesta 2013 1,6 %-yksiköllä. Joulukuun 2014 lopussa työttömiä oli 743 ( 22,6 % ).

18 3.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnassa tapahtuneet muutokset Hallinto-osasto Elinkeino-osasto yhdistettiin osaksi hallinto-osastoa kesäkuun alusta lukien ja samalla lakkautettiin elinkeinojohtajan virka. Elinkeinopalveluihin rekrytoitiin elinkeinoneuvojaksi Soile Matero ja vahvistettiin näin elinkeinopalvelujen palvelutarjontaa yrittäjille. Kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salmisen virkasuhde päättyi 31.7.2014 ja kaupunginjohtajan virkatehtäviä määrättiin hoitamaan talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja. Kaupungin tavoiteorganisaatiouudistuksen koordinoinnista ja toteutuksesta vastasi hallinto-osasto. Kaupunginhallitus otti vahvemman roolin kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa ja siten taloustyöryhmän työskentely päätettiin yhdistää kaupunginhallituksen kautta toteutettavaksi ohjaukseksi. Kaupunkistrategia hyväksyttiin joulukuussa. Hajautettu ohjelmisto- ja laitehallinta kustannuksineen koottiin tietohallintoon osana uudistamistyötä kokonaiskoordinoinnin ja kustannusrakenteen selkeyttämiseksi. Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysosastolla jatkettiin vuonna 2012 aloitettua oman palvelurakenteen muutostyötä. Keväällä 2014 valmistui selvitystyö sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta ja uudistamisesta NHG:n (Nordic Healthcare Group) toimesta. Selvitystyön perusteella palvelurakennetta lähdettiin uudistamaan. Palvelurakenteen uudistamisella pyritään vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeen kasvuun, muun väestön määrän ja rakenteen edellyttämän palvelutarpeen muutokseen ja samalla kustannusten hillitsemiseen keventämällä palvelurakennetta. Oman erikoissairaanhoidon operatiivinen toiminta lakkautettiin joulukuussa 2014. Pitkäaikaislaitospaikkojen määrää vähennetään suositusten mukaiseksi vuoteen 2018 mennessä Puistolan palvelukeskuksen hoivaosasto muutettiin ryhmäkodiksi Kuntoutuspalveluita kohdennettiin kotiin tarjottaviin ikäihmisten palveluihin Kotiuttamistiimi, kolme sairaanhoitajaa ja yksi fysioterapeutti, perustettiin ja aloittaa toimintansa tammikuussa 2015 Koivula-kodin laajennuksen valmistuminen, tehostetun palveluasumisen yksikkö, valmistuu 1.9.2015 Ikäihmisten pienkoti, 19 -paikkainen Taika-koti Seminaarinkatu 11, valmistuu alkuvuodesta 2015 Laitos- ja siivoushuolto sekä materiaali- ja vaatehuolto siirtyy teknisen osaston alaisuuteen vuoden 2015 alusta Sosiaalityössä jatkettiin ja kehitettiin edelleen lasten- ja nuorten avohuollon tukitoimenpiteiden palveluita eri toimijoiden kanssa. Kustannukset näiltä osin ovat jatkaneet laskuaan. Perustettiin vammaispalvelujen tulosalue ja nimettiin vammaispalvelujohtaja. Tulosalueelle keskitettiin kaikki kehitys- ym. vammaisten palvelut. Sivistysosasto Vuonna 2014 valmisteltiin Kemijärven kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan siirtämistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle. Se toteutui kuntien, koulutuskuntayhtymän sekä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksillä ja astui voimaan vuoden 2015 alusta. Osaston suuret, EU-rahoitteiset

