Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Samankaltaiset tiedostot
Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

leviämisreitit taimitarhoille

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Peltolude ja kuusentuomiruoste tuhonaiheuttajina. Juuriston tila eri paakkutyypeissä. LED-valot kasvitutkimuksessa ja tuotannossa

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB

Agrimarket- Viljelijäristeily

Marja Poteri, Katri Himanen ja Jukka Reiniharju. Paakkutaimien rikkakasvit ja niiden torjunta metsätaimitarhoilla

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Biohajoavien katemateriaalien kehittely marjan- ja vihannesviljelyyn

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Viljan kasvinsuojelu 2013

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

tuottavan metsän abc

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Avomaan vihannesviljely

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Metsäpuiden siemenhuollon kehittäminen -hanke

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Harsot, kankaat ja katteet

Johdatus päivän teemaan

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kylvö suoraan vai suojaan?

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kasvinsuojelun kuulumisia. Metsätaimitarhapäivät Marja Poteri

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taudinaiheuttajat siemenillä

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Pysäyttämätön! Juurtuminen taattu. Great in grass

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Transkriptio:

Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju

Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnän seuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan Kateaineiden vaikutukset kuusen taimiin

Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnänseuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan Kateaineiden vaikutukset kuusen taimiin

Ongelma Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen hankalaa ja kallista Herbisidien käyttö ongelmallista Kuusentaimet herkkiä aineille Rikkakasvit vastustuskykyisiä Torjunnan ajoitus tarkkaa

Tärkeimmät rikkakasvit Amerikanhorsmat Asteri- ja sikurikasvit Maitohorsma Koivut Pajut

Muita tavallisia lajeja Asteri- ja sikurikasvit Savijäkkärä, keltanot, voikukka, leskenlehti, ohdakkeet, villakot Rentohaarikko, punasolmukki Kanerva Heinät Puntarpäät, nurmikat Sarat Mänty

Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnänseuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan Kateaineiden vaikutukset kuusen taimiin

Rikkakasvien siemenlevinnän seuranta Valtaosa siemenistä tuulilevinnäisiä Näytteiden keruu liima-ansoilla Analysointi mikroskoopilla

25 Rikkakasvien siementen levintä (keskiarvot 2011-2013) Suonenjoki ulkoramppi R1 Siementä / m 2 / vrk 20 15 10 5 Maitohorsma Amerikanhorsmat Koivut Pajut Muut 0 6.5. 6.6. 6.7. 6.8. 6.9. 6.10.

25 Rikkakasvien siementen levintä (keskiarvot 2011-2013) Suonenjoki muovihuone L2 Siementä / m 2 / vrk 20 15 10 5 Maitohorsma Amerikanhorsmat Koivut Pajut Muut 0 6.5. 6.6. 6.7. 6.8. 6.9. 6.10.

Pajun siemenlevinnän vuosivaihtelu 9.0 Suonenjoki ulkoramppi R1 (Siementä / m 2 / vrk) 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 R1 2011 R1 2012 R1 2013 2.0 1.0 0.0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Pajun siemenlevinnän vuosivaihtelu 2.5 Suonenjoki muovihuone L2 (Siementä / m 2 / vrk) 2.0 1.5 1.0 L2 2011 L2 2012 L2 2013 0.5 0.0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Koivun siemenlevinnän vuosivaihtelu 60 Suonenjoki ulkoramppi R1 (Siementä / m 2 / vrk) 50 40 30 20 R1 2011 R1 2012 R1 2013 10 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Koivun siemenlevinnän vuosivaihtelu 60 Suonenjoki muovihuone L2 (Siementä / m 2 / vrk) 50 40 30 20 L2 2011 L2 2012 L2 2013 10 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Maitohorsman siemenlevinnän vuosivaihtelu 30 Suonenjoki ulkoramppi R1 (Siementä / m 2 / vrk) 25 20 15 10 R1 2011 R1 2012 R1 2013 5 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Maitohorsman siemenlevinnän vuosivaihtelu 30 Suonenjoki muovihuone L2 (Siementä / m 2 / vrk) 25 20 15 10 L2 2011 L2 2012 L2 2013 5 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

30 Amerikanhorsman siemenlevinnän vuosivaihtelu Suonenjoki ulkoramppi R1 (Siementä / m 2 / vrk) 25 20 15 10 R1 2011 R1 2012 R1 2013 5 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

30 Amerikanhorsman siemenlevinnän vuosivaihtelu Suonenjoki muovihuone L2 (Siementä / m 2 / vrk) 25 20 15 10 L2 2011 L2 2012 L2 2013 5 0 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10.

Muovihuoneen ilmanvaihto

Muovihuoneen ilmanvaihto

Vuonna 2011 siementen määrä suurin reunaosissa

Vuonna 2013 verkot tuuletusaukoissa

Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnänseuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan Kateaineiden vaikutukset kuusen taimiin

Kateainekokeet Vuonna 2013 perustettiin neljä kateainekoetta. Kahden kokeen (1133 & 1135) päätavoitteena oli selvittää erilaisten kateaineiden tehoa taimikasvatuksessa tavattavien haitallisimpien rikkakasvien torjunnassa. Pajut & amerikanhorsma Kahden muun kokeen (1131 & 1132) päätavoitteena oli selvittää taimiarkeille levitettävän kateainekerroksen mahdollisia haittavaikutuksia kasvatettaville kuusentaimille. Mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi siementen itävyyden heikentyminen tai itämisen hidastuminen, taimien heikentynyt tai häiriintynyt kasvu sekä taimien tasalaatuisuuden huonontuminen.

