Metsäpuiden siemenhuollon kehittäminen -hanke

Transkriptio

1 Metsäpuiden siemenhuollon kehittäminen -hanke Tuloksia Pekka Helenius

2 Tavoite Kehittää kuusen siemenviljelysten kukintaa lisääviä ja käpy- ja siementuhoja vähentäviä hoitomenetelmiä sekä jalkauttaa ne osaksi siemenviljelysten hoitorutiinia. Lisäksi tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla siemensadot saadaan tarkemmin talteen käpyjen keruun ja karistuksen sekä siementen puhdistuksen aikana.

3 Osahankkeet 1. Kuusen kukinnan keinollinen lisääminen 2. Hyönteis- ja ruostetuhojen vähentäminen 3. Vanhojen kuusen siemenviljelysten tilan kartoitus 4. Siemensatoennusteiden laadinta kuusen siemenviljelyksille 5. Käpyjen keruun ja karistuksen hallinta 6. Kuusen tuleentumisbiologia

4 OH 1 Kukittamiskoe Kangasniemelle (sv 412) Käsittelyt: 1) Kontrolli 2) GA-injektio 30 mg GA 4/7 3) GA-vesispray 200 mg/litra GA 4/7 (0,5 litraa/varte -> 100 mg/varte) 4) GA-vesispray 500 mg/litra GA 4/7 (0,5 litraa/varte -> 250 mg/varte) 5) GA-injektio 30 mg GA 4/7 + lannoitus (2 litraa Yara Typpiliuos litraa vettä) 6) Lannoitus (1 litra Yara Typpiliuos litraa vettä) 7) Lannoitus (2 litraa Yara Typpiliuos litraa vettä) 2, 5 3, 4 5, 6, 7 Valokuvat: Risto Hagqvist ja Sakari Pönniö

5 OH 1 Uuden injektiotekniikan testaaminen Chemjet-ruisku Vanhoille siemenviljelyksille, joissa tarvitaan suuria määriä Gibb Plus Forest nestettä Gibb Plus Forest ei imeydy laimentamattomana, liian paksua Gibb Plus Forest 50 % laimentamisen jälkeen: Vesi, liian paksua vieläkin, ei onnistu Vesi etanoli seos (50 %-50%), onnistuu Etanoli, onnistuu (nopeampi kuin vesiseos) Yleensä imeytyvät minuutissa Etanoli voi suurina määrinä aiheuttaa neulasten ruskettumista Perustettu etanolin sietokoe Tammelaan (sv. 171). Etanolin siedon lisäksi selvitettävä vielä laimennetun liuoksen mahdollinen vuotaminen On mahdollisuudet käytännön menetelmäksi em. selvitysten jälkeen. 150 ruiskulla menetelmä voisi toimia 1-2 hengen ryhmällä käytännön tuotantomittakaavassa.

6 OH 2 Tuomiruosteen patogeenisuus Tuomiruosteen itiöt itivät parhaiten C lämpötilassa, mutta itämistä tapahtui 6-30 C:ssa. Paras itävyys oli kuusten latvoista kerätyissä vuoden vanhoissa kävyissä, mutta myös maahan varisseet kävyt sisälsivät itämiskykyisiä itiöitä. Itiöpesäkkeet kypsyivät kävyissä epätasaisesti. Kuusentuomiruosteen kesäitiöpesäkkeet ilmaantuivat tuomien lehdille 10 vrk tartutuksesta. Sieni tartutti laajalti eri tuomilajien lehtiä niin laboratoriossa kuin kasvihuoneessa. Kaikki tutkitut tuomiruostepopulaatiot levisivät tuomen välityksellä. Kokeissa ei havaittu merkkejä sienen kyvystä levitä muiden kanervakasvien kautta tai suoraan kuusesta kuuseen.