19 hankkeet loppuivat ammatillisen koulutuksen siirtymisen myötä. Kouluverkon suunnittelutyötä tehtiin kesästä alkaen ja asia vietiin päätöksentekoon loppuvuodesta. Sivistystoimen hallinnossa tehtiin uudelleenjärjestelyjä, talouspäällikkö siirtyi hallinto-osastolle. Kulttuurikeskuksen salin elokuva- ja äänilaitteisto uusittiin. Tekninen osasto Henkilöstövahvuus pieneni 4 henkilötyövuodella (7 %) verrattuna edellisvuoteen. Vähentymistä oli maankäytössä sekä kiinteistönhoidossa ja siivouksessa. Vuodenvaihteessa 2014-2015 teknisen osaston hallintaan siirtyivät Lapponian laitoshuolto sekä kaupungin materiaali- ja vaatehuolto. Kaupungin omistamaa kiinteistökantaa vähennettiin noin 8.000 m2:llä. Soppelan ja Kallaan koulut sekä vanha turkisoppilaitos Rovaniementie 6:ssa myytiin. Seminaarin vanha harjoittelukoulu purettiin. Kaupungin toimitilojen korjausvelka pieneni edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta noin 7 miljoonaa euroa. Investointiohjelmassa rakennusten peruskorjaukseen käytettiin 3 M, isoimpana kohteena Särkikankaan oppilasasuntolan muutos päivähoidon tiloiksi sekä ikäihmisten pienasunnoiksi Heikinkatu 8:ssa. Taloudessa tapahtuneet muutokset Toimintakulut 70 596 904 euroa olivat 2 411 109 euroa suuremmat kuin edellisvuonna, joten kasvua oli 3,5 prosenttia. Toimintakulut ylittivät talousarvion 116 080 eurolla. Suurimmat ylitykset olivat henkilöstökuluissa (sijaiset, tilapäinen työvoima, lm-ansionmenetys), palvelujen ostoissa (hoitoaineet ja tarvikkeet) ja muissa toimintakuluissa (Soppelan sekä Kallaan koulun ja Luusuan jätevedenpuhdistamon myyntitappiot). Toimintatuotot 12 766 089 euroa olivat 324 439 euroa edellisvuotta pienemmät. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 58 365 eurolla. Verotuloja kertyi 28 365 043 euroa ja ne ylittyivät budjetoituun verrattuna 875 043 eurolla. Edellisvuoteen verrattuna verotulot kasvoivat 3,7 prosenttia eli 1 021 081 euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 29 624 457 euroa ja 440 543 euroa eli 1,5 % vähemmän kuin oli budjetoitu. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,4 % eli 124 066 euroa. Itä-Lapin Energia Oy:n tuloutus kaupungille oli 1 188 521 euroa ja vastaavat kulut 358 938 euroa, joten nettotuloutus oli 829 583 euroa. Edellisvuonna tuloutus oli 1 388 060 euroa ja vastaavat kulut 363 978 euroa, joten netto vuonna 2013 oli 1 057 081 euroa. Itä-Lapin Energian tuloutus kaupungille on pienentynyt vuosi vuodelta sähkönmyyntihinnan mataluuden ja kulujen kasvun vuoksi. Investointimenot olivat 5 480 347 euroa ja tulot 1 425 130 euroa. Investointituloista 901 522 euroa oli rahoitusosuuksia, 390 915 euroa käyttöomaisuuden myyntituloja ja muita investointituloja 132 692 euroa. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen kehitysvammaisten ateriamaksuista, joten kaupungin v. 2011 tilinpäätöksen kirjattu tappiovaraus 208 085,32 euroa voidaan purkaa ja tämä pienentää aiempien vuosien kumulatiivista alijäämää -714 901,76 eurosta -514 006,72 euroon. Varauskirjauksen peruutuksessa on huomioitu 7 190,28 euron palautus v. 2011, mikä on kirjattu tuloslaskelmaan tuloksi kehitysvammaisten ateriapalveluihin.

20 Kemijärven kaupungin toimintakate, henkilöstömenot ja palvelujen ostot vuosina 2004-2014 (1 000 ) Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden menoja on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kemijärven kaupungin valtionosuudet ja verotulot vuosina 2004-2014 (1 000 )

21 Kemijärven kaupungin vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina 2005-2014 (1 000 ) Vuosikate ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Kemijärven kaupungin ja konsernin lainakannan kehitys vuosina 2004-2014 ( 1000 )