Kateainekoe (1133) Tavoitteena selvittää kateaineiden tehoa pajujen torjunnassa Kesäkuussa 2013 Kateaineina hiekka, peittopuru, erikokoiset puuhakkeet (0-3,8 mm; 0-10 mm; 3,8 10 mm) sekä männyn kuorikate Pajun kylvö kateaineiden päälle (50 / arkki) Kirjattiin itäneiden pajujen kappalemäärät, kasvuaste sekä kuivapainot Lisäksi mitattiin kuusentaimien pituudet sekä kuivapainot kasvukauden lopussa.

Itäneiden pajujen määrä verrattuna kontrolliin (Koe 1133) 250% 200% 150% 100% 50% Kontrolli, ei peittoa Lisähiekka Peittopuru Puuhake 0-3.8mm Puuhake 3.8-10mm Puuhake 0-10mm Kuorikate, raastettu 0% Kateaineet

Kateainekoe (1135) Tavoitteena selvittää kateaineiden tehoa amerikanhorsman torjunnassa Heinäkuun lopulla 2013 Kateaineina hiekka, peittopuru, erikokoiset puuhakkeet (0-3,8 mm; 0-10 mm; 3,8 10 mm), kaksi erilaista kuorikatetta sekä huuhdeltu vaahtolasi Amerikanhorsman kylvö kateaineiden päälle (20 / arkki) Kirjattiin itäneiden amerikanhorsmien kappalemäärät, kasvuaste sekä kuivapainot Lisäksi mitattiin kuusentaimien pituudet kasvukauden lopussa. Seuranta jatkuu vielä vuonna 2014.

Itäneiden amerikanhorsmien määrä verrattuna kontrolliin (Koe 1135) 120% 100% 80% 60% 40% 20% Kontrolli, ei peittoa Lisähiekka Peittopuru Puuhake 0-3.8 mm Puuhake 3.8-10 mm Puuhake 0-10 mm Kuorikate A Kuorikate B Vaahtolasi > 2 mm 0% Kateaineet

Kateainekoe (1131) kontrolloiduissa kasvihuoneoloissa, helmi-huhtikuussa 2013 Tavoitteena selvittää kateaineen vaikutus kuusen itävyyteen Käsittelyinä kuusen kylvösten päälle levitettiin eri paksuisia kerroksia kuivaa männynkuorikatetta 3 mm, 7 mm ja 10 mm, kontrollina vermikuliitti 3 mm Kuusen siementen itämistä ja taimien kasvua seurattiin säännöllisesti ja kokeen lopuksi kuusen taimilta mitattiin pituudet sekä kuivapaino.

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kateainekoe (1131) Itäneiden siementen määrä ( % ) 18.2. 20.2. 22.2. 24.2. 26.2. 28.2. 2.3. 4.3. 6.3. 8.3. 10.3. 12.3. 14.3. 16.3. 18.3. 20.3. 22.3. Kuusen siemenen itäminen eripaksuisten kuorikatekerrosten alla Kylvö 18.2. C = kontrolli T = käsittelyt (3, 7, 10 mm) C T3 T7 T10

Kateainekokeen (1131) tuloksia Itäminen kesti sitä kauemmin, mitä paksumpi kerros kuorikatetta paakun päällä oli. Paksuimmalla 10 mm kuorikatekerroksella siemenet saavuttivat yli 80 % itävyyden noin 4 vuorokautta myöhemmin kuin muilla käsittelyillä. Käytännössä katekerroksen täytyy siis olla tätä ohuempi, mikäli se levitetään arkeille jo kylvövaiheessa.

Kateainekoe (1132) Kateainekoe (1132) tehtiin normaalin taimikasvatuskäytännön mukaisissa oloissa muovihuoneessa kauden ensimmäisen kylvön yhteydessä huhtikuun lopulla Käsittelyinä käytettiin kylvösten päälle levitettyjä eri paksuisia männynkuorikatekerroksia 3 mm ja 7 mm, kontrollina kivimurska 3 mm Siementen itämistä ja taimien kasvua seurattiin säännöllisesti ja syksyllä kokeen lopuksi taimien pituudet mitattiin. Kokeen arkeilta inventoitiin kasvukauden aikana säännöllisesti myös rikkakasvit.

Kokeen (1132) tuloksia Taimiviljelyoloshuhteissa kuusen itäminen oli ohuen kuorikatekerroksen alla nopeampaa, kuin kontrollina toimineen kivimurskan alla Kaksi viikkoa kylvön jälkeen itävyys 52 % vs. kontrollin itävyys 41 %. Paksun kuorikatekerroksen alla itäminen oli selvästi hitainta. Itävyys vain 30 % kaksi viikkoa kylvön jälkeen

Kiitos