7 OH 2 Tuomiruosteen luontainen itiöinti siemenviljelyksillä Tartunta oli tuomissa hyvin vähäistä Suholassa (sv. 403), Imatralla (sv. 374) ja Heinämäessä (sv. 170). Parosessa (sv. 365) ja Sillanpäässä (sv. 235) tartunta oli osassa tuomia runsasta ja osassa vähäistä. Kesäitiöpesäkkeet ilmaantuivat lehdille kesäkuun alussa. Tautia esiintyi tuomen lehdillä vähäisessä määrin elokuun puoliväliin asti, jonka jälkeen ruostelaikkujen määrä ja peittävyys kasvoivat. Luultavasti kuiva ja lämmin alkukesä ei suosinut sienen leviämistä tuomilla. Parosessa ja Sillanpäässä esiintyi siinä määrin sairaita tuomen lehtiä, että sieni voi levitä niistä kuusen emikukkiin kesällä 2019.

8 OH 2 Spinetorami vähentää käpykoisatuhoja % kävyistä Koisalliset kävyt, ei ruostetta Ruosteiset koisalliset kävyt C D42x2 D84x1 D84x2 Käsittelyt N = Valokuva: Katri Himanen

9 OH 2 Käpykoisan ja tuomiruosteen vuorovaikutus Tuomiruosteisista kävyistä keskimäärin 63 % oli käpykoisan vioittamia Sen sijaan terveistä kävyistä vain 7 % oli käpykoisan vioittamia Valokuva: Tiina Ylioja

10 OH 4 Siemenviljelyksille runsas kukinta Jyväskylä, Heinämäki sv 170, 1968, klooneja % Iitti, Sillanpää sv 235, 1971, klooneja % Inkoo, Svartbäck sv 179, 1970, klooneja % Joroinen, Suhola sv 403, 1997, klooneja % Parikkala, Mikkolanniemi sv 447, 2007, klooneja % Luumäki, Taavetti sv 428, 2004, klooneja % Lähes kaikkien viljelmien emikukkaprosentit ylittävät talousmetsien pitkäaikaisen keskiarvon ( : ka. 15 %, max. 66 %) Suuret erot viljelmien välillä

11 OH 4 Osa silmuista syödään Silmuanalyysien yhteydessä lasketaan toukkien syömät silmut Tuhonaiheuttaja on vielä epäselvä: kuusen silmukoi tai versokoi? Valokuva: Katri Himanen

12 OH 4 Silmutuhot paikallisesti merkittäviä Talousmetsät (> puuta, > silmua): o Toukan syömien silmujen osuus vuositasolla < 2 %, min. 0,4 %, max. 4 % o Ei kovin merkittävä tuholainen, mutta kuitenkin yleinen: tuhoja on esiintynyt useammassa kuin joka neljännessä puussa o Suuret vuosivaihtelut: 2017 toistaiseksi pahin. Esiintyminen ei näyttäisi synkronoivan hyvien kukintavuosien kanssa. o Yksittäisessä metsikössä tuhot voivat olla merkittäviä: pahimmillaan 25 % silmuista tuhoutunut o Tuhoja esiintyy koko maassa Rovaniemeä ja Sallaa myöten. Siemenviljelmien näytteissä (2019) tuhoja ollut erittäin vähän (0-0,7 %)

13 Kosteus, % OH 5 Karistusprosessin laatu hallintaan Alkukosteus Kontin yläosa Kontin keskiosa Kontin alaosa Yläviira siemenet Keskiviira siemenet Alaviira siemenet

14 Kuivausilman suhteellinen kosteus, % klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Kuivausilman lämpötila, C OH 5 Eroa karistusoloissa Kosteus alaviira Kosteus keskiviira Kosteus yläviira Lämpö alaviira Lämpö keskiviira Lämpö yläviira

15 OH 6 Kuusen tuleentumisbiologia Käsikirjoitus Variation in seed maturation of Norway spruce clones implications to seed quality lähdössä sarjaan 5/2019

16

17

18 Kiitos