22 3.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2014 päätetty valtionosuusuudistus vaikuttaa erittäin merkittävästi Kemijärven kaupungin talouteen. Lain mukaan kaupunki menettää 1,9 milj. euroa valtionosuuksistaan, mikä tarkoittaa 7 %:n valtionosuusleikkausta ja 2,5 % tulorahoitusmenetystä. Valtionosuusuudistuksen toteutukselle on määritelty viiden vuoden siirtymäaika porrasteisesti siten, että vuonna 2015 leikkaus on 50 euroa/asukas ja viidentenä vuonna (v. 2019) leikkaus 235 /asukas toteutuu kokonaisuudessaan. Valtionosuusleikkaus tarkoittaa Kemijärvellä sitä, että kaupungin tuottamien palvelujen tasoa ja laajuutta sekä henkilöstömäärää joudutaan tarkastelemaan aiempaa kriittisemmin ja kohdentaen toimintaa uudelleen. Kemijärven elinkeinollisen kehityksen ja sitä kautta verotulokertymän hienoisen kasvun odotetaan parantavan alueen talouden kehitystä ja ostovoiman kasvua. Verotulokertymän kasvu ei kuitenkaan kompensoi kaupungin valtionosuusleikkausta ja käyttötalousmenojen kasvua, joten käyttötalousmenojen ja investointien suhteen tulevat vuodet ovat erittäin haastavia ja vaativat toiminnan priorisointia aiemmin kertyneen alijäämän ja sen kattamisvelvollisuuden vuoksi. 3.2.6. Kaupungin henkilöstö Kaupunki laatii vuodelta 2014 erillisen henkilöstökertomuksen. Henkilöstö 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinainen henkilöstö 618 609 612 621 635 617 607 Koko henkilöstö 881 856 868 859 875 840 831 Sairauspoissaolot 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kalenteripäiviä yht. 13 768 13 563 11 876 12 572 14 192 11 426 14 246 Kalenteripäivää/hlö 15,9 15,9 13,6 14,6 16,2 13,6 17,1 Palkat ja palkkiot *) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa 24 922 658 25 771 602 26 927 409 27 742 335 28 456 539 28 478 474 28 041 286 *) ilman sivukuluja 3.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Valtionosuusuudistuksen merkittävä heikentävä vaikutus kaupungin talouden rahoitukseen. Tytäryhteisöjen toimintaan vaikuttavat toimintaympäristöstä aiheutuvat tekijät. Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön taloudellinen tilanne ja kaupungin siihen sijoittaman pääoman tilanne. Organisaatiorakenteen jäykkyys ja sektoroituneisuus muutoksessa ja toiminnan ohjauksessa sekä muutosvastarinta. Kaupungin henkilöstön ikärakenne. Rahoitusriskit Kaupungin velkaantuneisuuden kasvu lisää korko-, luotto- ja likviditeettiriskiä. Korkosuojaus on yksi keino suojata riskien toteutumista. Investointitason kasvu lisää tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Konsernivelkautuneisuuden taso. Vahinkoriskit Vakuutusten taso ja ajantasaisuus vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta.

23 3.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista annetaan kaupunginvaltuustolle raportti tilanteista 30.4, 31.8. ja 31.12. Lautakuntia ja kaupunginhallitusta raportoidaan käyttösuunnitelmien toiminnallisten ja taloudellisten toteutumisesta vastaavista ajankohdista. Kaupunginhallitusta informoidaan kuukausittain taloustilanteesta, käyttötalousmäärärahojen käytöstä ja kaupungin toimintaan liittyvistä riskeistä. Kaupunginhallitus on antanut talousarvion toimeenpano-ohjeen, jossa määrätään hallintosäännön ohella menettelytavoista talouden raportointiin, henkilöstöasioihin ja muuhun toimintaan liittyen. Vakinaisen henkilön palkkaamiseen tarvitaan kaupunginhallituksen lupa. Muutoinkin ratkaisuvaltaa henkilöstöasioissa keskitettiin hallintosäännön määräyksillä kaupunginhallitukselle. Kaupungin alitilittäjäkassat tarkastetaan kerran vuodessa ja useamminkin, jos tarvetta jonkin alitilittäjän kohdalla on tarpeen. Riskienhallinnan seuranta toteutetaan vakuutusyhtiökumppanin kanssa vuosittain.

24 3.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 12 766 13 091 Toimintakulut -70 597-68 186 Toimintakate -57 831-55 095 Verotulot 28 365 27 344 Valtionosuudet 29 624 29 749 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 11 Muut rahoitustuotot 1 425 1 573 Korkokulut -515-503 Muut rahoituskulut -360-335 Vuosikate 711 2 744 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 716-2 828 Arvonalentumiset Tilikakauden tulos -2 005-84 Tilinpäätössiirrot 6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 999-84 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut,% 18,08 23,67 Vuosikate/Poistot, % 26,18 97,03 Vuosikate /asukas 90,24 343,79 Asukasmäärä 7 882 7 981

25 3.4.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 711 2 744 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -176-25 Investointien rahavirta Investointimenot -5 480-4 188 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1034 345 Pys.vastaavien hyöd. luovutustulot 359 33 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 552-1 091 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -215-102 Antolainasaamisten vähennykset 148 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 875 5 284 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 290-4 897 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 201 Muut maksuvalmiuden muutokset 2723 54 Rahoituksen rahavirta 6 442 338 Rahavarojen muutos 2 890-753 Rahavarat 31.12. 5 282 2 392 Rahavarat 1.1. 2 392 3 145 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus,% 16 71,4 Pääomamenojen tulorahoitus,% 7,3 31,0 Lainanhoitokate 0,21 0,6 Kassan riittävyys (pv) 23,4 13,4 Asukasmäärä 7882 7981 Current ratio, tp hetken rahoituspuskuri 0,6 0,6 Qvick ratio( =happotesti), 0,6 1,92 Toiminnan ja investointien rahavirta 2010 2011 2012 2013 2014

26 vuosina 2010-2014 -514 458-2 346-1 091-3 552

*) mittaa maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria tilinpäätöshetkellä Current ratio = (Vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit) / Lyhytaikainen vieras pääoma Viitearvot: Erinomainen yli 2,5 Hyvä 2-2,5 Tyydyttävä 1,5-2 Välttävä 1-1,5 Heikko alle 1 **) mittaa kykyä selviytyä lyhytaikaista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään Quick ratio = (Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit) / (lyhytaikainen vieras pääoma - lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut) Viitearvot: Erinomainen yli 1,5 Hyvä 1-1,5 Tyydyttävä 0,5-1 Välttävä 0,3-0,5 Heikko alle 0,3 27

28 3.5. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A 2014 2013 V A S T A T T A V A A 2014 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 288 283 A OMA PÄÄOMA 37 046 38 850 1. Aineettomat oikeudet 71 50 I Peruspääoma 39 460 39 460 2. Muut pitkävaikutteiset menot 217 233 II Muut omat rahastot 99 105 II I Edellisten tilikausien yli/alijäämä *) -514-631 I I Aineelliset hyödykkeet 54 637 53 512 1. Maa- ja vesialueet 7 309 7 228 2. Rakennukset 27 036 28 075 B PAKOLLISET VARAUKSET I V Tilikauden yli-/alijäämä -1999-84 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 628 15 717 1. Muut pakolliset varaukset *) 0 208 4. Koneet ja kalusto 1 529 1 526 5 Muut aineelliset. hyödykkeet 31 31 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 475 480 6 1. Ennakkomaksut ja 3104 935. Valtion toimeksiannot 196 165 keskeneräiset hankinnat 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 242 295 I I I Sijoitukset 15 532 15 256 3. Muut toimeksiantojen pääomat 37 20 1. Osakkeet ja osuudet 12 840 12 631 2. Muut lainasaamiset 1 420 1 340 D VIERAS PÄÄOMA 42 338 36 262 3. Muut saamiset 1 272 1 285 I Pitkäaikainen 27 686 24 172 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 62 78 1. Valtion toimeksiannot 55 71 2. Lahjoitusrahastojen 7 7 erityiskatteet 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 25 695 21 726 2. Lainat julkisyhteisöiltä 1 200 1 600 3. Lainat muilta luotonantajilta 0 161 4. Muut velat / Liittymismak. ja muut velat 791 685 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen 14 652 12 090 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 902 4 645 I Vaihto-omaisuus 358 357 2. Lainat julkisyhteisöiltä 400 400 1 3. Aineet ja tarvikkeet 355 354 2. Ennakkomaksut 3 3 I I Saamiset 3 701 3 925 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 2 092 2 391. Lainat muilta luotonantajilta 0 81 4. Saadut ennakot 143 169 5. Ostovelat 3 678 2 151 6. Muut velat / Liittymismak. ja muut velat 796 672 7. Siirtovelat 4 733 3 972

29 I I I. 2. Lainasaamiset 8 21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 79 859 75 801 3. Muut saamiset 1115 941 4. Siirtosaamiset 486 572 Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 28 28 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste,% 46,47 51,4 I V Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus,% 59,64 51,4 1. Rahat ja pankkisaamiset 5 254 2 364 Kertynyt yli/alijäämä, 1000-2 513-715 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 /asukas -319-90 VASTAAVAA YHTEENSÄ 79 859 75 801 Lainakanta 31.12. 32 198 28 613 Lainat 1000 /asukas 4 085 3 585 Lainasaamiset 1000 31.12 1 420 1 340 Asukasmäärä 7 882 7 984 *) Edellisen tilikauden yli-/alijäämää on oikaistu purkamalla varaukseksi vuonna 2011 kirjattu kehitysvammaisten ateriamaksut 208.085,32 euroa. KHO on antanut asiasta päätöksen 22.12.2014. Kirjaus pienetää edellisten tilikausien alijäämää. 3.6. Kokonaistulot ja menot TULOT milj. MENOT milj. 2014 2014 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta eur % eur % Toimintatuotot 12,8 15,5 Toimintakulut 70,6 85,6 Verotulot 28,4 34,3 Korkokulut 0,5 0,6 Valtionosuudet 29,6 35,8 Muut rahoituskulut 0,4 0,5 Korkotuotot 0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 1,4 1,7 Tulorah. korjauserät Satunnaiset tuotot Pakoll.varausten muutos -0,2-0,2 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vasta myyntitappiot 0,2 0,2 Pysyvien vastaavien myyntiv. 0,1 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investoint. 1,03 1,2 Pysyvien vastaavien myyntiv. 0,14 0,2 Pysyvät vast investointimenot 5,5 6,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam. Vähennykset 0,1 Antolainasaam. lis. 0,2 0,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,9 10,8 Pitkäaikaisten lainojen väh 5,3 6,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen väh. Oman pääoman lisäykset 0,2 Oman pääoman väh. Kokonaistulot yhteensä 82,7 100 Kokonaismenot yhteensä 82,5 100

30 Täsmäytys: Kokonaismenot - kokonaistulot 82,5-82,6 = 0,14 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = (2,7) + (0,18) = 2,88

31 3.7. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 3.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty (kpl) Ei-yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiö 4 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 5 Muut yhtiöt 3 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 4 YHTEENSÄ 17 4 3.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjataan kaupunginvaltuuston 18.6.2002 hyväksymällä konserniohjeella.

32 3.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat TYTÄRYHTIÖ: Kemijärven Kaukolämpö Oy Hallitus jäsen Kaarlo Jankkila pj Eino Meriläinen vpj Raili Kerkelä Kyösti Sipovaara Mirja Luukinen varajäsenet (ei henkilökohtaisia) Pekka Koskenranta Kristiina Lautamo Ahti Majava 1. Tavoitteet vuonna 2014 Käytetään uutta voimalaitosta, vanhaa KPA-kattilaa sekä biolämpökeskuksia Pelkosenniemellä, Pyhällä ja Suomulla mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia, lähialueelta saatavia polttoaineita. 2. Toteutuma 2014 Voimalaitoksen ja uusien biolämpökeskusten hyötysuhdetta on saatu edelleen nostettua, mikä näkyy vähentyneenä polttoaineen kulutuksena. Uusia kaukolämpöliittyjiä saatiin Kemijärvellä vain yksi, muualla ei yhtään. Lisäksi purettiin Lepistön ja Särkelän koulujen kaukolämpölinjat. Eli kaukolämpöverkoston lisärakentaminen on pysähtynyt. Huonoin tilanne on Pyhällä ja varsinkin Suomulla, missä uudisrakentamista ei tapahdu lainkaan. 3. Muut olennaiset tapahtumat tilikaudella Kotimaisten polttoaineiden osuus lämmön ja sähköntuotannosta oli ennätyskorkea 99,5 %, öljyjen osuus vain 0,5 %. Lämpimistä säistä johtuen lämmön ja sähkön myynti jäi pienemmäksi kuin budjetoitiin, mutta toisaalta kuluja onnistuttiin pienentämään vielä enemmän. Tilikauden voitoksi saatiin 269 339 (budjetoitu 51 940 ). Voitto käytetään aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen. 4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi kuntalain 69 :n mukaisesti Sisäinen valvonta muodostuu sisäisestä seurannasta, jota suorittaa hallitus seurantaraporttien ja toimitusjohtajan suullisten raporttien avulla. Sisäinen tarkkailu on yhtiössä jatkuvaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien asianmukainen hoitaminen. Se on yleistä rationaalista toimintaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Siihen kuuluu riskien tunnistaminen. Suureen riskiluokkaan yhtiön toiminnassa kuluu lämmön tuottamisen ja toimittamisen varmuus, nämä otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Riskienhallinnan avulla kyetään myös löytämään uusia toimintamahdollisuuksia. 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuntalain 69 :n mukaisesti Yhtiön toiminnallinen tulos oli positiivinen. Muutos edellisiin vuosiin oli merkittävä. Huolimatta suurista rahoituskuluista pystyy yhtiö hoitamaan velvoitteensa maltillisella hintapolitiikalla.

33 Lauhkeiden talvien johdosta myynnin kehitys on hidasta ja vaikeasti ennustettavissa. Pitkän aikavälin tulosennuste on vuosittain positiivinen. Kaupungin vesiliiketoiminnan yhdistäminen yhtiöön on suunnitteilla. Lopullisen päätöksen tekee Kemijärven kaupunginvaltuusto. KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY Hallitus jäsen Antti Kerkelä Reijo Kilpelä Tuulikki Juujärvi Lea Soppela Lauri Luttinen Ahti Majava Hannu Oikarinen Veikko Lehikoinen Sinikka Kangas 1. Tavoitteet vuonna 2014 Talous Asiakaspalvelujärjestelmän käyttöönotto Kustannusseurannan kehittäminen Uuden taloushallintojärjestelmän käyttöönotto vuodenvaihteessa Verkko-omaisuuden hallinta Jakeluverkon saneerauksen jatkaminen Jakeluverkon kehittämissuunnitelman laadinta uuden sähkömarkkinalain pohjalta Yrityshallinto Yhtiön strategian päivitys Kustannustehokkuuden parantaminen Uusien toimintamallien suunnittelu ja käyttöönotto Henkilöstö Sisäisen tiedotuksen kehittäminen: intranetin käyttöönotto 2. Toteuma 2014 Talous Asiakaspalvelujärjestelmä on käyttöönotettu Uusi taloushallintojärjestelmä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa Kustannusseurantaa kehitetään uuden taloushallintojärjestelmän työkaluilla Siirron määrä pieneni 0,8 % edellisvuodesta Verkko-omaisuuden hallinta Jakeluverkon korvausinvestointeja on toteutettu investointisuunnitelman mukaisesti Jakeluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut 6/2014 ja se on esitelty omistajille Yrityshallinto Yhtiön strategiatyö on käynnistetty, alkuvaiheessa on keskitytty kehittämissuunnitelman aiheuttamiin muutoksiin Organisaation kehittämistoimenpiteet on käynnistetty, toimittajan kaupintavarasto on otettu käyttöön, suojavaatteet ja -varusteet hankitaan jatkossa palveluna, tasehallinnan hoito on ulkoistettu.

34 Henkilöstö Intranetin käyttöönottoa ei ole vielä toteutettu. 3. Muut olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön siirtohintoja korotettiin 1.3.2014 alkaen keskimäärin 12 % paremmin kustannustasoa vastaaviksi. Korotuksen perusteena olivat alueverkkomaksujen ja mittarien etäluennan kustannusten kasvu, sekä ikääntyneen jakeluverkon korvaus-investoinnit. 4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi kuntalain 69 :n mukaisesti Suomessakin yleistyneet säätilojen ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tykkylumi voivat aiheuttaa kohdalle sattuessaan merkittävää vahinkoa verkolle ja asiakkaille. Yhtiössä on valmiussuunnitelma poikkeustiloja varten. Sähkömarkkinalain edellyttämä toimitusvarmuuden olennainen nostaminen nykytasoon verrattuna tulee aiheuttamaan merkittäviä lisäinvestointeja jakeluverkkoon. Rahoituksen varmistaminen on yhtiön johdon tärkeimpiä tehtäviä lähivuosien aikana. 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuntalain 69 :n mukaisesti Liittymien rakentaminen keskittyy alueen matkailukeskuksiin. Ilman uusia toteutuvia kaivos-, tuulivoima-, matkailu- ja teollisuushankkeita alueen sähkönsiirto ei tule merkittävästi lisääntymään. Kemijärven seudulla on havaittavissa vähän teollisen toiminnan viriämistä ja sähkönkäytön lisääntymistä. Yhtiön verkkoalueella on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita ja Soklin kaivospäätöstä odotetaan ensi syksynä. Mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvulle on olemassa, lupa-asioista ja investoijien päätöksistä riippuen.

35 ITÄ-LAPIN ENERGIA OY Hallitus jäsen Antti Kerkelä Reijo Kilpelä Tuulikki Juujärvi Lea Soppela Lauri Luttinen Ahti Majava Hannu Oikarinen Veikko Lehikoinen Sinikka Kangas 1. Tavoitteet vuonna 2014 Hankkia yhtiön hallinnoimista Kemijoki-osuuksista paras mahdollinen tuotto omistajille. 2. Toteutuma 2014 Kemijoki-sähkön tuotanto-osuudet tuottivat omistajille keskimääräistä pienemmän rahoitusjäämän, koska sähköenergian myynnin keskihinta oli edelleen alhainen eikä tuotannon hintasuojauksia ole voimassa. 3. Muut olennaiset tapahtumat tilikaudella Kemijoki Oy:ssä tehtiin merkittäviä toimintamallin ja organisaation muutoksia, joiden johdosta Kemijoki Oy hankkii jatkossa suurimman osan toiminnoistaan palveluna kumppaneilta. Kemijoki Oy:n valvomotoiminnot päätettiin siirtää Fortum Power and Heat Oy:lle. 4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi kuntalain 69 :n mukaisesti 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuntalain 69 :n mukaisesti Sähkön markkinahinnan lähtiessä nousuun rahoitusjäämä omistajille tulee kasvamaan samassa suhteessa.

36 KESKI-LAPIN VOIMA Hallitus jäsen Antti Kerkelä Reijo Kilpelä Tuulikki Juujärvi Lea Soppela Lauri Luttinen Ahti Majava Hannu Oikarinen Veikko Lehikoinen Sinikka Kangas 1. Tavoitteet vuonna 2014 Näskä- ja Paattinkijärvien säännöstelylupaprosessin loppuun saattaminen Voimalaitoksen pääkomponenttien saneerauksen suunnittelu 2. Toteuma 2014 Vaasan Hallinto-oikeus teki päätöksen säännöstelyluvasta. Lupapäätöksestä on valitettu ja käsittely jatkuu Korkeimmassa oikeudessa Voimalaitoksen pääkomponenttien saneerauksen suunnittelu on keskeytetty rahoitusvaihtoehtojen selvittämisen ajaksi Vedenkorkeuden etämittaukset on otettu käyttöön kaikilla altailla Alakanavan tyhjennysputkisto on uusittu kokonaisuudessaan Sähköenergian alhainen markkinahinta on pienentänyt liikevaihtoa 3. Muut olennaiset tapahtumat tilikaudella 4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi kuntalain 69 :n mukaisesti Näskä- ja Paattinkijärvien säännöstelyluvan saanti järkevillä lupaehdoilla on edellytys yhtiön toiminnan positiiviselle kehittymiselle. Voimalaitoksen pääkomponenttien vioittuminen aiheuttaa toteutuessaan yhtiölle merkittäviä taloudellisia vaikeuksia 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuntalain 69 :n mukaisesti